1 (13) Asianumero 4737/10.02.03/2015 Aluenumero 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia 62028 ja katualue Asemakaavan muutoksen Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä maaliskuuta 2017 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7000. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lippajärvellä Linnustajantien, Linnustajankujan sekä Lippajärventien rajaamalla alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 27.4.2016. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 050 5532886 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Markus Pasanen etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Yleiskaava... 4 2.1.2 Asemakaava... 5 2.1.3 Rakennusjärjestys... 5 2.1.4 Tonttijako... 5 2.1.5 Pohjakartta... 5 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.2.2 Maanomistus... 5 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 6 2.2.5 Suojelukohteet... 7 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 7 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 7 3.2 Osallisten tavoitteet... 7 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 7 4.2 Mitoitus... 8 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 8 4.3.1 Maankäyttö... 8 4.3.2 Liikenne... 9 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 10 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 10 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 10 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 10 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 10 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 10 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 10 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Rakentamisaikataulu... 11 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 11 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 11 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 11 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 11 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake 9.5.2017 Liite 2 Havainnekuva 1:1000 Liite 3 Meluselvitys (A-Insinöörit, 18.1.2017) Liite 4 Liikenteen tavoiteverkko 1: 10 000 Liite 5 Katukartta 1:1500
3 (13) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy:n laatimat suunnitelmakuvat (23.2.2017) sekä kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittu autopaikkaselvitys (3.5.2017).
4 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Alue sijaitsee rakennetun asuinalueen keskellä Lippajärvellä. Kulku alueelle tapahtuu Linnustajantien kautta. Suunnittelualue on rakentunut kaavan mukaisesti asuntokerrostalojen korttelialueeksi sekä katualueeksi. Korttelialueella sijaitsee nykyisin neljä kaksikerroksista asuinkerrostaloa autokatoksineen. Maanpäällinen kellari/autotalli tekee osasta rakennuksia hahmoltaan kolmikerroksisen. Katualue on päällystetty ja suljettu puomilla Linnustajankujalta Lippajärventielle. Linnustajankuja on päättyvä tonttikatu. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 14 700 m 2, josta korttelialuetta on noin 13970 m 2. Kaavamuutoksella nostetaan alueen rakennusoikeutta noin 1400 k- m 2, jolloin korttelialueen tehokkuudeksi tulee e=0.55. Kerrosluvuksi esitetään 2-4 kerrosta. Muutoksen hakijana on tontin 62028/1 omistaja VVO Kodit Oy. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 30.10.2015. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 18.4.2016 päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi. Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva: Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti Espoon eteläosien yleiskaavassa.
5 (13) 2.1.2 Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi niminen asemakaava (lainvoimainen 22.4.1975). Tontti 62028/1 on siinä osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuusluvun e=0.45 mukaan, joka kerrosalaksi muutettuna on noin 6300 m 2. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saadaan enintään 200 k-m 2 käyttää myymälätilaksi. Kerrosluku on kaksi (II). Kaavaan on merkitty ajoneuvoliittymäkielto Lippajärventielle. Kadunvastaisille rajoille on merkitty rakennusalanraja 6 metrin päähän tontin rajasta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka asuntoa kohden. Leikkitilaa on rakennettava vähintään 10 m 2 asuntoa kohden. Katualue on osittain merkitty yleiselle jalankululle varatuksi katualueeksi. 2.1.3 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.4 Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu sitova tonttijako 31.3.1976. Tonttijako on hyväksytty 24.5.1976. 2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee rakennetun asuinalueen keskellä. Suunnittelualueella on tällä hetkellä neljä tiiliverhoiltua, kaksikerroksista kerrostaloa sekä kaksi autokatosta. Osassa rakennuksia asunnot on rakennettu maanpäällisen kellarin/autotallin päälle, jolloin rakennuksen hahmo on kolmikerroksinen. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1975 ja ne ovat elinkaarensa päässä. Rakennusoikeutta on käyttämättä 174 k-m 2. Kulku alueelle tapahtuu Lippajärventien kautta Linnustajantielle. Suunnittelualueen pääasiallinen pysäköinti on järjestetty tontin eteläosassa. Tontin pohjoisosassa sijaitsee 15 autopaikkaa, johon kuljetaan Linnustajantien jatkeena olevalta Linnustajankujalta. Tontilla on hyväkuntoisia pihapuita. Suunnittelualueen ympärillä on pääasiassa kaksikerroksisia pientaloja, rivitaloja sekä kerrostaloja. Idässä sijaitsevat kerrostalot ovat hahmoltaan kolmikerroksisia. 2.2.2 Maanomistus Tontin 62028/1 omistaa VVO Kodit Oy. Katualueen omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on rakentunut kaavan mukaisesti asuntokerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavan mahdollistamaa 200 k-m 2 kokoista myymälätilaa ei ole rakennettu. Kaavamuutosalueen ympärillä on sekä kerros-, että pientaloja. Kaupunki-/taajamakuva Lippajärvi on pääasiassa pientalovaltainen asuinalue puistoineen, kouluineen ja päiväkoteineen. Alueella on myös asuinkerrostaloja, joihin kaavamuutosalue lukeutuu. Enimmäiskerrosluku Lippajärven alueella on kaksi (II). Osaan rakennuksista on rakennettu maanpäällinen kellari/autotallit, jolloin rakennuksen hahmo on kolmikerroksinen.
6 (13) Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu länsipuolella Lippajärventiehen, etelä- ja itäpuolella Linnustajantiehen ja pohjoispuolella Linnustajankujaan. Kulku alueelle tapahtuu Linnustajantieltä. Lippajärventie on luokitukseltaan alueellinen kokoojakatu. Turuntie sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnittelualueesta etelään. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) Lippajärventiellä suunnittelualueen kohdalla on noin 7 700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Turuntiellä Lippajärventien liittymässä noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2014). Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolta kiertävän Linnustajantien varressa on jalkakäytävä, kun taas pohjoispuolella sijaitsevalla Linnustajankujalla ei ole erillistä jalkakäytävää. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Lippajärventien länsipuolella kulkee yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajoyhteys suunnittelualueelle on Linnustajantieltä, joka on Lippajärventieltä erkaneva tonttikatu. Linnustajantie muuttuu suunnittelualueen koillisosassa Linnustajankujaksi, joka on päättyvä tonttikatu. Pysäköinti on järjestetty tonteilla sekä Linnustajantien ja Linnustajankujan varressa sijaitsevilla kadunvarsipaikoilla. Julkinen liikenne Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, alueen luoteispuolella Lippajärventiellä on bussipysäkki. Pysäkkiä liikennöivät seuraavat linjat: 109N (Kamppi Jorvi) 227(N/V) (Leppävaara Espoon keskus) 533 (Vanhakartano Matinkylä) 565 (Vantaankoski Espoon keskus) Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 600 metriä Lippajärventietä pohjoiseen. Lähderannan ostoskeskukseen on matkaa noin 2,5 km. Noin 700 metrin päässä kaavamuutosalueesta on Auroran koulu, josta löytyvät myös päiväkoti sekä neuvola. Lähin päiväkoti sijaitsee reilun sadan metrin päässä kaavamuutosalueesta. Jorvin sairaala sijaitsee noin 1,2 km päässä kaavamuutosalueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka, joka on sijoitettu tonttia ympäröivän kadun alle. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaavamuutosalueella kasvaa hyväkuntoisia puita (mm. vaahteraa) niin tontin rajoilla kuin pihan puolellakin. Alueen maaperä on osittain savea (ao. kuvassa sininen alue) ja osittain moreenia, jonka päällä on savea ja silttiä (ao. kuvassa raidoitettu alue). Alueen rakennettavuusluokka on IV (vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö).
7 (13) Kuva: Ote maaperäkartasta. Suunnittelualue on rajattu vihreällä. 2.2.5 Suojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole suojelukohteita. Noin 80 metrin päässä idässä sijaitsee Lippajärven luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueen ja kaavamuutosalueen väliin jää Linnustajantie, rivitalokortteli sekä puistoaluetta. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä on Lippajärventien ja Turuntien aiheuttama liikennemelu. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunkikuvaa kohentavalla ja hyvää asuinympäristöä luovalla tavalla. Tiivistämällä luodaan edellytyksiä joukkoliikenteelle sekä tuetaan kestävää kehitystä. 3.2 Osallisten tavoitteet Hakijan tavoitteena on korvata olemassa olevat huonokuntoiset rakennukset uusilla, esteettömillä ja asukkaiden laatuvaatimukset täyttävillä arkkitehtuuriltaan ja suunnitteluratkaisuiltaan korkealaatuisilla vapaarahoitteisilla vuokraasunnoilla. Asuntojen lukumäärä kasvaa nykyisestä 78 asunnosta 130 asuntoon. Asuntojen keskipinta-alaa lasketaan nykyisestä lähes 70 neliöstä lähemmäs 50 neliön keskipinta-alaa. Rakennusoikeutta ja kerroslukua korotetaan maltillisesti. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 10 mielipidettä. Kaavamuutosehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Saapuneita asukasmielipiteitä sekä kannanottoja ja lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutos mahdollistaa alueen rakennuskannan kokonaisvaltaisen uudistamisen ja muutoksen liikennejärjestelyihin.
8 (13) 4.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 14 728 m 2. Siitä noin 1,4 ha (13972 m 2 ) on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja noin 760 m 2 katualuetta. Kokonaiskerrosala on 7685 k-m 2, joka vastaa korttelitehokkuutta e=0.55. Lisärakennusoikeutta on osoitettu 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1398 k-m 2.. Kaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa on 130 asuntoa. Alueelle arvioidaan muuttavan noin 100 uutta asukasta. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Kortteli 62028 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.55 mukaan. Rakennuksissa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Kaavaan on merkitty viisi erillistä rakennusalaa, joista eteläisimpään saa rakentaa kaksikerroksisia rakennuksia ja muille rakennusaloille nelikerroksisia rakennuksia. Kellaritason ohjeellinen minimikorkeus on + 21.6. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - porrashuoneiden yli 20 m 2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa, edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä. Tällöin porrashuone tulee olla luonnonvaloinen - asuntojen ulkopuoliset varastotilat - asukkaiden yhteistilat, kuten pesutuvat, saunat ja askartelutilat - jätehuoltotilat ja talotekniset tilat - asuinrakennusten ulkopuolella sijaitsevat polkupyörävarastot ja -katokset Näitä tiloja saa rakentaa enintään 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Nämä tilat eivät mitoita auto- ja polkupyöräpaikkoja. Alueelle on osoitettu kaksi erillistä pysäköimispaikkaa. Kulku pysäköimispaikoille tapahtuu Linnustajantieltä sekä Linnustajankujalta. Lippajärventien puoleiselle rajalle on merkitty ajoneuvoliittymäkielto. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap asuntokerrosalan 80 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m² kohti tai vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimuksen mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Polkupyörä- ja jätekatokset sekä varastot voidaan sijoittaa rakennusalan rajoista riippumatta, ei kuitenkaan istutettavalle alueen osalle. Kadun vastaisille rajoille on merkitty 6 metriä leveä pääasiassa puilla ja pensailla istutettava alueen osa, jolla sijaitsevat hyväkuntoiset vaahterat tulee säilyttää ja ne tulee suojata työmaa-aikana. Linnustajankujaan rajoittuvalle istutettavan alueen osalle saadaan sijoittaa liikuntaesteisten pysäköintipaikkoja. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskelutiloina tai pysäköintiin, on istutettava tai pidettävä luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa asussa. Korttelialueella olevat isot ja hyväkuntoiset puut tulee pyrkiä säilyttämään. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia vastaan.
9 (13) Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla puoli kuutiometriä (0,5 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Kortteli sijaitsee melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueelle asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Parvekkeet ja terassit tulee lasittaa. 4.3.2 Liikenne Muut alueet Katualueelta (Linnustajankujan länsipää) poistetaan merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta. Asemakaavan muutos mahdollistaa Linnustajankujan länsipään avaamisen autoliikenteelle, kun merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta poistetaan. Tällöin kulku alueelle voidaan järjestää Lippajärventieltä olemassa olevaa Linnustajantietä pitkin sekä uudesta liittymästä Linnustajankujan kautta. Kun tämä uusi liittymä on rakennettu, toimii Linnustajantie ja Linnustajankuja niin sanottuna lenkkikatuna yhdistyen Lippajärventiehen kahdesta eri liittymästä. Muutos mahdollistaa Linnustajantien ja Linnustajankujan varren asukkaille toimivamman kulun Lippajärventielle ja vähentää liikenteen määrää Linnustajantiellä ja Linnustajankujalla. Linnustajankujan katualueen leveys jää ajantasakaavan mukaiseksi. Leveys mahdollistaa 5 metriä leveän ajoradan sekä 3 metriä leveän yhdistetyn jalankulku- ja pyöräilytien toteuttamisen. Jalankulku- ja pyöräilytie on osoitettu katukartassa (liite 5) Linnustajankujan eteläpuolelle, josta on osoitettu yhteys uudelle mahdolliselle bussipysäkille suunnittelualueen länsipuolelle. Kuva: Havainnekuva alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteyksistä sekä pysäkeistä. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä vuonna 2035 Lippajärventiellä suunnittelualueen kohdalla on noin 8 700 ja Turuntiellä Lippajärventien itäpuolella noin 21 500 ja länsipuolella 16 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualuetta pohjoisesta, idästä ja etelästä rajaavat Linnustajantie ja Linnustajankuja ovat pysäköintikieltoalueen piirissä. Aikarajoitettua kadunvarsipysäköintiä on kuitenkin osoitettu neljässä eri paikassa. Lähin yleinen pysäköintialue sijaitsee noin 200 metriä alueen koillispuolella Fågelsångens-
10 (13) päiväkodin vieressä Kolkerannankujalla. Linnustajantien ja Kolkerannankujan välillä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu osuus, joten kulku LP-alueelle tapahtuu Kolkerannantien kautta. Kaavamuutos ei tule vaikuttamaan kadunvarsipysäköinnin määrään alueella. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Johdot ja kaapelit kulkevat ympäröivillä katualueilla. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Lippajärventie ja Turuntie aiheuttavat alueelle liikennemelua. Alueelle on laadittu meluselvitys (liite 3), jonka perusteella kaavaan on laadittu melumääräyksiä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella vastataan vaatimukseen tiiviimmästä kaupunkirakenteesta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön jäävät vähäisiksi sillä aiemmat hahmoltaan kolmikerroksiset kerrostalot korvataan nelikerroksisilla rakennuksilla. Alueen eteläosa säilyy kaksikerroksisena. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella poistetaan Linnustajankujan länsipäässä oleva merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta. Tämä mahdollistaa liittymän avaamisen Lippajärventielle. Kaavamuutoksen jälkeen ajoneuvoliikenne pääsee Lippajärventielle kahdesta eri liittymästä; Linnustajantieltä ja Linnustajankujalta, joka edesauttaa huomattavasti liikenteen toimivuutta edellä mainituilla kaduilla sekä niiden liittymisessä Lippajärventiehen. Uuden liittymäpaikan kohdalla on nykyään keskisaarekkeellinen suojatie sekä bussipysäkki. Ne joudutaan liittymän mahdollisen toteuttamisen yhteydessä poistamaan ja siirtämään etelämmäksi Turuntien suuntaan. Asiasta on keskusteltu ja sovittu sekä Kaupunkitekniikan keskuksen että HSL:n kanssa. Vaihtoehto on myös se, että kyseinen pysäkki jäisi kokonaan pois eikä sitä korvattaisi. Linnustajantien varressa kulkee tällä hetkellä jalkakäytävä. Kaavamuutoksessa mahdollistetaan sen jatkuminen Linnustajankujalle ja sitä kautta Lippajärventielle. Näin koko Linnustajantie - Linnustajankuja -katuosuus olisi varustettu jalankulkijoita ja pyöräilijöitä silmällä pitäen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksen vaikutukset luontoon jäävät vähäisiksi, sillä alue on jo nykyisellään rakennettua asuinaluetta. Rakennukset on pyritty sijoittelemaan siten, että tontilla sijaitsevia hyväkuntoisia puita pystytään säästämään. Asemakaavan muutoksella suunniteltu osittain nelikerroksinen rakentaminen ei huomattavasti eroa alueen nykyisestä rakennuskannasta. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Suunnittelualue säilyy edelleen asuinalueena. Asuntojen lukumäärä kasvaa nykyisestä 78 asennosta 130 asuntoon. Kaavamuutoksen arvioidaan tuottavan noin 100 uutta asukasta. Alueen vuokra-asuntotarjonta heikkenee hetkellisesti vanhojen rakennusten purkamisen myötä ennen kuin uudet asunnot on rakennettu. VVO Kodit Oy koordinoi vuokra-asukkaiden rakentamisaikaisia asumisjärjestelyjä. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaupunki saa kaavamuutoksesta maankäyttösopimustuloa, jolla tehdään tarvittavat muutokset katujärjestelyihin Linnustajankujalla sekä Lippajärventiellä. Kaavamuutos hyödyntää jo rakennettuja teknisiä verkostoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja eikä aiheuta voimassa olevaan kaavaan nähden oleellisia lisäkustannuksia. Hanke on kaupungin kannalta kaavataloudellisesti positiivinen.
11 (13) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä 27.4.2016. Sopimukset Asemakaavan muutoksesta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 2.5. 1.6.2016. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Valmistelussa on ollut mukana maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Kaavamuutosehdotuksen suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoa, jossa kaksi eteläisintä asuinrakennusta olisi rivitaloja. Asuntokohtaisten pihojen suojaaminen melulta osoittautuu tässä vaihtoehdossa varsin haastavaksi. Ajoneuvoliikenteen järjestämisessä on pohdittu vaihtoehtoa, joka jättäisi Linnustajankujan päättyväksi tonttikaduksi. Tämä vaihtoehto tuo kuitenkin lisää liikennettä Linnustajantien koko osuudelle sekä Linnustajankujalle. Linnustajankujan avaaminen Lippajärventielle tasoittaa alueen liikennemääriä. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 18.4.2016 Ksj (OAS) 2.5.-1.6.2016 Nähtävillä MRA 30 : mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin 10 mielipidettä. Mielipiteissä otettiin kantaa mm. rakennusten korkeuteen ja sijoitteluun, liikennejärjestelyihin, autopaikkojen määrään ja pysäköintijärjestelyihin sekä puiden säilymiseen. 2.3.2017 Ksl (Kaavaehdotus) Tonttiyksikkö toteaa, että kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti lisäyksin: Nähtävilläolon aikana tutkitaan nykyisen kiinteistön autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste, lähikatujen kadunvarsipysäköinnin tilanne ja käyttöaste sekä lähikiinteistöjen autopaikkatilanne ja niiden käyttöaste. Tarpeen vaatiessa autopaikkojen kaavamääräystä tarkastellaan hyväksymisvaiheessa tutkimuksen tulosten perusteella.
12 (13) 20.3.-20.4.2017 Nähtävillä MRA 27 Kaavamuutosehdotuksesta jätettiin yksi muistutus, jossa vastustetaan nelikerroksista rakentamista ja kiinnitetään huomiota liikenteen sekä jalankulun järjestämiseen. Kannanotto ja lausunnot saatiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Helsingin seudun liikenteeltä (HSL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos otti kantaa pelastusreittien ja nostopaikkojen sijaintiin. Muilta osin kaavamuutokseen ei ollut huomautettavaa. 24.5.2017 Ksl 27.11.2017 Kh hyväksyi Kaavakarttaan ja -määräyksiin ei tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle lisäyksin: Kohteen toteutumisen ja rakentumisen jälkeen noin puolen vuoden - vuoden päästä tehdään samalle alueelle uusi parkkipaikkaselvitys ja selvitetään, miten hyvin aiempi tutkimus on mallintanut tulevaa.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja