Diagnostiikka, luokittelu Eri aikoina aivan erilaisia pulmia. Tanssitauti, Nostalgia, Aboulia, Fuuga, Hysteria.. Synnistä sairaudeksi. Kontrolli papeilta psykiatreille jne. Nykydiagnoosit DSM ICD oirekimppuja. Ei erottelevuutta, ei pysyvyyttä. Ei ole löytynyt hedelmällistä tapaa ymmärtää psyyken pulmia.
Kulttuuri, selitysmalli Ollaan siirrytty psykodynaamis- yhteiskunnallisesta materialistis- evolutionistiseen selitysmalliin.
Stressi Ilpo Helen: Nykyinen/ ilmaantuva neurotieteellinen stressiparadigma siirtää tarkastelun polttopisteen stressiä aiheuttavista tilanteista ja tekijöistä (neuraalisiin) prosesseihin, joita tapahtuu stressissä tai jotka laukaisevat stressin tai ylläpitävät sitä.
Moni ei kannata DSM5:ttä APA:n uusin versio (2013) diagnostiikkakirjasta alentaa kynnystä kohti arkikokemusta. Jokaisella on psyykkinen häiriö. Usa:n hallinto, NIMH, pitää sitä kelvottomana. SMS kritisoi sitä. Brittipsykologit irtaantuivat koko diagnostiikasta ja biolääke- tieteellisestä mallista.
Masennus - Masennus oli alunperin harvinainen sairaus, joka onneksi parani spontaanisti 6 8 kuukaudessa eikä uusiutunut. (Kraepelin 1899) myös 1970- luvulla (D. Schuyler 1974) Posternak 85% parani spontaanisti 12 kk (2006).
SUOMESSA
Kaikki ei ole hyvin - pitkäaikaistutkimuksia, joissa arvioitaisiin myös lääkehaittoja, ei ole. - käytännön hyöty / haitta arviointi haastavaa - lääkkeiden käyttö on yleistä koska se on yleistä.
Haittavaikutuksia SSRI:stä - Seksuaalisen toiminnan häiriöt - Tunne-elämän kaventuminen - Riippuvuus ja lopetusoireet - Itsemurha-alttius - Masennuksen kroonistuminen - Kaksisuuntainen mielialahäiriö - Akatisia - Vihamielisyys ja väkivalta - Huimaus ja kaatuilu - Sydän- ja verenkiertoelimisön pulmat - Unen pulmat - Onnettomuudet - Vatsaoireet - Serotoniini syndrooma - Liikenneonnettomuudet
18.2.14 University of Liverpool: - 1829 aikuista antidepressanttien käyttäjää. 82% uskoi lääkkeiden helpottavan masennusta. - seksuaalisia vaikeuksia 62% - emootioiden puuttuminen 60% - olo ettei ole oma itsensä 52% - positiivisten tunteiden latistuminen 42% - kiinnostuksen puute muita ihmisiä kohtaan 39% - itsemurha-ajatuksia 39%, (nuorilla 55%) - vieroitusoireita 55% Read, J., Cartwright, C., Gibson, K. (2014). Adverse emotional and interpersonal effects reported by 1,829 New Zealanders while taking antidepressants. Psychiatry Research http://dx.doi.org/10.1016/j.psychres.2014.01.042
Masennus on lisääntynyt Ehdotettuja syitä: - ahistava työelämä, luontosuhteen romahtaminen, ihmissuhteiden turvallisuuden vähentyminen,kehno ravinto, sähköinen elämäntyyli, televisio, vuorokausirytmin hajoaminen, mielen katoaminen elämästä, masennuslääkkeet -??
Masennus - perustuu henkilön ilmoitukseen kaksi asiaa: - elämä ei tuota mielihyvää ja mieliala on matalalla - masennukseen tullaan hyvin montaa reittiä, se ei ole yksi sairaus, enemmän kuin yskä. - kyvyttömyyttä säilyttää energinen ja optimistinen mieli. - toivottomuutta
Masennus:vaikuttavia tekijöitä l Perimä vaikuttaa stressinsietoon l Varhaiset oppimiskokemukset, traumat l Elämäntavat: liikunta, ravinto, rytmit,paheet l Laukaiseva sosiaalinen menetys tai ristiriita l Riittämättömät käsittelykeinot l Sympaattisen hermosto ylireagoi l Tulehdusreaktioita l Kehon rytmit hajoavat l MASENNUSKOKEMUS
Asiakaslähtöinen ote olisi kiva l Masennus on sosiaalinen, kognitiivinen, emotionaalinen, kemiallinen, ja varsin rytminen pulma. l Tulisi auttaa masentunutta ratkaisemaan tilanne mahdollisimman kattavasti. Oman valintansa mukaan. l Kehon rytmit, sosiaalinen pulma joka laukaisi masennuksen, kognitiivinen työskentelytapa ja elämäntavat keskeisiä.
Masennukseen auttaa mm. 1. hyvä ravinto 2. liikunta 3. hyvät suolistobakteerit (pro- ja prebiootit) 4. aikabiologiset hoidot 5. terapiat 6. Ekspressiivinen kirjoittaminen 7. Mindfulness 8. vertaistuki 9. läheiset ja verkostot
Kaksoissokkoutus pimittää - kaksoissokkotutkimukset eivät kestä päivävaloa. Hoitajat ja potilaat tietävät. - malli ei hevin sovellu moniin muihin hoitoihin. Liikunta, aikabiologiset hoidot, terapiat jne.
Esimerkiksi auttaa: Yhdistelemällä asiakkaan tilanteen mukaan eri menetelmiä hänen halunsa mukaan saadaan hyviä tuloksia.
Terapia masennukseen Yleinen malli: - Arvostava suhde - Uskottava rakenne kuinka parannutaan - Harjoitusta tärkeisiin seikkoihin - Harjoitusta istuntojen ulkopuolella - Tuetaan ratkaisemaan laukaissut pulma - Autetaan näkemään että omat teot aikaansaavat helpotuksen.
Vuorokausirytmin ajastus eli kronoterapia
Kehon rytmit l Keho toimii rytmisesti, ennenkaikkea sirkadisesti l Kehon lämpötila, oikean käden voima, hormonit ja välittäjäaineet, mieliala, noudattavat yleensä sirkadista rytmiä. Rytmit säätelevät toisiaan. l Suprakiasmaattinen tumake ja melatoniini keskeisiä säätelijöitä.
Kehon rytmit masentuneella l Alkuvaiheessa edistää tai jätättää muutaman tunnin riippuen masennuksen laadusta (Nukkumisaika). l Myöhemmin amplitudit heikkenee, rytmi hajoaa
Ajastushoito l Valvotusta, sarastusvaloa, kirkasvaloa, melatoniinia, unirytmin muutosta. l Interventioiden oikea-aikaisuus! l 80% kokee hyötyvänsä parissa vuorokaudessa. l Asiakas voi suorittaa hoidon kotonaan itse, opastettanuna ja seurattuna.
Liikunta ehkäisee ja parantaa masennusta 1. Endorfiinit tuottaa mielihyvää, ehkäisee kipuja. 2. Estää kynureenin kulkeutumisen aivoihin. 3. Lisää BDNF kasvutekijää ja tehostaa neurogeneesiä. 4. Vähentää kortisolin eritystä. 5. Auttaa unta ja säätelee vuorokausirytmiä. 6. Mahdollistaa hyvää sosiaalisuutta.
Physical exercise intervention in depressive disorders: Meta analysis and systematic review Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 30 JAN 2013 DOI: 10.1111/sms.12050 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/sms.12050/full#sms12050-fig-0004
Mindfulness ehkäisee uusiutumista - vaikutus ihmissuhteiden kautta. - pystyy paremmin kuuntelemaan toista - voi nähdä vaihtoehtoja reaktioille - voi antaa menneisyyden olla - pystyy arvioimaan kohtuullisesti omaa vastuullisuuttaan. - Voi helpommin sanoa EI!
Kuinka tärkeä asia tämä on? Yli satatuhatta suomalaista on syönyt SSRI aineita yli vuosikymmenen. Moni ei pysty lopettamaan vaikka hänelle on vakuutettu, että lääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. Moni keskittyy tutkimaan eri aineiden vaikutusta itseensä sen sijaan että ratkaisisi elämänsä pulmia. Hyvin moni kärsii turhaan.
Osattomuus masentaa Sosiaalinen syrjäytyminen ja osattomuus periytyvät. THL : kroonisesti syrjäytyneistä nuorista 60% käyttää mieleen vaikuttavia lääkkeitä. Voivatko yhteiskunnalliset valinnat muuttua nuoren välittäjäainepulmiksi?
Lääkkeisiin luotetaan (huolimatta tutkimusnäytöstä) - lumevaikutus on arjessa suuri, spontaaniparaneminen yleistä - ihmiset tekevät itse viisaita asioita - terveydenhoidon välittäminen auttaa - moni katoaa, terveydenhoidolle ei käydä valittamassa, oma vika jos ei parane, väärä diagnoosi, tauti muuttunut, liian pieni annos... - erityisen kieltävästi suhtaudutaan haittavaikutuksiin ja riippuvuuteen.
Miksi jatketaan ikäänkuin toiminnassa olisi tolkkua? - Kuinka helppoa on todeta hupsista, ollaan oltu väärässä. Ei ollakaan tehty hyvää vaan - Onko siis syytä vain jatkaa?
Kuuluuko tämä psykologeille? Psykologit eivät päätä diagnooseja, kirjoita reseptejä. Kuuluuko tämä ollenkaan meille?
Goethe: Etten vain eläisi elämääni, vaan myös loisin sitä.