Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto



Samankaltaiset tiedostot
HN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 9 (6 sivua) OT

Algebra 1, harjoitus 9, h = xkx 1 xhx 1. a) Käytetään molemmissa tapauksissa isomorfialausetta. Tarkastellaan kuvauksia

Algebra I, harjoitus 5,

a 2 ba = a a + ( b) a = (a + ( b))a = (a b)a, joten yhtälö pätee mielivaltaiselle renkaalle.

Renkaat ja modulit. Tässä osassa käsiteltävät renkaat ovat vaihdannaisia, ellei toisin mainita. 6. Ideaalit

renkaissa. 0 R x + x =(0 R +1 R )x =1 R x = x

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 (7 sivua)

802355A Algebralliset rakenteet Luentorunko Syksy Markku Niemenmaa Kari Myllylä Topi Törmä Marko Leinonen

Algebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

kaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja

Ideaalit ja tekijärenkaat Ryhmähomomorfismin φ : G G ydin on ryhmän G normaali aliryhmä. Esko Turunen Luku 7. Ideaalit ja tekijärenkaat

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

1 Algebralliset perusteet

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

(xa) = (x) (a) = (x)0 = 0

1. Tarkastellaan esimerkissä 4.9 esiintynyttä neliön symmetriaryhmää

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

k=1 b kx k K-kertoimisia polynomeja, P (X)+Q(X) = (a k + b k )X k n+m a i b j X k. i+j=k k=0

4. Ryhmien sisäinen rakenne

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

802355A Renkaat, kunnat ja polynomit Luentorunko Syksy 2013

(Monisteen Esimerkki 2.6.8) Olkoon R polynomifunktioiden rengas R[x]. Kiinnitetään c R. Merkitään

H = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Algebra I, harjoitus 8,

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

a b 1 c b n c n

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET Merkintöjä ja Algebrallisia rakenteita

[E : F ]=[E : K][K : F ].

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Esko Turunen Luku 3. Ryhmät

Luuppien ryhmistä Seminaariesitelmä Miikka Rytty Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2006

a ord 13 (a)

koska 2 toteuttaa rationaalikertoimisen yhtälön x 2 2 = 0. Laajennuskunnan

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

g : R R, g(a) = g i a i. Alkio g(a) R on polynomin arvo pisteessä a. Jos g(a) = 0, niin a on polynomin g(x) nollakohta.

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Tekijäryhmiä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät.

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

(x + I) + (y + I) = (x + y)+i. (x + I)(y + I) =xy + I. kaikille x, y R.

Esimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.

Funktioista. Esimerkki 1

Koodausteoria, Kesä 2014

Avainsanat Nyckelord Keywords Nullstellensatz, Hilbertin nollajoukkolause, algebrallinen geometria

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

MAT Algebra 1(s)

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

ja jäännösluokkien joukkoa

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 2, malliratkaisut

Polynomien suurin yhteinen tekijä ja kongruenssi

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Ryhmäteoreettinen näkökulma Rubikin kuutioon Harjoitus 6, ratkaisuehdotus (5 sivua)

R : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on

Matematiikan peruskurssi 2

Algebran perusteet. 44 ϕ(105) = (105). Näin ollen

Johdatus matematiikkaan

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Tehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)

jonka laskutoimitus on matriisien kertolasku. Vastaavasti saadaan K-kertoiminen erityinen lineaarinen ryhmä

Mitään muita operaatioita symbolille ei ole määritelty! < a kaikilla kokonaisluvuilla a, + a = kaikilla kokonaisluvuilla a.

ALGEBRA KEVÄT 2013 JOUNI PARKKONEN

Toispuoleiset raja-arvot

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

14. Juurikunnat Määritelmä ja olemassaolo.

2017 = = = = = = 26 1

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

Algebra II. Syksy 2004 Pentti Haukkanen

Analyysi I (mat & til) Demonstraatio IX

Johdatus p-adisiin lukuihin

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

{I n } < { I n,i n } < GL n (Q) < GL n (R) < GL n (C) kaikilla n 2 ja

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

Matematiikan tukikurssi

U missä U A := {U R n : U avoin ja U A}; intuitiivisesti suurin avoin joukko, joka sisältyy A:han. Määritellään A:n sulkeuma A := F F A

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Lukuteorian kertausta

ei ole muita välikuntia.

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Matematiikan tukikurssi

Tekijäryhmän määrittelemistä varten määritellään aluksi sivuluokat ja normaalit aliryhmät. gh = {gh h H}.

MAT Algebra I (s) periodeilla IV ja V/2009. Esko Turunen

Approbatur 3, demo 5, ratkaisut

Transkriptio:

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki, onko joukko {a 9 a K} kunnan K alikunta. Noh, onhan se. Käytetään alikuntakriteeriä: AK1. F :ssä pitää siis olla vähintään kaksi alkiota. Huomataan, että 1 9 {a 9 a K} ja 0 9 {a 9 a K}. Huom.! Tapaus 0 = 1 ei voi tulla kyseeseen, koska silloin olisi 1 + 1 + 1 = 1, eli 1 + 1 = 0, jolloin karakteristika olisikin 2. AK2. Olkoon a 9, b 9 {a 9 a K} mielivaltaisia K:n alkioita. Nyt sivun 116 esimerkin kahdeksan nojalla (a b) 3 = (a + ( b)) 3 = a 3 + ( b) 3 = a 3 b 3, joten (a b) 9 = ((a b) 3 ) 3 = (a 3 b 3 ) 3 = a 9 b 9. Koska K on kunta, a b K, joten a 9 b 9 {a 9 a K}. AK3. Olkoon jälleen a 9, b 9 {a 9 a K} mielivaltaisia K:n alkioita. Nyt a 9 /b 9 = a 9 (b 9 ) 1 = a 9 (b 1 ) 9 = (ab 1 ) 9, missä ab 1 K, joten a 9 /b 9 {a 9 a K}. (Vaihtoehtoinen tapa: kuvaus a a p, missä p on kunnan karakteristika, on kirjan mukaan kuntahomomorfismi f : K K. Kirjan lauseiden mukaan kunnan kuva kuntahomomorfismissa on kunta ja viime harjoitusten perusteella karakteristika säilyy homomorfismeissa, eli tehtävän tilanteessa char(f(k)) = 3. Täten kuvaus f : f(k) K on edelleen kuntahomomorfismi, ja sen kuva f(f(k)) = {a 9 a K} täten kunnan kuvana kuntahomomorfismissa kunta. Täten {a 9 a K} K on kunta, kuten haluttiin.) 4. Etsi kaikki seuraavien renkaiden maksimaaliset ideaalit: a) Z 8, b) Z 10, c) Z 12, d) Z n. Ratkaisu: a) Renkaan Z 8 ainut maksimaalinen ideaali on 2. Tämä nähdään siitä, että ryhmän Z 8 kaikki epätriviaalit aliryhmät ovat 2 ja 4, ja nämä ovat kummatkin ryhmän 2 aliryhmiä. (Eli kyseessä on maksimaalinen aliryhmä.) Joukko 2 on myöskin renkaassa Z 8 ideaali, mistä väite seuraa, sillä jokaisen ideaalin tarvitsee olla aliryhmä. b) Renkaan Z 10 maksimaaliset ideaalit ovat 2,. Tämä seuraa taas siitä, että kaikki ryhmän Z 10 epätriviaalit aliryhmät sisältyvät jompaan kumpaan ryhmistä 2, (jotka itse asiassa ovat ainoat epätriviaalit 1

2 Algebra I Kesä09 Harj.8 Ratkaisuehdoituksia aliryhmät) (eli kyseessä ovat maksimaaliset aliryhmät ) ja kumpikin näistä on renkaan Z 10 ideaali. c) Renkaan Z 12 maksimaaliset ideaalit ovat 2, 3. Taas kaikki ryhmän Z 12 epätriviaalit aliryhmät sisältyvät jompaan kumpaan aliryhmään 2, 3, (eli kyseessä ovat maksimaaliset aliryhmät ) ja nämä ovat vakaita kertolaskun suhteen, eli renkaan Z 12 ideaaleja. d) Renkaan Z n maksimaaliset ideaalit löydetään tarkastelemalla ensin luvun n alkutekijähajotelmaa n = p s 1 1 p s k k. Renkaan kaikki epätriviaalit ideaalit ovat muotoa p s i i, missä 0 i k. Maksimaaliset ideaalit ovat tällöin muotoa p i. Tämä johtuu siitä, että renkaassa Z n pätee p m i p i kaikilla m 0. Äskeisen voi sanoa myös duaalimaisella tavalla: (Äsken etsittiin tavallaan yksittäisiä pienimpiä epätriviaaleja alkutekijöitä virittäjinä, tässä etsitään suurimpia epätriviaaleja alkutekijöitä alkioiden lukumäärinä.) Ideaalit ovat täsmälleen ne aliryhmät, joiden kertaluku on m siten, että m n, mutta ei ole olemassa lukua k, m < k < n siten, että m k ja k n. Tämä seuraa siitä, että tällöin saamme käsiimme maksimaaliset aliryhmät, eli epätriviaalit aliryhmät joita ei voi laajentaa ilman että niistä tulisi koko ryhmä. Renkaassa Z n kaikki aliryhmän muotoiset esineet ovat aina myös vakaita kertolaskun suhteen, eli ideaaleja. (Kaikissa kohdissa siis käytettiin hyödyksi sitä, että jos löydämme nämä ns. maksimaaliset aliryhmät, niin niihin ei voi lisätä enää yhtään alkiota, ilman että ryhmärakenne pakottaa ne koko ryhmäksi. Kaikki ideaalit ovat ryhmiä renkaassa Z n, joten löytämällä aliryhmät, joita ei voi enää laajentaa, löydämme myös maksimaaliset ideaalit.). Olkoon R = {f : R R f jatkuva }. Osoita, että A = {f R f(0) = 0} on renkaan R maksimaalinen ideaali. Ratkaisu: Joukko A on ideaali, sillä se täyttää helposti ideaalikriteerin ehdot. Se on epätyhjä, sillä esimerkiksi identtinen kuvaus tai vakiokuvaus nolla kuuluu siihen. Kahden kuvauksen erotus ja tulo on edelleen jatkuva. Arvo nollassa pysyy nollana laskutoimituksissa. (Ideaaliksi näyttäminen ei ole tehtävän olennainen osa.) Osoitetaan maksimaalisuus näyttämällä, että mikäli otetaan mikä tahansa alkio g R\A, niin ainut ideaali I, jolle pätee A {g} I on R. Olkoon siis g kuten edellä ja I ideaali, joka sisätää kuvauksen g ja ideaalin A. Käyttämällä ideaa, että ai I kaikilla a R huomaamme, että kuvaus h = (g(0)) 1 g sisältyy ideaaliin I, sillä vakiokuvaus x (g(0)) 1 on jatkuva ja siten kuuluu joukkoon R. Seuraavaksi kuvaus h = 1 h sisältyy ideaaliin I, sillä se on jatkuva, ja h (0) = 1 h(0) = 1 1 = 0.

Algebra I Kesä09 Harj.8 Ratkaisuehdoituksia 3 Nyt Ideaalioletuksen perusteella h + h I, ja koska (h + h )(x) = h(x) + h (x) = h(x) + 1 h(x) = 1, niin erityisesti kertolaskun ykkösalkio, vakiokuvaus x 1 kuuluu ideaaliin I, jolloin välttämättä I = R, kuten haluttiin. Äskeinen todistaa maksimaalisuuden, mutta todistuksen voi tehdä myöskin toista kautta, nimittäin kirjan lauseen perusteella ideaali on maksimaalinen jos ja vain jos tekijärengas on kunta. Näytetään siis vaihtoehtoisessa tavassa, että jokaiselle tekijärenkaan nollasta poikkeavalle alkiolle löytyy käänteisalkio. Ratkaisu 2: Riittää näyttää, että R/A on kunta. Koska A on ideaali, niin R/A on rengas sivun 110 lauseen 8 nojalla. Huomataan myös, että (f + A)(g + A) = fg + A = gf + A = (g + A)(f + A) kaikilla f, g R, joten R/A on lisäksi kommutatiivinen. Tiedetään, että neutraalialkio on A ja f + A = A, jos f A. Pitää siis löytää käänteisalkio alkiolle f + A, kun f R \ A. Funktiosta f tiedetään sen verran, että se on jatkuva ja f(0) 0. Määritellään funktio g : R R kaavalla g(x) = 1/f(0) ja pistetään mieleen, että g on vakiofunktiona jatkuva. Olkoon seuraavaksi h : R R funktio, jolle pätee h(x) = (f(x)/f(0)) 1. Kyseinen funktio selvästikin on jatkuva ja lisäksi pätee h(0) = 0, joten h A. Nyt f(x)g(x) = f(x)/f(0) = 1 + h(x) kaikilla x R, mikä tarkoittaa, että fg 1 + A, josta puolestaan seuraa fg + A = 1 + A, eli (f + A)(g + A) = 1 + A. Siis g + A on alkion f + A käänteisalkio. On todistettu, että R/A on kunta, mikä todistaa alkuperäisen väitteen. 6. Laske renkaan Z 7 [x] polynomeilla a = 1 + 2x + x 2 ja b = x 2 + 2 polynomit a + b, ab ja b. i) a + b = 1 + 2x + x 2 + x 2 + 2 = 3 + 2x + 2x 2. ii) ab = (1 + 2x + x 2 )(x 2 + 2) = x 2 + 2 + 2x 3 + 4x + x 4 + 2x 2 = 2 + 4x + 3x 2 + 2x 3 + x 4. iii) b = (x 2 + 2) = ( ) 0 x 0 2 + ( ) 1 x 2 2 4 + ( ) 2 x 4 2 3 + ( ) 3 x 6 2 2 + ( ) 4 x 8 2 1 + ( ) x 10 2 0 = 2 + x 2 2 4 + 10x 4 2 3 + 10x 6 2 2 + x 8 2 + x 10

4 Algebra I Kesä09 Harj.8 Ratkaisuehdoituksia = 32 + x 2 16 + 10x 4 8 + 10x 6 4 + x 8 2 + x 10 = 4 + x 2 2 + 3x 4 1 + 3x 6 4 + x 8 2 + x 10 = 4 + 10x 2 + 3x 4 + 12x 6 + 10x 8 + x 10 = 4 + 3x 2 + 3x 4 + x 6 + 3x 8 + x 10