Kuvien käytöstä hyötyy ryhmän jokainen lapsi. Kaikki tarvitsevat ennakoitavuutta ja selkeyttä päiväänsä tunteakseen olonsa turvalliseksi. Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa - ja kaksi naista enemmän kuin tuhat kuvaa! Jos kaikki kykyni vietäisiin minulta lukuun ottamatta yhtä, valitsisin taidoksi voiman kommunikoida, sillä sen mukana saisin loputkin ( D. Hebster 1990) 2003 Riikka Alajääskö Katriina Böök Marja Luoma Kaija Ruohonen Elina Savilahti Johanna Sommers-Piiroinen Leila Vilppo
Johdanto VATI-peda-projektiin kuuluvan erityisopetuksen työryhmän, Poikkinaisten, kiinnostuksen kohteita ovat olleet: tutustuminen erilaisiin erityisopetuksen tarpeita palveleviin ohjelmiin digikameran ja kuvankäsittelyn käyttö dokumentoinnissa internetin resurssien kartoitus ja hyväksikäyttö aikuisen kannalta Boardmaker-ohjelmaan ja sen erilaisiin soveltamistapoihin perehtyminen. Yhteisten VATI-peda tapaamisten ja koulutusten lisäksi olemme omissa tapaamisissamme mm. kartoittaneet käytössä olevia ohjelmia. Erittäin antoisa oli käynti Tikoteekissa, TAYSin foniatrian poliklinikalla, josta saimme laajan tietokoneohjelmaluettelon. Siitä on helppo löytää erilaisia lapsen kehitystä ja oppimista tukevia ohjelmia. Tikoteekin palvelut ohjelmineen ovat perheiden käytettävissä, mikäli kuntoutusta suunniteltaessa katsotaan lapsen niistä hyötyvän. Tutustumiskohteena on ollut myös apuvälinemessut Helsingissä, digitaalisen videokameran käyttöön tutustuimme Tampereella, Sampolan videopajassa. Tässä raportissa keskitymme Boardmaker ohjelman esittelyyn ja sen käyttöön arjessa. Ohjelman avulla voidaan valmistaa monenlaisia pelejä ym. materiaalia lasten tarpeisiin. Mikä ei kuulu joukkoon ja miksi? Riimittelyä Kuuntele tarkasti mitä sanon ja näytä se Kiitos Vesalle kaikesta tuesta ja avustuksesta. Kuvien käytössä vain mielikuvitus on rajana. Käytä kuvia myös retkillä, laulujen kuvituksessa, liikuntahetkillä, kielellisissä ja matemaattisissa harjoituksissa jne.
Vuorovaikutuksen edistäminen Mitä on AAC? Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien kansainvälinen yleiskäsite on AAC ( Augmentative and Alternative Communication). Kansainvälisen ISAAC järjestön tehtävänä on puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien tutkiminen, kehittäminen sekä niistä tiedottaminen. Vuonna 1990 perustettiin ISAAC:n jäsenyyteen ISAAC Finland yhdistys. AAC työtä on toteutettu kuitenkin jo 1970 luvulta lähtien Suomessa. AAC:n asiantuntijoina ovat lähinnä puheterapeutit sekä foniatrit yhdessä moniammatillisten työryhmien kanssa. ( Huuhtanen 1992 alkusanat ja Pulli 1991, 40-51.) Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tarkoittaa kaikkia muita kommunikoinnin keinoja, joita puhutun kielen täydennykseksi tai korvikkeeksi käytetään. Puhetta tukevalla kommunikoinnilla tarkoitetaan puhetta tukevaa tai täydentävää kommunikointia. Puhetta korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan kommunikointia, jolloin ihminen kommunikoi suorassa vuorovaikutustilanteessa muilla keinoilla kuin puheella. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot toimivat käytännössä yhdessä ( von Tetzchner ym.1999, 20). Yhteistyö selkiintyy kaikkien vanhempien kanssa ja väärinkäsitykset vähenevät ( esim. maahanmuuttajaperheet). Kuvien avulla lapsi voi keskustella vanhempiensa, kuntouttajiensa yms. kanssa siitä, mitä tänään on puuhattu. Reissuvihoissakin voidaan käyttää kuvia. AAC:n keinoja käytetään lapsen kielen kehityksen, vuorovaikutuksen ja lukitaitojen tukemiseen, epäselvän puheen tukena, puheen korvaamiseen sekä toiminnanohjaamisen tukemiseen etenkin silloin, kun lapsella on haasteellista käyttäytymistä. AAC menetelmien tulee olla lasta motivoivia ja niiden tulee synnyttää lapsessa kiinnostus ja halu poikkeavan kommunikointikeinon käyttämiseen. Valittujen AAC menetelmien tulee myös kuvastaa lapsen persoonallisuutta. Näissä kohdin myös perheen asiantuntijuus korostuu ( Merikoski,H. 1999, )
Kommunikoinnin tukena voidaan käyttää esim. viittomia, kuvia ( bliss-symbolit, pictot, PCS, Sig, digikuvat ym.), piirtämistä, eleitä, ilmeitä, esineitä, kommunikaattoreita jne. Tässä julkaisussa on keskitytty BoardMaker-ohjelmalla valmistettaviin PCS kuviin. PCS symbolit ( Picture Communication Symbols) ovat Yhdysvalloissa kehitetty ja myös eniten käytetty symbolikuvajärjestelmä. BoardMaker-ohjelman kuvasto on laaja ja hyvin konkreettinen. Se sisältää n. 1800 yksinkertaista ääriviivapiirrosta, joiden ylä-tai alapuolelle on kirjoitettu niiden merkitysvastine. Kuvat voidaan tulostaa tietokoneelta suoraan kartoiksi ja niillä voidaan luoda kommunikaatiotauluja ja kuvastoja, päivä- ja viikkostruktuureja jne. Kuvastoon liittyy kuvahakemisto, joka helpottaa sekä tulostamista että hakua. Järjestelmää käytetään laajasti Yhdysvaltojen lisäksi Euroopassa ja se on alkanut voimakkaasti yleistyä myös Pohjoismaissa. ( von Tetzchner 1999, 31 ja Launonen 1996, 111-112 ja Pulli 1991, 28.) Miksi käyttää kuvia? Nyt sinua varmasti harmittaa, mutta et saa silti lyödä lapsen tasa-arvoinen vuorovaikutus lisääntyy lapsi rauhoittuu, kun hän ymmärtää, mitä tapahtuu; jää aikaa oppimiselle lapsen paine puheen tuottoon vähenee ja samalla puheen tuotto helpottuu ja lisääntyy lapsen sanavarasto kasvaa kuvat pysäyttävät ja auttavat kohdentamaan huomiota haluttuun asiaan tarkkaavaisuus ja omantoiminnanohjaus kehittyvät tehtävän aloittaminen ja tehtävässä eteneminen helpottuvat aikuinen hidastaa puhettaan kuvia käyttäessään avainsanoja tulee korostettua helpottaa mm. ajan-, lukumäärän ja värikäsitteiden oppimista ( Siiskonen ym. 2003, 177-178)
Tunteiden ilmaisusta ja tunnistamisesta - tunteiden hallintaan Esimerkkejä PCS kuvien käyttömahdollisuuksista: oppimisympäristön jäsentäminen aikakäsitteen selkiyttäminen omantoiminnanohjailun apu valintojen tekeminen tunteiden ilmaisija kerronnan tuki omien kokemusten välittäjä maahanmuuttajaperheiden yhteistyöväline sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäjä inkluusion edistäjä monenlainen oppimateriaali Käyttämiämme lähteitä: Näytä, miltä sinusta tuntuu Siiskonen, T., Aro, T., Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) (2003). Joko se puhuu? Juva: PS kustannus. Puheterapeutti Hannele Merikosken artikkeli Aivohalvaus ja Afasialiiton lehdessä 5/ 99 Launonen,K.&Korpijaakko-Huuhka,A_M (1996). Kommunikoinnin häiriöt, syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Kehitysvammaliiton materiaalia: Huuhtanen, K. (1992) Puhetta korvaavat ja tukevat kommunikaatiomenetelmät Pulli, T (1991). VAIKO vaihtoehtoiset kommunikointikeinot käyttöön von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999).Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin.
Oppimisympäristön jäsentäminen: Mihin tää kuuluu? Missä se on? Toiminnan suunnittelua kannattaa harjoitella lasten kanssa. Myös ajattelutaitoja voidaan vahvistaa kuvien avulla. Kuvat auttavat lasta hahmottamaan ympäristöä ja selkiyttävät lapsen toimintaa. Kuva auttaa ymmärtämään, pitämään muistissa ja ohjaamaan toimintaa. Käy vessassa, muista vetää, pese kädet, kuivaa ne ja laita paperi roskiin.
Omantoiminnanohjailu: Päiväkodin tilat esim. keittiö, verstas ja vessa löytyvät helpommin kuvien avulla. Leikkitiloja voi jakaa ja rauhoittaa kuvien avulla. Lääkärileikkiin voi mennä neljä lasta.ketkä haluavat? Mitä mää ny paan? Kuvat kertovat toimintaohjeen vähentäen häiriökäyttäytymistä ja auttavat lasta itsenäisempään suoriutumiseen ja onnistumiseen. Onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen itsetuntoa. Jäähylle. jaa mää vai? Jäähy katkaisee eitoivotun käyttäytymisen ja pysäyttää lapsen konkreettisesti miettimään
Aikakäsitteen selkiyttäminen: Valintojen tekeminen : Levottomille kulkureille - leikin vaihtajille. Missä leikit? Mitä leikit? Koska mua haetaan? Katso...välipalan jälkeen...sitä ennen vielä Kuvat konkretisoivat ajan kulkua ja ennakoivat tulevaa luoden turvallisuutta. Itsensä ilmaiseminen ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää. Lapsen on hyvä pysähtyä suunnittelemaan toimintaansa. Se lisää myös sitoutumista leikkiin.