Ennakointikamari Majoitus- ja ravitsemisala 2011 Yritys- ja oppilaitosselvitys ammatillisen koulutuksen osaamistarpeista Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2011
Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 1 Kyselyn tausta ja tavoite... 6 2 Toimialan esittely Uudellamaalla... 8 3 Vastaajien tausta... 10 4 Yritysten työvoiman tarve... 11 5 Yritysten rekrytointi... 13 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus... 15 7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö... 22 LIITE 1: Avoimet vastaukset... 25 2
Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Majoitus- ja ravitsemisalan kysely on ensimmäinen vuonna 2011 tehty kysely toimialan yrityksille ja oppilaitoksille Uudellamaalla. Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 80 %, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista kolmasosa, joten vastaajat edustavat henkilöstömäärän mukaan suurempaa työnantajajoukkoa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Oppilaitoskyselyyn vastasivat 11 toimialan koulutusta antavaa oppilaitosta ja kaksi toimialajärjestöä. Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kyselyn perusteella voidaan arvioida yritysten ja oppilaitosten suhtautuvan positiivisemmin toimialan tulevaisuuteen kuin vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä, jossa suurin osa molempien ryhmien vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista yrityksistä, 72 %, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä vastaajista yli puolella on työntekijöitä enemmän kuin yhdestä, mutta vähemmän kuin kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä. Neljäsosalla vastaajista oli yli kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä ja lopuilla noin kymmenesosalla oli vain yhdestä kansallisuudesta työntekijöitä. Sekä yritysten (72 %) että oppilaitosten (95 %) vastaajien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Suurimpia majoitus- ja ravitsemisalan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvia muutoksia olivat työvoiman liittyvät muutokset, joista eniten mainintoja sai ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Toisena työvoimaan liittyvänä muutoksena suurena muutoksena nähtiin työvoimapula, työvoiman saatavuuden heikkeneminen kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa sekä sitä kautta ulkomaalaisen työvoiman tarpeen kasvu. Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (95 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Työvoiman rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet, sillä kahden vuoden takaisessa kyselyssä vastaajista 75 % arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Yrityksistä suurin osa olisikin halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai ikääntyneitä yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen. Sitä vastoin reilu kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Vajaa puolet yrityksistä olisi valmis pitämään työntekijöitään töissä yli lakisääteisen eläkeiän. Yli puolella yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää ravintolakokkeja ja 44 % yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää tarjoilijoita. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 % ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä nousivat esiin samat ammatit tai työtehtävät kärkeen, joihin oli 3
vaikeuksia saada työntekijöitä. Yritysten edustajien mielestä suurimmat syyt rekrytointivaikeuksiin ovat: toimialan palkkaus, avoimeen tehtävään ei ole hakijoita ja hakijoiden vähäinen työkokemus. Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Sekä yritysten että oppilaitosten vastaajien enemmistö arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Sitä vastoin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa paremmin työelämän vaatimuksiin. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat vastaavia, ainoastaan yritysten tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on lisääntynyt. Suurin osa sekä yritys että oppilaitosvastaajista arvioikin aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Yritysten edustajat olivat pääosin tyytyväisiä nuorten ja aikuisten alueen ammatilliseen koulutustarjontaan. Yrityksillä tulevaisuuden yleisosaamisessa korostuivat asiakaslähtöisyys ja käytännöntaidot, oppilaitoksilla vuorovaikutus- ja käytännöntaidot. Ammatillisessa osaamisessa yritysten edustajien kolmen kärki oli seuraava: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja eritysruokavaliotietous. Oppilaitosten kolmen kärki on lähes samanlainen: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja ruuanvalmistusmenetelmien hallinta. Yritykset käyttävät osaamisensa kehittämiseen pääasiassa omaa koulutusta (lähes 80 % vastaajista), työssäoppimista (lähes puolet vastaajista) ja oppisopimuskoulutusta (lähes kolmasosa vastaajista). Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista viisi toivottavaa ja toteuttamiskelpoista yhteistyömuotoa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 3. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 4. Rekrytointi 5. Asiantuntijaluennot oppilaitoksissa Oppilaitosten edustajien kolmen kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmässä 3. Osallistuminen opiskelijoiden arviointiin 4. Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille 5. Oppilaitos ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin yritys osaa arvioida ja tukea sitä, miten työssäoppijat saavuttavat heille asetetut oppimistavoitteet. Vastauksissa nousi esiin kolme tekijää, joka vastaajien mielestä takaa oppimisen: oppijan selkeät tavoitteet, koulutettu ohjaaja (tai koko työyhteisö) sekä arviointi yhdessä opettajien kanssa. Osa vastaajista tyytyi vain toteamaan, että yrityksessä arviointi ja tukeminen toteutui hyvin. Muutamalla vastaajalla ei ollut tietoa asiasta tai koki, ettei ollut saanut riittävää ohjausta oppilaitokselta. Oppilaitoksia vastaavasti pyydettiin kertomaan, miten oppilaitos tukee opettajien yhteydenpitoa ja ymmärrystä mm. toimialan yritysten toiminnasta. Vastauksista käy ilmi, että opettajille järjestetään säännöllisesti työelämän jaksoja, koulutusta tai yritysvierailuja. Kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä tilanteeseen eikä vastauksissa ollut kehittämisehdotuksia. 4
Yrityksiä pyydettiin valikoimaan annetusta listasta alueen oppilaitoksia, joiden tarjonnan he tuntevat. Saadut vastaukset on kerätty taulukkoon 7.1. Alueen viisi tunnetuinta oppilaitosta olivat: 1. Omnia 2. Ravintolakoulu Perho 3. HAAGA-HELIA 4. Amiedu 5. Edupoli ja Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto 5
1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Amisäätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on kaksivuotinen hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitosselvitykset, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Osaamisselvityksiä tehdään vuonna 2011 viisi kappaletta: majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus, logistiikka, metalli- ja koneteollisuus sekä kulttuuriala. Nyt tehtävän majoitus- ja ravitsemisalan ennakkokyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Internet-kysely suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n jäsenyritysrekistereitä. Perusjoukosta jätettiin pois ne toimialan yritykset, joissa henkilöstömäärä jäi alle 2 henkilön. Linkki saatekirjeineen lähetettiin yhteensä 496 yritykselle. Yrityskyselyn vastausprosentti oli 9 % (n=44). Henkilöstömäärältään vastanneet yritykset edustavat kuitenkin suurta osaa alueen yrityksistä, joten kysely tarjoaa myös arvokasta laadullista tietoa alan yritysten näkemyksistä. Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=15), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Lisäksi kysely lähetettiin neljään edunvalvontajärjestöön. Oppilaitoksista 11 ja toimialajärjestöistä kaksi vastasi kyselyyn. Oppilaitoskyselyn vastausprosentti oli 68 %. Uudellamaalla tarjottavasta alan koulutuksesta järjestetään näiden 11 koulutuksen järjestäjän toimesta opiskelijamäärissä mitattuna noin 80 % (vuosi 2009) ja ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikoissa mitattuna noin 58 % (vuosi 2011). Oppilaitosvastaajat edustavat uudemman alan ammatillisen koulutuksen tarjonnasta 4/5-osaa. 6
Ennen tulosten esittelyä käydään läpi toimialan merkitystä alueella luvussa 2. Kyselyiden tulokset ja haastatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 3: Vastaajien tausta luku 4: Yritysten työvoiman tarve luku 5: Yritysten rekrytointi luku 6: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 7: Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. Saatuja tuloksia verrataan aikaisempaan, kaksi vuotta sitten tehtyyn Ennakointikamarin kyselyyn, vertailuun soveltuvien kysymysten osalta. 7
2 Toimialan esittely Uudellamaalla Koko maan majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimipaikoista kolmasosa sijaitsee Uudellamaalla. Samoin henkilöstöstä 38 % työskentelee Uudellamaalla. Liikevaihdosta 40 % painottuu Uudellemaalle. (Tilastokeskus Yritysrekisteri 2009.) Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty toimialan henkilöstön ja toimipaikkojen osuus kaikista toimialoista Uudellamaalla kunnittain. Kuvio 2.1: Majoitus- ja ravitsemistoimialan henkilöstö ja toimipaikat Uudellamaalla kunnittain, % kunnan toimialoista yhteensä 8
Helsingin seudun toimialakatsauksen 1/2011 mukaan Helsingin seudun majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan 4 % edellisvuodesta vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Vuodesta 2006 majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on kasvanut 14 %. Tukkuhinnat ovat nousseet samana aikana 10 % ja kuluttajahinnat 9 %. Toimialan palkkasumma jatkoi vakaata kasvua vuoden lopussa ja kasvoi 2 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärän trendin loiva kasvu taittui. Henkilöstömäärä supistui ennakkoarvion mukaan 2 % edellisvuodesta, hieman aiempaa hitaammin. Majoitus- ja ravitsemisalan palkkasumma on kasvanut 16 % vuodesta 2006. Alan henkilöstömäärä on samalla tasolla kuin vuonna 2006. Majoitus- ja ravitsemisalalla oli työvoimatutkimuksen mukaan noin 28 300 työpaikkaa Helsingin seudulla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Helsingin seudulla on arvioitu avautuvan vuoteen 2020 mennessä ammattiryhmittäin toimialalta työpaikkoja seuraavasti (muutos + poistuma työmarkkinoilta): - ravitsemisalan työntekijät: noin 12 000 työpaikkaa - majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat: noin 4 000 työpaikkaa - matkapalvelutyöntekijät: noin 2 000 työpaikkaa - siivoustyöntekijä: noin 11 000 työpaikkaa (Montén, 2010: Koulutus ja työvoima. Helsingin seutu 2020 osaamisella kohti tulevaisuutta.) 9
3 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 80 %, on pk-yrityksiä 1 (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista viidesosa, mikä on noin 5 % enemmän kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Näin ollen vastaajat edustavat henkilöstömäärän mukaan suurempaa joukkoa kuin edellisessä kyselyssä. Lähes kaikki vastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukossa oli mm. toimitusjohtajia, omistajia/yrittäjiä sekä erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä,% Yrityksen henkilöstömäärä 250+ 100-249 50-99 20-49 10-19 5-9 2-4 0 5 10 15 20 25 % Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu Adulta Edupoli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, aikuisopisto Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, ammattiopisto Helmi Liiketalousopisto Helsingin palvelualojen oppilaitos Keuda, Keski-Uudenmaan ammattiopisto Luksia oppisopimuskeskus Ravintolakoulu Perho Vantaan ammattiopisto Varia 1 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. 10
Lisäksi vastaajina toimivat myös seuraavat toimialajärjestöt: Suomen Restonomit Sure ry MaRa ry Oppilaitoskyselyn vastaajina toimivat koulutusyksikön johtajat, päälliköt tai kouluttajat. 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista reilu neljäsosa arvioi, että työpaikkojen määrä tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 4.1). Suurin osa yritysvastaajista, 65 %, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan ja vain 7 % puolestaan työpaikkojen vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä suurin osa yritysvastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan, joten tällä hetkellä kyselyn perusteella voidaan arvioida yritysten suhtautuvan positiivisemmin tulevaisuuteen kuin vuonna 2009. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 85 %, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden kuluessa ja 15 % säilyvän toimialalla ennallaan. Myös oppilaitoksissa suhtaudutaan tulevaisuuteen positiivisemmin kuin vuonna 2009 tehdyssä kyselyssä. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % Työpaikkojen määrä kasvaa. Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yrityksiltä onko heillä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Suurimmalla osalla, 72 %, oli maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä vastaajista yli puolella on työntekijöitä enemmän kuin yhdestä, mutta vähemmän kuin kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä. Neljäsosalla vastaajista oli yli kymmenestä eri kansallisuudesta työntekijöitä ja lopuilla noin kymmenesosalla oli vain yhdestä kansallisuudesta työntekijöitä. 11
Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee seuraavan neljän vuoden aikana joko kasvamaan (72 %) tai säilymään ennallaan (26 %) (kuvio 4.2). Vain 2 % yritysten edustajista katsoi maahanmuuttajataustaisen työvoiman merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 95 %, oli sitä mieltä, että merkitys tulee kasvamaan. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna sekä yritykset että oppilaitokset korostavat maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitystä enemmän. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee. 0 20 40 60 80 100 % Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä majoitus- ja ravitsemisalan työmarkkinoilla vuoteen 2015 mennessä tapahtuvaa muutosta. Saadut vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan ryhmiin, joista muodostettiin vastausluokat. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten ja oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmät muutokset koskivat työvoimaa. Tulevaisuuden tärkeimpinä muutoksina nähtiin ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen ja työvoimapula sekä ulkomaalaisen työvoimatarpeen kasvu. Näiden lisäksi vastaajia arvioivat muutoksia työntekijöiden työssäjaksaminen ja sitoutuminen työhön. Myös taloudelliset muutokset, kuten esim. palkkaus, verotus ja sopimukset nähtiin tulevaisuuden haasteina. Lisähaasteita tuovat vielä muutokset työssä mm. asenne työhön, osa-aikatyöt, työtehtävien monipuolistuminen sekä pirstaloituminen. Kuvio 4.3: Työmarkkinoiden muutokset vuoteen 2015 mennessä Työssäjaksaminen Sitoutuminen Palkka Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkeneminen MUUTOKSET TYÖVOIMASSA TALOUDELLISET MUUTOKSET Eläköityminen Työvoimapula työvoiman saatavuus Ulkomaalaisen työvoiman tarve Verotus Sopimukset Asenne Osa-aikatyöt MUUTOKSET TYÖSSÄ Kilpailu Monipuolistuminen - pirstaloituminen 12
5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (95 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Vain noin 5 % vastaajista katsoi, ettei toimialalla ole rekrytointivaikeuksia lähitulevaisuudessa. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä vastaajista 75 % arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia tai suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, yritykset arvioivat tällä hetkellä rekrytointivaikeuksien lisääntyvän tulevaisuudessa. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 0 10 20 30 40 50 60 % Nyt tehdyssä kyselyssä kysyttiin yritysten halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen. Yrityksistä suurin osa olisi halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai yli 50-vuotiaita yrityksen palvelukseen (taulukko 5.1). Sitä vastoin reilu kolmasosa olisi valmis rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osaaikatöihin. Vajaa puolet yrityksistä olisi valmis pitämään työntekijöitään töissä yli lakisääteisen eläkeiän. Taulukko 5.1: Yritysten %-osuus, jotka olisivat halukkaita: Kyllä, % Ei, % a) rekrytoimaan maahanmuuttajia 80 20 b) rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin 37 63 c) rekrytoimaan ikääntyneitä yli 50-vuotiaita 73 27 d) pitämään työntekijöitä yli lakisääteisen eläkeiän yrityksen palveluksessa 44 56 Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan tai nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 5.2 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Yli puolella yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää ravintolakokkeja ja 44 % yrityksistä on ollut vaikeuksia löytää tarjoilijoita. 13
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 % ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. Myös kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä nousivat esiin samat ammatit tai työtehtävät kärkeen, joihin oli vaikeuksia saada työntekijöitä. Taulukko 5.2: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Ravintolakokki 24 Tarjoilija 19 Ravintolapäällikkö 10 Kahvilatarjoilija 9 Ravintolatyöntekijä 8 Baarimestari 8 Ravintolan tarjoilija 7 Keittiöpäällikkö 7 Vuoropäällikkö 7 Suurtalouskokki 4 Hotellin myyntisihteeri 4 Yritysten edustajien pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Kolmen kärki nousee esille selvästi: ensimmäisenä toimialan palkkaus, toisena se, ettei avoimeen tehtävään ole hakijoita ja kolmantena hakijoiden vähäinen työkokemus. Muina syinä vastaajat nimesivät seuraavia asioita: hakijoiden asenne työhön, ammattitaidon puute, työpaikkojen suuri tarjonta sekä toimipisteen sijainti. Kahden vuoden takaisen kyselyn kolmen kärki oli seuraava: ensimmäisenä hakijoiden vähäinen työkokemus, toisena hakijoiden koulutus ja kolmantena työaika. Ainoastaan hakijoiden vähäinen työkokemus on säilyttänyt paikkansa kärki kolmikossa. Kuvio 5.2: Yritysten edustajien valitsemat suurimmat syyt rekrytointiongelmiin, % Palkkaus toimialalla Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Työaika Toimialan huono imago Hakijoiden sosiaaliset taidot Hakijoiden kielitaito Vastaajien nimeämä muu haaste Hakijoiden vanhentunut osaaminen Työskentely-ympäristö 0 10 20 30 40 50 60 % Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Vastauksissa korostui eniten ammatin kuvaan liittyvien työtehtävien muutokset mm. hallinto- ja esimiestehtäviin liittyvät koulutukset. Vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan liitteestä 1. 14
6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Sekä yritysten edustajat (61 %) että oppilaitokset (55 %) arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. 45 % oppilaitoksista arvioi koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksiin hyvin, kun yritysten edustajista arvioi niin vain 18 %. Viidennes yrityksistä katsoi koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Vastaavasti yksikään oppilaitoksen edustaja ei katsonut nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä saatiin aivan vastaava tulos. Kuvio 6.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 % Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten tai siellä täydennyskouluttautuvien ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajista 60 % ja yritysten edustajista lähes 50 % arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Lisäksi oppilaitosten edustajista reilu kolmasosa ja yritysten edustajista lähes puolet arvioi ammattitaidon tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Molemmista vastaajaryhmistä alle kymmenesosa katsoi vastaavuuden olevan huono. 15
Verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin yritysten tyytyväisyys aikuisten ammattitaidon vastaavuuteen on lisääntynyt ja oppilaitosten pysynyt lähes ennallaan. Kuvio 6.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 % Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Nuorten koulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin eniten nuorten asenne- ja motivaatio-ongelmilla ja puutteellisilla työelämätaidoilla. Valmistuneiden taidot ja osaaminen nähtiin usein myös puitteellisina, lääkkeeksi ehdotettiin lisää käytännön työharjoittelua. Lisäksi koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöllä toivottiin saatavan lisää imua koulutukseen. Aikuiskoulutuksen vastaamattomuutta perusteltiin motivaation ja käytännönharjoittelun sekä koulutuksen puutteellisuudella. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yrityksen tarjoama oma koulutus, jonka valitsi lähes 80 % vastaajista kolmen kärkeen. Toisena oli työssäoppiminen, jonka valitsi hieman alle puolet vastaajista kolmen kärkeen. Kolmanneksi valikoitui oppisopimuskoulutus, jonka lähes kolmasosa vastaajista nosti kärki kolmikkoon. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä käytettiin hieman erilaista kyselymuotoa, joten vastaukset eivät ole aivan vertailukelpoisia. Silloin kolmenkärki oli seuraava: ensimmäisenä tutkintoperusteinen koulutus, toisena yritysten oma koulutus ja kolmantena rekrytointi. 16
Kuvio 6.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, % Oma koulutus Työssäoppiminen Oppisopimuskoulutus Lyhytkestoinen koulutus Rekrytointi Työnkierto Henkilöstövuorkaus Täydennys- ja lisäkoulutus Alihankinta Tutkintoperusteinen koulutus Maahanmuuttajien koulutus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Eniten mainintoja sai esimieskoulutus. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Oppilaitosten edustajista 65 % ja yritysten edustajista 64 % arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa (kuvio 6.4). Noin kolmasosa molemmista vastaaja ryhmistä arvioi merkityksen säilyvän ennallaan. Yritysten edustajista alle kymmenesosa arvioi merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, on aikuiskoulutuksen merkitys säilynyt lähes tulkoon samana sekä yritysten että oppilaitosten edustajien mielestä. Kuvio 6.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, % Merkitys kasvaa Merkitys säilyy ennallaan Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee 0 10 20 30 40 50 60 70 % 17
Kuviossa 6.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakaspalvelutaidot, asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja myyntiosaaminen. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa kolmen kärki on seuraava: vuorovaikutus- ja viestintätaidot, asiakaspalvelutaidot, ryhmätyötaidot sekä vieraiden kulttuurien ymmärtäminen. Yrityksillä korostuvat asiakaslähtöisyys ja käytännöntaidot, oppilaitoksilla vuorovaikutus- ja käytännöntaidot. Kielitaidossa eniten mainintoja saivat venäjä (20 kpl) ja englanti (11 kpl). Yritysten muu nimeämä taito oli into, energia ja halu oppia uutta. Kuvio 6.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana,% Yritykset Asiakaspalvelutaidot Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Myyntiosaaminen Aloitekyky (aloitteellisuus) Käytännön taidot Kielitaito Vastuuntunto Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Kyky reagoida muutoksiin Ongelmaratkaisutaidot Joustavuus Ryhmätyötaidot Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Työturvallisuus Tietotekniikkataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Ajanhallintataidot Työkyvyn edistäminen Yrittäjyys Oppimistaidot Tiedonhallintataidot Ergonomia Vastaajien nimeämä muu taito 0 10 20 30 40 50 60 70 % 18
Oppilaitokset Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Asiakaspalvelutaidot Ryhmätyötaidot Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kielitaito Ongelmaratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Kyky reagoida muutoksiin Vastuuntunto Joustavuus Käytännön taidot Yrittäjyys Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen Ajanhallintataidot Tietotekniikkataidot Kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen Oppimistaidot Myyntiosaaminen Ymmärtää yrityksen taloudellisen tuloksen muodostumisen Työkyvyn edistäminen Työturvallisuus Tiedonhallintataidot Ergonomia Vastaajien nimeämä muu taito 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % 19
Kuvio 6.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana,% Yritykset Asiakaspalvelutilanteet Töiden ajoittaminen Erityisruokavaliotietous Raaka-ainetuntemus Hygienia ja puhtaanapito Tarjoilutavat Tapatietous ja etiketti Ruuanvalmistusmenetelmien hallinta Kassatoimintojen hallinta Juomatietous Ruokalajituntemus Elintarvikekemia Kokouspalvelut Vastaajien nimeämä muu taito 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Oppilaitokset Asiakaspalvelutilanteet Töiden ajoittaminen Ruuanvalmistusmenetelmien hallinta Erityisruokavaliotietous Raaka-ainetuntemus Tapatietous ja etiketti Hygienia ja puhtaanapito Ruokalajituntemus Vastaajien nimeämä muu taito Kokouspalvelut Tarjoilutavat Juomatietous Elintarvikekemia Kassatoimintojen hallinta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Kuviossa 6.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien kolmen kärki on seuraava: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja eritysruokavaliotietous. Oppilaitosten kolmen kärki on lähes samanlainen: asiakaspalvelutilanteet, töiden ajoittaminen ja ruuanvalmistusmenetelmien hallinta. 20