KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA

Transkriptio

1 Ennakointikamari: KIINTEISTÖPALVELUT JA TURVALLISUUSALA Yritys- ja oppilaitoskysely ammatillisen osaamisen tarpeista

2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista... 3 Johdanto Toimialan esittely Uudellamaalla Kyselyn lähtökohdat Taustatiedot Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Lähteet: LIITE 1: Yritysten edustajien avoimet vastaukset LIITE 2: Oppilaitosten edustajien avoimet vastaukset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 4/2012

3 Tiivistelmä tuloksista Tämä kysely on osa Helsingin seudun kauppakamarin vetämää Ennakointikamari-hanketta osaavan työvoiman turvaamiseksi pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudun ammatillisten koulutuksen järjestäjät ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti mm. yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten mielipiteet. Yritys- ja oppilaitoskyselyt ovatkin luonteeltaan enemmän laadullisia tapaustutkimuksia. Vastaajien tausta Web-pohjaiseen yrityskyselyn vastasi 41 yritystä, joista suurin osa, 67 prosenttia, on pk-yrityksiä. Henkilöstömäärältään nämä yritykset edustavat noin 40 prosentti toimialan Uudenmaan yrityksistä. Kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä. Oppilaitoskyselyyn vastasi 10 alan oppilaitosta. Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna 73 prosenttia. Suurin osa oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan kouluttajina, toimialajohtajina tai -päällikköinä sekä koulutuspäällikköinä tai vastaavina. Yritysten työvoiman tarve ja rekrytointi Sekä yritysten että oppilaitosten edustajien arviot työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat positiiviset, sillä suurin osa molemmista vastaajaryhmistä arvioi toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna oppilaitosten edustajien vastaukset ovat tulleet lähemmäs yritysten edustajien vastauksia ja tällä hetkellä yritysten ja oppilaitosten edustajien käsitykset työpaikkojen määrän kehityksestä ovat hyvin yhdenmukaiset. Yritysten edustajista enemmistö, 66 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Samaa mieltä oli yritysten edustajien enemmistö vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Eniten vaikeuksia on ollut löytää osaajia siivoustyöhön sekä kiinteistön hoitoon ja huoltoon. Sama tilanne oli myös vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Rekrytointivaikeuksien suurimpina syinä nähtiin alan vetovoiman ja arvostuksen puute, ammattitaitoisen työvoiman vähyys sekä alan heikko palkkataso. Tällä hetkellä kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä avonaisiin tehtäviin. Maahanmuuttajat työvoimana Vuonna 2010 molempien vastaajaryhmien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana, samoin oli nyt tehdyssä kyselyssä. Yrityksistä suurimmalla osalla, 63 prosentilla, on tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yritysten edustajista 72 prosenttia oli halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia. Tulevaisuuden muutokset ja siihen liittyvät osaamistarpeet Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikututtavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Suurin osa annetuista vastauksista, 65 prosenttia, voitiin sijoittaa neljään luokkaan, jotka ovat: henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen, maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen, muutokset taloudessa ja verotuksessa sekä moniossajien tarve. Myös oppilaitosten edustajien vastauksissa nousivat esiin eläköityminen ja maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen. Muita muutoksia olivat koulutuksen muokkaaminen, henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon muutokset sekä mahdolliset muutokset liansäädännössä Yritysten edustajista 59 prosenttia valitsi yritysten tärkeimmäksi osaamisen kehittämisen keinoksi oman koulutuksen. Näin oli jo vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Toiseksi käytetyimpänä keinona oli oppisopimuskoulutus ja kolmantena oli lyhytkestoinen koulutus. 3

4 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Tilanne oli sama vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä. Molemmissa vastaajaryhmissä viiden kärjessä ovat lähes samat yleisosaamisen taidot: asiakaspalvelu-, ongelmanratkaisu-, tiimityö- sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Yritysvastaajilla viiden kärjessä on aloitekyky (aloitteellisuus) ja vastaavasti oppilaitosten edustajilla kyky reagoida muutoksiin. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä liiketoiminta- ja myyntiosaaminen. Kiinteistöpalveluiden osalta molempien vastaajaryhmien viiden kärjessä olivat seuraavat ammatillisen osaamisen taidot: kiinteistöautomation käyttäminen, kiinteistön yleishoito ja valvonta sekä rakennustekniset korjaustyöt. Yritysten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi isännöinti ja kiinteistön toimintakunnon arviointi. Oppilaitosten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi kiinteistöön liittyvä pienet huolto- ja korjaustyöt sekä lv-järjestelmien hoito. Myös kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa molempien vastaajaryhmien ykkösenä oli kiinteistöautomation käyttäminen ja toisena kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt. Viiden joukkoon molemmissa vastaajaryhmissä pääsi myös kiinteistön toimintakunnon arviointi. Myös turvallisuusalan ammatillisen osaamisen viiden kärki oli sama, vain hieman eri järjestyksessä: kiinteistötekninen toiminta, tietoturvallisuustoiminta, turvajärjestelmien käyttö, uhkatilanteiden hallinta ja ympäristöturvallisuustoiminta. Myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä kärki on lähes samanlainen: yritysten edustajilla ympäristöturvallisuustoiminta on noussut viiden kärkeen, oppilaitosten edustajilla taas kiinteistötekninen toiminta. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet, ja /tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista katsoi, että yritys hyötyisi parhaiten työssäoppimispaikkojen järjestämisestä. Lähes yhtä hyödyllisenä pidettiin oppisopimuskoulutusta. Oppilaitosten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Hyödyllisimmäksi yritys- ja oppilaitosyhteistyömuodoksi nousi yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 4

5 Johdanto Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyö on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on vuonna 2008 alkanut hanke, joka tukee Uudenmaan liiton ennakointityötä. Jatkossa Ennakointikamarista on tarkoitus tehdä pysyvä ennakoinnin työkalu Uudellemaalle. Ennakointikamariin kuuluu olennaisena osana yritys-oppilaitoskyselyt, joilla tuotetaan tietoa alueen yritysten osaamistarpeiden ennakoinnista ja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Kyselyitä tehdään vuonna 2012 neljä kappaletta: hyvinvointiala, ICT -ala, kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusala sekä finanssiala. Nyt tehtävän kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan 1 yritys- ja oppilaitoskyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät alueen koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Tämä raportti jakautuu seitsemään lukuun. Luvussa 1 käydään läpi toimialan merkitystä alueella. Luvussa 2 esitellään yritys- ja oppilaitoskyselyn lähtökohtia. Raportin loput luvat 3-7 esittelevät kyselyssä saatuja tuloksia. Kyselylomaketta uudistettiin vuoden 2012 alusta kokonaisuudessaan ja myös vuoden 2012 ensimmäisen osaamiskyselyn jälkeen. Nyt saatuja tuloksia verrataan soveltuvien kysymyksien osalta vuonna tehtyyn toimialan osaamiskyselyn tuloksiin. 1 Kiinteistöpalvelut ja turvallisuusala (TOL2008): Kiinteistöjen isännöinti, 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut (801 Yksityiset turvallisuuspalvelut; 802 Turvallisuusjärjestelmät; 803 Etsivätoiminta), 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito(811 Kiinteistönhoito; 812 Siivouspalvelut; 813 Maisemanhoitopalvelut) 5

6 1 Toimialan esittely Uudellamaalla Kuviossa 1.1 on nähtävillä Uudenmaan kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan 2 yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon prosenttiosuudet koko maan vastaavista toimialoista kyselyssä käytetyn toimialaluokittelun mukaan. Uudellamaalla sijaitsee toimialaluokituksen (TOL2008) mukaan liikevaihdosta 42 prosenttia, henkilöstä 38 prosenttia ja toimipaikoista hieman yli kolmasosa. Taulukossa 1.1 on esitetty Uudenmaan osuus käytetyllä toimialajaottelulla tarkemmin. Kuvio 1.1 Uudenmaan kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan % -osuudet koko maan vastaavasta alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Liikevaihto 41,8 % Henkilöstö 37,9 % Toimipaikka 33,4 % Taulukko 1.1 Uudenmaan kiinteistöpalveluiden ja turvallisuusalan % -osuudet koko maan vastaavasta alasta vuonna 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Kiinteistöjen isännöinti 34,3 41,3 48,5 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut 29,1 49,2 50,2 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito 33,7 35,3 39,2 Kiinteistöpalvelut ja turvallisuusala yht. 33,4 37,9 41,8 Kaikki toimialat yht. 26,2 34,1 45,4 Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan toimipaikkoja kaikista kunnan toimipaikoista on Karjalohjalla, Siuntiossa ja Inkoossa. Useissa kunnissa päästään yli koko Uudenmaan keskitason ja lähes kaikissa yli koko maan keskitason (kuvio 1.3). Ainoastaan Mäntsälässä ja Kauniaisissa toimipaikkoja on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kunnittain tarkasteltuna eniten toimialan henkilöstöä kaikista kunnan henkilöstöstä on Vantaalla ja Helsingissä sekä Pornaisissa (kuvio 1.4), joissa kaikissa päästään yli Uudenmaan keskitason. Lisäksi Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Vihdissä toimialan henkilöstömäärän osuus on yli koko maan keskitason. Tietosuojasyistä Karjalohjan henkilöstömäärän osuutta ei voitu laskea. 2 2 Kiinteistöpalvelut ja turvallisuusala (TOL2008): Kiinteistöjen isännöinti, 80 Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut (801 Yksityiset turvallisuuspalvelut; 802 Turvallisuusjärjestelmät; 803 Etsivätoiminta), 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito(811 Kiinteistönhoito; 812 Siivouspalvelut; 813 Maisemanhoitopalvelut) 6

7 Kuvio 1.3: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen toimipaikoista, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Karjalohja Siuntio Inkoo Kirkkonummi Vantaa Kerava Karkkila Järvenpää Pornainen Hyvinkää Vihti Nurmijärvi Espoo Uusimaa yht. Raasepori Lohja Hanko Tuusula Helsinki Sipoo Nummi-Pusula Koko maa Mäntsälä Kauniainen Kuvio 1.4: Toimialan toimipaikkojen % -osuudet kunnan kaikkien toimialojen henkilöstöstä, vuosi 2010 (Tilastokeskus, KunTo) Vantaa Helsinki Pornainen Uusimaa yht. Järvenpää Kirkkonummi Vihti Koko maa Karkkila Siuntio Lohja Nurmijärvi Raasepori Sipoo Hyvinkää Inkoo Espoo Kerava Mäntsälä Tuusula Nummi-Pusula Hanko Kauniainen Karjalohja

8 2 Kyselyn lähtökohdat Ennakointikamarissa yritys- ja oppilaitoskyselyn näkökulmana on selvittää toimialakohtaisesti mm. yritysten osaamistarpeita ja oppilaitosten kehittämiskohteita. Tarkastelun kohteena ovat toimialakohtaiset yritysten ja oppilaitosten edustajien mielipiteet. Kyselyt ovatkin luonteeltaan laadullisia tapaustutkimuksia. Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on yleensä kuvata tiettyä ilmiötä ja pyrkiä ymmärtämään sitä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tapaustutkimuksessa pyritään tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään tapauksia pääasiassa miten- ja miksi-kysymysten avulla. (Yin 1994, 5 13.) Tavoitteena on tutkimuskohteen ominaispiirteiden systemaattinen, tarkka ja totuudenmukainen kuvailu. (Anttila 1996, 250; Hirsjärvi ym. 2004, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi tilastoja tai analysoida aineistoa määrällisesti, ja määrällisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan hyödyntää aineistoina tekstejä tai muita vastaavia yleensä laadullisiksi määriteltyjä aineistoja. Laadullista tutkimusta luonnehtivia seikkoja ovat mm: - tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi - harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta - hypoteesittomuus; ei lukkoon lyötyjä ennakko oletuksia tuloksista Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusaineiston rajaus tapahtuu teoreettisen edustavuuden ehdoilla: tutkittu tapaus/tapaukset voidaan nähdä esimerkkinä yleisestä (Eskola & Suoranta 1998). Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä pyrkimättä kuitenkaan yleistettävään tietoon. Yleensä tapaustutkimus valitaankin menetelmäksi, kun halutaan ymmärtää kohdetta syvällisesti ja huomioida siihen liittyvä konteksti (olosuhteet, taustat yms.). Vaikka kyse onkin tietystä, yksilöllisestä tapauksesta, arvioinnissa on kuitenkin hyvä pohtia tuloksia myös laajemmassa mittakaavassa esim. miten yritys- ja oppilaitoskyselyssä saatuja tuloksia voitaisiin mahdollisesti soveltaa muuhun tai muussa toimialassa. (Saaranen Kauppinen & Puusniekka 2006.) Entä kuinka paljon aineistoa (vastauksia) pitäisi olla? Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tavoitteena on usein jonkin ilmiön ymmärtäminen, ei tilastollisten yhteyksien etsiminen. Tämä mahdollistaa sen, ettei tutkimusaineiston tarvitse välttämättä olla suuri, joskus yksikin tapaus voi riittää. Tutkimusaineistoa pitäisi siis katsoa sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta: millaista aineistoa on mahdollista saada, ja miltä aineisto vaikuttaa analyysin kannalta. Laadullisessa tutkimuksessa ei yleensä voida puhua otoksesta tai näytteestä samassa merkityksessä kuin tilastollisessa tutkimuksessa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) 3 Taustatiedot Yritys- ja oppilaitoskysely toteutettiin sähköisellä web-lomakkeella huhtikuussa 2012, ja suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyn perusjoukkona (n=508) käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) n=227, Isännöintiliiton (n=133), Kiinteistöpalvelut ry:n (n=136) jäsenrekistereitä sekä Ura-avaimen ja oppilaitosten yritysyhteystietoja (n=73). Lisäksi yhteistyökumppanina oli Finnsecurity ry( n=49). Kun otoksesta poistettiin päällekkäisyydet, kyselylomake lähetettiin yhteensä 508 yritykselle. Yrityskyselyyn vastasi 41 yritystä, joista suurin osa, 67 prosenttia, on pk-yrityksiä 3 (kuvio 3.1). Vuonna 2010 tehtyyn kyselyyn verrattuna kyselyyn vastanneiden isojen yritysten osuus kasvoi 17 prosentista kolmasosaan. 3 Pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (40 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa (27 miljoonaa euroa ennen vuotta 2003) euroa ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. (Lähde: Tilastokeskus) 8

9 Vastanneet yritykset edustavat henkilöstömäärällä arvioituna noin 40 prosenttia toimialan yrityksistä Uudellamaalla. Tarkkaa henkilöstömäärä arvioita ei voida antaa, sillä usealla yrityksellä kiinteistöpalvelut ja/tai turvallisuustoiminta on vain yksi osa yrityksen tarjoamista palveluista. Lähes kaikki yritysvastaajat toimivat ylemmissä johtotehtävissä (toimitusjohtajina, yrittäjinä tai päällikkötason tehtävissä). Kuvio 3.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, % vastaajista 250+ henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat Uudenmaan oppilaitokset (n=18), jotka tarjoavat alan koulutusta. Oppilaitoksista 10 vastasi kyselyyn. Vuonna 2010 Uudellamaalla alan koulutuksesta järjestetään vastanneiden oppilaitosten toimesta opiskelijamäärissä mitattuna (kiinteistöalan perustutkinto, turvallisuusalan perustutkinto ja puhdistuspalvelujen perustutkinto) (pl. AMK) 73 prosenttia ja koko maasta 19 prosenttia (OPH WERA - web-raportointipalvelu, Tilastokeskus). Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: AEL (1 vastaaja) Amiedu (17 vastaajaa) Ammattiopisto Luovi (2 vastaajaa) Edupoli (2 vastaajaa) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia (2 vastaajaa) Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda (1 vastaaja) Keskuspuiston ammattiopisto (1 vastaaja) Kiinteistöalan koulutussäätiö (1 vastaaja) TE-toimisto (1 vastaaja) Vantaan ammattiopisto Varia (3 vastaajaa) Suurin osa, 68 prosenttia, oppilaitoskyselyyn vastanneista toimi alan kouluttajina, toimialajohtajina tai -päällikköinä sekä koulutuspäällikköinä tai vastaavina. 4 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista suurin osa, 63 prosenttia, arvioi, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). Noin kolmasosa vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavan neljän vuoden aikana ja 5 prosenttia vastaajista arvioi työpaikkojen määrän vähentyvän seuraavan neljän vuoden aikana. Tulokset ovat lähes samat kuin vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä: tällöin yritysten edustajista 69 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän kasvavan, kolmasosa säilyvän ennallaan ja 2 prosenttia vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien enemmistö, 58 prosenttia, arvioi työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. 9

10 Vastaajista reilu kolmasosa arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja vain 3 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna oppilaitosten edustajien vastaukset ovat tulleet lähemmäs yritysten edustajien vastauksia. Vuonna 2010 oppilaitosten edustajista peräti 80 prosenttia arvioi työpaikkojen määrän kasvavan, reilu kymmenesosa pysyvän ennallaan ja 6 prosenttia vähenevän vuoden 2014 loppuun mennessä. Tällä hetkellä yritysten ja oppilaitosten edustajien käsitykset työpaikkojen määrän kehityksestä seuraavan neljän vuoden aikana ovat hyvin yhdenmukaiset. Kuvio 4.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Työpaikkojen määrä kasvaa 63,4 58,1 Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan 31,7 38,7 Yritys Oppilaitos Työpaikkojen määrä vähenee 4,9 3, % vastaajista Yritysten edustajilta kysyttiin, onko heillä henkilöstössään maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Yrityksistä suurimmalla osalla, 63 prosentilla, oli tällä hetkellä töissä maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Näistä yrityksistä 48 prosentilla eri kansallisuuksien määrä vaihteli yhdestä kymmeneen. Neljäsosalla yrityksistä eri kansallisuuksien määrä vaihteli 20:stä aina 50:neen. Vuonna 2010 molempien vastaajaryhmien enemmistö arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana, samoin oli nyt tehdyssä kyselyssä (kuvio 4.2). Molemmista vastaajaryhmistä alle viisi prosenttia arvioi maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkityksen vähenevän seuraavan neljän vuoden aikana. Kuvio 4.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Merkitys kasvaa 61,0 80,6 Merkitys säilyy ennallaan 16,1 36,6 Yritys Merkitys vähenee 2,4 3,2 Oppilaitos % vastaajista 10

11 Yritysten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, millainen vaikutus näillä muutoksilla on yrityksen osaamistarpeisiin. Vastaajien antamat vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan eri luokkiin. Suurin osa annetuista vastauksista, 65 prosenttia, voitiin sijoittaa neljään luokkaan, jotka ovat: henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen, maahanmuuttajataustaisen työvoiman lisääntyminen, muutokset taloudessa ja verotuksessa sekä moniosaajien tarve. Alla olevassa kuviossa on esitetty kaikki eri luokat ja niihin liittyvät osaamismuutokset, jos sellaisia voitiin vastauksista löytää. Kaikki vastaukset ovat luettavissa liitteestä 1. Kuvio 4.3 Yritysten nimeämät liiketoimintaan vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä, ja niiden vaikutus osaamistarpeisiin HENKILÖSTÖN IKÄÄNTYMINEN JA ELÄKÖITYMINEN mm. eläkeiän noston kautta henkilöstön työssä jaksamiseen, uusien työntekijöiden rekrytointiin, perehdyttämiseen ja ohjaamiseen tarvittavien resurssien kasvamiseen MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN TYÖVOIMAN LISÄÄNTYMINEN mm. kieli- ja kulttuurihaasteita koulutukseen MUUTOKSET TALOUDESSA JA VEROTUKSESSA MONIOSAAJIEN TARVE mm. asiakkaat haluavat yhdeltä toimijalta eri palveluita. SÄHKKÖISEN ASIOINNNIN LISÄÄNTYMINEN mm. it-osaamisen kasvu KUNTAUUDISTUS mm. kilpailutukseen haasteita Oppilaitosten edustajia pyydettiin avovastauksella nimeämään tärkeimmät yritysten liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä ja kertomaan, miten koulutuksessa voidaan näihin muutoksiin vastata. Vastaajien antamat vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan eri luokkiin. Neljään ensimmäiseen luokkaan kuuluvat vastaukset kattavat annetuista vastauksista 59 prosenttia. Nämä neljän luokkaa ovat nähtävissä kuviossa 4.4. Lisäksi vastaajan nostivat esiin muita yksittäisiä muutoksia. (Ks. liite 2.) Kuvio 4.4 Oppilaitosten nimeämät liiketoimintaan ja/tai osaamistarpeisiin vaikuttavat muutokset vuoteen 2016 mennessä, ja miten niihin voidaan koulutuksella vastata ELÄKÖITYMINEN JA MAAHANMUTTAJATAUSTAISEN TYÖVOIMAN LISÄÄNTYMINEN OSAAMISEN JA AMMATTIITAIDON MUUTOKSET mm. koulutuksen laatu ja tutkintojen uudistaminen KOULUTUKSEN MUOKKAAMINEN YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA täsmäkoulutusten osuus tulee kasvamaan MAHDOLLISET MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ vaikuttavat koulutusten sisältöihin 11

12 Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista keinoja, joita he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä (kuvio 4.5). Tärkeimmäksi keinoksi nousi oma koulutus, jonka valitsi 59 prosenttia vastaajista. Toiseksi käytetyimpänä keinona oli oppisopimuskoulutus ja kolmantena oli lyhytkestoinen koulutus. Vähiten yritykset käyttivät henkilöstön vuokrausta, työnkiertoa ja maahanmuuttajien koulutusta. Vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä oma koulutus oli tärkein osaamisen kehittämisen keino, toisena oli lyhytkestoinen koulutus, kolmantena työssäoppiminen ja oppisopimuskoulutus. Voidaankin todeta, ettei tärkeimmissä osaamisenkehittämisen keinoissa ole juurikaan tapahtunut muutoksia. Kuvio 4.5: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, % -vastaajista Oma koulutus Oppisopimuskoulutus Lyhytkestoinen koulutus (alle viikon) Täydennys- ja lisäkoulutus (yli viikon) Tutkintoperusteinen koulutus Rekrytointi Työssäoppiminen Alihankinta Henkilöstön vuokraus Työkierto Maahanmuuttajien koulutus Muu, mikä? 7,3 4,9 9, ,1 31,7 24, ,5 17,1 58, % vastaajista 12

13 5 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö, 66 prosenttia, arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 5.1). Reilu neljäsosa vastaajista arvioi, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vain 7 prosenttia vastaajista arvioi, ettei toimialalla ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaukset olivat samansuuntaisia kuin vuonna 2010 tehdyssä kyselyssä, jolloin vastaajista suurin osa koki jonkin verran vaikeuksia rekrytoinnissaan. Kuvio 5.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 7,3 Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 65,9 Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa 26, % vastaajista Yrityksiltä kysyttiin halukkuutta rekrytoida monimuotoisia ryhmiä yrityksen palvelukseen (kuvio 5.2). Lähes 90 prosenttia vastaajista oli halukas rekrytoimaan yli 50-vuotiaita. Samoin suuri osa, hieman yli 70 prosenttia, vastaajista oli halukas rekrytoimaan maahanmuuttajia tai työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä. Reilusti yli puolet, 56 prosenttia, vastaajista oli myös halukas rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin. Kuvio 5.2: Yritysten rekrytointihalukkuus, kyllä vastaajien % -osuus Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan yli 50- vuotiaita Yritykset, jotka halukkaita työllistämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia Yritykset, jotka halukkaita rekrytoimaan vajaakuntoisia esim. osa-aikatöihin Kyllä 88 % Kyllä 74% Kyllä 72% Kyllä 56% Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Alla on lista työtehtävistä ja niiden vastaajien lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna lista on lähes identtinen. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmasosalla ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivia työntekijöitä. 13

14 Taulukko 5.1: Ammatteja tai työtehtäviä, joihin vastaajien on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammatti / työtehtävä Vastaajien lkm Siivoustyö 11 vastaajaa Kiinteistönhoitaja, kiinteistönhuolto 7 vastaajaa Isännöinti 4 vastaajaa Taloushallinto 3 vastaajaa Esimiestyö 2 vastaajaa Asiantuntija 1 vastaaja Kiinteistötekniikka Kiinteistömanagement -toimintaan liittyvä rakennuttaminen Myyntineuvottelija Putkimies Sähkömies Työmaahenkilöstöä Yritysten edustajia pyydettiin mainitsemaan syitä edellä olevien ammattien rekrytointivaikeuksiin. Rekrytointivaikeuksien suurimpina syinä nähtiin alan vetovoiman ja arvostuksen puute, ammattitaitoisen työvoiman vähyys sekä alan heikko palkkataso. Avokysymykseen vastanneista viidesosa ilmoitti, ettei heillä ole ollut rekrytointivaikeuksia. (Ks. liite 1.) 14

15 6 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja aikuisten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Aikuisten ammattitaidon vastaavuus koettiin molemmissa vastaajaryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Lisäksi oppilaitosten edustajat arvioivat koulutuksen vastaavuuden paremmaksi kuin yritysten edustajat. Näin oli myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Enemmistö sekä yritysten (74 %) että oppilaitoksista edustajista (60 %) arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitosten edustajista kolmasosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavuuden olevan hyvällä tasolla. Vastaavasti yritysten edustajista tätä mieltä oli noin 10 prosenttia. Oppilaitosten edustajista 7 prosenttia ja yritysten edustajista 17 prosenttia arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Yritysten edustajien enemmistö (72 %), arvioi myös aikuisten ammattitaidon vastaavan pääosin työelämän vaatimuksiin tyydyttävästi. Viidesosa vastaajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavuuden hyväksi. Vain 7 prosenttia yritysten edustajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavuuden huonoksi. Oppilaitosten edustajista yli puolet (55 %) arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksiin hyvin. Lisäksi 41 prosenttia arvioi vastaavuuden tyydyttäväksi. Ainostaan kolme prosenttia oppilaitosten edustajista arvioi aikuisten ammattitaidon vastaavan huonosti työelämän vaatimuksiin. Kuvio 6.1: Nuorten ja aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, % vastaajista Hyvin 9,5 33,3 Aikuiset: Nuoret: Tyydyttävästi Huonosti Hyvin Tyydyttävästi Huonosti 6,7 7,0 3,4 16,7 20,9 41,4 55,2 60,0 73,8 72,1 Yritys Oppilaitos % vastaajista Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he parantaisivat koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Alla oleviin laatikoihin on luokiteltu saaduista vastauksista yleisimmät ehdotukset koulutuksen ja työelämän vastaavuuden parantamiseen. Kaikki vastaukset ovat nähtävissä liitteissä 1 ja 2. 15

16 Yritysvastaajat Oppilaitosvastaajat Käytännönharjoittelun lisääminen Yhteistyön parantaminen oppilaitosten kanssa Oppisopimuskoulutuksen tukeminen Työelämä mukaan koulutusten suunnitteluun Työssäoppimispaikan valmiuksien parantaminen Opettajien työelmäntaitojen parantaminen Käytännönharjoittelu ja työssäoppiminen Opiskelijoiden motivaatio Kuviossa 6.2 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molemmissa vastaajaryhmissä viiden kärjessä ovat lähes samat yleisosaamisen taidot: asiakaspalvelu-, ongelmanratkaisu-, tiimityö- sekä vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Yritysvastaajilla viiden kärjessä on aloitekyky (aloitteellisuus) ja vastaavasti oppilaitosten edustajilla kyky reagoida muutoksiin. Vähemmän tärkeitä olivat molempien vastaajaryhmien mielestä liiketoiminta- ja myyntiosaaminen. Avoimissa vastauksissa kielitaitovaatimuksissa mainittiin suomi, englanti ja venäjä, lisäksi yksittäisiä mainintoja saivat viro ja ruotsi. Vastaajien nimeämässä muussa yleistaidossa tuotiin esiin kyky tehdä töitä yksin, hyvä fyysinen kunto sekä matematiikka ja fysiikka. Kuvio 6.2: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Asiakaspalvelutaidot Ongelmanratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Tiimityötaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Kyky reagoida muutoksiin Tietotekniikkataidot Työturvallisuus Kielitaito, minkä kielen? Ajanhallintataidot Alaistaidot Esimiestaidot Liiketoimintaosaaminen Myyntiosaaminen Muu, mikä? Yritys Oppilaitos % vastaajista Kuviossa 6.3 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu kiinteistöpalveluiden ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molempien vastaajaryhmien viiden kärjessä 16

17 olivat seuraavat ammatillisen osaamisen taidot: kiinteistöautomation käyttäminen, kiinteistön yleishoito ja valvonta sekä rakennustekniset korjaustyöt. Yritysten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi isännöinti ja kiinteistön toimintakunnon arviointi. Oppilaitosten edustajilla viiden kärkeen kuuluivat lisäksi kiinteistöön liittyvä pienet huolto- ja korjaustyöt sekä lv-järjestelmien hoito. Myös kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa molempien vastaajaryhmien ykkösenä oli kiinteistöautomation käyttäminen ja toisena kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt. Viiden joukkoon molemmissa vastaajaryhmissä pääsi myös kiinteistön toimintakunnon arviointi. Vähemmän tärkeiksi ammatillisen osaamisen alueiksi molempien ryhmien edustajat valitsivat liikennevälineiden, kosteiden tilojen ja teollisuuslaitosten puhtaanapidon. Näin oli myös kahden vuoden takaisessa tutkimuksessa. Vastaajien nimeämissä muissa yleistaidoissa mainittiin toimistotilojen puhtaanapito, asiakaskohteiden ylläpitosiivous sekä koulu-, päiväkoti- ja hoitolaitosten siivous. Kuvio 6.3: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Kiinteistöpalvelut Kiinteistöautomation käyttäminen Isännöinti Kiinteistön yleishoito ja valvonta Kiinteistön toimintakunnon arviointi Rakennustekniset korjaustyöt Kiinteistöön liittyvät pienet huolto- ja korjaustyöt Ulkoalueiden hoito Iv-koneiden huolto Kauppa ja myymälätilojen puhtaanapito Koneiden käsittely Toimistopalvelut Rakennusaikainen puhtaanapito Lv-järjestelmien hoito Asuinkiinteistöjen puhtaanapito Teollisuuslaitosten puhtaanapito Kosteiden tilojen puhtaanapito Jokin muu, mikä? Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus Liikennevälineiden puhtaanapito 43,9 48, ,1 29,3 38,7 24,4 35,5 24,4 38, , ,3 19,5 32,3 0 19,5 19,5 29 3,2 19,5 6,5 17,1 14,6 45,2 12,2 9,7 0 9,8 7,3 6,5 7,3 6,5 2,4 12,9 2,4 3, % vastaajista Yritys Oppilaitos Kuviossa 6.4 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu turvallisuusalan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Molempien vastaajaryhmien viiden kärki on sama, vain hieman eri järjestyksessä. Myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä kärki on lähes samanlainen: yritysten edustajilla ympäristöturvallisuustoiminta on noussut viiden kärkeen, oppilaitosten edustajilla taas kiinteistötekninen toiminta. Vähiten mainintoja sai molemmissa vastaajaryhmissä kansainvälinen turvallisuustoiminta, näin oli myös kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Vastaajien nimeämissä muissa yleistaidoissa mainittiin ilkivallan ennaltaehkäisy. 17

18 Kuvio 6.4: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, % vastaajista Turvallisuusala Kiinteistötekninen toiminta Tietoturvallisuustoiminta Turvajärjestelmien käyttö Uhkatilanteiden hallinta Ympäristöturvallisuustoiminta Pelastustoiminta Turvallisuusalan palvelutoiminta Turvallisuustekninen toiminta Logistinen turvallisuustoiminta Turvatarkastustoiminta Vartiointitoiminta Järjestyksenvalvonnan perustoiminta Kansainvälinen turvallisuustoiminta Jokin muu, mikä? 39 45,2 26, ,4 38,7 24,4 35, ,6 14,6 19,4 14,6 16,1 14,6 12,9 9,8 9,7 9,8 9,7 9,8 9,7 7,3 16,1 7,3 3,2 0 3, % vastaajista Yritys Oppilaitos Yritysten edustajien mielipiteet jakautuivat kahtia, kun kysyttiin arvioita siitä, valmistuuko alueen oppilaitoksista riittävästi nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarve huomioiden. Yritysten edustajien enemmistön (54 %) mielestä nuorten alueen ammatillinen koulutustarjonta ei ole riittävää ja 44 % vastaajista koki nuorten ammatillisenkoulutustarjonnan olevan sopivaa huomioiden toimialan työvoimatarve. Yritysten edustajista 49 prosenttia arvioi aikuisten alueen ammatillisen koulutustarjonnan vastaavan toimialan työvoimatarpeisiin ja sama määrä vastaajia eli 49 prosenttia arvioi, ettei aikuisten ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan työvoimatarpeisiin. Suurimpina syinä koulutustarjonnan vastaamattomuuteen pidettiin alan huonoa arvostusta, hakijoita koulutukseen on liian vähän ja koulutettavien motivaation puutetta (Ks. liite 1.) Kuvio 6.5: Alueen ammatillisista oppilaitoksista koulutetaan nuoria ja aikuisia toimialan työvoimatarpeet huomioiden, % vastaajista Aikuisia: Nuoria: liian paljon sopivasti liian vähän liian paljon sopivasti liian vähän 2,4 2,4 43,9 53,7 48,8 48, % vastaajista 18

19 7 Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Yritysten edustajia pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista he olisivat kiinnostuneet, ja / tai mistä yritys parhaiten hyötyisi toimialan ammatillisten oppilaitosten kanssa Uudellamaalla. Suurin osa vastaajista katsoi, että yritys hyötyisi parhaiten työssäoppimispaikkojen järjestämisestä. Lähes yhtä hyödyllisenä pidettiin oppisopimuskoulutusta. Lisäksi mainittiin yhteiset projektit ja opinnäytetyöt sekä oppilaitosten järjestämän muu koulutustarjonta. (ks. liite 1.) Oppilaitosten edustajien pyydettiin kertomaan, minkälaisista yhteistyömuodoista oppilaitos parhaiten hyötyisi yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa. Hyödyllisimmäksi yritysyhteistyömuodoksi nousi yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiseksi vastaajat nostivat työelämään tutustumisen sekä oppilaiden että opettajien osalta. Myös pitkäaikainen kumppanuus ja kummiyritystoiminta koettiin hyödyllisenä yhteistyömuotona, samoin kuin oppisopimukset. Hyödyllisin oppilaitosten välinen yhteistyömuoto oli koulutuksen toteutukseen ja suunnitteluun liittyvä yhteistyö. (ks. liite 2.) Yritysvastaajien nimeämät hyödyllisimmät / kiinnostavimmat yhteistyömuodot Työssäoppiminen Oppisopimuskoulutus Yhteiset projektit ja opinnäytetyöt Muu koulutustarjonta: täsmäkoulutukset, lyhytkestoinen koulutus, täydennyskoulutus Oppilaitosvastaajien nimeämät hyödyllisimmät yritysyhteistyömuodot Yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Työelämään tutustuminen Pitkäaikainen kumppanuus ja kummiyritystoiminta Oppisopimukset Oppilaitosvastaajien nimeämät hyödyllisimmät oppilaitosyhteistyön muodot Yhteistyö koulutuksen toteutuksessa mm. oppimateriaali, näytöt, asiantunijat, kouluttajapankki Yhteistyö koulutuksen suunnittelussa mm. kehittämistyö, hyvä käytännöt Vastaajat saivat myös antaa palautetta kyselystä tai esittää tulevaisuuden näkemyksiä alan työvoimasta ja osaamisen kehittämisestä Helsingin seudun kauppakamarille. Yhdeksän yritysten edustajaa ja kolme oppilaitosten edustajaa käytti tätä tilaisuutta hyväkseen. (ks. liite 1 ja 2.) 19

20 Lähteet: Anttila, P Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Gummerrus. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 10. painos. Helsinki : Tammi. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Yin, R. K Case study research: Design and methods. Thousand Oaks, CA: Sage Sähköinen lähde: Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. < 20