NÄKYVÄ SAARISTO Selvitystyön loppuraportti Maaliskuu 2013
1 Tausta, menetelmät ja prosessi 1.1 Projektin tausta Turun saaristo on kiinnostava ja vetovoimainen matkailualue ja Saariston rengastien avulla saariston yleinen tunnettuus on lisääntynyt. Matkailu onkin saaristoalueen tärkeimpiä elinkeinoja ja se tuo ansaintamahdollisuuksia myös alueen muille yrityksille. Turku Touring on tehnyt markkinointia myös saariston osalta ja saariston rengastien tunnettuus on edelleen lisääntynyt. Saariston markkinointitoimenpiteistä huolimatta rengastie ei kuitenkaan ole vielä riittävän tunnettu Varsinais-Suomen ulkopuolella. Toisaalta myös saariston saavutettavuus on ulkopuoliselle vaikeaa, sillä esimerkiksi lossi- ja yhteysalusaikataulut ovat vaikealukuisia, eikä kattavaa aikataulukokonaisuutta ole olemassa. Saaristossa sijaitsee lukuisia pieniä yrityksiä, joiden olemassaolo ei ole matkailijoiden tiedossa. Niinpä yhteistä näkemystä ja tekemistä tarvitaan. Tämän toimeksiannon tavoitteena onkin luoda pohjaa saaristomatkailun kasvuohjelmalle, jolla parannetaan saariston saavutettavuutta ja yritysten kehittymistä tulevaisuudessa. Tarkoituksena on siis laatia konkreettinen suunnitelma, jossa määritellään, miten saaristoalueen palvelut ovat entistä paremmin matkailijoiden saavutettavissa ja miten saariston elinkeinoja voidaan tuoda paremmin esille. Samalla oheistavoitteena on löytää keinoja kehittää saaristoalueen yritysten palveluita. 1.2 Matkailutoimialan tilanne Suomessa Matkailu on Suomessa alueellisesti merkittävä elinkeino, jonka merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana niin kotimaassa kuin maailmallakin. Suomessa matkailun taloudelliset vaikutukset ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Matkailuelinkeinon menestymisellä on tasoittavaa vaikutusta aluekehitykseen, koska monet tärkeät vapaa-ajan matkailukeskukset ja - keskittymät sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella. Matkailutoimialaan kuuluvat palvelut mahdollistavat monipuolisempien ja laadukkaampien palveluiden tuottamisen myös paikallisille asukkaille. Matkailuala on suuri työllistäjä; toimialan työllisten osuus kaikista työllisistä kasvaa tulevaisuudessa. Matkailutoimiala on myös suuri nuorten työllistäjä. Vaikka suomalaisen matkailuelinkeinon perusta on kotimaisessa kysynnässä, alan kehittymisen kasvu ja lisäarvo haetaan ulkomailta. Ulkomaisen kysynnän kehitykseen voidaan vaikuttaa lähinnä vapaa-ajan matkailutarjonnalla ja hyvällä saavutettavuudella. Lomamatkailulta halutaan tänään monipuolisuutta. Viime vuosina kansainvälinen matkailu on ollut vahvasti kasvusuuntaista, vaikka kehitystä ovatkin globaalisti häirinneet mm. terrorismin pelko, epidemiat ja luonnonkatastrofit, sekä yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen vuodesta 2008, jolloin alkanut matalasuhdanne on jarruttanut kasvua. Nyt kasvu on hiljalleen käynnistynyt uudelleen, ja matkailu yleensä on hyvinkin nopeasti toipuva sektori heti, kun nousukausi alkaa. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on niin koko kansantalouden kuin alueidenkin näkökulmasta tehokkain tapa lisätä matkailusta saatavia tuloja. Ulkomainen matkailukysyntä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Suomessa vieraili vuonna 2009 yhteensä 5,7 2
miljoonaa ulkomaista matkailijaa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Amerikkalaisen Tourism Economics -tutkimusyrityksen mukaan matkailutulot ulkomailta tulevat kaksinkertaistumaan ajanjaksolla 2010 2020. Suomi matkailumaana vetoaa ulkomaalaisiin ensisijassa heille eksoottisen ja turmeltumattoman luonnon vuoksi. Eurooppalaisille mielikuva viimeisestä erämaasta on siten käyttökelpoinen myyntiargumentti, varsinkin kun Suomi on siisti, sivistynyt ja turvallinen kohdemaa. Kiertomatkailijat kokevat tärkeäksi Suomen ruuhkattomuuden. Uutuudenviehätys on ollut merkittävä tekijä Suomen valikoitumisessa matkakohteeksi. Lomamatkoillaan ulkomaalaiset tutustuvat ensisijassa luontoon, mutta harrastavat myös tarjolla olevia aktiviteetteja. Aktiviteettien vetovoima korostuu erityisesti talvimatkailussa. Suomen matkailutuotteiden etuja ovat luotettavuus, laatu ja turvallisuus. Lisäksi kestävä matkailu on noussut erittäin vahvasti matkailusta käytävään keskusteluun. Kokonaisuutena mitä korkeatasoisempia tuotteisto ja palvelut ovat, sitä vahvemmin ne kestävät myös yleiset taloudelliset heilahtelut. Matkailun kasvu ei kuitenkaan voi tapahtua pelkästään nykyisten tuotteiden ja palvelujen volyymin kasvuna, vaan se vaatii matkailualalta uudistumista ja palvelujen tuotannon tehostamista. Kasvua tukevia trendejä ovat vaurauden kasvu ja se, että vapaa-aikaan käytetyn rahan osuus kulutuksesta kasvaa. Myös aineettoman, erityisesti palvelujen ja elämysten kulutuksen osuuden arvioidaan lisääntyvän suhteessa materiaalisen kulutukseen. Toisaalta kokous-, työ- ja vapaa-ajan matkojen rajat ovat hämärtymässä. Kokousmatkoihin sisältyy nykyisin paljon vapaa-ajan matkailun elementtejä. Erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet aktiviteetteihin perustuvat urheilutoimintaa, kuntokeskuksia ja huvi- ja teemapuistoja edustavat alat. Viime vuosina koko matkailutoimialan rakenteet ovat olleet kovassa muutosprosessissa; matkatoimistojen kansainvälisten omistusrakenteiden keskittyminen, lentoyhtiöiden allianssit ja halpalentoyhtiöt muuttavat liiketoimintaa ja hinnoittelun kuvaa. Samoin tapahtuu myös majoitustoiminnassa. Kehitys merkitsee alan tuotantopanosten ja palveluiden yhä tiiviimpää klusteroitumista ja kunkin keskittymistä omiin ydinpalveluihinsa. Tarve tavoittaa asiakkaat ja myydä heille matkailun kokonaistuote majoitus- ja muine palveluineen kannustaa yrityksiä verkostoitumaan. Verkottumisen tunnusmerkistöön kuuluu yhteinen kaupankäynti ja yhteisen palveluprosessin osatekijöiden toteuttaminen ja yhteinen ansainta. Toinen selkeä matkailualan tulevaisuuteen vaikuttava tekijä ovat uudet asiakassegmentit. Matkailualan tulee hallita entistä eriytyneempiä asiakasryhmiä; sukupolvien ja erilaisten elämäntapojen erottamat asiakasryhmät vaativat erilaisia palveluita, eikä heitä voi käsitellä yhtenä markkinana. Tämä edellyttää toimialalta herkkyyttä tunnistaa uudenlaisia asiakassegmenttejä ja niiden toiveita tai vaatimuksia, eli kykyä toimia käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti. Uudenlaisten ja erilaisten asiakasryhmien lisäksi myös matkailupalveluiden markkinoinnin, vertailun ja ostamisen tavat ovat muuttuneet. Internetpohjaiset sovellukset ovat muuttaneet kuluttajien tapaa järjestää matkoja itsenäisesti, tutustua matkakohteisiinsa etukäteen sekä arvioida ja suositella kohteita toisille kuluttajille. Sosiaalisen median vertaisarviot ohjaavat kuluttajien käyttäytymisistä entistä tehokkaammin. Sosiaalisessa verkostossa asiakas on luomassa yritys- ja tuotemielikuvia omien kokemustensa avulla. Matkailija etsii verkosta kohteissa käyneiden kokemusperäisiä tietoja ennen matkakohteen tai palvelun valintaa. Tämän sosiaalisen median maailma tuo aivan uutta haastetta alan yrityksille. 3
1.3 Menetelmät ja prosessi Toimeksiannon aluksi CreaMentorsin asiantuntijat perehtyivät aiempiin alueella tehtyihin selvityksiin, minkä pohjalta sekä ohjausryhmältä saatujen näkemysten perusteella valmisteltiin haastattelurunko alueen avaintoimijoiden tapaamisia varten. CreaMentorsin edustajat haastattelivat tässä vaiheessa kaikkiaan n. 20 organisaation edustajia. Haastattelujen tulosten pohjalta laadittiin ensimmäiset hahmotelmat mahdollisesta jatkotoimenpiteiden toimintamallista. Tätä toimintamallia testattiin sekä alueen yrityksille että potentiaalisille asiakkaille suunnatuissa sähköisissä kyselyissä, joissa saatiin yli 100 vastaajalta myös huomattavasti lisäinformaatiota mallin jalostamiseksi. Toimintamallia jalostettiin edelleen kahdessa ohjausryhmän työpajassa (9.10. & 8.11.), minkä lisäksi mallin kehittämisen tueksi haettiin näkemyksiä alueen yrittäjille järjestetystä keskustelutilaisuudesta (9.10.). Yhteenveto keskustelutilaisuuden tulemista on tämän raportin liitteenä. Toimintamallin rakentamisen lisäksi prosessin aikana käytiin läpi erilaisia jatkotoimenpiteiden rahoitusmalleja, joista toimivimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Tämän rahoitusvaihtoehdon osalta käytiin alustavat keskustelut rahoittajan kanssa ja laadittiin alustava hankesuunnitelma sen pohjalta. Kokonaisuutena projekti eteni oheisen prosessin mukaisesti. Kuvio 1. Projektin eteneminen 4
2 Haastattelujen ja kyselyiden tulokset 2.1 Yrittäjäkysely ja toimijahaastattelut Projektin aikana haastateltiin kaikkiaan noin 20 paikallista toimijaa, minkä lisäksi yrittäjille suunnattuun kyselyyn saatiin vastaus 48 yrittäjältä, jotka edustavat monia eri toimialoja. Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii ympärivuotisesti, vaikkakin pääosa liikevaihdosta kertyy useimmille huippusesongin aikana. 60 56% 50 48% 40 35% 38% 38% % 30 20 25% 21% 10 0 1 2 3 4 5 6 7 1. Majoituspalvelut 5. Aktiviteetti- ja ohjelmapalvelut 2. Ravintolapalvelut 6. Välinevuokraus 3. Kokouspalvelut 7. Jotain muuta, mitä? 4. Kuljetuspalvelut Kuvio 2. Vastanneiden yritysten toimialat Muita mainittuja toimialoja olivat mm. veneily- ja vierasvenesatamapalvelut sekä valmismatkapalvelut. Yritysten tärkeimpiä kohderyhmiä olivat puolestaan yritykset ja muut kokousten pitäjät, yksittäiset matkailijat, rengastien matkailijat sekä paikalliset asukkaat. 5
70 60 60% % 50 40 30 42% 31% 33% 29% 40% 31% 44% 46% 25% 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1. Paikalliset asukkaat 6. Kotimaiset ryhmämatkailijat 2. Mökkiläiset 7. Ulkomaiset ryhmämatkailijat 3. Yritykset ja muut kokousten pitäjät 8. Rengastien matkailijat 4. Pariskunnat 9. Muut yksittäiset matkailijat 5. Lapsiperheet 10. Jokin muu, mikä? Kuvio 3. Vastanneiden yritysten tärkeimmät kohderyhmät Yritysten liikevaihto oli yleisesti yli 100 000 vuodessa ja yli puolet aikoo kasvattaa sitä nykyisillä palveluilla, minkä lisäksi melkein puolet hakee kasvua myös uusilla palveluilla. Liiketoiminnan kehittämisessä yritykset kaipasivat tukea etenkin markkinointiin, verkostoitumiseen sekä tuote- / palvelukehitykseen. 70 67% 60 50 40 42% 48% % 30 20 10 8% 10% 4% 25% 19% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 1. Resurssien puute 5. Maanomistajien haluttomuus myydä maitaan 2. Osaamisen puute 6. Poliittisten päättäjien ristiriitaiset näkemykset 3. Yhteistyön puute 7. Sesongin lyhyys 4. Yrittäjien haluttomuus kehittää toimintaansa 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 4. Saaristoalueen liiketoiminnan kehittämisen suurimmat hidasteet yrittäjien mielestä 6
Tärkeimpiä liiketoiminnan kehittämisen hidasteita olivat sesongin lyhyys sekä yhteistyön ja resurssien puute. Alle kolmannes vastanneista oli ollut mukana aiemmissa kehittämisprojekteissa. Niiden tulosten koettiin useimmiten jääneen vähäisiksi. Samoin osa haastatelluista koki aiempien projektien jääneen vaille pysyviä tuloksia. Erityisesti kaivattiinkin käytännön toimintaan liittyvää kehittämistä suurten visioiden sijaan. 70 67% 60 % 50 40 30 20 29% 38% 33% 29% 42% 44% 40% 23% 21% 21% 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1. Perinteisen median markkinoinnin lisäämistä 6. Uusien tuotteiden / palveluiden / liikeideoiden kehittämistä 2. Verkkomarkkinoinnin lisäämistä 7. Uusien kohderyhmien löytämistä 3. Yritysten näkyvyyden parantamista saaristoalueella (esim. infotaulut) 8. Liikenneyhteyksien parantamista 9. Nykyisten yrittäjien uusia investointeja alueelle 4. Yritysten välisen yhteistyön lisäämistä 10. Uusien yritysten sijoittumista alueelle 5. Yrityskohtaisia kehittämisprojekteja 11. Jotain muuta, mitä? Kuvio 5. Saaristoalueen yritysten kehittymiseksi tarvittavat toimenpiteet yrittäjien mielestä Yritysten kehittämiseksi kaivattiin etenkin yritysten välisen yhteistyön lisäämistä, uusien kohderyhmien ja tuotteiden / palveluiden kehittämistä sekä liikenneyhteyksien parantamista. Erityisesti suuremmat yritykset kaipasivat lisäksi alueelle nykyisten yrittäjien uusia investointeja sekä täysin uusia yrityksiä. Liiketoiminnan kehittämistyön toteuttamistapana sekä yhteinen kehittämisprojekti että yrityskohtainen kehittäminen saivat tasaisesti kannatusta. Tunnettuuden ja saavutettavuuden kehittäminen koettiin molemmat tärkeinä asioina, mutta toisaalta todettiin myös varsinaisen palvelutarjonnan kehittämisen olevan ensin tarpeen. 2.2 Asiakaskysely Asiakaskysely lähetettiin Varsinais-Suomen alueen yhdistysten matkajärjestelyistä vastaaville henkilöille, johon saatiin vastaukset 40 toimijalta. Heistä lähes kaikki olivat itse vierailleet saaristoalueella ja noin kaksi kolmannesta oli jo aiemmin järjestänyt matkoja alueelle. Matkoista selvästi suurin osa oli kulttuuri- ja teemamatkoja, mutta myös kokousmatkoja järjestäneitä oli vastanneissa suurempi ryhmä. Useammalla kuin joka toisella näistä matkoista oli mukana yli 30 osallistujaa ja ainoastaan runsaalla 10 prosentilla matkaajia oli enintään 10. 7
Yleensä vastanneet järjestävät matkoja lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomeen, mutta myös Baltia ja muut Pohjoismaat olivat hyvin edustettuna. Vastanneilla oli myös kerrassaan erinomainen mielikuva saaristoalueesta matkailukohteena. On kuitenkin huomattava, että saaristomatkoja järjestäneet olivat hivenen tyytymättömämpiä kuin ne, jotka eivät olleet vielä matkoja järjestäneet. 80 75% % 70 60 50 40 30 20 20% 10 0 Erittäin positiivinen Jossain määrin positiivinen 0% 0% Jossain määrin negatiivinen 5% Erittäin negatiivinen En osaa sanoa Kuvio 6. Asiakkaiden yleinen mielikuva saaristosta matkailukohteena 70 60 60% % 50 40 30 30% 40% 28% 25% 30% 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 10% 3% 1. Palveluiden saatavuus 5. Oheispalveluiden valikoima 2. Palveluiden tunnettuus 6. Palveluiden tarjoajien yhteistyö 3. Palveluiden monipuolisuus 7. Liikenneyhteydet alueella 4. Palveluiden laatu 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 7. Saaristoalueen matkailussa kehitettävää asiakkaiden mielestä Vastanneiden mielestä saaristoalueen matkailussa tulisi kehittää erityisesti palveluiden tunnettuutta ja monipuolisuutta. Saaristomatkoja jo aiemmin järjestäneiden mielestä tunnettuus, yhteistyö ja liikenneyhteydet olivat vielä tärkeämpiä kuin kaikilla vastanneilla. Uusista palveluista vastaajat kaipasivat etenkin tapahtuma- ja kulttuuripalveluita sekä erilaisia ravintolapalveluita. 8
Saaristomatkoja järjestäneiden mielestä erilaiset ravintolapalvelut ja korkeatasoiset majoituspalvelut olivat hieman koko vastaajaryhmää tärkeämpiä. % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 46% 36% 31% 23% 21% 23% 15% 15% 13% 10% 10% 5% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1. Korkeatasoisia majoituspalveluita 7. Liikunta- ja ulkoilupalveluita 2. Mökkimajoitusta 8. Hyvinvointipalveluita 3. Erilaisia ravintolapalveluita 9. Risteilypalveluita 4. Kokouspalveluita 10. Kalastusmatkailupalveluita 5. Uusia tapahtumia ja muita kulttuuripalveluita 11. Talviajan palveluita 6. Elämyspalveluita 12. Jotain muuta, mitä? Kuvio 8. Saaristoalueelle tarvittavat uudet palvelut asiakkaiden mielestä 2.3 Kysely matkanjärjestäjille Matkanjärjestäjäkysely lähetettiin päätoimista matkanjärjestämistyötä tekeville toimijoille, joista kaikkiaan 16 eri toimijaa vastasi kyselyyn. Vastanneista suurin osa oli itse vieraillut saaristoalueella ja runsaat kaksi kolmannesta oli järjestänyt matkoja alueelle. Yritysten tärkeimmät kohderyhmät olivat kotimaiset ryhmämatkailijat sekä yritykset ja muut kokousten pitäjät. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi vastanneet palvelivat myös pohjoismaisia, venäläisiä, baltialaisia, keskieurooppalaisia ja aasialaisia matkailijoita. Matkanjärjestäjien mielikuva saaristosta oli kokonaisuutena hyvin positiivinen ja matkoja sinne järjestäneistä yli puolet koki saariston erittäin positiivisena. 9
60 50 50% 40 38% % 30 20 10 6% 6% 0 Erittäin positiivinen Jossain määrin positiivinen Jossain määrin negatiivinen 0% Erittäin negatiivinen En osaa sanoa Kuvio 9. Matkanjärjestäjien yleinen mielikuva saaristosta matkailukohteena 70 60 50 63% 50% % 40 30 20 10 0 31% 25% 25% 19% 13% 0% 1 2 3 4 5 6 7 8 1. Palveluiden saatavuus 5. Oheispalveluiden valikoima 2. Palveluiden tunnettuus 6. Palveluiden tarjoajien yhteistyö 3. Palveluiden monipuolisuus 7. Liikenneyhteydet alueella 4. Palveluiden laatu 8. Jokin muu, mikä? Kuvio 10. Saaristoalueen matkailussa kehitettävää matkanjärjestäjien mielestä Vastanneet pitivät tärkeimpinä kehittämiskohteina palveluiden tunnettuutta sekä palveluiden tarjoajien välistä yhteistyötä. Toisaalta saaristomatkoja järjestäneiden mielestä palveluiden laatu oli jopa yhtä tärkeä kehittämisalue kuin yhteistyö. Tästä voidaan päätellä, että osa vastanneista ei ollut kokenut saaneensa riittävän laadukasta palvelua. Uusista palveluista matkanjärjestäjät kaipasivat etenkin korkeatasoisia majoituspalveluita, uusia tapahtumia ja kulttuuripalveluita sekä elämyspalveluita. Matkoja järjestäneet korostivat myös erilaisten ravintolapalveluiden tarvetta. 10
45 40 35 40% 40% 40% 30 27% 27% % 25 20 15 13% 13% 13% 20% 10 5 0 0% 0% 0% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1. Korkeatasoisia majoituspalveluita 7. Liikunta- ja ulkoilupalveluita 2. Mökkimajoitusta 8. Hyvinvointipalveluita 3. Erilaisia ravintolapalveluita 9. Risteilypalveluita 4. Kokouspalveluita 10. Kalastusmatkailupalveluita 5. Uusia tapahtumia ja muita kulttuuripalveluita 11. Talviajan palveluita 6. Elämyspalveluita 12. Jotain muuta, mitä? Kuvio 11. Saaristoalueelle tarvittavat uudet palvelut matkanjärjestäjien mielestä 11
LOPPURAPORTTI 3 Saaristomatkailun kasvuohjelma 3.1 Saaristomatkailun visio 2020 Turun saaristoalue koostuu (kansainvälisten saaristokohteiden ja Lapin tapaan) itsenäisistä ja houkuttelevista matkailukohteista ja -brändeistä, joita ovat ainakin Kustavi, Naantali, Nauvo, ja Korppoo. Lisäksi Uudenkaupungin ja Kemiönsaaren osallistumismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin saaristomatkailun kasvuohjelman valmisteluvaiheessa. Kohteiden lisäksi myös Rengastiet ovat laajalti tunnettu brändi niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kullakin kohteella on oma profiilinsa, joka määrittyy luontoympäristöstä, paikallisesta kulttuurista sekä palveluista. Alueille on ominaista monipuolinen pienyrittäjien verkosto ja yrittäjien välisen yhteistyön mahdollistamat innovatiiviset palvelukokonaisuudet. Kohteiden yhdistäviä tekijöitä ovat aitous, yksilöllisyys, lähipalvelut ja merellisyys. Ne näkyvät kaikkien kohteiden markkinoinnissa jokaisen kohteen omien piirteiden tukena. Kuva 1. Saaristoalueen keskeiset matkailukohteet 12
3.2 Saaristoalueen matkailun tavoitteet 2017 Saaristoalueen yritykset ovat pääasiassa pieniä ja itsenäisiä toimijoita, minkä vuoksi niiden kokonaisliikevaihdosta tai alueen kokonaismatkailijamääristä ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Sekä Saariston Rengastien että Pikku Rengastien kiertäjien määrä tiedetään kyllä hyvin tarkkaan eli molemmilla reiteillä runsaat 19 000 matkailijaa vuonna 2011. Muilta osin tarkkoja tietoja ei löydy edes matkailutilastoista, sillä pienten majoitusliikkeiden (joita saaristokohteet usein ovat) ei ole välttämätöntä ilmoittaa tietojaan rekisterinpitäjälle. Sen johdosta tiettyihin lukumääriin sidottuja tavoitteita ei ole tässä vaiheessa järkevää asettaa. Saaristomatkailun kasvuohjelman tavoitteet on siksi määritelty seuraavasti: 1. yritysten lukumäärän merkittävä kasvattaminen 2. saaristoalueen yritysten kokonaisliikevaihdon kaksinkertaistuminen 3.3 Kehittämisen painopisteet Jotta visio ja tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee saaristoalueella käynnistää systemaattinen, kohdelähtöinen kehittämistyö, jonka rakenne on kuvattu ohessa. Kuvio 12. Saaristomatkailun kasvuohjelman painopisteet Saaristoalueen kehittämisessä on olennaista painottaa tarjonnan laadun ja määrän parantamista. On keskeisen tärkeää kehittää nykyisistä ja uusista palveluista alueelle kiinnostavaa myytävää ja ostettavaa, koska vain sitä kautta alueelle kanavoituu lisää matkailutuloa ja hyvinvointia. Kehitettäviin palveluihin kuuluvat sekä majoitus- ja ravintolapalvelut että erilaiset oheispalvelut, joita ovat mm. kalastus, vesillä liikkuminen, ohjelmapalvelut sekä reitistöt maa- ja vesialueilla. 13
Kehittäminen tulee toteuttaa niin, että sillä saadaan yrityksille myös nopeita, mitattavia hyötyjä. Kehitystyössä ei siksi voida keskittyä vain vuosien kuluttua käytäntöön vietäviin monimutkaisiin yhteistyörakenteisiin, vaan on luotava myös yksittäisten yritysten resursseilla toteutettavia palveluita. Näin saadaan kehittämistyössä olennaisimmat toimijat eli alueen yrittäjät pysymään kiinnostuneina kehittämistyöstä. Kasvuohjelman rahoituksessa voidaan mahdollisesti hyödyntää ELY-keskuksen tarjoamaa yritysten toimintaympäristötukea. Maakunnan tasolla matkailua ohjaa Turku Touring, joka hakee kehittämistyölle tuet ja toimii kehittämistyön vetäjänä. Muut alueen kunnat toimivat yhteistyökumppaneina projektissa. 3.4 Matkailutoimijoiden yhteinen kehittäminen Kasvuohjelman yhteisen kehittämisosion tavoitteina on: Yhteistyön kehittäminen yhteisen näkemyksen ja tahtotilan saavuttaminen Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen kohdekohtaisesti Yhteisen jakelun mallintaminen ja käynnistäminen Saavutettavuuden kehittäminen Yhteistyön kehittäminen Kevään 2013 aikana, ennen varsinaisen kasvuohjelman käynnistymistä, alueen matkailutoimijat tekevät mittavan road shown saariston yrittäjien luo. Sen avulla yrittäjille viestitään tulossa olevasta ohjelmasta ja herätellään alustavaa kiinnostusta ohjelmaan osallistumiseksi. Varsinainen saaristomatkailun kasvuohjelma käynnistetään sitouttamalla kultakin kohdealueelta mukaan noin 10 20 kehityshaluista yritystä. Kokonaisuutena ohjelmaan pyritään saamaan mukaan noin 70 yritystä, jotka edustavat sekä varsinaisia matkailupalveluja että niihin kytkeytyviä palveluja. Varsinainen työskentely alkaa eri kehittäjätoimijoiden kokoontumisella, jossa käydään läpi kasvuohjelman toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Sen jälkeen yhteistyön kehittäminen jatkuu avaintoimijoiden sitouttamisella. Näiden yritysten johdolla synnytetään yhteinen tahtotila alueen matkailuliiketoiminnan kasvattamisesta ja samalla lisätään toimijoiden keskinäistä tunnettuutta, minkä avulla yhteinen jatkokehittäminen mahdollistuu. Käytännön toimenpiteinä tässä vaiheessa ovat saaristomatkailun asiantuntijaryhmän (joka toimii samalla kasvuohjelman johtoryhmänä) perustaminen sekä yritysten yhteistyöhalukkuuden kartoittaminen. Tämän yhteistyöryhmän vetäjänä voi toimia esimerkiksi Turku Touring Oy. Lisäksi yhteistyötä kehitetään yhteisillä kehittämistilaisuuksilla, joihin voi sisältyä sekä yritysten välisiä tapaamisia että yrityskohtaista sparrausta. Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen kohdekohtaisesti Yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen toteutetaan johdetulla kehittämistyöllä edellisessä vaiheessa järjestettyjen tapaamisten perusteella syntyneille ryhmille. Jokaiselle ryhmälle 14
järjestetään 3 puolen päivän mittaista kehittämistilaisuutta, joiden aikana hiotaan palvelukokonaisuuden olemus valmiiksi. Tämän osion tavoitteena on synnyttää eri kohteisiin yhteensä 10 uutta matkailijoita houkuttelevaa palvelukokonaisuutta, joiden tuottamiseen osallistuu useita kohteessa toimivia yrityksiä. Fokuksena on erityisesti nykyisten palveluiden yhdistäminen ja tuotteistaminen, ei niinkään uusien palveluiden luominen. Näin kokonaisuudet saadaan huomattavasti nopeammin valmiiksi ja markkinoille. Uusien palveluiden luomiseen voidaan keskittyä perusteellisemmin sitten, kun perusrunko on saatu valmiiksi. Vaiheen aikana voidaan myös synnyttää kohdekohtaisia kasvuohjelmia, jotka toteutetaan erillisinä projekteina omalla rahoituksellaan. Yhteisen jakelun mallintaminen ja käynnistäminen Yhtenä kasvuohjelman kantavana teemana koko ohjelman keston ajan on myös yhteisen jakelun käynnistäminen. Tämä toteutetaan kehittämällä alueellinen incoming-toimistojen verkosto, jotka palvelevat sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita. Jatkossa yhteisessä jakelutoiminnassa hyödynnetään alueella toimivia varausjärjestelmiä. Yhteisjakeluverkoston tehtävänä on myydä koko saaristoalueen palveluita tasapuolisesti ja näin varmistaa kaikkien palveluiden mahdollisimman helppo löytyminen. Käytännön toimintaan pyritään saamaan mukaan mahdollisimman monia verkostokumppaneita, jotka voivat käyttää päätoimijan yhteisiä järjestelmiä. Lisäksi yhteisen jakelujärjestelmän piiriin tulee kuulua saariston helpdeskin kehittäminen. Näkyvyyden varmistamiseksi jakelun kehittäminen tulee myös koordinoida tarkasti seuraavan osion kanssa. Saavutettavuuden kehittäminen Saavutettavuuden kehittäminen voidaan jakaa seitsemään pääalueeseen oheisen kuvion mukaisesti. 1. Infotaulut keskeisille risteämäalueille (mm. satamat ja / tai kunnanosakeskukset) Toimijoiden kanssa päätetään yhteisesti ne sijainnit alueen eri kunnissa, joihin pystytetään perinteisiä vanerisia infotauluja Infotaulut sisältävät kohdealueen kartan sekä palvelumainoksia kunkin alueen toimijoilta Palvelumainoksiin liitetään myös mobicode tai vastaava ominaisuus, jonka avulla matkailija saa helposti lisätietoa valitsemastaan toimijasta Samalla rakennetaan yhteinen toimintamalli, jossa infotaulujen ylläpidosta huolehtii kukin kunta itsenäisesti, mutta niiden sisällön koordinoinnista vastaa alueen yhteisestä jakeluverkostosta vastaava operaattori Erillisten sähköisten infotaulujen sijaan aktiivisemmin päivitettävät tiedot keskitetään projektin aikana valittavaan mobiilisovellukseen 15
Kuvio 13. Saaristomatkailun saavutettavuuden kehittäminen 2. Siniset & ruskeat palvelukohteiden opastusmerkit tienvarsille Kohdeopasteiden paikat valitaan toimijoiden oman kiinnostuksen perusteella ja reittiopasteiden paikat päätetään yhteisesti Kohdeopasteita halunneita toimijoita opastetaan yhteyden ottamisessa Pirkanmaan ELY-keskukseen Osiot 1 & 2 muodostavat saavutettavuuden kehittämisen fyysisesti näkyvimmän osuuden, joka hyödyttää jo paikalle saapunutta matkailijaa Muut osiot hyödyttävät alueella jo olevien matkailijoiden lisäksi myös matkaansa vasta suunnittelevia matkailijoita 3. Markkinointikartat & aikataulut Koko saaristoalueesta laaditaan sähköinen kartta, joka sisältää myös selkeät ja kattavat aikataulut eri yhteyksistä (selvitetään mahdollisuudet rakentaa eräänlainen paikallisliikenneopas alueesta) o Samalla tulee selvittää kartan mahdollinen yhteys kehitettävään mobiilisovellukseen Koko alueen kartan lisäksi laaditaan myös yksityiskohtaisemmat kohde- ja teemakohtaiset kartat Kartoissa värikoodataan erilaiset palvelut yhtenäisesti, jotta matkailija löytää helposti samat palvelut eri kartoista Lisäksi karttoihin liitetään mobicode tai vastaava ominaisuus, jonka avulla matkailija saa helposti lisätietoa valitsemastaan toimijasta Markkinointikarttojen kustannukset jaetaan alueen kuntien sekä mukana olevien yrittäjien kesken yhteisesti sovittavalla tavalla Saaristoalueen omien markkinointikarttojen laatimisen ohella osion aikana selvitetään, miten alue saataisiin paremmin näkymään Turku Touringin esitteessä 16
4. Infotoimistot, oppaat Matkailijoita opastavien infotoimistojen ja oppaiden toiminnan kehittämiseksi alueen kuntien matkailutoimijat kootaan yhteen sopimaan juuri heidän näkökulmastaan toimivimmista käytänteistä tiedon jakamiseksi o Näytä käytänteitä voivat olla esimerkiksi infotilaisuudet ja koulutukset tai toisaalta sosiaalisen median suljetut foorumit Valittavista toimintamalleista riippumatta olennaista on kuntien alueella toimivia majoitus- ja muita matkailupalveluita koskevan tiedon jakaminen sisäisesti ja eri kuntien välillä, jotta matkailijoille voidaan välittää ajantasaista tietoa Koska matkailuinfopalvelut ovat yleensä hyvin paikallista toimintaa, ei vastaavia järjestelyjä juurikaan vielä löydy muualta eli nyt luotava toimintamalli on hyvin edistyksellinen Varsinaisten infotoimistojen lisäksi perustetaan pienimuotoisempia infopisteitä matkailijoiden luontaisiin pysähtymispaikkoihin (esim. kyläkaupat), joista löytyy kunkin alueen palveluntarjoajien esitteitä 5. Mobiilisovellukset Osion aikana valitaan ja hankitaan käyttöön mobiili opassovellus saariston palveluista o Tämän projektin aikana tutustuttiin CityNomadi-sovellukseen, joka voisi soveltua hyvin tähän tarkoitukseen Sovelluksen avulla matkailija voi jo etukäteen suunnitella oman reittinsä ja tutustua reitin varrella oleviin palveluihin Sovelluksesta matkailija näkee paikan päällä nopeasti esim. lähistöllä olevat ruokapaikat tai majoituskohteet ja niiden esittelyt sekä ajankohtaisia tarjouksia palveluntarjoajilta Sovelluksen toimiminen yhteen esimerkiksi Turku Touringin järjestelmien kanssa tulee myös selvittää Olennaista osiossa on sisällöntuotanto ja tarinallistaminen, minkä toteuttamisesta vastaamaan valitaan riittävän pätevä toimija 6. Palveluiden näkyvyys verkossa Verkkopalveluiden osalta hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevat toimijat, kuten esimerkiksi saaristo.org, minne kootaan koko alueen palvelut selvästi nykyistä näkyvämmin o Parainen on onnistunut hyvin myös sähköisten palveluidensa kehittämisessä, joten osaamista ja kokemusta voidaan katsoa löytyvän myös laajemman yhteistyön johtamiseen tällä sektorilla Samalla linkitetään nykyistä tehokkaammin alueellisten matkailupalveluiden sivut ja yritysten omat verkkosivut, joiden kehittämistä tuetaan prosessin aikana Myös sosiaalinen media otetaan haltuun kattavasti hyödyntämällä toimijalähtöisesti erilaisia blogeja ja palveluita kuten esimerkiksi Facebook ja Pinterest sekä kytketään sisällöntuotanto muihin medioihin Osion aikana selvitetään lisäksi alueen yrityksille sopivimmat verkkokaupat, joihin palvelut laitetaan myyntiin Yritysten ajankohtaiset tarjoukset levitetään myös mahdollisimman laajasti verkkoon näkyville 17
7. Saaristoliikenne Saaristo Express -hanke kehittää alueen saavutettavuutta saaristoliikenteen osalta Kyseisen hankkeen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti saavutettavuuden kehittämistoimenpiteiden tehokkaaksi koordinoimiseksi 3.5 Yrityskohtaiset kehittämisprojektit Yhteisen kehittämistyön rinnalla oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille yrityksille laaditaan yrityskohtainen kehittämissuunnitelma, jota yritys voi lähteä toteuttamaan oman aikataulunsa mukaisesti. Näissä kehittämissuunnitelmissa panostetaan yksilöllisyyden kehittämiseen nykyisissä palveluissa esimerkiksi majoituskohteiden profiloinnilla, visuaalisella ilmeellä ja sisustuksella. Nämä projektit ovat omia itsenäisiä kokonaisuuksiaan ja niille hankitaan oma erillinen rahoituksensa esimerkiksi Ely-keskuksen PK-LTS-ohjelman kautta. 3.6 Tapahtumien ja ohjelmapalveluiden kehittäminen Matkailutoimijoiden yhteisen kehittämisen ohella kasvuohjelmaan kuuluu myös tapahtumien ja ohjelmapalveluiden kehittäminen omana projektinaan. Se käynnistyy alueen nykyisten toimijoiden kartoittamisella, minkä jälkeen kiinnostuneille toimijoille järjestetään tapahtumakoulutus. Koulutukseen sisältyy 2 3 yhteistä tapaamista ja keskimäärin kolme tapahtumakohtaista puolen päivän valmennusta sekä yhteinen päätöstilaisuus, jossa arvioidaan kehityksen tulokset. Koulutuksen myötä synnytetään myös tarvittaessa laajempia tapahtumakohtaisia kehittämisprojekteja. Ohjelmapuolella luodaan muutamia keskittymiä (esimerkiksi Naantaliin, Turkuun sekä yhteisesti valittavaan saaristokohteeseen), joista palveluita voidaan hankkia helposti. Samalla projektin aikana kartoitetaan mahdollisia uusia toimijoita, jotka täydentävät alueen nykyistä palvelutarjontaa. Lisäksi avustetaan toimijoita verkostomaisen toiminnan kehittämisessä sekä yhteisen jakelutoiminnan käynnistämisessä. Jakelu voidaan mahdollisesti antaa erikoistuneen toimijan hoidettavaksi (vrt. Kokemuskauppa.com). 3.7 Investointien aktivointi Investointien aktivointi on myös itsenäinen projekti kasvuohjelman sisällä. Sen fokuksena ovat ensisijaisesti majoituspalveluihin liittyvät investoinnit. Lisäksi projektin aikana kartoitetaan alueiden kaavoitusmahdollisuudet sekä maanomistajien tahtotila. Kehittämistyön ohella etsitään uusille kohteille investoreita sekä tarvittaessa myös toimintaa pyörittämään tulevia operaattoreita. 18