Analyysi Kartta: Yhteenveto paikkojen miellyttävyydestä Mellunkylässä PehmoGIS -vastausten perusteella (kyselyn I vaihe). Asukasanalyysi pehmogis -menetelmällä Alueiden kehittämistyö on aloitettu yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Kevään 2009 aikana järjestettiin Internetissä kaikille avoin PehmoGIS -kysely molemmilla Esikaupunkien Renessanssi -alueilla, sekä käytiin kertomassa asukkaille Renessanssin tavoitteista mm. Kontulan ja Mellunmäen asemakaavatilaisuuksissa. Työskentelytapoihin ovat kuuluneet myös kiinteistöyhtiöiden kanssa järjestetyt palaverit, joissa on avoimesti keskusteltu tavoitteista ja visioitu tulevaisuutta. PehmoGIS PehmoGIS -kysely järjestettiin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) kanssa ja se on osa YTK:n Urbaani Onni -tutkimushanketta. PehmoGIS on uusi vuorovaikutusmenetelmä, jota kokeiltiin nyt ensimmäisen kerran Helsingissä osana kaupunkisuunnittelua. Menetelmän avulla kerätään asukkaiden arvokasta kokemuksellista tietoa paikkatietopohjaisesti. Kysely avattiin huhtikuussa 2009, ja aineisto kerättiin Internetissä olleen karttasovelluksen avulla, jossa eri aihealueisiin liittyviin kysymyksiin vastattiin merkitsemällä kartalle pisteitä, reittejä tai alueita. Itäiseltä renessanssialueelta kyselyyn osallistui yhteensä 115 vastaajaa, jotka ottivat kantaa laajalti eri asioihin. Vastausten lukumäärä jäi valitettavan alhaiseksi verrattuna alueen väkilukuun. Kartassa on esitetty eri laatutekijähavaintoihin liittyvien paikkojen ja alueiden miellyttävyys itäisellä renessanssialueella. Epämiellyttävimpinä paikkoina näyttäytyvät alueen liikenteelliset ja kaupalliset keskukset eli metroasemien seudut. Erityisesti Mellunmäen asemanseutu on vastausten perusteella kehittämisen tarpeessa. Alueellisessa tarkastelussa korostuvat negatiivisesti metroasemien lisäksi metroradan ja Itäväylän alueet. Vastausten perusteella miellyttävimpinä alueina näyttäytyvät Mellunmäen 60-luvun lopulta alkaen rakennettu kerrostaloalue sekä pientaloalueet. Kyselyn toinen vaihe Kyselyä päätettiin syksyn 2009 aikana jatkaa, ja sen toinen vaihe avautui asukkaille lokakuussa 2009. Joulukuussa 2009, kun toinen vaihe kyselystä on sulketumassa, vastauksia on saatu noin 2000. Vastausten suuren määrän voidaan olettaa antavan luotettavan kuvan asukkaiden näkemyksistä. 37
1.1 4 10 5 M M 3 1.2 M 1.4 1.3 8 7 6 11 10.1 2 2.1 9 12 14 13 M 0 0,5 1 km Kartta: Yhdenmukaiset aluekokonaisuudet Mellunkylässä 1.1 KONTULAN OSTOSKESKUKSEN POHJOISPUOLI 1.2 KONTULANTIEN LÄNSIPUOLI 1.3 KONTULAN OSTOSKESKUKSEN ETELÄPUOLI 1.4 KONTULAN METROASEMA JA OSTOSKESKUS 2 KURKIMÄKI 2.1 KURKIMÄEN JA KONTULAN YRITYSALUE 3 KIVIKKO 4 VESALAN PIENTALOALUE 5 REKIPELLONTIEN ALUE 6 HAKOSTARONTIE - JÄÄMÄENTIE - RIKALANTIE 7 UNTAMALANTIEN JA LUPAJANTIEN ALUE 8 HUMIKKALANTIEN PIENTALONALUE 9 KONTULAN ALA- JA YLÄASTEEN SEUTU 10 MELLUNMÄEN ASEMANSEUTU JA UUSI KERROS- TALOALUE 10.1 MELLUNMÄEN VANHA KERROSTALOALUE 11 NAULAKALLIONTIEN ALUE 12 UUSSILLANTIEN ALUE 13 FALLPAKKA 14 LINNANPAJANTIEN TYÖPAIKKA-ALUE Aluekokonaisuuksien hahmottaminen - karaktäärialueet Suunnittelun taustaksi on etsitty luonteeltaan yhdenmukaisia aluekokonaisuuksia. Aluekokonaisuuksien hahmottamisen perusteena on käytetty mm. rakentamisaikakautta, arkkitehtuurin ominaispiirteitä, rakennuskannan korkeutta tai omistusmuotoa. Koska alueet ovat suhteellisen laajoja, löytyy niiden sisältä luonnollisesti vaihtelevuutta. Seuraavissa kappaleissa on nostettu esille alueille luonteenomaisia piirteitä. Kontula - yleiskuvaus Kontulan kerrostaloalueet muodostuvat pääosin 1960-luvulla rakennetuista kerrostaloista. Alueen rakentaminen perustuu teolliseen rakentamiseen ja 1960-luvun alussa vallinneeseen metsäkaupunkiideologiaan. Osa rakennuskannasta on valmistunut 1970-luvun puolella. Rakennuskanta muodostuu pääosin korkeista, 7-9 -kerroksisista kerrostaloista sekä matalammista, 3-5 -kerroksisista lamellitaloista. Kontulan mittakaava on suuri. Rakennusmassat ovat selkeitä pääosin korkeita ja/tai pitkiä. Alueen korttelirakenne on avoin ja muodoltaan vapaa. Kontula muodostuu kolmesta suuralueesta, joille kullekin suunniteltiin aluksi omat koulu- ja päivähoitopalvelut sekä puistoalueet. Kaupalliset palvelut keskitettiin alueen keskellä sijaitsevaan ostoskeskukseen. Alun perin alueelle ei ollut tarkoitus rakentaa toimitiloja lainkaan, mutta 1980-luvulla rakennettiin kuitenkin pienehkö teollisuus- ja toimitila-alue Kontulantien ja metron väliselle alueelle. Kontulan pihat ovat väljiä. Varttuneet pihapuut ovat paikan alkuperäistä metsälajistoa: mäntyä, rauduskoivua ja kuusta. Nurmetettuja, osin kallioisia korttelipihoja on täydennetty pensasaidanteilla sekä paikoitellen myös koristepensailla ja -puilla. Kevyen liikenteen raitisto on eroteltu kokonaan autoliikenteeltä. Kerrostalopihoilla luonteenomaisia ovat asfaltoidut, maanpäälliset pysäköintialueet, mutta myös muutamia pysäköintikansiratkaisuja on toteutettu. Alueen suunnittelussa varauduttiin vilkkaaseen henkilöautoliikenteeseen, ja jokaista asuntoa kohti varattiin yksi autopaikka. Liikennejärjestelmä on ulkosyöttöinen, ja asuntokadut ovat yleensä pussikatuja. 38
Kuva: Kontulan ostoskeskus, näkymä pohjoiseen. (KMO) Kuva: Näkumä Kontulasta. (Simo Karisalo) Ostoskeskuksen pohjoispuolinen alue (1.1) Kontulan pohjoisin alue on suunniteltu 1966. Alue on kolmesta suuralueesta laajin ja tiiveimmin rakennettu. Kerrostalotontit ovat pääosin kaupungin vuokratontteja. Lampipuiston alue ympäristöineen luo suuralueelle vahvaa identiteettiä. Puiston länsipuolella sijaitsee Vesalan yläaste ja lukio sekä peruskoulun ala-aste. Koulut ja puisto muodostavat yhdessä laajan, avoimen maisematilan kerrostalojen keskelle. Suuralueen keskellä kulkeva raitti Lampipolku Isännänpolku on tärkeä kulkuyhteys kouluilta ostoskeskukselle. Lampipuiston pohjoisreunalla sijaitsevat Hilding Ekelundin suunnittelemat kolme pistetaloa vuodelta 1966, jotka on peruskorjattu 2006-7. Rakennukset luovat vaihtelua Kontulassa muuten luonteenomaiselle elementtirakentamiselle. Pistetalojen ryhmää kutsutaan Pikku Tukholmaksi. Kontulantien länsipuolinen alue (1.2) Kontulantien länsipuolinen alue on suunniteltu 1965. Alue rajautuu etelässä Kurkimäkeen ja lännessä Kivikkoon. Itäpuolella aluetta sivuaa Kurkimäen ja Kontulan yritysalue. Alueen eteläosasta, Keinulaudantien varrelta löytyy hyviä esimerkkejä 1960- luvun asemakaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta. Lamellitalot ovat pitkiä, selkeitä ja suoralinjaisia, ilmeeltään pelkistettyjä rakennusmassoja. Suuralueen keskellä kulkeva raitti Kiikku johtaa Keinutien päästä ostoskeskukselle. Raitti on tärkeä kevyen liikenteen yhteys, ja myös miellyttävä kulkea inhimillisen mittakaavansa ja puuston ansiosta. Kiikun eteläpuolella kohoaa laajahko avokallioalue, ja pohjoisreunalla sijaitsee 3-kerroksisia kerrostaloja sekä päiväkoti. 39
Kuvat: Näkymä Naapurintieltä (yllä) ja Emäännänpolulta (alla). (Simo Karisalo) Kuva: Mikaelin kirkko. Ostoskeskuksen eteläpuolinen alue (1.3) Eteläisin suuralueista on suunniteltu Kontulan kolmesta alueesta ensimmäisenä, 1963. Alue sijaitsee Kontulan metroradan ja -aseman eteläpuolella, ja rajautuu etelässä Kontulan Kelkkapuistoon. Itäpuolella aluetta sivuavat Kontulan ala- ja yläaste, urheilukenttä ja Kontulan liikuntapuisto. Kontulan eteläosa muodostuu neljästä korttelikokonaisuudesta eli Porttikujan, Naapurintien, Kontulankujan ja Tanhuantien alueista. Eteläisin suuralueista on merkitty Yleiskaava 2002:ssa rakennustaiteellisesti merkittäväksi alueeksi. Kontulan eteläosa on yhdessä Kontulan pohjoisosan kanssa komea esimerkki aikakauden suunnitteluideologiasta, jolle on ominaista kokoavien viheralueiden ja vapaasti sijoitettujen rakennusten vuoropuhelu ja siitä syntyvät urbaanit asetelmat. Kontulan keskeinen jalankulkuraitti jatkuu Kontulan eteläosassa ja sen varrella on mm. Kontulan v. 1985 valmistunut kirkko. Raitti johtaa alueen eteläosassa sijaitsevaan, täyttömassoista muotoiltuun Kontulan Kelkkapuistoon. Ostoskeskuksen läheisyyteen on rakennettu jälkikäteen Helykoti ja asukaspuisto, jonka läpi kulkevat reitit ovat tärkeitä ostoskeskukseen mentäessä. Myös niiden vieresssä sijaitseva Mikaelin kirkko ja Naapurintiellä sijaitseva senioritalo ovat hyviä esimerkkejä ympäristön elävöittämisestä. Uudet rakennukset, onnistuneesti perusparannetut talot sekä laadukkaasti toteutetut puistot ovat nostaneet julkisen kaupunkitilan laatua Kontulassa ja parantaneet asuinympäristön viihtyvyyttä. Ominaispiirteitä Asemakaava ja talot sekä aluetta kokoavat viheralueet ja -raitit muodostavat metsäkaupunki-ideologialle rakentuvan maisema-arkkitehtonisen kokonaisuuden. Matalampien rakennuslamellien yläpuolelle sijoitetut korkeat kerrostalot ja avarat näköalat asunnoista ovat alueen ajattomia arvoja. Suljetut umpikorttelit eivät ole kuuluneet Kontulaan. 40
Kuvat: Näkymiä Kontulan ostoskeskukselta. (Simo Karisalo) Kontulan metroasema ja ostoskeskus (1.4) Kontulan metroasema on yksi Helsingin pohjoisen metrohaaran maanpäällisistä asemista. Asemanseutu ja ostoskeskus toimivat Kontulan kaupallisena ja toiminnallisena keskuksena. Ostoskeskus valmistui 1967 ja sitä laajennettiin metroaseman valmistumisen yhteydessä 1986. Ostoskeskuksessa asioi nykyään n. 30 000 asiakasta päivittäin. Palvelutarjonta on runsas ja monipuolinen, päivittäistavarakauppojen lisäksi ostoskeskuksessa on erityisliikkeitä ja julkisia palveluja, kuten kirjasto, uimahalli, terveyskeskus ja nuorten toimintakeskus. Ostoskeskuksen alueelle ollaan laatimassa uutta asemakaavaa, jossa tarkastellaan asemanseudun kehittämistä ja lisärakentamismahdollisuuksia. Kurkimäki (2) Kurkimäen n. 2700 asukkaan alue on rakennettu 1980-luvulla Myllypuron ja Kontulan väliin. Alue muodostaa oman, selkeän kaupunkirakenteellisen kokonaisuutensa kytkeytyen samalla kuitenkin luontevasti naapurialueisiinsa Kivikkoon ja Kontulaan. Aluetta rajaavat etelässä Kehä I ja idässä metrolinja. Alueen rakennuskanta on hallintamuodoltaan monipuolinen. Kurkimäkeä kiertävät Kurkimäentie, Kurkisuontie ja Karpalotie. Teiden sisäpuolelle sijoittuvien rakennusten välissä aluetta kiertävät puolestaan kevyen liikenteen raitit. Rakennuskanta on pääosin 3-4 kerroksista, ja rakennukset muodostavat tiiviitä, pienipiirteisiä kortteleita. Raittien ja korttelipihojen risteyskohtiin sijoittuvat 8 aukiota, jotka ovat muodoltaan ja materi- aaleiltaan omaleimaisia. Esim. veteraanitalot ja aukio muodostavat yhden tällaisen kokonaisuuden Kuovipolun päässä. Kurkimäen keskellä sijaitsee Kurkimäenpuisto metsäisellä kumpareella. Kurkimäenpuisto jatkuu hoidettuna kaupunginosapuistona luoteeseen kohti Kurkimäen urheilukenttää. Puiston itäreunassa sijaitseva Kurkimäen korttelitalo ympäristöineen muodostaa alueen kohtaamispaikan ja toiminnallisen keskuksen. Kurkimäen länsipuolella, Kivikon rajalla sijaitsee seurakuntatalo Pyhä jysäys sekä Panosaukio. Etenkin Kivikon puolella nimistö on saanut vaikutteita alueella aiemmin sijainneesta Malmin ampumaradasta. Kuva: Kurkimäki, taustalla yritysalue. (KMO) 41
Kurkimäen ja Kontulan yritysalue (2.1) Kurkimäen ja Kontulan yritysalue on Mellunkylän ainoa varsinainen työpaikka-alue asemanseutujen lisäksi. Yritysalue muodostuu umpikorttelimaisista, 2-3 -kerroksisista rakennuksista. Alue sijaitsee metron ja Kontulantien välissä, ja Kehä I sivuaa sitä etelässä. Vilkkaasti liikennöityjen väylien läheisyydestä huolimatta alue tuntuu olevan hankalasti saavutettavissa, etenkin joukkoliikenteellä. Kurkimäen ja Kontulan yritysalue kuuluu Helsingin kymmenen pienimmän yritysalueen joukkoon niin kooltaan kuin työpaikkojen määrältään. Helsingin elinkeinoelämälle on tyypillistä pienyritysten suuri määrä. Kurkimäen ja Kontulan pienteollisuusalueen toimipaikkojen kokojakauma poikkeaa tyypillisestä yritysten kokorakenteesta. Pienyritykset ja sitä pienemmät työllistävät 64 prosenttia kaikista Kurkimäen ja Kontulan pienteollisuusalueen toimipaikoista. Reilun kolmasosan työllistävät keskisuuret toimipaikat. Alueella sijaitsee 52 yritystä, jotka työllistävät alle yhden prosentin (514 työpaikkaa) kaikista Helsingin yritysalueiden työpaikoista. Yksikään toimipaikka ei työllistä yli 100 työntekijää. Kurkimäen ja Kontulan yritysalueen toimialat ovat samankaltaisia Helsingin teollisuus- ja yritysalueiden toimialajakauman kanssa. Yli puolet on teollisuusalojen toimipaikkoja, joista reilun kolme neljäsosaa muodostavat kustantamisen, painamisen ja tallenteiden jäljentämisen työpaikat. Toiseksi eniten alueella toimii eri alojen tukku- ja vähittäiskaupan yrityksiä. Näistä suurimman ryhmän muodostavat taloustavaroiden, koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukaupat. Kaikista 2000- luvulla syntyneistä työpaikoista ovat erityisesti lisääntyneet kumi- ja muovituotteiden valmistukseen liittyvä työ edellä mainittujen toimialojen lisäksi. Kaaviot: Kurkimäen yritysalueen toimipaikkojen kokojakauma 2006 ja Kurkimäen yritysalueen toimialajakauma 2006. Kuvat: Näkymiä Kivikon eteläosasta. Kivikko (3) Kivikko on Mellunkylän länsireunalle 1990- ja 2000-luvuilla rakentunut kerrostalovaltainen alue, jossa asuu hieman yli 5000 asukasta. Kivikon länsipuolella Kivikon ulkoilu- ja liikuntapuisto tarjoavat erinomaiset harrastusmahdollisuudet asukkaille. Ulkoilupuiston ja Lahdenväylän väliin rakentuva teollisuusalue tulee parantamaan alueen työpaikkatarjontaa ja luomaan edellytyksiä yritystoiminnalle. Kivikon rakennuskanta on hallintamuodoltaan monipuolinen. Alueen pohjoisimmissa kortteleissa on pääosin asumisoikeusasuntoja. Kipinäpuisto, Nallin korttelitalo ja palvelukeskus Kivitasku muodostavat alueen toiminnallisen keskuksen. Palvelukeskuksessa ovat alueen terveysasema, sosiaalitoimisto ja nuorisotalo. Kipinäpuisto amfiteattereineen ja monipuolisine leikkitelineineen on Kivikossa keskeinen ja suosittu puisto. Hieman pohjoisempana sijaitsee asukastalo Kivenkolo, jota voi käyttää esim. kokous- ja juhlatilana. Kuva: Näkymä Kontulantieltä yritysalueella. 42
Vesalan pientaloalue (4) Vesalan pientaloalue sijaitsee Helsingin ja Vantaan rajalla. Alue on rakentunut vähitellen 1950-luvulta alkaen. Vaiheittain rakentuminen johtuu mm. etu- tai takatonttien myymisestä. Melko suuri osa rakennuskannasta on 1980-luvulta. Pientaloalue on luonteeltaan väljä, rauhallinen ja vehreä. Tontit ovat pääosin yksityisomistuksessa, mutta alueella on myös asunto-osakeyhtiömuotoisia rivi- ja erillistaloja. Alueen luoteispuolella sijaitsevat rivitaloalueet sijaitsevat pysyväisluonteisesti vuokratuilla kaupungin tonteilla. Alue rajautuu pohjoisessa Vantaan Rajakylään, jonka kanssa Vesalan alue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Alueen eteläpuolella sijaitsevat Rekipellontien varrelle rakennetut kerrostalot. Vesalan urheilukenttä ja Kontulan vanhustenkeskus rajaavat alueen Kontulasta, eteläpuolella alue rajautuu Koskenhaan ja Vesalan puistoihin sekä Rekipellontien kerrostaloihin. Alueen halki kulkee Vesalantie, jonka varrella paikoin kulkeva Mellunkylänpuro on miellyttävä maisemallinen elementti. Puro jatkuu Vesalanpuiston kautta Aarrepuistoon. Kuva: Näkymä Vesalan luoteisosasta. Kuva: Rintamamiestaloja Jäämäentieltä. (Simo Karisalo) Kuva: Näkymiä Aarrepuistossa, Rekipellontien itäpäästä. (Simo Karisalo) Rekipellontien alue (5) Rekipellontien alue koostuu molemmin puolin tietä 1990-luvulla rakennetuista 3-4 -kerroksisista taloista. Alue sijaitsee nauhamaisesti Kontulan ja Mellunmäen metroasemien välillä. Rakennusten eteläpuolella kulkee metroradan suuntaisena kevyen liikenteen väylä. Rekipellontien itäpäästä on lyhyempi matka Mellunmäen asemalle, kun taas länsipää kytkeytyy enemmän Kontulan keskukseen. Rekipellontien kerrostalot ovat hallintamuodoltaan monipuolisia: alueella on sekä asunto-osakeyhtiöitä, kaupungin vuokrakerrostaloja, hitas-asuntoja että muita vuokrataloja. Länsipäässä on myös muutama Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiön rakennus. Hakostarontie Jäämäentie - Rikalantie (6) Hakostarontien omakotialue sijaitsee Mellunmäen metroaseman ja Kontulantien eteläpuolella. Alue on merkitty Yleiskaava 2002:ssa rakennustaiteellisesti merkittäväksi alueeksi. Alue on pienehkö, mutta muodostaa omaleimaisen kokonaisuutensa. Alueen talotyyppi edustaa 1940-luvun rintamamiestaloja perusmuodoltaan, pohjaratkaisultaan, mitoitukseltaan ja julkisivuiltaan. Puurakenteisten, puolitoistakerroksisten talojen kokonaiskerrosala oli alle 90 m2. Vuoden 1946 palstoitussuunnitelmassa oli määritelty kolme katua, Hakostarontie, Jäämäentie sekä niitä yhdistävä Rikalantie. Kolmen kadun varteen oli suunnitelmassa sijoitettu 38 asuintonttia. Rakennukset sijaitsivat vinosti katuun nähden Hakostarontiellä ja Jäämäentiellä. Asuinrakennukset sijoittuivat yleensä tonttien etuosaan. Suurien tonttien takaosassa sijaitsivat kasvimaat. Suuri osa Hakostarontien alueen tonteista on 1980-90 -luvuilla jaettu kahteen tai kolmeen osaan ja kirjava täydennysrakentaminen on muuttanut alueen ilmettä. Kuitenkin alueella on säilynyt myös alkuperäistä, yhtenäistä katumiljöötä. Yhtenäisin kokonaisuus alkuperäisistä rakennuksista löytyy Jäämäentien pohjoispäästä. Ominaispiirteitä Ehjät katunäkymät erityisesti Hakostarontien ja Rikalantien varsilla. Alueen asemakaavassa alueen rakennuskanta on suojeltu ja kaavalla turvattu alueen yhtenäisesti rakennettujen katumiljöiden säilyminen. 43
Untamalantien ja Lupajantien rivitaloalueet (7) Pientalovyöhykkeessä erottuvat oman tyyppisenä kokonaisuutena Untamalantien ja Lupajantien varrella sijaitsevat 2-kerroksiset rivitaloalueet sekä Kontulantien etelä- ja Humikkalantien länsipuolella sijaitseva 4-kerroksisten kerrostalojen alue. Alueen rakennukset sijaitsevat vuokratonteilla. Alueet on rakennettu kokonaan 1980-luvulla, joten niiltä puuttuu muille pientalovaltaisille alueille luonteenomainen ajallinen kerroksellisuus. Julkisivuväritys on Humikkalantien molemmin puolin vaaleaa. Humikkalantien varren pientaloalueet (8) Humikkalantien molemmin puolin sijaitsee laajahko, nauhamainen pientaloalue. Aluetta rajaavat pohjoisessa Mustikkamäki sekä Kontulan koulut, liikuntapuisto ja Kelkkapuisto, joiden takana näkyvät Kontulan eteläosan kerrostalot. Etelässä alueen erottaa Vartiokylän pientaloalueesta Mustapuronpuiston ulkoilu- ja virkistysalue. Lännessä pientaloalue ulottuu Kehä I:lle ja Myllypuron voimalaitostontille. Pientaloalue on tiivistynyt vähitellen 1940-luvulta alkaen. Alue muodostaa rauhallisen, mutta vaihtelevan kokonaisuuden. Tontit ja rakennukset ovat pääosin yksityisomistuksessa, mutta alueella on myös jonkin verran asunto-osakeyhtiömuotoisia pientaloja. Myllypuron voimalaitostontille on vahvistettu uusi asemakaava, jossa sallitaan uutta pientalorakentamista nykyisen pientaloalueen eteläpäähän, sekä itä- että länsireunoille. Kontulan ala- ja yläasteen seutu (9) Kontulan koulujen ympäristö Porttitien ja Rintinpolun risteysalueella muodostaa pienehkön, omaleimaisen alueensa Kontulan eteläosan kerrostalojen ja Humikkalantien varrella sijaitsevan pientaloalueen välissä. Alue rajautuu lännessä Kontulan Kelkkapuistoon, Emännänpuistoon ja urheilukenttiin. Rintinpolun itäpuolella on matalien, 1960-luvulla rakennettujen 2 ½-kerroksisten kerrostalojen alue. Rakennukset ovat väritykseltään vaaleita, ja niissä on loiva harjakatto. Porttitien ja Humikkalantien välissä sijaitseva kortteli muodostuu 1980-luvulla rakennetuista, vaaleista, 3-kerroksisista kerrostaloista. Kuva: Näkymä Klamintieltä Myllypuron voimalaitokselle. Kuva: Näkymä Kontulan liikuntapuistoon. (Simo Karisalo) 44
Kuva: Näkymä Mellunmäen keskuksesta Laakavuorelta. (Simo Karisalo) Mellunmäen asemanseutu ja uusi kerrostaloalue (10) Mellunmäen metroasema avattiin 1989, ja se on maanpäällinen asema. Asemanseutu on nykyään Mellunmäen toiminnallinen keskus, jonka ympäristö on melko tiiviisti rakennettu. Pääosa Mellunmäen palveluista sijaitsee aseman lähettyvillä, mutta osittain myös vanhassa palvelukeskuksessa, joka sijaitsee n. 300 m metroasemasta itään. Metroaseman pohjoispuolella rakennuskanta on pääosin 1980- ja 1990-luvuilta. Länsimäentien varrella sijaitsevat rakennukset ovat 1980-luvulla rakennettuja, julkisivuväritykseltään punatiilisiä ja vaaleita, 3-6 -kerroksisia rakennuksia. Laakavuoren ja metroaseman välissä sijaitsevat kerrostalot ovat 1990-luvulla rakennettuja, väritykseltään myös punatiilisiä ja vaaleita, n. 5-kerroksisia rakennuksia. Mellunmäen vanha kerrostaloalue (10.1) Mellunmäen vanhempi kerrostaloalue on rakennettu pääosin 1970-luvulla. Mellunmäentien länsipäässä on myös 1960- luvulla rakennettuja asuinkortteleita. Alue rajautuu pohjoisessa Vantaaseen, mutta toiminnallisesti Länsimäen alue kytkeytyy Mellunmäen keskukseen. Idässä Mellunmäkeä sivuavat aukeat peltomaisemat, jotka jatkuvat Broändan purolaaksosta kohti Westerkullan kartanoa. Idässä alue ulottuu Itäväylälle ja etelässä aluetta rajaavat Naulakallionpuisto ja Naulakalliontien varrella sijaitsevat pientalotontit ja Mellunmäen koulu. Alueen kokoojakatuna toimii Mellunmäentie, joka muodostaa avaran, kaarevan katutilan. Kerrostaloalueen eteläosan halkaisee suoralinjainen raitti, Siltapolku. Raitti on tärkeä yhteys jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Siltapolun keskellä sijaitsee urheilukenttä, jonka viereen Rukatunturintien päähän on suunniteltu uutta pientaloaluetta. Mellunmäen kerrostaloalueet on suunniteltu järjestelmällisesti ruudukkomaiseen muotoon, mutta korttelirakenne on avoin. 1960- ja 1970-lukujen rakennuskanta on matalahkoa, pääosin 3-4 -kerroksista. Rakennukset ovat pääosin tasakattoisia. Julkisivuväritys on pääosin harmahtavaa, osin myös vaaleaa. Paikoitellen luonteenomaisia ovat myös punatiiliset rakennusten päädyt. Kuva: Näkymä Siltapolulta. ( Simo Karisalo) 45
Naulakalliontien alue (11) Naulakalliontien alue koostuu melko vaihtelevasta rakennuskannasta. Tien varrella sijaitsee kolme erillistä pientaloaluetta, kaksi koulua ja muutama lastenkodin rakennus. Naulakalliontien alue rajautuu etelässä Naulakallionpuistoon ja Ojapuistoon sekä niiden takana kulkevaan Länsimäentiehen. Naulakalliontien eteläpuolinen alue on loivasti lounaaseen viettävää rinnettä, ja siihen on Yleiskaava 2002:ssa osoitettu uusia pientalo- ja kerrostalovaltaisia alueita. Naulakallion eteläpuolella toimii lastenkoti, jonka pihapiiristä löytyy asemakaavalla suojeltu rakennus (sr-2). Kuva: Suojeltu rakennus Naulakallion lastenkodin alueella. Uussillantien alue (12) Itäväylän varrella, Uussillantien molemmin puolin sijaitseva pientaloalue on rakentunut vähitellen 1950-luvulta alkaen. Alue rajautuu pohjoisessa Ojapuistoon ja sen takana kulkevaan Länsimäentiehen. Etelässä pientaloalue rajautuu metsäisiin kukkuloihin ja Uussillanpuistoon, joka on maisemakulttuurin kannalta tärkeä kohde. Lännessä pientaloaluetta sivuaa Mustapuronpuisto. Rakennukset ovat yksityisomistuksessa lukuunottamatta Uussillantien alkupäässä, tien pohjoispuolella sijaitsevia hitas-taloja. Fallpakka (13) Fallpakan alue muodostaa oman kokonaisuutensa Itäväylän itäpuolella. Alueen eteläosa on rakennettu 1990-luvulla, ja pohjoisosaa rakennetaan parhaillaan. Nykyinen rakennuskanta muodostuu eteläpäässä 2-kerroksisista pari- ja rivitaloista sekä 3-kerroksisista kerrostaloista. Fallpakan alue tulee rakentumaan kiinni Kallvikintiehen ja Itäväylään. Uuden alueen rakennuskanta tulee muodostumaan pääosin 3-kerroksisista rakennuksista, mutta joukossa on jokunen 2-kerroksinenkin rakennus. Fallpakan alueella on erinomaiset ulkoiluja virkistysmahdollisuudet, sillä Broändan purolaakso sivuaa aluetta idässä, ja Kallvikintien pohjoispuolella on Mustavuori. Itäväylä rajaa aluetta voimakkaasti Mellunmäestä, mutta Jokeri 2-linjaus tulee kytkemään alueen tulevaisuudessa paremmin sekä Vuosaaren että Mellunmäen suuntiin. Alueen eteläpuolella sijaitsevasta Fallpakanpuistosta olisi myös selvä ulkoilureitistön yhteystarve Mellunmäen suuntaan. Kuva: Pientaloasutusta Uussillantien alueella. Kuva: Fallpakan aluetta rakennetaan parhaillaan. 46
Kartta: Mellunkylän korttelialueiden keskiarvotehokkuudet karaktäärialueittain. Linnanpajantien työpaikka-alue (14) Linnanpajantien pienehkö työpaikka-alue muodostaa oman, erillisen alueensa Itäväylän itäpuolella. Alue koostuu pääosin teollisuus- ja varastorakennuksista, joissa toimii pienyrityksiä. Alueen maamerkkinä Itäväylän varrella on Mellunkylän pelastusasema, joka on yksi Helsingin kahdeksasta alueellisesta pelastuslaitoksesta. Pelastusasema siirtyi paikalle v. 2002 Herttoniemestä. Linnanpajantien itä- ja eteläpuolelle ollaan suunnittelemassa uutta Tankovainion pientalovaltaista aluetta n. 500 asukkaalle. Korttelitehokkuudet Toteutuneet korttelitehokkuudet Mellunkylässä ovat metroasemien läheisyydessä suurimpia, 0,7-0,8. Kerrostaloalueilla vastaavat luvut ovat pääsääntöisesti 0,5-0,6 välillä. Pientaloalueilla tehokkuusluvut vaihtelevat 0,2 molemmin puolin. Vanhojen kerrostaloalueiden korttelitehokkuudet ovat tyypillisiä 1960-1970 -luvuilla rakennetuille alueille. Vaikka rakennuskanta on paikoin korkeaa, tehokkuudet vastaavat uusien, tiiviisti rakennettujen kaupunkipientaloalueiden tehokkuksia. Pientaloalueet vastaavat tehokkuudeltaan Helsingin muita vastaavia pientaloalueita. Monin paikoin tehokkuuksia ollaan hieman korottamassa täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Kuva: Mellunkylän pelastusasema. (Helsingin pelastuslaitos) 47
Kartta: Analyysi Mellunkylän kaupunkirakenteen keskeisistä elementeistä sekä tärkeistä paikoista. LAHDENVÄYLÄ KEHÄ I KIVIKON PUISTO PANOSAUKIO ESTEVAIKUTUS MAAMERKIT TOIMINNALLISESTI AKTIIVINEN PAIKKA ASEMANSEUTU r=600m YMPÄRISTÖHÄIRIÖ: VOIMAJOHTOLINJA (MUUNTAJAT) PORVOONVÄYLÄ PÄÄVIHERYHTEYDET / VIHERYHTEYSTARVE (UM MAAKUNTAKAAVA 2006) NÄKYMIÄ RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ PÄÄKÄVELYRAITIT ASEMANSEUDULLA LÄNSIMÄENTIE KEHÄ III PIKKU-TUKHOLMA LAMPIPUISTO LAAKAVUORENTIEN ALUE AARREPUISTO KONTULAN OSTOSKESKUS M M MELLUNMÄEN ASEMA MELLARI KEINUPOLUN TORNI M MIKAELIN KIRKKO LEIKKIPUISTO KONTULA KONTULANKUJAN ALUE KONTULAN LIIKUNTAPUISTO NAULAKALLION PUISTO KURKIMÄENPUISTO KELKKAPUISTO KONTULANTIE M ITÄVÄYLÄ 0 0,5 1 km 48
Taulukko: Mellunkylän SWOT-taulukko maisema-analyysiin perustuen Maisema-analyysit Ulkotilojen hierarkia Ulkotilojen hierarkia -analyysin tarkoituksena on ollut tunnistaa erilaisia viheraluetyyppejä, jotka esim. maisemaltaan, kulttuuriperinnöltään, luonnonarvoiltaan tai käytettävyydeltään poikkeavat toisistaan. Samalla on haluttu tuoda esille viheralueiden moninaisia merkityksiä käyttäjän kannalta: metsä tarjoaa erilaisen kokemuksen kuin avara peltomaisema, ja lähipuisto täyttää toisenlaisia tarpeita kuin liikuntapuisto tai puulajipuisto. Viheralueet eivät palvele kaikkia yhtäläisesti yhdelle elintärkeä alue saattaa olla toiselle täysin merkityksetön. Näin ollen viheralueita tulisi olla tarjolla monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin. Viheralueiden lisäksi piha-alueet tuovat oman lisänsä ulkotilojen hierarkiaan. Vaikka vain osalla pihoista on julkinen tai edes puolijulkinen luonne, erilaisten korttelityyppien tapa rajata katutilaa ja viheralueita vaikuttaa kokemukseen julkisesta tilasta. Ulkotilojen hierarkia Mellunkylässä Mellunkylän tarkastelualueella (kartan väritetyt alueet) laajin selänneviheralue on Kivikon metsä, joka on osa koko Helsingin mittakaavassa merkittävää Viikin Kivikon vihersormea. Metsäalue liittyy kiinteästi Kivikon ja Kontulan asuinalueisiin. Mellunmäen suunnalla laajemmat selännemetsät sijaitsevat Vantaan puolella Länsimäessä. Tarkastelualueen itä- ja kaakkoisosia hallitsee Mustapuron Mellunkylänpuron sekä Broändanpuron laajat laaksoviheralueet. Umpeenkasvun ja vesiuomien osittaisen huonon kunnon vuoksi laaksoalueita voi olla kuitenkin vaikea hahmottaa laajoina yhtenäisinä kokonaisuuksina. Alueella sijaitseva Linnanpelto Uussillanpuisto on merkitty Yleiskaava 2002:n Viheraluerakenne-liitekartassa kaupunginosapuistoksi. Asuinaluekokonaisuuteen kuuluvat puistot ovat tarkastelualueella hyvin edustetut. Monet puistoista ovat myös riittävän kokoisia sisältäen mm. urheilukenttiä ja muita tilaa vieviä toimintoja. Kolme alueen neljästä kaupunginosapuistosta kuuluu tähän ryhmään. Suojelu- ja maisema-arvoja omaavia erityispuistoja tarkastelualueella edustavat lähinnä kolme komeaa ja kallioista linnoituslaitemäkeä sekä pieni Fallpakan puisto. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset ja tykkitiet ovat hyvin edustettuna Kivikon metsän kallioisella huipulla. Pienemmät kalliot ovat nekin näyttäviä ja ilmentävät hyvin linnoitusketjun hajautettua toimintaperiaatetta. Mustikkamäki ja Naulakallio ovat myös oikein hoidettuina hyviä näköalapaikkoja. Mellunkylään kaivattaisiin kuitenkin täydennystä erityispuistojen valikoimaan: esim. koulukasvitarha, arboretum tai lampipuutarha toisivat vaihtelua tavanomaisempien viheralueiden rinnalle. Mellunkylän kaksi jälleenrakennuskauden tärkeintä asuinaluekeskittymää on Kontulassa ja Mellunmäessä. Alueiden korttelirakenne on avoin. Etenkin 1960-luvulla rakennettu Kontula muodostaa metsäkaupunki-ideologiaan perustuvan merkittävän rakennetun ympäristön ja maisema-arkkitehtuurikokonaisuuden. Umpinaisempien korttelimuotojen keskittymiä ovat myöhemmässä vaiheessa rakentuneet Kurkimäki, Kontulantien itäosa ympäristöineen sekä Mellunmäen keskus. Pientalojen osuus alueella on merkittävä: arviolta noin kolmasosa korttelipinta-alasta on pientaloja. Paikalliset ominaispiirteet Mellunkylän alueen maiseman kohokohtia ovat Kivikon ulkoilupuiston kallioiset huiput sekä puiston eteläosan täyttömäki ja sieltä avautuva näkymä Helsingin keskustaan. Naulakallio ja Mustikkamäki ovat pienempiä mutta maastossa hyvin erottuvia luonnollisia maiseman huippukohtia, Laakavuorta puolestaan vahvistaa sen rinteelle rakentunut Mellunmäen keskus, jonne aukeaa metrosta käsin hieno näkymä. Muita tärkeitä paikallisia näkymiä ovat keskeisten puistojen avarat sisääntulonäkymät sekä näkymät avoimeen kulttuurimaisemaan niin Itäväylän kuin Länsimäentienkin varrelta. Näkymä Mellunmäentien päästä Fallpakan tilalle on myös vaalimisen arvoinen. Aarrepuisto koskineen on puiston huolellisen rakentamisen myötä noussut myös yhdeksi alueen kohokohdista. Esimerkkejä miellyttävistä reiteistä ovat Kontulan avarat kevyen liikenteen raitit, Kurkimäen Karpalopolku, Mellunmäen Silta- 49
Kartta: Ulkotilojen hierarkia Mellunkylässä 50
Kartta: Mellunkylän maiseman paikalliset ominaispiirteet 51
polku ja Korvatunturinpolku sekä kadunvarsiistutuksiltaan onnistuneet Kivikonkaari ja Laakavuorentie. Humikkalantien, Muinaistutkijantien ja Naulakalliontien polveilevat linjat ovat 1800-luvun maanteiden perua. Asukaskyselyissä (HKR 2003, 2004 & 2008) positiivisesti koettuina alueina esiin nousivat etenkin Kivikon ulkoilupuisto ja leikkipuisto, Suopuisto, Aarrepuisto, Kontulan Kelkkapuisto, Kontulan liikuntapuisto, Mustikkamäki, Naulakallio, Mustapuronpuisto, Linnanpelto, Uussillanpuisto sekä Mellunmäen virkistysalueen länsiosa. Voimajohtokäytävät heikentävät laaksoviheralueiden ilmettä etenkin Mustapuronpuistossa ja Länsimäentien varressa. Mustapuronpuistossa metsään hakattu aukko on suoraviivainen ja linjaa tarpeettomasti korostava, Länsimäentien varressa puolestaan linjan jatkuva raivaus turmelee sen kohdalla virtaavan Mellunkylänpuron ympäristöä. Länsimäentien varren kevyen liikenteen reitti onkin yksi epämiellyttävimpiä jalankulkuympäristöjä maisemaa rumentavan voimajohtolinjan ja tieltä kantautuvan melun ansiosta. Puutteita viheralueita yhdistävissä kevyen liikenteen reiteissä on etenkin Kontulan pohjoisosassa. Yhteys Kontulan Kelkkapuistosta Mustapuronpuistoon vaatisi myös selkeyttämistä. Kartta: Katuverkon nykytilanne. Kontulan eteläosan, Mellunmäen ja Vartioharjun pohjoisosan viheraluesuunnitelma 2005 2014. Helsingin kaupungin rakennusvirasto / Katu- ja puistoosasto 2004, s. 61 63. Tyrväinen, Liisa & Mäkinen, Kirsi: Kontulan eteläosan, Mellunmäen ja Vartioharjun pohjoisosan asukaskyselyn tulokset. Helsingin kaupungin rakennusvirasto / Katu- ja puisto-osasto 2003 (julkaisematon). Kartta: Katuverkko 2025. Vesalan, Kontulan, Kurkimäen ja Kivikon aluesuunnittelu, Käyttäjäkyselyn tulokset. Helsingin kaupungin rakennusvirasto / Katu- ja puisto-osasto 2008. Liikenneanalyysi Mellunkylälle on luonteenomaista suurten väylien kaupunkirakennetta jakava vaikutus. Poikittaiset yhteydet naapurikaupunginosiin eivät ole aina selkeitä. Lähiörakentamisen aikakauden kerrostaloalueille tyypillisiä ovat laajat pysäköintikentät ja leveät katutilat. Katutilat ovat suhteellisen väljiä lukuun ottamatta uusimpia alueita. Ajoneuvoliikenne ja katuverkko Katuverkko perustuu hierarkiseen rakenteeseen, jossa pääkadut ja kokoojakadut muodostavat läpiajettavan katuverkon. Näitä katuja käyttävät myös metroa syöttävä bussiliikenne. Asuntokadut ovat pääsääntöisesti päättyviä katuja. Avokuilussa kulkeva metrorata halkaisee Mellunkylän Kehä I:ltä Mellunmäen metroasemalle. Metron korkean tasauksen takia katuyhteyksien järjestäminen Kontulantieltä metron takana oleville asuntoalueille on hyvin vaikeaa. Kävely ja pyöräily Kävely- ja pyörätiereittejä on lähes kaikilla alueen kokoojakaduilla. Kadunvarsireittien lisäksi runsas puistoverkosto täydentää reitistön varsin kattavaksi. Suuresta reittimäärästä huolimatta kevyen liikenteen verkoston yhtenäisyys ja helppo hahmotettavuus vaatii vielä useissa kohdin hiomista. 52
53 MELLUNKYLÄ LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI 1:15 000 PALVELULINJA JOUKO PUUTTUU M MM M M M 0 0,5 VANTAAN YLEISKAAVA 2007 OHJEELLINEN JOUKKOLIIKENTEEN RUNKOYHTEYS PÄÄKÄVELYRAITIT ASEMANSEUDULLA ASEMANSEUTU, r=600m MAHDOLLINEN PIKARAITIOTIE METRO, ITÄMETROVARAUS MAHDOLLINEN RAIDEJOKERI 2, TARKASTELTAVA YHTEYS JOKERI 2, KEHITETTÄVÄ JOUKKOLIIKENNEREITTI/ VAIHTOEHTOINEN LINJAUS BUSSILINJAT PAIKALLINEN KOKOOJAKATU PÄÄKATU MOOTTORIVÄYLÄ SUUNNITELTU TUNNELIKATU 1 km Kartta: Liikenneverkon jäsentyminen Mellunkylässä.
Ajankohtaisia liikennesuunnitelmia Yksi Östersundomin joukkoliikenne vaihtoehdoista on metron jatkaminen Mellunmäestä. Lisäksi parhaillaan tutkitaan erilaisia pikaraitiotievaihtoehtoja liitosalueen liittämiseksi metroon. Näiden lisäksi Mellunmäen pääkatuverkolle on yleisellä tasolla ehdotettu rakennettavaksi raitiovaunuverkkoa mm. Länsimäentielle, Kontulantielle ja Mellunmäentielle sekä Kontulankaarelle. Nämä raitiotiesuunnitelmat käyttävät varsin tehokkaasti kaiken ylimääräisen tilan katualueelta, jos lähtökohtana pidetään sitä, että raitiovaunut kulkevat nopeasti erillään muusta autoliikenteestä. Pysäköinti Lähiörakentamisen alkuaikoina ei rakennettu monikerroksisia pysäköintilaitoksia. Tämän takia suuri osa tontista on pysäköintialuetta. Asuinrakennuksia ei ole rakennettu jalkakäytävään kiinni, vaan asuntojen edessä on yleensä etupiha. Tämän takia katutila vaikuttaa leveältä. Uusilla alueilla kadunvarsipysäköinti on rajoitettu aikarajoituksin vieras- ja asiointipysäköintiin. Vanhoilla asuntoalueilla ei ole käytetty aikarajoituksia. Vanhojen alueiden katutilojen väljyyden tuntua lisää katujen viereen toteutetut pysäköintialueet. Pientaloalueilla yleensä ajoradan toisella reunalla kadunvarsipysäköinti on mahdollista, kapeimpia asuntokatuja lukuun ottamatta. Pysäköinnin nykytilaa kuvastaa hyvin kaavoituksessa käytetty autopaikkamäärien laskentaohje. Asumisväljyyden ja autotiheyden suhteen ennusteeseen perustuvalla laskentaohjeella määritellään asuntotonteille riittävä määrä autopaikkoja asemakaavoituksen yhteydessä. Ohje ilmoitetaan muodossa 1ap / x k-m2. Laskentaohje on pienentynyt 1960-luvulta nykyiseen niin että autopaikkoja kaavoitetaan uusilla alueilla lähes kaksi kertaa vähemmän kuin 1960-luvulla. Pääosin 1960-luvulla rakennetulla Kontulan osa-alueella autopaikkoja on kaavoitettu pääsääntöisesti yksi asuntoa kohti. Nykyisin käytettävään muotoon muunnettuna se on 1ap/57 k-m2. Kontulan ympärille 1980-luvulla kaavoitetuilla Kurkimäen ja Vesalan asuinalueilla autopaikkoja on huomattavasti vähemmän, enimmäkseen yksi paikka yhdeksääkymmentä tai yhdeksääkymmentäviittä kerrosneliömetriä kohden. Kivikkoon on 1990-luvulla kaavoitettu vielä edellisiäkin vähemmän autopaikkoja, pääasiassa yksi sataa kerrosneliömetriä kohden. Myös Mellunmäessä on autopaikkoja suurimmaksi osaksi periaatteella yksi paikka per asunto. Vertailukelpoiseen muotoon muunnettuna se tarkoittaa yhtä autopaikkaa kuuttakymmentä kerrosneliömetriä kohden. Aseman viereen ja alueen kaakkoisosaan 1980- ja 90-luvuilla kaavoitetuilla tonteilla autopaikkoja on 1ap/105 k-m2. Edellä kuvattu tilanne on sikäli paradoksaalinen, että autoille on pääasiassa varattu eniten tilaa siellä missä julkisen liikenteen palvelutaso on paras. Asuintonttien autopaikkamäärät voisikin tarkistaa yhteneväksi niin, että se ei riipu enää tontin rakennusvuodesta. Esimerkiksi Kontulan Ostostien täydennysrakentamisen yhteydessä tontin autopaikkamäärät muutettiin uuden laskentaohjeen mukaisiksi. Toisaalta asemanseutujen autopaikkamäärät voisi hyvin määritellä uudelleen jopa pienemmiksi kuin kauempana asemista sijaitsevilla alueilla. Kuva: Kivikon Linnoittajantie. Panoraama: Leikkikujan laajat pysäköintialueet Kontulassa. 54
Ruututaulukko: Autottomat (vihreät) sekä yhden (keltainen) ja kahden auton (punainen) taloudet Mellunkylässä. Panooraamat: Mellunkylän Länsimäentie ja Kaunispääntie. 55
56