Lähiympäristösuunnitelma

Hämeenlinnan länsireuna Asemakaavamuutos 1. kaup.osa, kortteli 37 sekä liikenne- ja katualueet. 3.kaup.osa, korttelit 10 ja 21 sekä erityis-, liikenne- ja katualueet. 7.kaup.osa, puisto-, suojaviher-, liikenne- ja katualueet. 8.kaup.osa, muinaismuisto-, suojaviher-, liikenne- ja katualueet. Lähiympäristösuunnitelma 16.2.2009 Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy Yhdyskuntalautakunta 10.3.2009 0

Sisällys 1 Yleistä...4 1.1 Ohjeiden tarkoitus ja lähtökohdat...4 1.2 Suunnittelualue...5 1.3 Suunnittelutavoitteet...5 1.3.1 Toiminnalliset tavoitteet...5 1.3.2 Kaupunkikuvan elementit...5 1.3.3 Esteettömyys...5 1.3.4 Ympäristötaide...5 2 Julkisten ulkotilojen suunnitteluohjeet...6 2.1 Katuympäristöt...6 2.1.1 Yleistä...6 2.1.2 Katualueiden jäsentely ja pinnoitteet...7 2.1.3 Istutukset...8 2.1.4 Katukalusteet ja -varusteet sekä liikenneopasteet...8 2.2 Suunnittelualueen muut yleiselle jalankululle ja kevyelle liikenteelle (korttelialueilla) osoitetut alueet...10 2.2.1 Yleistä...10 2.2.2 Aukioiden ja Kauppakujan jäsentely ja pinnoitteet...10 2.2.3 Hissi-, luiska- ja porrasratkaisut...13 2.2.4 Istutukset...13 2.2.5 Katukalusteet ja -varusteet sekä liikenneopasteet...14 2.3 Vanhan hautausmaan liitoskohta Turuntien ja Eureninkadun risteysalueeseen...14 2.4 Eureninpuisto...14 3 Korttelialueiden suunnitteluohjeet...15 3.1 Kauppakeskuksen tontin suunnitteluohjeet...15 3.1.1 Arkkitehtuurin lähtökohtia...15 3.1.2 Kauppakeskuksen suunnitteluperiaatteita...15 3.1.3 Mainosratkaisut...15 3.1.4 Tärkeitä yksityiskohtia...15 3.2 Asuinkortteleiden suunnitteluohjeet... 16 3.2.1 Arkkitehtuurin lähtökohtia... 16 3.2.2 Asuinkortteleiden perusratkaisu... 16 3.2.3 Asuinrakennusten suunnitteluperiaatteita... 16 3.2.4 Piha-alueiden suunnitteluperiaatteita... 17 3.2.5 Asuinkortteleihin liittyvät pysäköintiratkaisut... 17 3.2.6 Vaiheittain toteuttaminen / tilapäiset ratkaisut... 18 3.2.7 Korttelit 3-10 (AL-1)... 18 3.3 Yleisten pysäköintilaitosten korttelialueen suunnitteluohjeet... 19 3.3.1 Yleistä... 19 3.3.2 Kaupunkikuvalliset periaatteet, suunnitteluperiaatteet... 19 3.3.3 Pysäköintilaitosten liittyminen katualueisiin... 20 3.3.4 Kalusteet ja varusteet... 20 3.3.5 Melusuojausratkaisut... 20 3.3.6 Vaiheittain toteutettavuus... 20 4 Tieympäristönsuunnitteluohjeet... 21 4.1 Tieympäristö... 21 4.1.1 Yleistä... 21 4.1.2 Reunavyöhykkeet... 21 4.1.3 Ramppialueet... 21 4.1.4 Melusuojausratkaisut... 21 4.1.5 Istutukset... 21 4.2 Silta-alueet... 24 4.2.1 Yleistä... 24 4.2.2 Kaupunkikuvalliset periaatteet, suunnitteluperiaatteet... 24 4.2.3 Silta-alueiden jäsentely ja pinnoitteet... 24 4.2.4 Kalusteet ja varusteet... 24 4.2.5 Melusuojausratkaisut... 24 1

2

1 Yleistä 1.1 Ohjeiden tarkoitus ja lähtökohdat Lähiympäristösuunnitelma liittyy Hämeenlinnan keskustan länsireunan asemakaavan muutokseen. Lähiympäristösuunnitelma täydentää alueen asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä suunnittelualueelle laadittavaa tiesuunnitelmaa. Lähiympäristösuunnitelman on tarkoitus ohjata sekä julkisten ulkotilojen (katu-, puisto- ja tiealueet) että korttelialueiden jatkosuunnittelua. Suunnitelma toimii ohjeena suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle ja rakentajille pyrittäessä tavoiteltavaan kaupunkikuvaan sekä hyvään rakentamisen laatutasoon. Lähiympäristösuunnitelmassa on esitetty yleis- ja viitesuunnitelma, sekä ideoita ja ohjeita eri osaalueiden pintamateriaaleista, istutuksista, varusteista, jne. Lähiympäristösuunnitelmaan liittyy ulkovalaistuksen yleissuunnitelma, jonka laatii Vesa Honkonen, Vesa Honkonen Arkkitehdit. Lähiympäristösuunnitelmatyötä on ohjannut Hämeenlinnan kaupungin ja NCC-yhtiöiden nimeämä ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet:: Päivi Saloranta tilaajajohtaja, Hämeenlinnan kaupunki Markku Kaila arkkitehti, Hämeenlinnan kaupunki Jouko Kettunen hankejohtaja, Hämeenlinnan kaupunki. Markku Vasama verkostonhallintapäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki. Antti Kaukiainen Vs, kaupunginarkkitehti, Hämeenlinnan kaupunki Susanna Lappalainen vihersuunnittelija, Hämeenlinnan kaupunki Tuulia Tuomi museonjohtaja, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo Jarkko Mäenpää hankekehityspäällikkö, NCC Rakennus Oy Markus Salmela projektipäällikkö, NCC Property Development Oy Hannu Tikka Heikki Leppänen Minna Huttunen arkkitehti, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy DI, FCG Planeko Oy maankäytön asiantuntija, Tiehallinto / Hämeen tiepiiri Lähiympäristösuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy:n työryhmä: Juha Kronlöf Petteri Erling arkkitehti SAFA, ARK 183, YKS 113, FISE:n pääsuunnittelija arkkit.yo Muita alueeseen liittyviä ja jatkosuunnittelussa huomioon otettavia suunnitelmia: Arkkitehtitoimisto Pauliina ja Juha Kronlöf Oy Lähiympäristösuunnitelma 1 vaihe Arkkitehtityöhuone APRT Oy Arkkitehtuurikilpailun pohjalta alueelle laadittu viitesuunnitelma FCG Planeko Oy katuverkon yleissuunnitelma vesihuollon yleissuunnitelma Hämeenlinnan ydinkeskustan länsireunan asemakaavoituksen ja moottoritien kattamisen meluselvitys 31.5. 2007. Ramboll Finland Oy Valtatie 3 parantaminen Hämeenlinnan keskustan kohdalla. A-Insinöörit Oy moottoritien kansirakenteen alustavat rakennepiirustukset yleispiirustukset alueen siltasuunnitelmista 4

1.2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan ydinkeskustan länsireunassa. Alue rakennetaan osin valtatie 3:n päälle ja se yhdistää 1.,3.,7. ja 8. kaupunginosia toisiinsa. Alue sisältää Vanhan hautausmaan liitoskohdan Turuntien ja Eureninkadun risteysalueeseen, Eureninpuiston sekä Raatihuoneenkadun kävelykadun liittymisen suunniteltavaan korttelialueeseen. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus vastaa asemakaavamuutoksen aluerajausta. päätenäkymät kaupunkiin moottoritietä saavuttaessa. Päätenäkymillä on tärkeä merkitys kaupungin identiteetille ja niitä korostetaan kauppakeskuksen massoittelulla, sekä siltojen muotoilulla. 1.3.3 Esteettömyys Korttelialueitten ulkoalueet ja rakennukset on suunniteltava mahdollisimman hyvin esteettömän liikkumisen mahdollistaviksi. Yleisten- ja korttelialueiden periaatteet: 1.3 Suunnittelutavoitteet Lähiympäristösuunnitelman tavoitteena on turvata, että suunnittelualueella syntyy ratkaisuja, jotka sopeutuvat ja liittyvät mittakaavaltaan hyvin vanhaan kaupunkiympäristöön sekä jatkavat monipuolista kaupunkimaista ympäristöä suunnittelualueen ulkopuolella ja sisällä. 1.3.1 Toiminnalliset tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on liittää valtatie 3:n jakama kaupunkirakenne kaupunkikuvaltaan ehyeksi ja ympäristöltään viihtyisäksi. Alueella pyritään toteuttamaan korkealuokkaista kaupunkiasumista ja liikerakentamista. Tavoitteena on alueen ytimessä olevan kauppakeskuksen edellyttämien toimintojen ja liikenteen liittäminen hyvin kaupunkiympäristöön. Keskeistä on luoda toimiva kevyen liikenteen väylästö, joka yhdistää kaupungin eri osat toisiinsa. 1.3.2 Kaupunkikuvan elementit Alueen itäreuna liittyy Kaivokadun selkeärajaiseen rakennusrintamaan liittäen uudet rakennukset kiinteästi ydinkeskustaan. Kaivokadun ja Turuntien risteyksen historiallinen rakennuskanta, sen mittakaava ja tärkeä kadunpäätenäkymä Turuntietä kaupunkiin saavuttaessa tulee uudisrakentamisessa ottaa huomioon. Alueen länsireuna rajautuu Suomen kasarmien valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja Vanhaan hautausmaahan puistokadunomaisen Eureninkadun välityksellä. Kauppakeskuksen suuri massa jäsennöidään massoittelun ja värityksen keinoin pienempiin osiin ja liitetään se näin pehmeämmin ympäröivän rakennuskannan rakeisuuteen. Rakennettavan alueen etelä- ja pohjoisreuna muodostavat Hämeenlinnan kaupunkikuvaan uudet Suunnitteluratkaisuissa ja toteutuksessa noudatetaan esteettömyyden yleisohjeita. Selkeät reitit helpottavat liikkumista: esteetön reitti erottuu ympäristöstä. Ulkoalueet ovat pääosin esteettömät, poikkeuksena portaat, jotka erottuvat toripinnasta materiaalivaihdoksella. Samoin luiskissa tai niiden lepotasoissa toteutetaan pintamateriaalin vaihdos suhteessa toripintaan. Aukiotilat tarjoavat levähdys- ja oleskelumahdollisuuksia. Asukkaita kannustetaan liikkumaan turvaamalla alueelta hyvät ja turvalliset yhteydet palveluihin ja ympäröivään kaupunkiympäristöön. Kaivokadun varren asuinrakennuksista tulee olla esteetön yhteys Kaivokadulle ja pihakannelle. Kauppakeskuksesta tulee olla esteetön yhteys Raatihuoneenkadulle, Paasiaukiolle, Tulliaukiolle ja Kauppakujalle. Kannen päällä olevat toripinnat liittyvät esteettömästi toisiinsa ja ympäröiviin katuihin. Esteetön yhteys kannelta Raatihuoneenkadulle toteutetaan hissillä. Luiskien kaltevuus on osin 1/12,5, jolloin luiskan kiveyksen liukkaudenestoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luiskat ja ulkoportaat tulee varustaa molemmilta sivultaan käsijohteilla, joissa kaksi päällekkäistä käsijohdetta korkeudeltaan noin 900mm ja 700mm, esim. RST. Päällystekuvioita voidaan käyttää aukioiden ja jalkakäytävien kiveyksissä. Nystyrälaatat varoittavat ennen alas johtavaa porrasta tai ajoradan alkamiskohtaa. Pitkittäiset kohokuviot osoittavat suuntaa esim. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien löytämisessä. 1.3.4 Ympäristötaide Valtatie 3:n reunavyöhykkeet ja ramppialueet tarjoavat mahdollisuuden ympäristötaiteelle. Reunavyöhykkeet profiloidaan kalteviksi tasoiksi ja kuvioidaan täsmällisesti rajaten esim. teräslistalla eri pintamateriaaleja, kuten sora, lohkareet ja istutukset (pensasmatot, maanpeitekasvit) ja pinnat mahdollisesti valaistaan hienovaraisesti pimeällä. Vaikutelman ei tule olla päällekäyvä, eikä kilpailla rakennusten arkkitehtuurin kanssa. Tulliaukiolle voidaan myös sijoittaa ympäristötaide-/valoteos. Ympäristötaiteen toteuttamisesta sovitaan jatkossa erikseen. Valaistuksella on tärkeä identiteettiä luova merkitys koko suunnittelualueella. 5

2 Julkisten ulkotilojen suunnitteluohjeet 2.1 Katuympäristöt 2.1.1 Yleistä Katuympäristön toteutuksessa on erityisesti huomioitava kevyen liikenteen väylästön hyvä jatkuvuus, esteettömyys sekä visuaalinen liittyminen olemassaolevaan kaupunkiympäristöön. Kaivokatu Kaivokatu muutetaan kaksisuuntaiseksi ja se toimii rakennettavan alueen tärkeimpänä sisäänajokatuna. Katutila tulee toteuttaa viihtyisänä kaupunkimaisena katutilana, jossa erityisesti jalankulkijan ja kevyenliikenteen asema on otettu huomioon. Kaivokadun katutason julkisivujen elävyys ja laatu ovat tärkeitä kaupunkikuvan kannalta. Rakennusten massaa voidaan visuaalisesti keventää vaihtamalla esim. rappauksen värisävyä rakennuksen kulmassa, jolloin katujulkisivut korostuvat värillisinä ja kääntyvät julkisivut ovat yhtenäisesti neutraalin vaaleat. Rakennukset poikkeavat toisistaan esim. katujulkisivun värisävyillä ja rappauspinta tai muurattu julkisivupinta tuodaan katutasolle sokkeliin asti. Näin pysäköintihallin julkisivuosuus ei tule katunäkymässä liian hallitsevaksi. Rappaus voidaan käsitellä katutasossa ns. antigraffitikäsittelyllä ja sen tausta voi olla kivirakenteinen, ilkivallankestävä. Viitesuunnitelma Kaivokadun varren asuinrakennuksista. Julkisivut suositellaan rapattaviksi eri sävyisiksi. Kuva Optiplan. Porrashuoneet tulee mahdollisuuksien mukaan avata ikkunoin katutilaan. Raatihuoneenkadun ja Turuntien risteysalueilla rakennusten maatasokerroksen liiketilat avataan näyteikkunoilla kadulle kaupunkitilan elävöittämiseksi. Rakennusten välissä olevat pysäköintihallin seinät ovat kaikki pinnaltaan yhtenäiset, esim. luonnonkivipintaiset. Kaivokadun julkisivujen parvekkeet ovat sisäänvedetyt ja lasitetut. Eureninkatu Eureninkatu on vanha katutila, joka rajautuu arvokkaaseen Suomen kasarmin alueeseen ja Vanhaan hautausmaahan. Eureninkadusta tulee kaksisuuntainen. Kadun varrella on runsas vanha puusto, joka säilytetään kevyenliikenteen reitin länsipuolella. Katua joudutaan korottamaan 1-1,5m, jolloin liittyminen Suomen kasarmin rakennuksiin ja olemassaolevaan puustoon on toteutettava huolellisesti. Kadun länsipuolinen ajorata lasketaan noin 0,5 m viereistä ajorataa alemmas. Näin porrastetaan maanpinnan tasoeroa suhteessa Eureninpuiston nykyisiin korkeusasemiin. Kevyen liikenteen reittiä voidaan siirtää itäänpäin, jolloin luiskausta voidaan edelleen porrastaa ja puuston säilyminen varmistaa. Katua lähinnä olevien Suomen kasarmin rakennusten kohdalla mahdollisesti käytetään tukimuureja. Kauppakeskuksen suuri massa jäsennöidään sisäänvedoin ja materiaalein tai värisävyin pienempiin osiin. Katutason julkisivua tulee elävöittää ikkunoin ja mahdollisin vitriinein, erityisesti rakennuksen kulmauksissa. Kauppakeskuksen huoltotilat tulee peittää katunäkymästä rakennuksen sisään huolellisesti suunnitellun katujulkisivun taakse. Liikerakennuksen huolto-ovien (esim. liukuovet) tulee olla sopusoinnussa julkisivun kanssa ja niiden tulee olla mahdollisimman huomaamattomia. Oven ulkopinnan pintamateriaali ja oven liittyminen muuhun julkisivuun on keskeistä. Suomen Kasarmin rakennuksia Eureninkadun varressa. Raatihuoneenkatu Raatihuoneenkatu muutetaan Kaivokadun ja Saaristenkadun väliseltä osalta kevyeen liikenteeseen painottuvaksi kaduksi, jolla tonteille ajo on sallittu. Katuosuus liittää kävelykadun 6

kauppakeskukseen, joka muodostaa Raatihuoneenkadulle päätteen. Vapaa näkyvyys kauppakeskuksen sisäänkäynnille on tärkeä. Toteutuksen tulee olla laatutasoltaan korkea nykyisen kävelykadun luonteva jatke. Raatihuoneenkadun eteläsivun korttelirakenne on nykytilassaan avoin. Sitä tulisi jatkossa rajata köynnösaidalla (esim. hitsattu metalliverkkoaita) ja istutuksilla sekä mahdollisella lisärakentamisella. Raatihuoneenkadun pohjoissivu rajataan uudisrakennuksella Kaivokadun ja Turuntien kulmauksessa sijaitsevassa korttelissa 3-10 ja korttelin ajoneuvoliittymä järjestetään Raatihuoneenkadulta. Uudisrakennuksen maantasokerroksen mahdolliset liiketilat avataan osittain näyteikkunoilla kadulle. Uudisrakennuksen katujulkisivun parvekkeet ovat sisäänvedetyt ja lasitetut. Turuntie Osa Turuntien eteläsivusta rajataan esim. graniittipintaisella istutusaltaan tukimuurilla ja puurivillä Tullinaukion kohdalla. Muuriin liittyy syvennyksenä joukkoliikenteen pysäkki katoksineen ja penkkeineen. Muuri tulee toteuttaa arkkitehtonisesti yhtenäisesti alueen muiden istutusaltaiden kanssa, ks. Kohta 2.2.4, ja katos yhtenäisesti Turuntien pohjoispuolen Pysäköintilaitoksen edessä olevan vastaavan katoksen kanssa, ks. Kohta 3.3.2. Pysäköintilaitoksen julkisivu voidaan sitoa Turuntien eteläpuolella olevaan rakennukseen esim. pilasteriaiheella, ks. Kohta 3.3.2. 2.1.2 Katualueiden jäsentely ja pinnoitteet Kaivokatu Ajorata päällystetään asfaltilla. Kaivokadun itäpuolinen jalkakäytävä asfaltoidaan ja länsipuolinen yhdistetty jalankulku- ja polkupyöräväylä päällystetään betonikivillä sekä reunustetaan rakennusten reunustoilla ja puurivin kohdalla noppakivillä, Kurun harmaa. Reunakivet ovat graniittia, Kurun harmaa. Keskikaistan pintamateriaalina on esim. noppakivi, Kurun harmaa. Raatihuoneenkadun leveydeltä suojatie on kivetty ja korotettu Korpilahden mustilla ja Kurun harmailla noppakivillä. Raatihuoneenkadun pääte ja kauppakeskuksen sisäänkäynti, viitesuunnitelma. Eureninkatu Ajoradat päällystetään asfaltilla. Kadun itäpuolella yhdistetty jalankulku- ja polkupyöräväylä päällystetään betonikivillä, esim. hiekkapuhallettu/ristipäähakattu keltainen ja asfaltilla kadun länsipuolella. Raatihuoneenkatu Kevyen liikenteen alue päällystetään luonnon- ja betonikivillä kuvioiduksi yhtenäiseksi pinnaksi. Pinnan muodostaa kuvio, josta noin 25% luonnonkivilaattaa, ristipäähakattu, esim. Kurun harmaa graniitti, paksuus 80mm ja noin 75% betonikiveä, esim. hiekkapuhallettu/ristipäähakattu keltainen, Formento, 138x138x80. Ajorata on mahdollisimman kapea ja se päällystetään samalla betonikivellä kuin kävelyalue. Ajorata rajataan kävelyalueesta matalalla reunakivellä. Kadun pohjoisreunassa on laajempi kävelyalue. Turuntie keskustaan päin. Turuntie 7

Ajoradat päällystetään asfaltilla. Yhdistetyt jalankulku- ja polkupyöräväylät päällystetään betonikivillä ja reunustetaan noppakivikaistoilla. 2.1.3 Istutukset Kaivokatu Istutettava katupuurivi sijaitsee kadun länsireunassa, erottaen kevyenliikenteen reitin ajoradasta. Puurivi jatkuu yhtenäisenä pohjoiseen Koulukadulle saakka. Kadunvarsipuuna käytetään lehmusta. Taimikoko tulee olla istutettaessa riittävän suuri, jotta katuympäristö hahmottuisi nopeammin. Eureninkatu Eureninkatu on luonteeltaan puistokatu. Sitä rajaamaan istutetaan puurivit sekä ajoradan reunaettä keskikaistalle. Kadunvarsipuuna käytetään lehmusta. Taimikoko istutettaessa riittävän suuri. Olemassaoleva puusto Suomen kasarmin kohdalla on kadun luonteen ja historian kannalta tärkeä ja siten säilytettävä kevyenliikenteen reitin länsipuolella, katso kohta 2.1.1 Eureninkatu. Kevyenliikenteen väylien ja ajoradan reuna- ja keskikaistat ovat yleensä pintamateriaaliltaan nurmea. Itäreunan jalkakäytävän ja ajoradan välissä on noppakivikaista. Raatihuoneenkatu Penkki. Metro, Elpac Oy. Helsinki Siti-roskakori, Cama-Team Oy. Raatihuoneenkadun eteläreunaan istutetaan ryhmiksi jäsennelty, tilaa rajaava puurivi. Kadunvarsipuuna on esim. vaahtera. Kadun pohjoispuolella Puistokolmion reunassa on vanhoja puita tontin rajalla. Ne tulee pääosin säilyttää ja vanha raja-aita (luonnonkivitolpat, ketju) kunnostaa ja puiston rajaus sovittaa huolellisesti yhteen puiston peruskunnostussuunnitelman kanssa. Raatihuoneenkadun eteläsivun rajaus on selostettu kohdassa 2.1.1 Raatihuoneenkatu. 2.1.4 Katukalusteet ja -varusteet sekä liikenneopasteet Liikenneopasteiden tukirakenteiden tulee olla ilmeeltään mahdollisimman vähän huomiota kiinnittävät ja väriltään tummanharmaat RAL7021. Liikenteenohjausportaalit on esitetty lähiympäristösuunnitelmakartassa. Liikenneportaalien pystytukirakenteet sijoitetaan ajoradan ja jalkakäytävän väliselle reunavyöhykkeelle. Liikenneopasteiden sijoittelussa tulee huomioida kevyen-, hälytys- ja huoltoliikenteen tarvitsemat reitit. Joukkoliikenteen pysäkkialueet varustetaan penkillä, roskakorilla ja katoksella. Turuntiellä katosrakenteet liittyvät kiinteästi ympäröivien rakennusten arkkitehtuuriin ja rakenteisiin. Raatihuoneenkadulla sekä Eureninkadulla Suomen kasarmin kohdalla puistikossa kalusteina penkit ja roskakorit esim. oheisen mallin mukaan. Kadunvarsipuiden juuristonsuojaritilät ja runkosuojat esim. oheisen mallin mukaan. Katujen valaisimet ulkovalaistuksen yleissuunnitelman mukaan. Runkosuoja Tno 24, Tihve Oy. Juuristonsuojaritilä Tno 2, Tihve Oy. 8

9

2.2 Suunnittelualueen muut yleiselle jalankululle ja kevyelle liikenteelle (korttelialueilla) osoitetut alueet 2.2.1 Yleistä Julkisten ulkotilojen toteutuksessa on erityisesti huomioitava kevyenliikenteen väylästön hyvä jatkuvuus, esteettömyys sekä visuaalinen liittyminen olemassaolevaan kaupunkiympäristöön. 2.2.2 Aukioiden ja Kauppakujan jäsentely ja pinnoitteet Jalankulun ja kevyenliikenteen taso kansirakenteen päällä on pinnaltaan yhtenäinen mosaiikki. Pinnan muodostaa kuvio, josta noin 25% luonnonkivilaattaa, ristipäähakattu esim. Viitasaaren Yellow tai Kurun harmaa graniitti, paksuus vähintään 80mm ja noin 75% ristipäähakattu tai hiekkapuhallettu esim. keltainen betonikivi, Formento. Suunnitteluohjeessa on esitetty useita esimerkkejä kiveysmalleista. Lopulliset materiaali- ja värisävyvalinnat edellyttävät riittävän laajaa ladontamallia. Kulkureittejä ja sisäänkäyntejä voidaan korostaa valaistuksen keinoilla. Polkupyöräreittiä ei merkitä materiaalirajoin toripintaan. Sadeveden poistojärjestelmä integroidaan torin pintakuvioon esim. pitkänomaisilla Acodrainkouruilla tai vastaavilla. Tulliaukiolle voidaan sijoittaa torikahvila kesäkäyttöön tai esim. katettuna ja liukulasein varustettuna pidemmäksi ajaksi. Se tulee istuttaa kevyenä rakennuksena ympäröivään arkkitehtuuriin ja torikalusteisiin. Sen katto voi toimia aukion kiintopisteenä (esim. iltavalaistus). Valaistuksella aukioille voidaan muutenkin luoda identiteettiä, katso ulkovalaistuksen yleissuunnitelma. Tulliaukio. Paasiaukio. 10

11

12

2.2.3 Hissi-, luiska- ja porrasratkaisut Korttelin 21 kansitaso on pääosin suora (vähimmäiskaadot sadeveden johtamiseksi). Kansitaso yhtyy luiskauksella ympäröivään katutasoon Paasiaukiolta Kaivokadun ja Paasikiventien risteysalueelle sekä Tulliaukiolta Eureninkadun ja Turuntien risteysalueella. Kansitaso yhtyy Raatihuoneenkadun jatkona olevaan aukioon ulkoportaan sekä yleiseen käyttöön tarkoitetun hissin välityksellä. Hissi on visuaalisesti integroitu yhdistettyyn ulkoportaan ja Kauppakeskuksen sisäänkäyntikatokseen mahdollisimman läpinäkyvinä rakenteina, jotta Raatihuoneenkadulta on näköyhteys kauppakeskukseen ja torille. Aukiolta on myös liukuportaan välityksellä sisäyhteys kauppakeskukseen. Portaat ja luiska järjestetään Tulliaukiolta Turuntielle, sekä portaat Paasiaukiolta Paasikiventielle ja Kaivokadulle. Paasiaukiolta lähtevä Kauppakuja luiskautuu 1/12,5 kaltevuudella noin 6m pituisiin käsijohteilla varustettuihin luiskiin sekä noin 2m lepotasoihin ja yhdistyy näin ylempään kansitasoon. 2.2.4 Istutukset Korttelin 21 kansitasolle tulee sijoittaa istutuksia ympäristöä pehmentämään. Istutuksina on pienpuita ja maanpeitekasveja/perennoja istutusaltaissa. Katujen ja aukioiden välisen istutusaltaan puuna käytetään esim. pilvikirsikka ja asuntopihojen puuna käytetään esim. kukkivia koristepuita, esim.purppuratuomi, pilvi- ja rusokirsikka tai Ruotsinpihlaja, koristeomenapuu. Istutusaltaan syvyys on noin 1,0m ja sen reunat kohoavat torikiveyksen pinnasta enintään noin 880mm. Reunus on luonnonkivipintainen, Viitasaaren Yellow graniitti, tai vastaava ja sen korkeutta keventää ulokkeellinen puupenkkitaso. Istutusaltaan kasvien luomaa tunnelmaa voidaan lisätä esim. matalalla valaistuksella, Aihe toistuu korttelin yleisillä alueilla ja asuinrakennusten pihaalueen rajauksissa antaen alueelle identiteettiä. Istutusaltaat rajaavat mm. kannen ja katualueen tasoeroja Turuntien ja Paasikiventien rajauksissa. Rajaus vähentää liikenteen häiriötä torialueilla. Yleisten alueiden istutuksista tulee laatia erillinen yhtenäinen istutussuunnitelma. Köynnöksiä voidaan käyttää esim. tilaa rajaavissa säleikköseinissä ja pergolakatoksissa (esim. hitsattu metalliverkko) tai rakennusten julkisivuissa (esim. köynnösvaijerit). Kauppakuja etelään päin. Perennoja. 13

2.2.5 Katukalusteet ja -varusteet sekä liikenneopasteet Katukalusteissa ja varusteissa sekä liikenneopasteissa noudatetaan kohdan 2.1.4 periaatteita. Korttelin 21 tori- ja kävelyalueet varustetaan penkeillä, roskakoreilla ja polkupyörätelineillä. Polkupyörätelineet ja istutusaltaiden penkit oheisen mallin mukaan. 2.3 Vanhan hautausmaan liitoskohta Turuntien ja Eureninkadun risteysalueeseen Vanha hautausmaa on muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, jonka suojelusta on säädetty 17.6.1963 annetulla muinaismuistolailla. Matala graniitimuuri, Kurun harmaa, rakennetaan rajaamaan vanhaa hautausmaata katualueesta. Sen avulla järjestetään Turuntien ja Eureninkadun risteysalueen korottamisesta aiheutuvaa tasoeroa. Risteyksen jalkakäytävää laajennetaan yhtenäisellä kiveyksellä ja se liitetään joustavasti ja esteettömästi luiskan välityksellä Vanhan hautausmaan kevyen liikenteen verkostoon. Portaan ja luiskan pintamateriaalina on graniitti, Kurun harmaa. Vanhat haudat huomiodaan ohjaamalla liikenne niiden ohi ja viimeistelemällä luonnonkivimuuri ja istutukset paikan arvon mukaisiksi. Liitoskohdan järjestelyistä on esitetty ohjeellinen suunnitelma, joka tulee sovittaa myöhemmin laadittavaan Vanhan hautausmaan kokonaissuunnitelmaan. 2.4 Eureninpuisto Eurenikadun länsipuolella olevan Eureninpuiston osalta on selostus kohdassa 2.1.1 ja 2.13 Eureninkatu. Eureninpuisto on osa Suomen kasarmin ympäristökokonaisuutta. Sen luonne tulee pyrkiä säilyttämään ja korostamaan esim. valaistuksella puistoa kunnostettaessa, katso ulkovalaistuksen yleissuunnitelma. Pyöräteline esim. RST-kaari tai Sheffield, Elpac Oy.

3 Korttelialueiden suunnitteluohjeet 3.1 Kauppakeskuksen tontin suunnitteluohjeet Suunnitteluohjeissa täydennetään kauppakeskusta koskevia asemakaavamääräyksiä ja - merkintöjä. 3.1.1 Arkkitehtuurin lähtökohtia Lähiympäristösuunnitelman lähtökohtana on kauppakeskuksesta Arkkitehtityöhuone APRT Oy:n laatima viitesuunnitelma. Valolaatikkomainokset ja siirrettävät mainoslaitteet eivät ole suotavia. Näyteikkunoissa suurin osa ikkuna-alasta tulee säilyttää läpinähtävänä tai muutoin ikkunamaisena pintana. Valtatie 3:n päälle (tunnelivaraus) tiehallinto ei hyväksy mainoksia eikä ajoneuvoliikennettä häiritsevää, häikäisevää valaistusta. Kauppakeskuksen julkisivujen häikäisemätön valaiseminen on mahdollista ja suositeltavaa. Kauppakujan pitkää julkisivua voidaan jäsentää esim. valaisevin mainostauluin. Mainosjärjestelyt on esitettävä rakennuslupavaiheessa selkeiksi kentiksi ryhmiteltynä osana julkisivuja. 3.1.4 Tärkeitä yksityiskohtia Raatihuoneenkadun pääte kauppakeskuksen sisäänkäyntijärjestelyineen tulee suunnitella huolella yhdessä ulkotilojen (porras,hissi,katos jne.) suunnittelun kanssa. Kauppakeskuksen hahmottuminen valtatie 3:lta saavuttaessa sekä etelästä, että pohjoisesta on tärkeää. 3.1.2 Kauppakeskuksen suunnitteluperiaatteita Liikerakennusten pääasialliset julkisivumateriaalit ovat rappaus ja lasi. Julkisivut jäsennellään aukotuksella. Julkisivupinnat ovat väreiltään yleensä punaruskean ja keltaisen eri sävyjä. Värityksellä jaetaan Eureninkadun ja Kauppakujan pitkät julkisivut osiin. Eureninkadun puolella kauppakeskuksen rakennusmassa on rytmitettävä osiin, asemakaavamääräysten mukaan, porrastuksin ja läpinäkyvin osin. Seinän on oltava pintarakenteeltaan liikennemelua absorboiva. Muissa julkisivuissa tulee olla laajoja läpinäkyviä lasipintoja. Kauppakeskuksen maantasokerrosten tulee avautua näyteikkunoin ja aktivoida näin rakennusta ympäröiviä kaupunkitiloja. Sisäänkäyntien tulee olla selkeästi hahmottuvia, avoimia ja kutsuvia. Ne suojataan sisäänkäyntikatoksella. Kauppakeskuksen maantasokerroksen kävelytilat liittyvät luontevasti ympäristön kevyenliikenteen verkostoon rakennuksen kaikilla sivuilla. Kauppakeskuksessa tasonvaihto tapahtuu sekä rullaportaalla, että esteettömästi hissillä. Kauppakeskuksen polkupyöräpysäköinti on järjestetty hajakeskitettynä rakennuksen eri puolille sisäänkäyntien tuntumaan ja se sijaitsee osin sisäänkäyntikatosten suojassa. Huoltotilojen järjestelyistä ja ulko-ovesta on suunnitteluohjeita kohdassa 2.1.1 Eureninkatu. Julkisivujen rapatuissa pinnoissa tulee ottaa huomioon, että mahdolliset graffitit voidaan puhdistaa tiettyyn korkeuteen saakka, esim. ns. antigraffitikäsittelyllä. Kattomuotona on tasakatto korostaen massoittelun kappalemaisuutta. IV-konehuoneet sijaitsevat rakennuksen keskialueella, etäällä räystäästä. Savunpoisto- ja IV-installaatiot ryhmitellään visuaalisesti yhtenäisesti esim. metallisäleikköseinin IV-konehuoneiden kanssa. IV-konehuoneiden julkisivumateriaali poikkeaa muusta julkisivumateriaalista. 3.1.3 Mainosratkaisut Kauppakeskuksen mainonta pyritään toteuttamaan huolitelluilla mainosrakenteilla. Kauppakeskuksen kortteli. APRT Oy. 15

3.2 Asuinkortteleiden suunnitteluohjeet ja ne ovat esim. pääosin sisäänvedetyt. Suunnitteluohjeissa täydennetään asuinkortteleita koskevia asemakaavamääräyksiä ja - merkintöjä. 3.2.1 Arkkitehtuurin lähtökohtia Lähiympäristösuunnitelman lähtökohtana on asuinkortteleista Arkkitehtityöhuone APRT Oy:n laatima viitesuunnitelma. 3.2.2 Asuinkortteleiden perusratkaisu Asuinkorttelit ovat kokonaan pihakannen alaisen 2-kerroksisen pysäköintilaitoksen päälle rakennettavia. Korttelirakenne on pääosin suljettu katualueiden ja aukioiden suunnasta, mutta pääosin avattu länteen, kauppakeskuksen suuntaan. Asuinkerrostalot ovat luonteeltaan kaupunkimaisia, rajaten ehyesti kaupunkitilaa. 3.2.3 Asuinrakennusten suunnitteluperiaatteita Asuinkerrostalojen sisäänkäynnit on järjestetty pääosin pihakannelle. Kaivokadun varressa porrashuoneisiin tulee olla sisäänkäynti myös kadulta. Kaikki sisäänkäynnit ovat esteettömät. Jokaisen rakennuksen vähintään yhdestä porrashuoneesta tulee olla esteetön käynti myös kaikille pysäköintitasoille. Porrashuoneessa käytetään tunnisteväriä tai -materiaalia, joka on helposti hahmotettavissa suuresta pysäköintihallista. Katujulkisivu Kaivokadulle. Vaiheittain rakentuminen. Tontin 3 asuinrakennus valmis. (Optiplan) Rakennusten pihatasossa sijaitsevat yleensä asuntojen varasto- ja tekniset tilat. Mahdolliset monikäyttötilat on suositeltavaa sijoittaa Kauppakujan varteen. Pihatasossa sijaitsee myös asuntoja. Niiden lattiataso on suositeltavaa sijoittaa vähintään 0.5 m viereistä yleistä jalankulkualuetta korkeammalle. Asunnot pyritään sijoittamaan valoisuuden ja häiriön kannalta edullisempiin kohtiin ja niillä on suojattu asuntokohtainen ulkotila. Rakennusten väestönsuojat sijaitsevat kauppakeskuksen kellarissa yhteissuojassa. Uudisrakennusten julkisivumateriaalina tulee olla paikallamuurattu tiili tai rappaus. Julkisivut ovat pääosin ehytpintaiset, parvekkeet kadunpuoleisilla sekä Raatihuoneenkadun jatkeeksi sijoittuvilla julkisivuilla on oltava sisäänvedetyt ja niissä vältetään raskaita näkyviä betonipystyrakenteita. Rapatut julkisivut ovat sävyiltään vaihtelevat ja melko vaaleat. Kaivokadun julkisivun materiaaleista ja värityksestä on selostus kohdassa 2.1.1 Katuympäristöt, Kaivokatu. Kohdassa selostettua julkisivujen väritysperiaatetta voidaan soveltaa myös Kauppakujalla. Sisäpihaa rajaavan rakennuksen syvennyksen julkisivupinnat voivat olla sävyltään muusta julkisivusta poikkeava, parveketausta voi olla esim. puuverhoiltu. Kaivokadun pysäköintilaitoksen julkisivua tulee elävöittää aukotuksella ja käyttää osin valoaläpäiseviä pintoja, esim. lasitiiltä, katso kohta 2.1.1 Kaivokatu. Parvekekaiteet ovat ilmeeltään kevyet ja läpikuultavat, esim. hiekkapuhallettu rasteroitu lasi. Kaikki parvekkeet on lasitettava. Kaivokadun katujulkisivuote. Periaatepiirustus rakennuksen julkisivupinnan jatkumisesta yhtenäisenä katutason sokkeliin saakka. Kattomuotona on tasakatto. Ylimmät kerrokset ovat yleensä poikkeavat julkisivujäsennykseltään 16

3.2.4 Piha-alueiden suunnitteluperiaatteita Asuinkortteleiden käytössä olevat piha-alueet ovat pienet ja intiimit. Tämän takia niiden huolellinen suunnittelu on tärkeää. Piha on jäsennetty oleskelu- ja leikkipihaan, jolta on luiska noin 0,5m korkeammalla olevaan sisäänkäyntitasoon. Tässä tasossa on myös asuntoja ulkotiloineen, jotka pyritään osin näkösuojaamaan. Sisäänkäyntitaso on rajattu muusta piha-alueesta istutusaltaalla tai muulla kiinteällä rakenteella. Polkupyörille on ulkona säilytyspaikka esim. tämän istutusaltaan vieressä sisäsäilytyspaikkojen lisäksi. Oleskelupihalla on kivetty alue mm. tikasautoa varten. Jätehuolto järjestetään Kaivokadulta jätehuoneista. Asuntopihojen valaistus ei saa häiritä asukkaita, katso ulkovalaistuksen yleissuunnitelma. Asuntopihat liittyvät korttelin läpi kulkevaan Kauppakujaan esim. jalankulkualueella olevan istutusaltaan välityksellä. Siihen on istutettu pienpuita kuten aukioilla ja se on rajattu esim. polkupyöräkatoksen köynnössäleikköseinällä kujan suuntaan. 3.2.5 Asuinkortteleihin liittyvät pysäköintiratkaisut Asuinkortteleiden alla olevat pysäköintihallit ovat yhteiskäyttöiset kauppakeskuksen kanssa. Pysäköintihallin orientoitavuutta tulee parantaa väripintojen käytöllä, katso kohta 3.2.3. Pysäköintilaitoksen sisäseinäpinnat voivat olla maalatut hyvinkin värikkäästi, orientoituvuuden helpottamiseksi. Pysäköintihallin sisäänkäynti Palokunnankadun päätteenä tulee suunnitella huolellisesti ja toteuttaa korkeatasoisesti, käyttäen esim. mainospintaa sisäänkäyntiaukon päällä. Kohta tulee valaista hyvin, katso ulkovalaistuksen yleissuunnitelma. 17

3.2.6 Vaiheittain toteuttaminen / tilapäiset ratkaisut Mikäli kortteli 3-21 rakennetaan vaiheittain, keskeneräiseksi jätettävä alueen osa tulee jo ensimmäisessä rakentamisvaiheessa rakentaa valmiiksi samaan tasoon ympäröivien kansi- ja pihatasojen kanssa. Kansitasoon ei saa jättää kaupunkikuvaa rumentavia aukkoja. Väliaikaisvaiheista tulee esittää suunnitelma rakennuslupahakemusvaiheessa. Kaivokadun julkisivu rakennetaan valmiiksi pihakanteen saakka. Rakennusten kohdalle Kaivokadun reunaan tulee rakentaa julkisivuun sopiva turvakaide. Rakennusalat on väliaikaisesti katettu ja niille pääsy on estetty suoja.aidalla, esim. puurimoitus tai kuvataiteilijan käsittelemä levyaita. Rakennusten väliset pihat päällystetään betonikivillä ja niiden vedenpoisto järjestetään. Pihoille voidaan sijoittaa väliaikaista toimintaa tontinomistajan luvalla, kuten esim. skeittirata, minigolf, lasten liikennerata tai ympäristötaidetta ja ruukkupuutarha. 3.2.7 Korttelit 3-10 (AL-1) Korttelin 3-10 vanhat rakennukset kunnostetaan ja kortteliin rakennetaan historialliseen kokonaisuuteen sopiva 2-kerroksinen uudisrakennus. Rakennus voi sisältää liiketiloja Raatihuoneenkadun varressa. Kaivokadun julkisivuperiaatteita on selostettu kohdassa 2.1.1 Raatihuoneenkatu. Uudisrakennukseen voidaan myös sijoittaa asuintiloja esim. 2. kerrokseen. Julkisivumateriaalina tulee olla paikallamuurattu tiili tai rappaus. Kattomuodon tulee olla harjakatto tai loiva aumakatto. Katon kaltevuus tulee sopeuttaa vanhojen rakennusten kattomuotoihin ja katteena esim. konesaumattu pelti. Pysäköinti voidaan toteuttaa pihakannen alle ja se on suositeltavaa mikäli kortteliin tulee asuntoja. Ajoneuvoliittymä on Raatihuoneenkadulta. Piha on tällöin suojattava Kaivokadun liikennemelulta rakenteellisin keinoin ja se korotetaan Kaivokadun yläpuolelle esim. pihakannen päälle. 18

3.3 Yleisten pysäköintilaitosten korttelialueen suunnitteluohjeet 3.3.1 Yleistä 3.3.2 Kaupunkikuvalliset periaatteet, suunnitteluperiaatteet Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue sijaitsee painanteessa Kaivokadun ja valtatie 3:n välisellä alueella. Alue on erittäin näkyvällä paikalla heti valtatie 3:n itäpuolella. Alueelle rakennettavan pysäköintikannen reuna ja siihen liittyvä melueste tulee toteuttaa korkeatasoisesti, ottaen huomioon kokonaisuutena näkymä saavuttessa pohjoisesta kohti aluetta pitkin valtatie 3:a. Meluesteet sekä valtatien itä- että länsipuolella sekä Turuntien sillan pohjoissivu muodostavat eräänlaisen kehyksen näkymälle. Materiaalikirjoa tulee välttää. Materiaaleina voidaan käyttää kivikorimuuria, kiviaineena esim. harmaa graniitti. Muuriosien nivelissä ja sillankaiteena kontrastina kirkas lasi tai polykarbonaattilevy. Nämä materiaalit antavat alueelle arvokkuutta ja jykevyyttä sekä niissä yleensä esiintyy vähemmän graffitia. Kivimuurin luonnonmateriaali liittyy myös hyvin istutettaviin moottoritien reuna-alueisiin ja niitä pehmentämään voidaan istuttaa esim. köynnöksiä. Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue rajautuu eteläreunastaan Turuntiehen erittäin tärkeässä kaupunkinäkymässä tultaessa Turuntietä Hämeenlinnan ydinkeskustaan. Asemakaavassa tähän kohtaan on esitetty pysäköintitalo, jonka etelä- ja itäpuolen julkisivut rajaavat katutilaa ja niiden kulmaus muodostaa tärkeän kulman Turuntien ja Kaivokadun risteyksen katukuvassa. Tähän kulmaan on suositeltavaa sijoittaa pysäköintilaitoksen sisäänkäynti sekä porrashuone ja avata ne ikkunoin elävöittämään katualuetta ja parantamaan orientoituvuutta. Pysäköintitalon julkisivun käsittelyssä tulee pyrkiä elävyyteen ja toisaalta rakennuksenomaiseen vaikutelmaan. Kaikki rakenteet tulee tehdä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Pysäköintirakennusten julkisivujen ja kattojen suunnittelussa sekä materiaalien valinnassa on kiinnitettävä eritystä huomiota ratkaisujen sovittamiseen ympäristöön. Turuntien julkisivua voidaan jäsentää esim. pilasteriaiheella jolloin se toimii parina Turuntien eteläsivun rakennuksen mahdollisen 2.kerroksisen pilasteriaiheen kanssa. Pysäköintitaloon rakennetaan yhtenäinen katto ja yhtenäinen vaakasuora räystäs Turuntien suuntaan. Pysäköintitalon julkisivumateriaaleina voidaan käyttää esim. kuviolasia, lasilankkua, perferoituja metallikasetteja ja näin aikaansaada läpikuultavuutta ja valoisuutta. Pysäköintitalon edessä Turuntiellä sijaitseva pysäköintikatos tulee toteuttaa pysäköintitalon julkisivuun sopivana ja muodostaen arkkitehtonisesti yhtenäisen parin Turuntien eteläpuolella olevan vastaavan katoksen kanssa. 19

3.3.3 Pysäköintilaitosten liittyminen katualueisiin Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue rajautuu Kaivokatuun istutetulla reunavyöhykkeellä puuriveineen. Rajautuminen Turuntiehen ks.kohta 3.3.2. 3.3.4 Kalusteet ja varusteet Pysäköintialueiden reunat tulee varustaa törmäyssuojilla ja turvakaiteilla. 3.3.5 Melusuojausratkaisut Melusuojaus valtatie 3:n suunnasta toteutetaan kohdan 3.3.2 periaatteilla. Meluesteiden korkeudet toteutetaan meluselvityksen laskelmien perusteella. Meluesteen pinnan tulee olla ääntä absorboiva tai heijastaa ääntä sellaiseen suuntaan, että se ei tuota häiriötä rakennettuun ympäristöön. Pysäköintilaitosten läntisen julkisivun on oltava rakenteeltaan liikennemelua absorboiva. 3.3.6 Vaiheittain toteutettavuus Yleisten pysäköintilaitosten korttelialueen pysäköintilaitokset toteutuvat vaiheittain mahdollisesti pitkän ajan kuluessa. Tämän vuoksi alue tulee rajata katualueista istutetulla reunavyöhykkeellä puuriveineen Kaivokatua rakennettaessa. Korttelialue voidaan toteuttaa esim. pohjoisesta etelään vaiheittain siten, että rakentamaton alue toimii väliaikaisena pysäköintialueena. Aluetta rajaavat maanpaineseinät voidaan rakentaa pysäköintikantta rakennettaessa. Alueen eteläreunassa olevan pysäköintitalon kohdalle jää tällöin aikaa harkita muitakin maankäyttöratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin. Turuntien siltaa rakennettaessa tulee huomioida viereisen pysäköintilaitoksen ja katualueen välisen maanpaineseinän rakentamisjärjestys. 20

4 Tieympäristönsuunnitteluohjeet 4.1 Tieympäristö ja osa voi olla ikivihreitä. Kivikorimuureja pehmentämään istutetaan köynnöksiä. Moottoritien puolella istutukset ja muut rakenteet tulee valita ja toteuttaa niin, että niiden hoito ja ylläpito ei vaaranna moottoritien liikennettä. Esimerkiksi ei pidä valita kasveja, joiden hoitoväli on lyhyt (esim. karsinta ja kastelu ym.) 4.1.1 Yleistä Suunnitteluohjeen lähtökohtana on asemakaavamuutosalueelle laadittu tiesuunnitelmaluonnos. Tieympäristö (vt3) sijaitsee niin lähellä Hämeenlinnan ydinkeskustaa, että se on osa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa. Toteutuksessa tulee ottaa huomioon ympäristön identifioiva merkitys sekä vähentää rakenteellisin keinoin liikenteen häiriövaikutusta kaupunkiympäristöön. Tieympäristön toteutuksen tulee noudattaa Tiehallinnon suunnitteluohjeita ja -määräyksiä. 4.1.2 Reunavyöhykkeet Tieympäristön reunavyöhykkeet tulee istuttaa korkeatasoisesti ja ne muodostavat ympäristötaidetta alueelle, ks. kohta 1.3.4 ympäristötaide. Tunnelin ja erityisesti tunnelinsuun sekä sillanreunan tulee myös olla osa syntyvää kokonaisuutta valaistus-, materiaali- tai värivalintojen avulla. Teokset ja niiden mahdollinen valaistus eivät saa häiritä tai häikäistä tiellä liikennöiviä, katso ulkovalaistuksen yleissuunnitelma. Kuivattamiseen tarvittava maa-alue voidaan nurmettaa. Alueen eteläreunassa olevat laajat reunavyöhykkeet tulee toteuttaa avoimena, esim. pääosin nurmipintaisena, maisematilana. Alueella oleva pumppaamo tulee siirtää tai maisemoida. 4.1.3 Ramppialueet Ramppialueiden reunavyöhykkeet tehdään kohdan 1.3.4 ja 4.1.2 mukaan. Kiertyvän rampin keskelle jäävälle alueelle voidaan sijoittaa ympäristöteos. Ympäristötaiteen toteutumisesta sovitaan erikseen. 4.1.4 Melusuojausratkaisut Tieympäristön melun edellyttämä melusuojaus toteutetaan pääosin kohdan 3.3.2 kaupunkikuvallisten periaatteiden, sekä kohdan 3.3.5 mukaan. Melusuojauksessa tulee noudattaa meluselvityksen ohjeita ja laskelmia. Eureninkadun varressa Turuntien ja Koulukadun välisellä osuudella Vt 3:n puolella on noin 1,5m korkea meluvalli. Taideistutuksia puistossa. Ideakuva. 4.1.5 Istutukset Tieympäristön istutukset toteutetaan kohdan 1.3.4 ja kohdan 4.1.2 periaatteiden mukaisesti. Maanpeitekasvit, perennat ja mahdolliset matalat pensaat muodostavat yhtenäisiä pintoja, jotka rajataan täsmällisesti esim. teräslistalla. Istutettavista kentistä syntyy väripintoja eri vuodenaikoina 21

Moottoritie etelään päin. 22

Moottoritie pohjoiseen päin. 23

4.2 Silta-alueet 4.2.1 Yleistä Suunnitteluohjeen lähtökohtana on asemakaavamuutosalueelle laaditut Paasikiventien ja Turuntien siltojen rakennesuunnitelmaluonnokset. Paasikiventien ja Turuntien siltarakenteet uusitaan. Lukiokadun siltaa ei uusita. 4.2.2 Kaupunkikuvalliset periaatteet, suunnitteluperiaatteet 4.2.5 Melusuojausratkaisut Silta-alueen melusuojaus valtatie 3:n suunnasta toteutetaan sillankaiteella. Kaiteen tulee olla tiivis ja mielellään kallistettu hieman sillan suuntaan, jolloin valtatieltä tuleva melu heijastuu ylös ja sillalta tuleva melu ei heijastu ylös rakennuksiin. Kaiteen korkeus on noin 1,5m. Silloilta Paasiaukiolle ja Tulliaukiolle suuntautuvaa melua rajoitetaan istutusaltaan muurilla ja puurivillä sekä sillan ja aukion välisellä tasoerolla. Siltaan liittyvien maanvaraisten ajoluiskien reuna ja sillan kanta on pääosin ääntä absorboiva,esim. kivikorimuuri. Paasikiventien sillan eteläsivu ja Turuntien sillan pohjoissivu muodostavat keskeisen elementin päätenäkymissä saavuttaessa Hämeenlinnan keskustaan etelästä ja pohjoisesta valtatie 3:a pitkin, ks. Kohta 1.3.2 kaupunkikuvan elementit. Toteutuksessa tulee ottaa huomioon näkymän identifioiva merkitys Hämeenlinnan kaupungille, sekä ottaa huomioon kauppakeskuksen arkkitehtuuri. Sillan alikulkuaukko on samalla tunnelinsuu. Sitä tulee korostaa muotoilulla. Ajoväylien väliseinä vedetään sisään kulkuaukon reunasta ja sillan kansitaso ohennetaan kulkuaukon reunassa. Sillan reuna muodostaa yhtenäisen pinnan, johon tunnelinsuu piirtyy aukkona. Aukon sisäpinnan (esim. keltainen väripinta) tulee poiketa materiaaliltaan sillan ulkosivun pinnasta (esim. valettu betoni / verhottu kivikorimuurilla), katso oheinen kuva. Sillankaiteen pintamateriaali poikkeaa selvästi sillan ulkosivun kivipinnasta. Se on esim. läpikuultavaa lasia tai polykarbonaattilevyä, jossa mahdollisesti suunniteltu kuviointi. Kaidelevy on ulkopinnaltaan sileää (pystyrakenteet sisäpuolella) ja yläreunastaan kehystämätöntä. Kaiteen törmäyssuoja on suunniteltu kaiteen sisäpuolelle mahdollisesti osana kaiderakennetta (esim. vahva teräsputki). Mahdollisessa erikoisvalaistuksessa tulee huomioida tunnelin liikennevalaistussuunnittelua koskevat ohjeet. 4.2.3 Silta-alueiden jäsentely ja pinnoitteet Silta-alueiden jäsentely ja pinnoitteet vastaavat pääosin Paasikiventien ja Turuntien vastaavia. 4.2.4 Kalusteet ja varusteet Sillat varustetaan suojakaiteilla ja törmäysesteillä, katso kohta 4.2.1. Katuvalaisimet ulkovalaistuksen yleissuunnitelman mukaan. 24

Liitteet: - Asemakaavakartan sekä asemakaavamerkintöjen ja -määräysten pienennös - Suunnittelualueen yleissuunnitelmakartta 1:1000 - Alueen A lähiympäristösuunnitelmakartta 1:500 - Alueen B lähiympäristösuunnitelmakartta 1:500 - Korttelin 3-10 uudisrakennuksen, korttelin 1-37 pysäköintitalon ja -laitoksen viitesuunnitelmat 1:500 sekä kortteli-, katu-, silta- ja tieympäristön periaatepoikkileikkaukset ja keskeisten yksityiskohtien periaateratkaisut - Ulkovalaistuksen yleissuunnitelma (Vesa Honkonen Arkkitehdit) - Alustava liikenteenohjaussuunnitelma.