SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KERTOMUS VUODELTA 2014 Juva, Pieksämäki, Rantasalmi, Suonenjoki 23.4.2015 Sari Kautto sosiaaliasiamies
2 Sisällys 1 JOHDANTO... 4 3 KUNTAKOHTAINEN YHTEENVETO... 7 3.1 Juva... 7 Asiakkaan oikeusturva... 7 Soveltamisohjeet... 7 Toimeentulotuki... 7 Omaishoito... 8 Vanhustenhuolto... 8 Lastensuojelu... 9 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto... 9 Sosiaaliasiamiespalvelut... 10 3.2 Pieksämäki... 10 Asiakkaan oikeusturva... 10 Soveltamisohjeet... 10 Toimeentulotuki... 10 Omaishoito... 11 Vanhustenhuolto... 11 Lastensuojelu... 11 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto... 12 Sosiaaliasiamiespalvelut... 12 3.3 Rantasalmi... 12 Asiakkaan oikeusturva... 12 Soveltamisohjeet... 13 Toimeentulotuki... 13 Omaishoito... 13 Vanhustenhuolto... 14 Lastensuojelu... 14 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto... 14 Sosiaaliasiamiespalvelut... 15 3.4 Suonenjoki... 15
3 Asiakkaan oikeusturva... 15 Soveltamisohjeet... 15 Toimeentulotuki... 15 Omaishoito... 16 Vanhustenhuolto... 16 Lastensuojelu... 17 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto... 17 Sosiaaliasiamiespalvelut... 18 3.5 Muut kunnat... 18 4 LOPUKSI... 18 5 LÄHTEET... 19 SOSIAALIASIAMIEHEN KUNTAKYSELY VUODESTA 2014:... 20
4 1 JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki) tuli voimaan 1.1.2001 (812/2000). Lain tarkoituksen on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Asiakaslakia sovelletaan kunnan omaan sekä yksityiseen sosiaalihuoltoon. Sosiaaliasiamiehen palvelut ovat kuntalaiselle maksuttomia. Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita asioissa, jota liittyvät asiakaslakiin. Hänen tulee avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on myös seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehittymistä ja antaa siitä selvitys kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamiehellä ei ole laissa annettua itsenäistä päätösvaltaa. Hänen työhönsä kuuluu neuvonta, neuvottelu viranhaltijoiden ja asiakkaan kanssa. Epäkohtia havaitessaan sosiaaliasiamies voi saattaa asian aluehallintoviraston tai perusturvalautakunnan/ sosiaalilautakunnan tietoon mahdollisia toimenpiteitä varten. Sosiaaliasiamiestoiminnan kertomuksessa sosiaaliasiamies voi yleisellä tasolla puuttua kertomusvuonna nousseisiin ongelmiin ja epäkohtiin, joita on havainnut. Vaalijalan kuntayhtymä on tuottanut toimintavuonna sosiaaliasiamiespalveluja neljälle Etelä- ja Keski-Savon kunnalle. Sosiaaliasiamiehenä toimi vuonna 2014 YTM Sari Kautto. Toimintavuonna sosiaaliasiamies on käyttänyt työajastaan 30 % sosiaaliasiamiehen työhön ja 70 % sosiaalityöntekijän työhön Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. Sosiaaliasiamiestä sijaisti YTM Marjo Kemppainen. Sosiaaliasiamies toiminta Vaalijalan kuntayhtymän järjestämänä toimintana päättyi Suonenjoen osalta 30.8.2014. Juvan, Rantasalmen ja Pieksämäen osalta toiminta päättyi 31.12.2014. Sosiaaliasiamiehen työaika on toimintavuoden aikana mennyt täysin asiakasasioiden hoitamiseen ja esim. tiedottaminen eri tilaisuuksissa ei ole ollut mahdollista käytettävissä ollen työajan puitteissa. Itä-Suomen aluehallintovirasto on järjestänyt kaksi työkokousta alueen sosiaaliasiamiehille. Sosiaaliasiamies on pitänyt tarpeen mukaan yhteyttä myös muihin viranomaisiin ja toimijoihin sekä yksityisiin palvelun tuottajiin ja järjestöihin. Sosiaaliasiamies on osallistunut ammattitaitoa ylläpitäviin koulutuksiin ja Vaalijalan kuntayhtymän omiin koulutuksiin. Sosiaaliasiamies on jäsenenä Suomen Sosiaaliasiamiehet ry:ssä. Yhdistyksen jäsenyys on mahdollistanut yhteistyön muiden sosiaaliasiamiesten kanssa. Itä- Suomen sosiaaliasiamiesten kanssa laadittiin vuoden 2014 kuntakyselyn. Rakenteelta sosiaaliasiamiestoiminnan kertomus on pitkälti aiempien vuosien kaltainen, jotta vuosien välinen vertailtavuus mahdollistuu. Jokaista kuntaa varten on varattu oma osio, jossa on koottu kuntakyselystä saatua tietoa. Tämä kertomus lähetetään asiakaslain mukaisesti kunnanhallituksille sekä tiedoksi tarkastuslautakunnille ja sosiaalihuollon toimeenpanosta vastaaville lautakunnille sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueille.
5 2 SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN YLEISKATSAUS Sosiaaliasiamiehen toimialueeseen ovat kertomusvuonna kuuluneet Juvan ja Rantasalmen kunnat sekä Pieksämäen ja Suonenjoen kaupungit. Suonenjoki ajalla 1.1. - 31.8.2014. Taulukko 1 Sosiaaliasiamiestoiminnan kunnat ja asukasluvut (lähde: Väestötietojärjestelmä) 31.12.2011 31.12.2012 31.1.2013 31.12.2014 Juva 6910 6789 6679 6620 Pieksämäki 19705 19405 19270 19066 Rantasalmi 3950 3924 3869 3816 Suonenjoki 7580 7500 7456 7426 YHTEENSÄ 38145 37618 37274 36928 Toimialueen asukasluku on vuosi vuodelta vähentynyt ja samalla myös yhteydenotot sosiaaliasiamieheen. Raportin tiedot perustuvat asiakkaiden yhteydenottoihin, heidän kuvaamiinsa kokemuksiin, kuntien sosiaalijohdolle suunnatun kyselyn avulla kerättyihin tietoihin, sosiaaliasiamiehen havaintoihin sekä sosiaaliasiamiestoiminnassa esille tulleisiin seikkoihin niin asiakasneuvotteluissa kuin muissakin käydyissä keskusteluissa ja viranomaistapaamisissa. Taulukko 2 Asiakasyhteydenotot toimialueella vuosina 2010-2013 Tilastoinnissa asiakkaan asia on tilastoitu vain kerran, vaikka asian hoitamiseen on esim. tarvittu kotikäynti ja useita puheluja jne. KUNNAT 2010 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ Juva 13 24 22 25 20 104 Pieksämäki 107 84 87 42 44 364 Rantasalmi 17 21 20 14 14 86 Suonenjoki 35 28 39 43 40 185 Muut kunnat 54 27 12 20 15 128 YHTEENSÄ 226 184 180 144 133 867 Yhteydenottoja kirjattiin kertomusvuonna kaikkiaan 133. Joissakin tapauksissa asiakkaan tilanne ja siihen liittyvä palvelutarve oli hyvin monimutkainen ja vaati sosiaaliasiamieheltä pitkällistä selvittelyä. Pelkkä yhteydenoton määrä ei anna selkeää kuvaa siitä, millaisen prosessin sosiaaliasiamies käy ajallisesti asiakkaan asioissa. Yhteydenoton tilastointi voi sisältää ajallisesti pitkän prosessin ja useita yhteydenottoja asiakkaaseen ja muihin tarvittaviin tahoihin. Kertomusvuoden aikana sosiaaliasiamiehen työaika on kulunut asiakasyhteydenottojen selvittämiseen ja hoitamiseen. Suurin osa yhteydenotoista sosiaaliasiamiehelle tuli asiakkailta itseltään. Myös asiakkaan läheiset tai henkilöstö ottivat yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Pääasiassa asiakkaat olivat yhteydessä sosiaaliasiamieheen puhelimitse tai sähköpostitse. Sosiaaliasiamies tapasi myös asiakkaita ja oli mukana asiakasneuvotteluissa. Asiakastapaamiset järjestettiin asiakkaan kotikunnassa, kotona tai Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa sosiaaliasiamiehen toimistossa.
6 Yhteydenoton taustalla olevat seikat: Asiakkailla oli tiedon tarvetta palveluista ja omista oikeuksista. Asiakkaat halusivat keskustella puolueettoman henkilön kanssa. Neuvonnan tarve muistutuksen, kantelun tai oikaisun laatimisessa. Asiakokonaisuudet, joista sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä (neljä suurinta): toimeentulotuki (laskelma, päätöksen saanti ajat) vanhustenhuolto (asiakasmaksut, palvelujen saatavuus) vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto (henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut) lastensuojelu (lasten tapaamiset, lastensuojelun prosessi) Toimeentulotuki oli edelleen kokonaisuus, josta edellisten vuosien tapaan otettiin eniten yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Asiakkaat olivat epätietoisia mm. siitä, mitä menoja toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon. Myös toimeentulotukipäätösten ja -laskelmien tulkinnassa tarvittiin apua. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan 1.7.2013. Laki velvoittaa kunnan järjestämään ikääntyneiden sosiaalipalvelut laadultaan ja laajuudeltaan ja sisällöltään sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Painopiste on kotona asumisen tukemisessa ja puolisoille on taattava mahdollisuus asua yhdessä. Ikääntyneen palvelutarve on selvitettävä viivytyksettä ja palvelut on järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Ikääntyneelle on laadittava palvelusuunnitelma ja nimettävä vastuuhenkilö, jos hän tarvitsee apua palveluiden yhteensovittamisessa. Ikääntyneiden läheiset ottivat yhteyttä sosiaaliasiamieheen, koska olivat huolissaan läheistensä sosiaalipalvelujen saatavuudesta. Läheiset olivat myös huolissaan ikääntyneelle myönnettyjen palvelujen heikentämisestä. Palveluasumisen asiakasmaksujen määräytymisperusteista tuli myös kyselyjä sosiaaliasiamiehelle. Asiakasmaksujen suhteen esim. palveluasumisessa, käytännöt ovat edelleen hyvin kirjavia. Vammaispalvelusta ja kehitysvammahuollosta tulleissa yhteydenotoissa näkyy selkeästi kuntatalouden kiristyminen. Vammaispalveluja ja kehitysvammahuollon palveluja tarvitsevien asiakkaiden arki on hyvin haasteellista. Asiakkaat kokivat hyvin kuormittavana sen, että he joutuvat tekemään oikaisupyynnön ja mahdollisesti vielä valittamaan hallintooikeuteen saadakseen heille kuuluvat palvelut. Kysymyksistä useat koskivat henkilökohtaista apua ja sen saatavuutta. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu herätti myös paljon kysymyksiä. Asiakkaat ottivat yhteyttä sosiaaliasiamieheen lastensuojeluasioissa mm. silloin, kun he halusivat keskustella puolueettoman henkilön kanssa tilanteesta. Vanhemmat halusivat tietoa lastensuojelulaista sekä siitä, millainen heidän asemansa lapsen vanhempina on, jos lapsi on sijoitettu. Asiakkaat toivoivat enemmän tietoa ja selkeyttä käsitteistä ja prosessien eri vaiheista.
7 3 KUNTAKOHTAINEN YHTEENVETO Yhteenvedon tiedot perustuvat Itä-Suomen sosiaaliasiamiesten tekemän kuntakyselyn tuloksiin sekä kuntakohtaiseen sosiaaliasiamiehen tekemään tilastointiin. 3.1 Juva Asiakkaan oikeusturva Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen Juvan kunnasta tuli lähes samana verran kuin edellisenä vuonna. Juvalta tuli kertomusvuonna yhteydenottoja vanhustenhuollosta, toimeentulotuesta, lastensuojelusta ja vammaispalveluista. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia Juvalla tehtiin vuoden 2014 aikana 2. Sosiaalihuoltoa koskevia oikaisuvaatimuksia ei tehty vuoden aikana yhtään. Yksi viranhaltijapäätös itseoikaistiin vuoden aikana. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei muuttanut yhtään viranhaltijan päätöstä. Hallinto-oikeus muutti yhden sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltoa koskevan päätöksen. Sosiaaliasiamiehen ajantasaiset yhteystiedot ovat asiakkaiden saatavilla kaikissa toimipisteissä esim. ilmoitustaululla sekä internet-sivuilta www.juva.fi > palvelut>sosiaalipalvelut> sosiaaliasiamies. Soveltamisohjeet Soveltamisohjeet ja hakemuslomakkeet löytyvät Juvan kunnan internet-sivuilta. Vuoden 2014 aikana laadittiin uusia soveltamisohjeita: Perhehoidon ja tukiperhetoiminnan toimintaohje/perhehoitoyksikkö Pessin ohje. Pessiin kuuluvat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi. Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen perusteet Juvalla ja Rantasalmella 1.1.2014 alkaen. Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuen perusteet Juvalla ja Rantasalmella 1.1.2014 alkaen. Asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja maksuista vapauttamisen perusteet tehostetussa palveluasumisessa Juvalla ja Rantasalmella 1.9.2014 alkaen. Kuljetuspalvelujen ohjeistuksen vahvistaminen Juvalla (tätä ohjetta ei ole Internetsivuilla, koska ohje tehty lähinnä viranhaltijoiden ohjeistukseksi). Toimeentulotuki Toimeentulotuen käsittelyaika ei ole ylittänyt lakisääteistä 7 arkipäivän käsittelyaikaa kertaakaan vuoden 2014 aikana. Asiakas on saanut ajan sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle keskimäärin 1-2 arkipäivässä.
8 Täydentävän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuonna 2014 oli 5,75 % (vuonna 2013 5,02 %). Juvan ennaltaehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuosina 2012-2014, Prosenttiosuus/suositus 3,3 % KUNTA 2012 2013 2014 Juva 2 % 3 % 1,75 % Omaishoito Sosiaaliasiamiesten laatimassa kyselyssä kysyttiin, saivatko kaikki kriteerit täyttävät hakijat omaishoidontukea vuoden 2014 aikana. Omaishoidontukea myönnettiin kaikille hakijoille, yhtään kielteistä päätöstä ei tehty määrärahojen puutteessa. Omaishoitajilla oli mahdollisuus käyttää joko 3 vapaapäivää kuukaudessa tai vaihtoehtoisesti ottaa 3 palveluseteliä kuukaudessa (30 /seteli). Omaishoitajille oli järjestetty vertaistukitapaamisia, virkistystoimintaa ja luentotilaisuuksia. Omaishoitajien terveystarkastukset aloitettiin ja heidän työtään tuettiin myös kotikäynneillä, joihin sisältyi ohjausta ja neuvontaa. Vuonna 2015 on suunnitteilla omaishoitajakoulutus Valot II-hankkeen kautta. Vanhustenhuolto Juvan internet-sivulta löytyy vanhusneuvoston yhteystiedot. Tiedot löytyvät myös terveyskeskuksen, tehostetun palveluasumisen yksikön Kuharannan sekä kotihoidon, päiväkeskuksen ja seniorineuvonnan (Katinhännän) ilmoitustaululta. Vanhuspalvelulain 25 :ssä edellytetään, että jos viranomaisen tietoon tulee tieto sosiaalija terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, on siitä tehtävä ilmoitus viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Juvalla näitä ilmoituksia on tehty 1.1. - 31.12.2014 välisenä aikana 77 kappaletta. Kunnassa oli kyselyn mukaan riittävästi vanhuksille sopivia palveluasumisen ja tehostetun asumisen paikkoja vuonna 2014. Tehostetun palveluasumisen paikkoihin on ollut kysyntää enemmän kuin on voitu ottaa. Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen on meneillään ja tarve on myös tuetun palveluasumisen yksiköille, jolloin hoidon porrastus toteutuisi mahdollisimman hyvin. Koti on kuitenkin ensisijainen vanhuksen asuinpaikka, jonne järjestetään kotihoitoa. Sosiaaliasiamieheen oltiin yhteydessä vanhustenhuollosta asiakasmaksuista. Asiakasmaksujen osalta on tehty ohje: asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja maksuista vapauttamisen perusteet tehostetussa palveluasumisessa Juvalla ja Rantasalmella 1.9.2014 alkaen, lähinnä henkilökunnan käyttöön. Tärkeää on, että asiakkaita tiedotetaan riittävästi mahdollisuudesta asiakasmaksujen kohtuullistamisesta tai vapauttamisesta, jotta kuntalaiset eivät joudu eriarvoiseen asemaan.
9 Lastensuojelu Lastensuojeluasiakkuudessa oli 15.12.2014 tehdyssä otoksessa 26 lasta/lapsena asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Yhteensä lapsia oli asiakkuudessa 79. (jakaantui kolmelle sosiaalityöntekijälle). Lastensuojeluilmoituksia (LsL 25 ) tuli vuoden 2014 aikana 88. Pyyntöjä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (LSL 25a ) tuli 17. Edellä mainituista lastensuojelun vireillepanoista on ratkaistu viimeistään 7 arkipäivän aikana 94. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 67. Lastensuojelutarpeen selvityksiä ei tehty kolmen kuukauden määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvityksen luonteesta johtuen on jouduttu jatkamaan selvitysaikaa. Kyse ei ole resurssien puutteesta, vaan asiakkaasta ja lapsesta johtuva tilanne. Juvan kunnassa on lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä, joka työskentelee sivistystoimessa avoimessa varhaiskasvatuksessa. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelulain 8d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Juvalla järjestettiin vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua työnantajamallin mukaisesti, vammainen toimii itse työnantajana. Asiakkaan oli myös mahdollisuus saada palvelu avustajakeskuksen kautta. Henkilökohtaista apua hankittiin myös ostopalveluna yksityisiltä kotipalvelu- tai hoivayrittäjiltä. Osa henkilökohtaisesta avusta myönnettiin kunnan omana toimintana eli kotihoitona. Turvapuhelin voidaan myöntää henkilökohtaisen avun kautta. Vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve pystyttiin ottamaan huomioon järjestettäessä vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Palvelusuunnitelmat päivitetään määräajoin tai palvelutarpeen muuttuessa. Yhteyttä asiakkaisiin pidettiin myös puhelimitse sekä kotikäynnein. Näin ollen vammaisen omat tarpeet ja toiveet pystytään huomioimaan hyvin. Juvalaisista kehitysvammaisista oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kuntoutuksessa yksi henkilö. (Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15) Tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva asumispalvelu avohoidosta. Kehitysvammaiset ja heidän läheisensä ovat voineet olla mukana osallistumassa ja vaikuttamassa omiin palveluihinsa. Asiakkaiden asioista keskustellaan ja niitä suunnitellaan, sovitaan ja arvioidaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelma palaverissa, jossa asiakas ja hänen läheiset/omaiset ovat mukana.
10 Sosiaaliasiamiespalvelut Sosiaaliasiamiehen vuodelta 2013 antama selvitys on käsitelty Juvan ja Rantasalmen perusturvan yhteislautakunnassa, kunnanhallituksessa ja työpaikkapalavereissa. 3.2 Pieksämäki Asiakkaan oikeusturva Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen Pieksämäen kaupungista tuli lähes samana verran kuin edellisenä vuonna. Pieksämäeltä tuli kertomusvuonna yhteydenottoja toimeentulotuesta, vanhustenhuollosta, lastensuojelusta ja vammaispalveluista. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia Pieksämäellä tehtiin vuonna 2014 yksi. Sosiaalihuoltoa koskevia oikaisuvaatimuksia tehtiin 16. Viranhaltijapäätöksiä itseoikaistiin vuoden aikana neljä kertaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta muutti viranhaltijan päätöksen asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta 2 kertaa. Sosiaaliasiamiehen ajantasaiset yhteystiedot ovat asiakkaiden saatavilla kaikissa toimipisteissä, esim. ilmoitustaululla sekä internet-sivuilta http://pieksamaki.fi/ > palveluopas > sosiaalipalvelut > sosiaaliasiamies. Soveltamisohjeet Vuoden 2014 aikana soveltamisohjeita ei uusittu tai tarkistettu. Soveltamisohjeet eivät löydy Pieksämäen internet-sivuilta edelleenkään. Sosiaaliasiamies suosittaa, että soveltamisohjeet laitetaan nähtäville Pieksämäen kaupungin internet-sivuille. Hakemuslomakkeet löytyvät kunnan Internet-sivuilta. Toimeentulotuki Toimeentulotuen käsittelyaika on ylittänyt lakisääteisen 7 arkipäivän käsittelyajan vuonna 2014 henkilöstövajauksien takia. Hakemusten käsittelyä on pyritty tehostamaan yhteisvastuullisesti, koska hetkittäiset käsittelyaikojen ylitykset ovat johtuneet henkilöstövajauksista. Sosiaaliasiamies pyytää kiinnittämään huomiota käsittelyajan lainmukaisuuteen. Aikarajaa on ehdottomasti noudatettava. Asiakas on saanut ajan sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle keskimäärin viidessä arkipäivässä. Täydentävän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuonna 2014 oli 4,5 % (vuonna 2013 3,6 %). Pieksämäen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuosina 2012-2014, Prosenttiosuus/suositus 3,3 % KUNTA 2012 2013 2014 Pieksämäki 2,56 % 2,8 % 3,2 %
11 Omaishoito Sosiaaliasiamiesten laatimassa kyselyssä kysyttiin, saivatko kaikki kriteerit täyttävät omaishoidontukea vuoden 2014 aikana. Omaishoidontukea myönnettiin kaikille hakijoille, yhtään kielteistä päätöstä ei tehty määrärahojen puutteessa. Omaishoitajien työtä oli tuettu kunnassa mm. antamalla kotihoidon palveluja, neuvontaa ja tukea. Lisäksi omaishoidettaville oli järjestetty intervallijaksoja sekä kotisairaanhoitoa ja päivätoimintaa. Vanhustenhuolto Pieksämäen Internet-sivuilla on tietoa kunnan vanhuspalveluista. http://pieksamaki.fi/ > palveluopas > sosiaalipalvelut > vanhusneuvosto Vanhuspalvelulain 25 :ssä edellytetään, että jos viranomaisen tietoon tulee tieto sosiaalija terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, on siitä tehtävä ilmoitus viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Pieksämäellä näitä ilmoituksia on tehty 1.1-31.12.2014 välisenä aikana 529 kappaletta. Kysymykseen, onko kunnassanne riittävästi sopivia palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hoitopaikkoja todettiin, että paikkoja ei ole riittävästi. Tilanteen nähtiin johtuvan ikärakenteesta ja sairastavuudesta. Pieksämäellä pyritään ottamaan huomioon vanhuksen tai hänen läheistensä toive hoitopaikan/asumispaikan suhteen, mutta aina se ei ole mahdollista todettiin sosiaaliasiamies kyselyn vastauksessa. Pieksämäellä vanhustenhuollosta tulleet yhteydenotot lisääntyivät loppuvuonna 2014. Läheiset olivat huolissaan ikääntyneiden riittävästä hoivan- ja huolenpidon saannista. He kokivat myös, ettei heitä kuultu riittävästi palvelun uudelleen järjestämistilanteessa. Lastensuojelu Lastensuojeluasiakkuudessa oli 15.12.2014 tehdyssä otoksessa 43 lasta/lapsena asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojeluilmoituksia (LsL 25 ) tuli vuoden 2014 aikana 316. Pyyntöjä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (LSL 25a ) tuli 14 kpl. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia (LsL 25c ) tuli 11 kpl. Edellä mainituista lastensuojelun vireillepanoista on ratkaistu viimeistään 7 arkipäivän aikana 240 kpl. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 71 kpl. Lastensuojelutarpeen selvityksiä ei tehty kolmen kuukauden määräajassa. Ensisijaisesti selvitysten tekeminen viivästyi välttämättömien lausuntojen viipymisestä johtuen. Pieksämäellä lapsiperheiden on mahdollista saada kotipalvelua.
12 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelulain 8d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Pieksämäellä järjestettiin vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua työnantajamallina, osastopalvelusopimuksin, välittäjäkeskuksen kautta ja yksittäisessä tapauksessa kaupunki on toiminut avustajan työnantajana. Vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve pystyttiin ottamaan huomioon järjestettäessä vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Pieksämäkeläisistä kehitysvammaisista oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kuntoutuksessa kymmenen henkilöä. (Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15) Tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva asumispalvelu avohoidosta. Kehitysvammaiset ja heidän läheisensä ovat voineet olla mukana osallistumassa ja vaikuttamassa omiin palveluihinsa. Asiakkaiden asioista keskustellaan ja niitä suunnitellaan, sovitaan ja arvioidaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelma palaverissa, jossa asiakas ja hänen läheiset/omaiset ovat mukana. Sosiaaliasiamiespalvelut Sosiaaliasiamiehen vuodelta 2013 antama selvitys on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja aikuissosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöiden kokouksessa. 3.3 Rantasalmi Asiakkaan oikeusturva Yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen Rantasalmen kunnasta tuli samana verran kuin edellisenä vuonna. Kertomusvuonna yhteydenottoja tuli vanhustenhuollosta, toimeentulotuesta ja vammaispalveluista. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia Rantasalmella tehtiin vuoden 2014 aikana yksi. Sosiaalihuoltoa koskevia oikaisuvaatimuksia sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehtiin 2. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei muuttanut yhtään viranhaltijan päätöstä. Sosiaaliasiamiehen ajantasaiset yhteystiedot ovat asiakkaiden saatavilla kaikissa toimipisteissä esim. ilmoitustaululla sekä internet-sivuilta http://www.rantasalmi.fi/ > palvelut> sosiaalipalvelut>sosiaaliasiamies > Rantasalmen sosiaaliasiamies
13 Soveltamisohjeet Soveltamisohjeet ja hakemuslomakkeet löytyvät Rantasalmen kunnan internet-sivuilta. Vuoden 2014 aikana laadittiin uusia soveltamisohjeita: Perhehoidon ja tukiperhetoiminnan toimintaohje/perhehoitoyksikkö Pessin ohje. Pessiin kuuluvat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi. Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen perusteet Juvalla ja Rantasalmella 1.1.2014 alkaen. Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuen perusteet Juvalla ja Rantasalmella 1.1.2014 alkaen. Kuljetuspalvelujen ohjeistuksen vahvistaminen Juvalla (tätä ohjetta ei ole Internetsivuilla, koska ohje tehty lähinnä viranhaltijoiden ohjeistukseksi). Asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja maksuista vapauttamisen perusteet tehostetussa palveluasumisessa Juvalla ja Rantasalmella 1.9.2014 alkaen. Toimeentulotuki Toimeentulotuen käsittelyaika on ylittänyt kerran lakisääteisen 7 arkipäivää vuoden 2014 aikana. Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaika ylittyi, koska päätösvaiheessa tuli ilmi seikkoja, joiden vuoksi jouduttiin pyytämään lisäselvityksiä. Kun hakemus on päätösvaiheessa, ohjelma ei anna enää lisäselvityksen pyytämiseen lisäaikaan. Asiakas on saanut ajan sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle keskimäärin yhdessä arkipäivässä. Täydentävän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuonna 2014 oli 8 % (vuonna 2013 6 %). Rantasalmen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuosina 2012-2014, Prosenttiosuus/suositus 3,3 % KUNTA 2012 2013 2014 Rantasalmi 2 % 2,8 % 3 % Omaishoito Sosiaaliasiamiesten laatimassa kyselyssä kysyttiin, saivatko kaikki kriteerit täyttävät hakijat omaishoidontukea vuoden 2014 aikana. Omaishoitajilla oli mahdollisuus käyttää joko 3 vapaapäivää kuukaudessa tai vaihtoehtoisesti ottaa 3 palveluseteliä kuukaudessa (30 /seteli). Omaishoitajien viikolla on ollut tapahtumia palvelukeskus Mäntylässä. Mäntylässä on kuntosali omaishoitajien käytössä. Omaishoitajille oli järjestetty vertaistukitapaamisia ja virkistystoimintaa. Omaishoitajien työtä tuetaan myös kotikäynneillä, joissa annetaan tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa. Puhelinneuvontaa annetaan tarvittaessa ja yhteyttä omaishoitajiin pidetään tiiviisti.
14 Vanhustenhuolto Rantasalmen Internet-sivulta löytyy vanhusneuvoston yhteystiedot. www.rantasalmi.fi > päätöksen teko>muut toimielimet>vanhusneuvosto. Tiedot löytyvät myös Mäntylän ilmoitustaululta. Vanhuspalvelulain 25 :ssä edellytetään, että jos viranomaisen tietoon tulee tieto sosiaalija terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, on siitä tehtävä ilmoitus viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Rantasalmella näitä ilmoituksia on tehty 1.1. - 31.12.2014 välisenä aikana 88 kappaletta. Rantasalmella ei ollut kyselyn mukaan riittävästi vanhuksille sopivia palveluasumisen ja tehostetun asumisen paikkoja vuonna 2014. Laitoshoitoa on purettu, mutta tilalle ei ole tullut riittävästi tuetun tai tehostetun palveluasumisen paikkoja. Uusi 20-paikkainen tuetun asumisen palveluyksikkö on rakenteilla ja valmistuu syksyllä 2015. Vanhuksen hoitopaikan/ asumispaikan pyritään pääsääntöisesti huomioimaan vanhuksen tai hänen läheistensä toive. Tehostetun palveluasumisen paikoista on pulaa ja siksi ei aina pystytä järjestämään palveluasumisen paikkaa riittävän nopeasti. Lastensuojelu Lastensuojeluasiakkuudessa oli 15.12.2014 tehdyssä otoksessa 35 lasta/lapsena asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Kunnassa oli kaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Lastensuojeluilmoituksia (LsL 25 ) tuli vuoden 2014 aikana 73. Pyyntöjä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (LSL 25a ) tuli 7. Edellä mainituista lastensuojelun vireillepanoista on ratkaistu viimeistään 7 arkipäivän aikana 79. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 33. Kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset saatiin tehtyä kolmen kuukauden määräajassa. Rantasalmen kunnassa on lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä, joka työskentelee sivistystoimessa avoimessa varhaiskasvatuksessa. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelulain 8d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Rantasalmella järjestettiin vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua työnantajamallin mukaisesti, vammainen toimi itse työnantajana. Asiakkaan oli myös mahdollisuus saada palvelu avustajakeskuksen kautta. Henkilökohtaista apua hankittiin myös ostopalveluna yksityisiltä kotipalvelu- tai hoivayrittäjiltä. Osa henkilökohtaisesta avusta myönnettiin kunnan omana toimintana eli kotihoitona. Turvapuhelin voidaan myöntää henkilökohtaisen avun kautta. Vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve pystyttiin ottamaan huomioon järjestettäessä vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Palvelusuunnitelmat päivitetään määräajoin tai
15 palvelutarpeen muuttuessa. Yhteyttä asiakkaisiin pidettiin myös puhelimitse sekä kotikäynnein. Näin ollen vammaisen omat tarpeet ja toiveet pystytään huomioimaan hyvin. Rantasalmelaisista kehitysvammaisista oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kuntoutuksessa yksi henkilö. (Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15) Tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva asumispalvelu avohoidosta. Kehitysvammaiset ja heidän läheisensä ovat voineet olla mukana osallistumassa ja vaikuttamassa omiin palveluihinsa. Mikäli kehitysvammainen asiakas ei itse pysty ilmaisemaan mielipidettä, mutta omainen on tiiviisti mukana kuntoutuksessa, huomioidaan läheisen mielipide. Sosiaaliasiamiespalvelut Sosiaaliasiamiehen vuodelta 2013 antama selvitys on käsitelty Juvan ja Rantasalmen perusturvan yhteislautakunnassa ja kunnanhallituksessa ja työpaikkapalavereissa. 3.4 Suonenjoki Asiakkaan oikeusturva Yhteydenottojen määrä Suonenjoella ajalla 1.1. - 30.8.2014 oli lähes sama kuin koko vuonna 2013. Suurin osa yhteydenotoista sosiaaliasiamieheen tuli toimeentulotuesta. Yhteydenottoja tuli myös lastensuojelusta, vanhustenhuollosta, kehitysvammahuollosta, vammaispalveluista, päihdehuollosta ja omaishoidontuesta. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin vuonna 2014 kaksi ja kanteluita kolme. Sosiaalihuoltoa koskevia oikaisuvaatimuksia tehtiin 17. Yksi viranhaltijapäätös itseoikaistiin vuoden aikana. Sosiaalilautakunta ei muuttanut yhtään viranhaltijan päätöstä oikaisuvaatimuksen johdosta. Hallinto-oikeus muutti kuusi sosiaalilautakunnan yksilöhuoltoa koskevaa päätöstä vuonna 2014. Sosiaaliasiamiehen ajantasaiset yhteystiedot ovat asiakkaiden saatavilla kaikissa toimipisteissä, esim. ilmoitustaululla. Ajantasaiset yhteystiedot ovat saatavilla myös kaupungin internet-sivuilla http://www.suonenjoki.fi/ >sosiaalipalvelut>sosiaaliasiamies Soveltamisohjeet Suonenjoen kaupunki on laatinut/tarkistanut soveltamisohjeita vuoden 2014 aikana. Kaikki soveltamisohjeet ja hakemuslomakkeet löytyvät kaupungin Internet-sivuilta. Esim. vanhuspalveluja koskevat ohjeet löytyvät vanhuspalveluja koskevilta internetsivuilta. Toimeentulotuki Suonenjoelta tulleista yhteydenotoista sosiaaliasiamiehelle suurin ryhmä olivat toimeentulotukiasiat. Toimeentulotukihakemusten käsittely ajat olivat ylittyneet (lakisääteiset 7 arkipäivää). Kuntakyselyssä vastattiin, että asiaan oli kiinnitetty huomiota, mutta muita erityisiä
16 toimenpiteitä asian korjaamiseksi ei ollut tehty. Sosiaaliasiamies pyytää kiinnittämään huomiota käsittelyajan lainmukaisuuteen. Aikarajaa on ehdottomasti noudatettava. Asiakas on saanut ajan sosiaaliohjaajan tai työntekijän vastaanotolle vuonna 2014 keskimäärin 4 arkipäivän kuluessa. Täydentävän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista oli vuonna 2014 0,05 % (vuonna 2013 0,06 %). Suonenjoen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuosina 2012-2014, Prosenttiosuus/suositus 3,3 % KUNTA 2012 2013 2014 Suonenjoki 2 % alle 1 % 0,005 % Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaassa 2007:11 linjattiin suositus siitä, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 prosenttia kunnan perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen menoista. Ehkäisevän toimeentulotuen osuus Suonenjoen kaupungissa oli vain 0,005 %. Suonenjoen kaupungissa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osuus on ollut merkittävän pieni vuonna 2014. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on tukea taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja torjua heidän syrjäytymistään. Kunta päättää ehkäisevän tuen myöntämisen perusteista. Ehkäisevän tuen avulla edistetään henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta voi myöntää ehkäisevää toimeentulotukea mm. tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi ja muihin omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. (Laki toimeentulotuesta 1412/1997 1 2 mom. ja 13.) Omaishoito Sosiaaliasiamiesten laatimassa kyselyssä kysyttiin, saivatko kaikki kriteerit täyttävät omaishoidontukea vuoden 2014 aikana. Omaishoidontukea myönnettiin kaikille kriteerit täyttäville hakijoille, yhtään kielteistä päätöstä ei tehty määrärahojen puutteessa. Omaishoitajia tuettiin käyttämään lakisääteisiä vapaita. Omaishoidettaville järjestettiin päivätoimintaa ja lyhytaikaista hoitoa, tarjolla oli myös kotihoitoa. Vanhustenhuolto Suonenjoen vanhusneuvoston yhteystietoja ei löydy kaupungin Internet-sivuilta. Sivuja ollaan uusimassa. Vanhuspalvelulain 25 :ssä edellytetään, että jos viranomaisen tietoon tulee tieto sosiaalija terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, on siitä tehtävä ilmoitus viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Suonenjoella näitä ilmoituksia on tullut 1.1. - 31.12.2014 välisenä aikana viisi. Kaupungissa oli kyselyn mukaan riittävästi vanhuksille sopivia palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja vuonna
17 2014. Vanhuksen hoitopaikan tai asuinpaikan valinnassa ei aina pystytty huomioimaan vanhuksen omaa tai hänen läheistensä toiveita. Lastensuojelu Lastensuojeluasiakkuudessa oli 15.12.2014 tehdyssä otoksessa 26 lasta puoliaikaisella ja 73 lasta kokoaikaisella lapsena asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Lastensuojeluilmoituksia (LsL 25 ) tuli vuoden 2014 aikana 216. Pyyntöjä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (LSL 25a ) tuli 2 kpl. Edellä mainituista lastensuojelun vireillepanoista on ratkaistu viimeistään 7 arkipäivän aikana 111. kpl. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 15 kpl. Kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä ei pystytty tekemään 3 kk:n määräajassa työvoimapulasta johtuen. Kotipalvelua oli tarjolla myös muille lapsiperheille kuin lastensuojeluasiakkaille. Valtakunnallisesti on keskusteltu lastensuojeluasiakkuuden määrästä. Asiakasmäärän suositellaan oleva 40 lasta/sosiaalityöntekijä. Tämä mahdollistaa suunnitelmallisen työskentelyn asiakkaiden kanssa sekä asiakkaiden, biologisten vanhempien ja sijaisperheen laadukkaan kohtaamisen sekä dokumentoinnin. Suonenjoella tilanne oli 15.12.2014 otoksen perusteella vaikea, koska lastensuojelussa on ollut keskimäärin 73 lasta kokoaikaisella sosiaalityöntekijällä ja 26 lasta puoliaikaisella sosiaalityöntekijällä. Lastensuojelutarpeen selvityksiä ei pystytty tekemään työvoimapulasta johtuen 3 kk:n määräajassa. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelulain 8d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Suonenjoella järjestettiin vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ostamalla avustajapalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta tai asiakas etsi itse oman avustajan. Vaikeavammaisen oma mielipide ja toivomukset sekä yksilöllinen avun tarve huomioitiin Suonenjoella kyselyn mukaan. Suonenjokelaisista kehitysvammaisista oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kuntoutuksessa kolme henkilöä. (Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15) Tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva asumispalvelu avohoidosta. Kehitysvammaiset ja heidän läheisensä ovat voineet olla mukana osallistumassa ja vaikuttamassa omiin palveluihinsa. Laitosasumisen purkaminen on toteutettu Suonenjoella yhteistyössä asukkaan läheisten kanssa. Asiakas ja läheiset ovat osallistuneet muuton suunnitteluun sekä olleet mukana asumisvalmennuksessa
18 Sosiaaliasiamiespalvelut Sosiaaliasiamiehen vuodelta 2013 antama selvitys on käsitelty sosiaalilautakunnassa 26.6.2014. 3.5 Muut kunnat Muista kunnista tulleiden yhteydenottojen aiheet noudattivat samaa linjaa asiakaskunnista tulleiden yhteydenottojen kanssa. Asiakkaat ottivat yhteyttä sosiaaliasiamieheen, jos he eivät saaneet yhteyttä oman alueen sosiaaliasiamieheen. Yhteydenotot muista kunnista ovat vähentyneet tasaisesti. Asiakkaita on opastettu olemaan yhteydessä oman alueen sosiaaliasiamieheen, mikäli kyseessä ei ole ollut selkeästi palveluohjaus, esim. puhelinnumeroiden ja oikean palvelujärjestelmän piiriin ohjaaminen. 4 LOPUKSI Sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Sosiaalihuoltolain uudistus on luonut ja luo edelleen kunnille haasteita ja tarvetta kehittää sosiaalipalveluja. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Kuntien on varauduttava palvelujen painopisteen muutokseen sekä kerrottava kuntalaisille selkeästi, mistä palveluja ja apua voi hakea. Lakiuudistus siirtää mm. osan lastensuojelun avohuollon palveluista osaksi sosiaalihuollon yleispalveluja. Lapsiperheille tulee vahva oikeus saada ehkäiseviä palveluja ja palvelujen hakemisen kynnys madaltuu. Vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) tuli voimaan 1.7.2013. Suurin osa säädöksistä tuli voimaan heti, osa 1.1.2014 ja osa 1.1.2015. Keskustelussa kiinnitetään paljon huomiota palveluasumisen kehittämiseen. Tärkeää on myös kehittää kotipalveluja tukemaan ikääntyneiden kotona asumista lisäämällä henkilöstöä ja vahvistamalla henkilöstön osaamista. Lakiuudistusten tavoite on parantaa asiakkaan asemaan ja helpottaa palvelujen saatavuutta. Asiakaslähtöisyys vaikuttaa välillä unohtuva. Päätöksiä tehdään organisaation asettamilla ehdoilla esim. laaditaan tiukkoja myöntämiskriteereitä. Työntekijän ammatilliselle osaamiselle ja harkinnalle ei enää jää tilaan. Tärkeää on myös huomioida riittävät henkilöstöresurssit, koska sosiaalihuollossa asiakkaan kohtaaminen on koko työn perusta. Sosiaaliasiamiehelle tulleissa yhteydenotoissa asiakkaat ovat olleet huolissaan lähipalvelujen saatavuudesta. On edelleen paljon asiakkaita, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää tietotekniikkaa eikä heiltä voi sitä edellyttää. Työntekijöiden tavoittaminen puhelimella on ollut asiakkaiden mielestä ajoittain erittäin vaikeaa. Sosiaaliasiamiehellä on mielenkiintoinen näköalapaikka alati muuttuvaan sosiaalipalvelujärjestelmään ja sen toimivuuteen. Sosiaaliasiamies saa vuoden aikana otoksen siitä, mitkä asiat ovat haasteellisia asiakkaan näkökulmasta sosiaalipalveluissa. Sosiaaliasiamie-
19 hen rooli on ohjaava ja neuvova ja asema on puolueeton asiakkaan ja viranomaisen välillä ja organisaatioista riippumaton. Sosiaaliasiamies pitää tärkeänä sitä, että sosiaaliasiamiehen raportissa kuvatut sosiaalihuollon asiakkaiden yhteydenotot voisivat vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen kunnissa. Vaalijalan kuntayhtymä kiittää asiakkaita ja kuntia hyvästä yhteistyöstä sosiaaliasiamiestoiminnan aikana. 5 LÄHTEET Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812 Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta 1378/2010 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101378 Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301 Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajalle. Sosiaali- ja terveysmiesteriön julkaisuja 2013:4 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6511564&name=dlfe-25836.pdf Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5197397&name=dlfe-24004.pdf Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut. http://vrk.fi/default.aspx?docid=8698&site=3&id=0
20 SOSIAALIASIAMIEHEN KUNTAKYSELY VUODESTA 2014: Kunta Vastaaja/-t: Vastaajan yhteystiedot (nimi, puh., sähköposti. Jos useampia vastaajia tieto, mihin kysymyksiin on vastannut): Vastauksia sosiaaliasiamiehet käyttävät lakisääteisessä selvityksessään kunnanhallituksille vuodesta 2014. Vastaukset kyselyymme pyydämme palauttamaan viimeistään to 12.2.2015 (lähetysosoite lopussa). Asiakkaan oikeusturva Ovatko sosiaaliasiamiehen ajantasaiset yhteystiedot asiakkaiden saatavilla (esim. ilmoitustaululla) kaikissa toimipisteissänne? Ovatko sosiaaliasiamiehen ajantasaiset yhteystiedot asiakkaiden saatavilla kuntanne internetsivuilla? Kyllä Ei Montako sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta kuntanne sosiaalipalveluista tehtiin vuonna 2014? kpl Kuinka monta sosiaalihuoltoa koskevaa oikaisuvaatimusta asiakkaat tekivät sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2014 aikana? kpl Kuinka monta viranhaltijapäätöstä itseoikaistiin joko kokonaan tai osittain vuoden 2014 aikana asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta? kpl Kuinka monta kertaa sosiaali- ja terveyslautakunta muutti viranhaltijan päätöstä (asiakkaan tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta)? kertaa vuoden 2014 aikana Kuinka monta sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltoa koskevaa päätöstä hallinto-oikeus muutti vuoden 2014 aikana? kpl Soveltamisohjeet ja hakemukset Onko uusia tai tarkistettuja soveltamisohjeita laadittu vuoden 2014 aikana? Löytyvätkö kaikki soveltamisohjeet kunnan internetsivuilta ao. sosiaalipalvelun kohdalta (esim. vanhuspalveluja koskevat ohjeet vanhuspalveluja koskevilta internetsivuilta)? Löytyvätkö kaikki hakemuslomakkeet kunnan internetsivuilta? Jos uusia soveltamisohjeita on laadittu, mitä ne koskevat: Kyllä Ei Toimeentulotuki Täydentävän toimeentulotuen prosenttiosuudet kaikista toimeentulotukimenoista vuosina 2013 % ja 2014 % Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus kaikista toimeentulotukimenoista vuonna 2014? % Onko toimeentulotukihakemusten käsittely ylittänyt kunnassanne missään vaiheessa vuotta 2014 lakisääteisen 7 arkipäivän käsittelyajan? Jos lakisääteinen käsittelyaika on ylittynyt, mitä toimenpiteitä asiassa on tehty? Kyllä Ei Kuinka nopeasti asiakas on saanut ajan sosiaaliohjaajan tai työntekijän vastaanotolle v. 2014? Keskimäärin arkipäivässä Omaishoito Kyllä Ei
21 Saivatko kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät omaishoidontukea vuonna 2014? Kuinka monelle omaishoidon tuen kriteerit täyttävälle on tehty kielteinen päätös määrärahojen puutteessa? hakijalle Miten omaishoitajien työtä on kunnassanne tuettu / tuetaan? Vanhustenhuolto Mistä löytyvät kuntanne vanhusneuvoston yhteystiedot? Montako vanhuspalvelulain 25 :n mukaista ilmoitusta iäkkään henkilön palvelutarpeesta on kunnassanne tehty 1.1. 31.12.2014 välisenä aikana? kpl Onko kuntanne vanhuksille käytettävissä riittävästi sopivia palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hoitopaikkoja? Jos ei, mistä asia johtuu? Kyllä Ei Pystytäänkö vanhuksen hoitopaikan / asumispaikan valinnassa huomioimaan vanhuksen oma tai hänen läheistensä toive? Lastensuojelu Kyllä Ei Kuinka monta lastensuojeluasiakkuudessa olevaa lasta kunnassanne on ollut 15.12.2014 lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää kohden? lasta/sosiaalityöntekijä Kuinka monta lastensuojeluilmoitusta (LsL 25 ) on tullut vuonna 2014? kpl Kuinka monta pyyntöä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (LsL 25a ) on tullut vuonna 2014? kpl Kuinka monta ennakollista lastensuojeluilmoitusta (LsL 25c ) on tullut vuonna 2014? kpl Kuinka moni em. lastensuojelun vireillepanoista (LsL 25, 25a, 25c :ssä tarkoitetut yhteensä) on ratkaistu viimeistään 7 arkipäivän aikana? kpl Kuinka monta lastensuojelutarpeen selvitystä (LsL 27 ) kunnassanne on tehty vuonna 2014? kpl Onko kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset tehty viimeistään 3 kk:n määräajassa? Jos ei, mistä asia johtuu: Kyllä Ei Onko kunnassanne lapsiperheille tarjolla kotipalvelua kunnan omana toimintana tai ostopalveluna järjestetysti muutoin kuin lastensuojeluasiakkaille vuonna 2014? Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Miten kuntanne järjestää vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua (VpL 8d järjestämistavat)? Onko vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve pystytty ottamaan huomioon hänelle vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua järjestettäessä (VpL 8c ja 8d :t)? Kyllä Ei
22 Jos ei, niin mistä johtuen ei?: Kuinka monta kuntanne kehitysvammaisista on asunut laitoksessa 31.12.2014? henkilöä (tarkoitetaan yhteismäärää aikuisista ja alaikäisistä, jotka olleet laitoksessa 31.12.2014 pitkäaikais-/pysyväishoidossa) Kuinka monta kuntanne alaikäistä kehitysvammaista on asunut laitoksessa 31.12.2014? henkilöä (pitkäaikaisesti/pysyvästi) Kyllä Ei Ovatko laitoksissa olleet / olevat kehitysvammaiset ja heidän läheisensä voineet osallistua, vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä, kun olette purkaneet laitosasumista (liittyen valtioneuvoston periaatepäätökseen kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 / laitosasumisen purkamiseen)? Jos ovat, millä tavoin?: Jos eivät ole, miksi eivät ole?: Sosiaaliasasiamiespalvelut Onko sosiaaliasiamiehen vuodelta 2013 antama selvitys käsitelty kunnassanne a) sosiaali- ja terveyslautakunnassa, (kokouspvm) b) kunnanhallituksen kokouksessa, (kokouspvm) c) muussa yhteydessä, missä: Palaute sosiaaliasiamiehille Kyllä Ei Suuret kiitokset vastaamisesta kyselyymme. Kyselyn palautusosoite on: Yhteistyöterveisin, Sari Kautto, sosiaaliasiamies Vaalijalan kuntoutuskeskus Nenonpellontie 40 76940 Nenonpelto