Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Transkriptio

1 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Tämän lain tavoitteena on turvata asiakkaan asema ja oikeudet sosiaalihuollon palvelujen käyttäjänä sekä asiakkaan ja sosiaalihuollon henkilöstön hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus. Sosiaaliasiamiehellä on omat tehtävät suhteessa asiakaslakiin ja ne on asiakaslaissa määritelty näin: 1) neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2) avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4) toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle Ratkaisevaa sen suhteen, miten hyvin sosiaalihuollon asiakkaiden asema ja oikeudet kunnassa turvataan, on miten hyvin henkilöstö yleensä tuntee asiakkaan oikeudet ja miten paljon niihin kiinnitetään huomiota käytännön työssä. Asiakaslain säännökset ovat valitettavasti olleet melko tuntemattomia suurelle osalle sosiaalihuollossa työskentelevistä. Viime vuoden lopussa säädettyyn sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kuitenkin sisällytetty muutama asiakaslain keskeistä periaatetta, mikä toivottavasti edesauttaa niiden huomioon ottamista käytännön toiminnassa. Nämä periaatteet koskevat mm. asiakkaan oikeutta - laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun, - itsemääräämiseen ja osallistumiseen, - saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista, - kirjalliseen päätökseen sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja - asiakassuunnitelmaan.

2 2 Asiakkaiden yhteydenotot ja sosiaaliasiamiehen toiminta Asiakkaiden yhteydenotot muodostavat lähtökohdan sosiaaliasiamiehen työlle. Asioiden määrä oli viime vuonna 378, eli vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna, jollin niitä oli 414. Kunnittain asiat jakaantuivat seuraavasti (suluissa määrä v. 2013): Hanko 42 (61) Inkoo 23 (14) Kirkkonummi 164 (126) Raasepori 149 ((213) Yhteensä 378 (414) Asioiden jakautuminen tehtäväalueittain (suluissa määrä v. 2013) Toimeentulotuki 162 (172) Aikuissosiaalityö 102 (121) Vammaispalvelu 30 (34) Lastensuojelu 27 (30) Huolto- ja tapaamisas. 24 (17) Vanhustenhuolto 17 (28) Kotipalvelu 7 (6) Erityishuolto 3 (-) Päivähoito 2 (3) Päihdehuolto 2 (2) Omaishoidon tuki 2 (1) Yhteensä 378 (414) Asiakkaiden yhteydenotot tilastoidaan asioina. Yhteen asiaan sisältyy useimmiten monta eri toimenpidettä: puhelinkeskusteluja, tapaamisia, selvittelyä, neuvottelua ja sovittelua. Yhä harvemmin asia hoituu yhdellä puhelinkeskustelulla. Sosiaaliasiamies toimii myös terveyskeskuksen potilasasiamiehenä. Vuoden 2014 alusta tämä koskee kaikkia sopimuskuntia, kun myös Kirkkonummi siirsi potilasasiamiehen tehtävät sosiaaliasiamiehen hoidettavaksi. Potilasasioita olikin 164 viime vuonna. Vuonna 2013 niitä oli 112.

3 3 Tehtäväkohtaisia huomioita Toimeentulotuki ja sosiaalityö Toimeentulotuki on edelleen se sosiaalihuollon osa-alue, josta eniten otetaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Se johtuu siitä, että niin moni nykyään joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ja myös pitkäaikaisesti. Toimeentulotukipäätöksiä tehdään joka kuukausi suuri määrä, ja päätösten vaikutus asiakkaiden arkeen on suuri. Toimeentulotukiasiat hoidetaan varsinkin suuremmissa kunnissa enimmäkseen etuuskäsittelynä, eikä asiakkaille ole helppoa päästä sosiaalityöntekijän puheille. Sosiaaliasiamiehelle tulleiden asioiden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että linkki etuuskäsittelyn ja sosiaalityön välillä noin yleensä on alkanut toimia paremmin. Edelleen voi kuitenkin olla hyvin vaikeata päästä sosiaalityöntekijän puheille käsittelemään sekä taloudellisia että muita ongelmia. Kaikkia toimeentulotukiasioita ei viimekään vuonna saatu hoidettua määräajassa, mutta myöhästymisiä oli aikaisempaa vähemmän. Aikaisempaa paremmin on myös alettu ottaa huomioon kiireelliset tapaukset. Yllättävän usein asiakkaat ovat olleet siinä uskossa, että heillä on pakko olla tiedossa kaikki kuukauden tulot ja menot, ennen kuin he voivat jättää hakemuksensa, ja joskus on ilmeisesti työntekijä kehottanut sellaiseen käytäntöön. Jos muut tulot ovat pienet, on kuitenkin hyvin hankalaa ja joskus ihan mahdotonta selvitä arjesta, jos toimeentulotuki tulee vasta kuukauden puolivälin jälkeen. Tämä seikka on otettava huomioon toimeentulotukea hoidettaessa. Samoista syistä pienituloiset asiakkaat, joilla on paljon lääkemenoja, tarvitsevat maksusitoumusta lääkkeisiin, vaikka nykyään usein edellytetään että he ensin ostavat lääkkeensä ja liittävät kuitin toimeentulotukihakemukseensa. Melko usein on myös tullut sosiaaliasiamiehen tietoon, että kun maksusitoumus on myönnetty kuun lopussa, se on silloinkin myönnetty vain sen kalenterikuukauden loppuun, vaikka seuraavassakaan kuussa ei ole odotettavissa yhtään suurempia tuloja, jolloin maksusitoumuksesta ei käytännössä kovin paljon hyötyä ole. Lääkkeiden suhteen on myös tullut yhteydenottoja siitä, että yksityislääkärin määräämiä lääkkeitä varten ei ole myönnetty toimeentulotukea sen perusteella että lääkkeet ovat nimenomaan yksityislääkärin määräämiä. Tähän ei kuitenkaan löydy laillisia perusteita.

4 4 Vammaispalvelu Vammaispalveluasioista otettiin viime vuonna edellisvuosia vähemmän yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Yhteydenotot koskivat lähinnä oikeutta palveluasumiseen ja kuljetuspalveluun sekä henkilökohtaisen avun järjestämistä. Vanhustenhuolto Sekä asiakaslaissa että vanhuspalvelulaissa edellytetään, että iäkkään henkilön palvelut suunnitellaan ja järjestetään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan vastaavalla tavalla. Käytännössä tuntuu kuitenkin usein siltä, että vanhuspalveluja edelleen suunnitellaan enemmän järjestelmän kuin asiakkaan lähtökohdista. Edunvalvonnasta ja edunvalvojan määräämiseen liittyvistä asioista kysyttiin viime vuonna melko paljon. Viranomaisilla ja omaisilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä edunvalvonnan tarpeesta, eivätkä kaikilla omaisillakaan välttämättä ole yhteistä näkemystä. Koska asia myös herättää paljon tunteita, edunvalvojan hakemista pitää valmistella perusteellisesti ja huolella. Palveluasumisen maksuista ei vielä ole säädetty lailla, vaan kunnat soveltavat omia laskentamalleja. Yhteistä niille on, että asiakkaille jää niukasti varoja käytettäväksi lääkkeisiin ym. omiin menoihin. Sosiaali- ja terveysministeriön pari vuotta sitten asettama työryhmä jätti kuitenkin ehdotuksensa palveluasumisen asiakasmaksuja koskevaksi lainsäädännöksi tämän vuoden alussa. Ehdotuksen mukaan asiakkaille jäisi nykyistä enemmän käyttövaraa. Lastensuojelu Lastensuojeluasiat ovat vaikeimpia ja vaativimpia sosiaalihuollon asioita, ja lastensuojelun asiakkailla on usein tarvetta saada lisää tietoa lainsäädännöstä, menettelytavoista ja työprosesseista. Vanhemmat, joiden lapsi on otettu huostaan, kokevat usein, että he itse jäävät ilman tukea, eikä heille ole laadittu lastensuojelulain vaatimaa erillistä asiakassuunnitelmaa vanhemmuuden tukemiseksi. Yhteydenpito sijaishoidossa oleviin lapsiin tuntuu usein hankalalta, ja vanhemmat kaipaavat siihen enemmän tukea sosiaalityöntekijöiden taholta. Hankaluudet liittyvät joskus käytännön asioihin, niin kuin esim. matkarahojen puutteeseen. Huomattavan usein lastensuojelun asiakkailla on kokenut vaikeuksia saada asiakasasiakirjat itselleen.

5 5 Huolto-, tapaamis- ja elatusasiat Useimmat yhteydenotot huolto-, tapaamis- ja elatusasioista tehtiin tilanteessa, kun vanhemmat olivat eroamassa ja tarvitsivat tietoa siitä, miten lapsia koskevat asiat voidaan hoitaa. Yhteydenottoja tuli myös ongelmista tapaamisten toteuttamisen suhteen. Tuettuja ja valvottuja tapaamisia kysytään nykyään aikaisempaa enemmän. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnasta onkin uuteen sosiaalihuoltolakiin säädetty pykälä. Kun vanhemmat asuvat kaukana toisistaan, tapaamismatkojen järjestämisestä ja matkakustannusten jakamisesta tulee herkästi erimielisyyksiä vanhempien kesken, varsinkin jos ovat vähävaraisia. Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi tämä seikka olisi hyvää ottaa huomioon kun sopimus tehdään, ja myös näiden vanhempien toimeentulotuesta päätettäessä. Vaikeuksista maksaa elatusapua ja elatusvelan hoitamisesta on työttömyyden kasvun myötä tullut enemmän yhteydenottoja. Huomioita kunnittain Hanko Hangosta tulleiden yhteydenottojen määrä väheni verrattuna edelliseen vuoteen. Silloin asioita oli 61, viime vuonna niitä oli 42. Tehtäväalueittain asiat jakautuivat seuraavasti: toimeentulotuki 14, aikuissosiaalityö 7, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 5, lastensuojelu 4, vammaispalvelu 4, vanhustenhuolto 4, kotipalvelu 2, päihdehuolto 1 ja päivähoito 1. Yhteyttä ottaneilla olivat yleensä tiedon, neuvonnan ja joskus ulkopuolisen arvion tarpeessa. Voima vanhuuteen-hankkeen avulla on Hangossa suunnitelmallisesti ja hyvin tuloksin tehty työtä ikäihmisten liikkumiskyvyn parantamiseksi. Poikkisektorisen hankkeen tavoitteena oli edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten liikkumiskykyä, elämänlaatua ja kotona asumista terveysliikunnan keinoin. Varsinainen hanke kesti kolme vuotta, mutta työ jatkuu edelleen eri muodoissa.

6 6 Sosiaalitoimiston tilojen suhteen voidaan todeta, että lastensuojelu tarvitsee toisenlaiset tilat. Nykytilanteessa asiakkaiden odotustila on talon sisääntuloaulassa, mikä loukkaa asiakkaiden yksityisyyden suojaa. Inkoo Inkoossa asioiden määrä kasvoi v Niitä oli nyt 23, vuotta aikaisemmin 14. Asiat jakautuivat seuraavalla tavalla: toimeentulotuki 9, aikuissosiaalityö 3, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 3, lastensuojelu 3, vanhustenhuolto 3 ja vammaispalvelu 2. Ne, jotka ottivat yhteyttä toimeentulotukiasioista, olivat enimmäkseen hyvin tyytymättömiä ja tarvitsivat apua oikaisuvaatimusten ja valitusten tekemiseen. Muiden asioiden suhteen toivottiin lähinnä neuvoja siitä, miten jonkin asian kanssa voi edetä. Kirkkonummi Kirkkonummella asioiden määrä kasvoi aika lailla edellisestä vuodesta. V asioita oli 164, v niitä oli 126. Asiat tehtäväalueittain: toimeentulotuki 81, aikuissosiaalityö 48, lastensuojelu 11, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 7, vanhustenhuolto 6, erityishuolto 3, vammaispalvelu 3, kotipalvelu 2, omaishoidon tuki 1, päihdehuolto 1 ja päivähoito 1. Perusturvalautakunnan v tekemä päätös alentaa toimeentulotuessa huomioon otettavia vuokramenoja on aiheuttanut paljon vaikeuksia asiakkaille ja lisätyötä sosiaalityöntekijöille ja kunnan vuokrataloyhtiölle. Sosiaaliasiamieheen on näistä asioista otettu vilkkaasti yhteyttä. Hankalin on tilanne ollut niille yksin asuville, jotka eivät ole pystyneet muuttamaan kaksiosta yksiöön, ja joille kesäkuun jälkeen otettiin laskelmassa huomioon vain yksiön vuokra, elleivät jättäneet sosiaalitoimistoon erillistä hakemusta ja todistuksia siitä, että pienempää asuntoa on haettu mutta ei toistaiseksi saatu. Silloinkaan ei ainakaan yleensä otettu huomioon heidän todellista vuokraansa, vaan kahden hengen normivuokra, ja vain kolmeksi kuukaudeksi esimerkiksi. Jos asiakas ei ole ymmärtänyt tehdä tällaista erillistä hakemusta, euro vuokrasta on voinut jäädä laskelmassa ottamatta huomioon. Se on sitten pitänyt maksaa jokapäiväisiä menoja varten tarkoitetusta perusosasta, joka yksin asuvalle on 485,50 e/kk. Ruuan osuus siitä lasketaan olevan n. puolet eli 242,75 e/kk. Näiden asiakkaiden edellytetään siis tavallaan luopuvan ruuasta, jotta voisivat maksaa vuokransa.

7 7 Kunnan omissa toimeentulotukiohjeissa on viitaten KHO:n erääseen ratkaisuun todettu, että mikäli asumismenot ylittävät kohtuulliset asumismenot vain vähäisessä määrässä, voidaan asumiskulut ottaa huomioon todellisen suuruisina eikä kehotusta asunnon vaihtamiseen anneta. Sosiaaliasiamiehelle on kuitenkin tullut useita esimerkkejä siitä, että vuokra näissäkin tilanteissa on otettu huomioon vain kunnan normin verran, ja asiakas on joutunut hakemaan tähän muutosta kirjallisesti. Kirkkonummi on se sosiaaliasiamiehen alueen kunnista, jossa eniten maksetaan asiakkaiden laskut suoraan laskuttajalle asiakkaiden puolesta. Välttämättä ei kuitenkaan aina ole sovittu asiakkaan kanssa siitä, kuka maksaa mitkä laskut. Näin ollen lopputulos voi tulla yllätyksenä asiakkaalle, joka ehkä on suunnitellut laskujen maksujärjestystä toisella tavalla ja nyt joutuu tilanteeseen, jossa hän ei pysty hoitamaan jotain hänelle tärkeää asiaa. Lastensuojeluasioista yhteyttä ottaneet halusivat yleensä tietoa lainsäädännöstä ja menettelyistä eri tilanteissa. Joissakin tapauksissa sosiaaliasiamies haluttiin mukaan palaveriin henkiseksi tueksi. Erityishuollossa nousi kysymyksiä asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta, lähinnä asumispalveluissa. Raasepori Raaseporin asioiden määrässä tapahtui huomattava lasku. Vuonna 2013 asioita oli 213, viime vuonna niitä oli 149. Tehtäväalueittain asiat jakautuivat näin: toimeentulotuki 58, aikuissosiaalityö 44, vammaispalvelu 21, huolto-, tapaamis- ja elatusasiat 9, lastensuojelu 9, vanhustenhuolto 4, kotipalvelu 3 ja omaishoidon tuki 1. Vähemmän yhteydenottoja tuli lähinnä toimeentulotuesta ja aikuissosiaalityöstä. Vaikka kaikkia toimeentulotuen päätöksiä ei saatu viimekään vuonna tehtyä määräajassa, myöhästymisiä ei ollut yhtä paljon eikä yhtä pitkiä aikoja kuin edellisenä vuonna. Vaikka kaupungin omien toimeentulotuen myöntämisohjeiden päivitetty versio hyväksyttiin lautakunnassa vasta tämän vuoden helmikuussa, alettiin käytännössä jo viime vuonna soveltaa uusia ja asiakkaille kohtuullisempia ohjeita asumiskustannusten suhteen. Takuuvuokrien suhteen on edelleen ongelmallista, että kaupungin käytäntö ei ole varsinkaan uusien asiakkaiden tiedossa. Näin ollen he ehkä maksavat takuuvuokran omista rahoistaan ja lähtevät siitä, että se otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Kaupungin käytännön mukaan sitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon,

8 8 viitaten siihen että takuuasia on kunnossa, vaikka asiakkaalla on oikeus toimeentulotukeen ja vuokratakuu maksusitoumuksen muodossa olisi voitu myöntää, jos hän vain olisi ymmärtänyt hakea sitä. Asiakkaalle tämä kuitenkin tarkoittaa taloudellisia ongelmia, joita hän olisi välttänyt, jos hänellä vain olisi sattunut olemaan tietoa myöntämiskäytännöistä, mikä tuntuu epäreilulta. Henkilökohtaisen avun järjestämisestä on edelleen otettu yhteyttä, mutta tuntuu siltä, että vähitellen on puolin ja toisin opittu paremmin soveltamaan käytössä olevia järjestämistapoja. Joidenkin vammaispalvelupäätösten käsittely on kestänyt huomattavan kauan. Seniorineuvonnan toiminta on selvästi parantanut ikäihmisten avunsaantia. Lopuksi Sosiaalihuollossa on pitkään ollut erikoistumisen trendi, jossa yleinen neuvonta on jäänyt vähemmälle. Tällä hetkellä joissakin kunnissa on tilanne se, ettei välttämättä koko päivän aikana saa yhteyttä keneenkään sosiaalitoimistossa, ellei saa yhteyttä työntekijään hänen puhelinaikansa aikana tai jos puhelinaika on peruttu. Kiireellisissäkään asioissa viesti ei välttämättä kulje. Sosiaalipäivystys toimii virkaajan ulkopuolella, mutta päiväaikaan ei ole päivystystä. Ja kun työntekijät ovat erikoistuneet omaan tehtäväänsä, kukaan muu kuin asiakas ei välttämättä ole aktiivisesti kiinnostunut palvelujen kokonaisuudesta. Uusi sosiaalihuoltolaki, joka joitakin pykäliä lukuun ottamatta on astunut voimaan tänä vuonna, edellyttää muutosta mm. näihin käytäntöihin. Neuvonnan merkitystä nostetaan aikaisempaa enemmän ja sosiaalihuollon viranomaiset velvoitetaan räätälöimään asiakkaan edun mukaisen palvelukokonaisuuden. Myös sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on tullut uutta lainsäädäntöä. Se on osa valtakunnallisen sosiaalihuollon arkiston muodostamisen valmisteluja. Kuntien käytännöt sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja rekisterien suhteen ovat hyvin vaihtelevia. Kaikissa alueen kunnissa ei löydy sosiaalihuollon rekisteriselosteita eikä edes tietosuojavastaavaa. Ja vaikka rekisteriselosteet on laadittu, niitä ei ainakaan helposti löydy nettisivuilta, ja asiakkaiden informoinnissa on muutenkin puutteita. Asiakaslakiakin on muutettu vuoden 2015 alusta. Lainmuutoksen myötä muistutuksesta tulee ensisijainen kanteluun nähden. Valvontaviranomainen, eli aluehallintovirasto tai Valvira voi sen takia siirtää kantelun kunnan asianomaiseen

9 9 toimintayksikköön käsiteltäväksi muistutuksena, ellei muistutusta ole asiassa aikaisemmin tehty. Muistutuksia tehdään paljon vähemmän sosiaalihuollosta kuin terveydenhuollosta. Tämä johtuu varmasti osittain siitä, että huomattava osa sosiaalihuollon tyytymättömyyttä kanavoituu oikaisuvaatimuksiin ja valituksiin. Syynä asiakkaiden pidättyväisyyteen muistutusten suhteen on sosiaaliasiamiehen mukaan kuitenkin myös pelko siitä, että kohtelu vain pahenee, jos ilmaisee tyytymättömyyttään saamaansa kohteluun. Kunnatkaan eivät ole tähän saakka kehittäneet muistutusten käsittelyä osaksi järjestelmällistä palaute- ja oppimisprosessia. Tässä vaiheessa siihen olisi tarkoituksenmukaista ryhtyä. Kunnille on lakimuutoksen myötä säädetty velvollisuus tiedottaa asiakkailleen muistutusoikeudesta, ja muutenkin on syytä odottaa, että muistutuksia aletaan tehdä aikaisempaa enemmän. Tammisaaressa Sosiaaliasiamies Birgitta Gran