Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1
Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori Infrastruktuuri Toimet rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi 2
Kansainvälinen toimintaympäristö 3
16 Euroopan valtioiden luottoriskiltä suojautumisen hinnat laskeneet Euroopan valtioiden luottoriskin hintoja Portugali Italia Espanja Irlanti Suomi Prosenttiyksikköä Kaksijakoinen tilanne: rahoitusmarkkinat elpyneet, reaalitalous heikkenee 114 Bruttokansantuotteen kehitys heikentynyt myös luottoluokitukseltaan hyvissä maissa BKT Hyvän luottoluokituksen maat* Suomi Euroalue GIIPS-maat** 25/I = 1 14 112 12 11 1 18 8 16 6 14 4 12 2 1 28 29 21 211 212 213 Lähde: Bloomberg. 98 25 26 27 28 29 21 211 212 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka (v. 211 212 arvio), Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 4
Ulkomailta Suomeen välittyvät uhkakuvat Odotettua heikompi talouskehitys Negatiivinen vaikutus kotimaisiin yrityksiin ja kotitalouksiin Finanssisektorin kannattavuuspaineet ja rahoituksen välityksen häiriöt Uhka kasvavista julkisen talouden ongelmista Euroopan rahoitusjärjestelmän kriisiytyminen Luottamuksen heikkeneminen, velkakriisin puhkeaminen uudelleen Mahdollinen negatiivinen vaikutus myös Suomen valtion ja pankkisektorin varainhankintaan, sillä riippuvuus ulkomaisista rahoituslähteistä suuri Matalan korkotason kielteiset sivuvaikutukset 5
Pitkään jatkuvan matalan korkotason kielteiset vaikutukset Pienentää pankkien korkokatteita ja vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja, asettaa paineita kannattavuudelle Helpottaa velanhoitorasitusta, lisää lainanhoitojoustojen käyttöä, viivästää velkaantumisen purkamista Tuottohakuisuuden kautta vaikuttaa sijoitusten suuntautumiseen, voi vääristää riskien hinnoittelua ja ylikuumentaa hintoja 23.5.213 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6
Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori 7
Makrotalous Velkaantuminen ja reaalitalouden kehitys suurimpia riskejä Suomen rahoitusjärjestelmälle Makrotalous kestävyys Pankkien tämänhetkinen kestävyys Asuntojen hinnat Asuntojen hinnat Riskipreemiot Velkaantuneisuus Riskipreemiot Velkaantuneisuus IV/29 Kesäkuu 211 Kesäkuu I/212 212 III/212 Toukokuu 213 Uloimmat arvot kuvastavat suurempia riskejä. Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki. : NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 8
Yritysten lainakannan kasvu hidastunut 1 Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen keskikorkoja ja vuosikasvu Suomessa % 1 Yrityslainakannan keskikorko* (vasen asteikko) 2 Uusien yrityslainasopimusten keskikorko* (vasen asteikko) 3 Yrityslainojen vuosikasvu (oikea asteikko) % 3 8 2 6 4 2 24 26 28 21 212 * Sisältää myös asuntoyhteisöt. Lähde: Suomen Pankki. 3 1 2 1-1 -2 9
Lainamarginaalit kasvaneet eniten pienissä yrityslainoissa 3.5 Uusien yrityslainojen laskennalliset keskimarginaalit Enintään 5 euron uudet nostetut lainat Enintään 25 euron uudet nostetut lainat Yli 5 ja enintään 25 euron uudet nostetut lainat Yli 25 euron ja enintään miljoonan euron uudet nostetut lainat Yli miljoonan euron uudet nostetut lainat Prosenttiyksikköä 3. 2.5 2. 1.5 1..5 21 211 212 213 Ilman tili- ja reposopimuksia. Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 1
Yritysten JVK-rahoitus kasvanut 14 Suomalaisten yritysten korollisen velan rakenne 1 Lainat rahalaitoksilta 2 Lainat ulkomailta (pl. suorat sijoitukset) 3 Lainat muilta rahoituslaitoksilta 4 Lainat työeläkeyhtiöiltä 5 Lainat muilta julkisyhteisöiltä 6 Lyhytaikaiset velkapaperit 7 Pitkäaikaiset velkapaperit 8 Velka suhteessa BKT:hen (oikea asteikko) Mrd. euroa % vuositason BKT:stä 8 7 12 1 8 6 4 2 7 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 11
Kotitalouksien velkaantuminen jatkunut valtaosa velasta asunto- tai remontointilainaa 14 12 1 8 6 4 2 Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus Suomessa Asuntoihin liittyvät lainat*, % käytettävissä olevasta tulosta (vasen asteikko) Muut lainat, % käytettävissä olevasta tulosta (vasen asteikko) Lainat yhteensä*, % BKT:stä (vasen asteikko) Korkomenot yhteensä, % käytettävissä olevasta tulosta (oikea asteikko) % % 1986 1991 1996 21 26 211 * Asuntolainat ja kotitalouksien arvioitu osuus asunto-osakeyhtiöiden lainoista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 14 12 1 8 6 4 2 12
Velkarasitus ja riskit jakautuneet epätasaisesti 5 Kotitaloudet ja niiden velka velkaantumisasteen* mukaan Suomessa Osuus kotitalouksista (vasen asteikko) Osuus kotitalouksien velasta (vasen asteikko) Velkaa keskimäärin kotitaloutta kohti (oikea asteikko) % Tuhatta euroa 3 4 24 3 18 2 12 1 6 % (ei velkaa) Yli % ja enintään 1 % Yli 1 % ja enintään 2 % Yli 2 % ja enintään 3 % Yli 3 % ja enintään 4 % Yli 4 % ja enintään 5 % Yli 5 % * Vaaka-akselilla kotitalouden velka, % käytettävissä olevasta rahatulosta vuonna 211. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 13
Asuntojen suhteelliset hinnat yli keskimääräisen pitkällä aikavälillä 25 Asuntojen suhteelliset hinnat Suomessa Suhteessa asuinrakennuskustannuksiin Keskiarvo* Suhteessa asuntojen vuokriin Keskiarvo* Suhteessa palkansaajien ansiotasoon Keskiarvo* Indeksi, 1981/I = 1 2 15 1 5 1981 1986 1991 1996 21 26 211 * Suhdeluvun keskiarvo tarkasteluajanjaksolla. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 14
Suomen pankkisektori: vakavaraisuussuhde kohentunut vaikka oma pääoma hieman supistunut 2 % Oman pääoman tuotto (ROE)* Oma pääoma / tase Ydinvakavaraisuussuhde (CET1) 16 12 8 4 26 27 28 29 21 211 212 * Vuosien 26 27 tuottoihin vaikuttavat eräät pankkisektorin uudelleenjärjestelystä johtuvat kertaluonteiset tuotot. Lähde: Finanssivalvonta. 15
Korkotason mataluus heikentää pankkitoiminnan kannattavuutta Suomen pankkisektorin liikevoiton muodostuminen 3 2 5 Milj. euroa 232 381 137 1-122 -63-83 2562 2 1 5 1 5 Liikevoitto 211 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Vakuutustoiminnan nettotuotto Muut tuotot Kulut Korkokate Arvonalentumiset Liikevoitto 212 Lähde: Finanssivalvonta. 16
Heikko talouskehitys lisää luottoriskejä 7 6 5 4 3 2 1-1 Konkurssit, järjestämättömät saamiset ja luottotappiot Suomessa Yritysten vireille pannut konkurssit, 12 kk:n liukuva summa (vasen ast.) Pankkien järjestämättömät saamiset (oikea ast.) Pankkien nettoarvonalentumistappiot, 12 kk:n liukuva summa (oikea ast.) Lkm., 1 kpl 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 Lähteet: Tilastokeskus, Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat. Mrd. euroa 7 6 5 4 3 2 1-1 17
Riippuvuus kansainvälisestä markkinarahoituksesta suuri 2 Suomen pankkisektorin rahoitusvaje Yleisölainat Yleisötalletukset Rahoitusvaje Mrd. euroa 16 12 8 4 27 28 29 21 211 212 213 Yleisölainojen ja -talletusten vastapuolia ovat muut kuin rahoituslaitokset. Lähde: Suomen Pankki. 18
Pankit lisänneet katettujen JVK-lainojen käyttöä Suomalaisten pankkikonsernien katetut joukkolainat 1 Kanta (vasen asteikko) 2 Liikkeeseenlaskut (vasen asteikko) 3 Asuntolainojen sitoutuneisuus (oikea asteikko) 28 24 Mrd. euroa 1 % 7 6 2 16 3 5 4 12 3 8 4 2 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213* * Vuoden 213 osalta huhtikuun lopun kanta ja tammi-huhtikuun liikkeeseenlaskut. ** Katettujen joukkolainojen vakuuksina käytettävien asuntoluottojen osuus koko asuntoluottokannasta. Laskelmassa on oletettu, että 4,4 % asuntolainakannasta ei käy katettujen joukkolainojen vakuuksiksi. Lähteet: Suomen Pankki, European Covered Bonds Council, Bloomberg ja Finanssivalvonta. 19
Suomen pankkijärjestelmä on keskittynyt Pankkisektorin keskittyneisyys eri EU-maissa 1 % Viiden suurimman luottolaitoksen osuus kaikkien luottolaitosten yhteenlasketusta taseesta vuonna 211 8 6 4 2 EE NL FI PL DK CZ CY LT SE HU IE FR ES IT AT DE EU-maiden luvuissa ovat mukana myös maassa toimivat ulkomaisten pankkien tytäryhtiöt ja sivukonttorit. Lähde: Euroopan keskuspankki. 2
Infrastruktuuri 21
Maksu- ja selvitysjärjestelmät murroksessa Kansainvälistyvän infrastruktuurin haasteet Lisääntynyt kilpailu infrastruktuuripalveluissa Mittakaavaetujen hyödyntäminen TARGET2-Securities ja eurooppalainen yhdenmukaistus Muutokset ja toimintojen tehostaminen toimintavarmuuden ja palvelutason kustannuksella? Markkinakonsultaatioiden tärkeys Jatkuvuus- ja varautumisjärjestelyt Erityisryhmien tarpeet: esteetön maksaminen 22
Toimet rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi 23
1) Suomessa harkittava lisävaatimuksia systeemisesti merkittäville pankeille Pankkikriisien seuraukset vakavat keskittyneessä pankkijärjestelmässä, kuten Suomessa Muut Pohjoismaat kiristämässä systeemisesti merkittävien pankkien sääntelyä Sääntelyn oltava mahdollisimman yhdenmukaista kansainvälisesti ja erityisesti Pohjoismaissa 24
2) Suomessa varmistettava keinot asuntoluotonantoon liittyvien riskien pienentämiseksi Mikään maa ei ole turvassa asunto- ja kiinteistökriiseiltä 2-luku: Espanja, Irlanti, Yhdysvallat, Tanska, Alankomaat Suomen 193- ja 199-luvun talous- ja pankkikriisit Kansainväliset kokemukset: lainakatolla voidaan hillitä asuntoluotonannon liiallista kasvua ja asuntojen hintojen liiallista nousua Finanssivalvonnan nykyinen lainakattosuositus ei selvitysten valossa ole riittävä Sitova lainakatto tarvitaan makrovakausvälineeksi 25
3) Pankin velkoja ja muita tase-eriä voitava käyttää kriisinratkaisussa Pankkien tehokas elvytys ja kriisinratkaisu edellyttää mahdollisuutta kirjata vaikeuksiin ajautuneen pankin taseessa olevia velkoja alas tai muuntaa osakepääomaksi (bail-in) Pääsääntö on bail-in; bail-out on vain poikkeus ja perustuu erilliseen poliittiseen harkintaan Velkojavastuun tulisi ensisijaisesti kohdistua niihin velkojiin, joilla parhaat edellytykset arvioida ja hinnoitella riskejä (markkinakuri) Kriisinratkaisun toimivuutta parantavat erityiset bail-in- eli sijoittajanvastuu-instrumentit 26
4) Yritysrahoituksen toimivuus varmistettava Yritysrahoituksen toimivuus elintärkeää talouskasvulle Suomessa EU-maiden vertailussa hyvä yritysrahoituksen tilanne, rahoitusehdot kuitenkin tiukentumassa PK-yritykset riippuvaisia pankkirahoituksesta Edistettävä rahoituslähteiden monipuolisuutta, erityisesti PK-yritysten rahoituksen saatavuudesta huolehdittava Kotimaisten joukkovelkakirjamarkkinoiden käynnistäminen Euroopan tasoiset mahdolliset toimenpiteet 27