M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
- 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä tuntumassa Viitasaaren kirkonkylästä 16 km etelään Pyydysmäen tienhaaran länsipuolella. TUTKIMUKSIEN TAUSTA Sinkkitutkimuksille antoi alkusysäyksen kansannäyte K-23601 vuonna 1983, lähettäjänä Pauli Salonen, paikkankuntalainen, innokas kivien lähettäjä. Hänen näytteensä analyysitulos oli seuraava: Cu 0.08 %, Au 0.0 ppm. Tutkimustyöt aloitettiin talvella 1984. Zn 5.7 %, Ag 6 ppm ja SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Geokemialliset tutkimukset Malmitutkimukset aloitettiin geol. E. Sipilän johdolla ensiksi tunnusteluluonteisella geokemiallisella tutkimuksella ottamalla näyteprofiileja 20 m:n pistevälillä magneettisten häiriöalueiden yli, koska malmilohkare oli magneettinen. Kaukaisimmat kohteet olivat Vuorilahdessa, lohkareesta 14 km luoteeseen, jossa geokemian osaston linjoilla oli vähäisiä sinkkianomalloita. Pian palattiin lohkareen välittömään läheisyyteen, koska Vuorilahden sinkkianomaliat eivät näyttäneet liittyvän merkittäviin sinkkimineralisaatioihin. Huhtikuussa 1984 näytteenotolla saatiin merkkejä kiisumuodostumasta noin 400 m lohkareesta luoteeseen. Tutkimukset keskitettiin kyseiselle alueelle. Geofysikaaliset mittaukset Ne käsittivät aluksi suppea-alaisen (0.5 km 2 magneettisen ja korkeajaksoisen sähkömagneettisen mittauksen toukokuussa 1984. Kartat ovat liitteinä 1, 2 ja 3. Myöhemmin syyskuussa suoritettiin täydentävä magneettinen detaljimittaus 5x10 m:n ruudukossa. Ko magneettinen detaljikartta on pohjakarttana monttukartalle liite 4. 1985 toukokuussa tehtiin IP-mittaus geokemialliselle ano- ominaisvastusindi- malia-alueelle. Varautuvuusindikaatio saatiin kohteeseen, kaatio siitä etelään ks. liitteet 5 ja 6.
- 3 - Lohkare-etsintä P. Salonen löysi, toukokuussa 1984 malmi lohkareensa läheltä toisen, sinkkiä vielä runsaammin sisältävän lohkareen K-23644 (Cu 0.12 %, Zn 6.8 %, Ag 5.5 ppm ja Au 0.0 ppm). Alue haravoitiin tarkkaan, mainittujen lohkareiden lisäksi löytyi kymmenkunta lisää, mutta ne olivat pitoisuudeltaan edellisiä heikompia. Kaikki lohkareet löytyivät muutaman hehtaarin alueelta. Mainittakoon tässä, että sinkkipitoisista lohkareista sinkkivälkkeen erottaminen paljain silmin kiilteen joukosta oli erittäin vaikeaa. Lohkare-etsintätulos on liitteissä 4 ja 7. Monttututkimus Monttututkimuksen suoritti maaperäosaston malminetsintää palveleva yksikkö elokuussa 1984. Monttuja kaivettiin 26 kpl. Liitteenä ko yksikön raportointiliitteet 8 ja lomake M 85 ja kartta, 4. Täydentävät lisätutkimukset Kun mainittujen tutkimusten perusteella näytti lohkareiden lähtökohta rajoittuvan verrattain suppealle alueelle, suunniteltiin tiheäverkostoinen pohjanäytteenotto ILLER-monitoimikairalle marraskuussa 1984. Näytteenottoverkosto on kuvassa 2 ja geokemialliset tulokset kuparin, sinkin ja lyijyn suhteen kuvissa 3, 4 ja 5. Vastaavat pitoisuusjakaumat pohjamoreenissa on liitteissä 9, 10 ja 11 Toukokuussa tehtiin 5 ha:n valtaus TÖKRÖ 1, KTM nro 307/460/85, kaiv.rek. nro 3782/1 (kuva 6), valtausvarauksen TÖKRONKANGAS, varaus nro 89/84 (kuva - 7) etuoikeudella. Syväkairaus Kohteeseen kairattiin kaksi reikää, R 358/82.70 m ja R 359/73.20 m. R 358 osui hyvin rikkonaiseen ja rapautuneeseen kallioon (hiekkaa vielä 65 m:ssä), anomaliasta ei saatu kunnon näytettä. R 359:ssä oli vaihtelevasti graniittibreksiaa ja tonaliittista kiveä, samaa kuin Salosen lohkareessakin. Sinkkivälkettä näkyi jonkinverran reiän alku- ja loppupäässä, lohkareiden veroista sinkkimalmia ei tavattu.
- 10 - Kohteen geologiasta Koska tutkimuskohteessa ei ole kalliopaljastumia, perustuvat kivilajikuvaukset kairausreikien hieisiin. Makroskooppisesti gneissiltä ja kvartsidioriltilta näyttävät kivet ovat hieiden perusteella tonaliitteja. Sinkkivälke on näissä hienona pirotteena ja kvartsiutuneissa hiertovyöhykkeissä karkearakeisempana - toisen generaation mineraalina. Myös rikkikiisua on kahden ikäisenä, omamuo- toisena ja porfyroblasteina. Graniitit ovat breksioita, osa graniittiutuneita (kalimaasälpäytyneitä) todennäköisesti intermediäärisiä vulkaniitteja, joissa paikoin murskaleiden välissä on hiukan sinkkivälkettä. Kivelle on luonteenomaista hyvin voimakas pertiittimuodostus, mikrokliinipertiitti ja granofyyrinen yhteenkasvettuma. Juonikivinä olen pitänyt graniittikoostumuksellisia, hienorakeisia, pinnaltaan vaaleita kiviä, jollaisia, mikroskooppisesti samanlaisina, on tavattu tutkimusalueen ulkopuolelta kalliopaljastumista nuorimpina juonikivinä. YHTEENVETO Kahden kairausreiän perusteella ei kohteesta tavoitettu lohkareiden veroista sinkkimineralisaatiota. Todennäköisesti lohkareiden emäkallio on haarukoitu, pintapuhkeama ei voi olla kovin suuri, mutta kolmas ulottuvuus jää arvailujen varaan. Geofysiikasta ei malmikriittisellä alueella ole paljonkaan apua tulosten ristiriitaisuudesta johtuen, ehkä geokemiallinen anomalia antaa parhaimman viitteen malmipuhkeaman suunnasta. Kohde kaipaisi hiukan lisää kairausta, jotta sen merkitys selviäisi. Valtaus onkin uusittu 27 pnä. lokakuuta 1987.. Esko Sipilå geologi
- 11 - LIITELUETTELO 1. Magneettinen kartta 2. Slingram imaq.komp. 3. Slingram real.komp. 4. Monttukartta 5. IP-varautuvuus 6. IP-ominaisvastus 7. Lohkare anal. 8. Maaperäosaston raportti 9. Kuparin pitoisuusjakauma Ii 10. Sinkin - - - Ii 1 1. Lyi jyn - LIITTYY Geofysikaaliset kartat Q 22.11/3311 04 C 23/84 magn. Q 24.111/3311 04 C 23/84 imag. Q 24.112/3311 04 C 23/84 real Q 28.42/3311 04 C 23/1985 IP ominaisv. Q 28.41/3311 04 C 23/1985 IP varautuv. Syväkairausraportit ja vastaavat profiilit M 19/52/3311 04/85/R 358 M 19/52/3311 04/85/R 359 Ohuthieet Ku 09606 10468 10469 11434 11435 11436 11437 11438 11439 11440 11441 11442 11443 11444 Kiilloitetut ohuthieet Ku 08460 09233 09732 11445 11446 pintahie 10468