Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin Yleisen mielipiteen seurantayksikkö 8. maaliskuuta 2011: "Naisten päivä sata vuotta: sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunta EU:ssa" Kattavuus: Perusjoukko: Menetelmä: Erikois-Eurobarometri (EB 75.1) ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel 1. kesäkuuta 2011 EU 27 (26 724 unionin kansalaista) 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Kasvotusten tehty haastattelu (tietokoneavusteinen henkilöhaastattelu) Tutkimusajankohta: 9. helmikuuta 6. maaliskuuta 2011, tekijä TNS opinion YLEISET SUUNTAUKSET...3 I. NAISET JA PÄÄTÖKSENTEKOTEHTÄVÄT...5 A. Jos naisilla on sama pätevyys ja samat taidot, onko heillä todellisia esteitä vastuutehtävien saannissa?...5 B. Millä seuraavista toimista voitaisiin mielestänne tehokkaimmin varmistaa naisten pääsy vastuutehtäviin?...6 C. Miksi naisia toimii liian vähän politiikassa?...6 D. Miten naisia voidaan kannustaa osallistumaan politiikkaan enemmän?...7 E. Miksi jätetään äänestämättä?...8 II.MIESTEN JA NAISTEN EPÄTASA-ARVO...9 A. Miten miesten ja naisten palkkaeroa voidaan kaventaa?...9 B. Miten yksityis- ja työelämä voidaan sovittaa paremmin yhteen?...10 C. Mistä naisten epävarma tilanne johtuu?...10 jacques.nancy@europarl.europa.eu - www.europarl.europa.eu B-1047 Bruxelles - Tél +32 2 28 42485 - Fax +32 2 28 31407 F-67070 Strasbourg - Tél +33 3 88 1 74082
III. ÄITIYS- JA ISYYSLOMA...11 A. Äitiysloma...11 B. Isyysloma...13 IV.NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA...14 A. Mitä toimia EU:n on toteutettava torjuakseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa?...14 B. Pitäisikö lähestymiskielto laajentaa koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita?...15 2
YLEISET SUUNTAUKSET Ensimmäinen analyysi julkaistiin jo 7. maaliskuuta 2011, jolloin naisten päivän perustamisesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Siinä olivat saatavilla ainoastaan yleiset tulokset. TNS teki kyselyn 9. helmikuuta 6. maaliskuuta 2011. Lopulliseen analyysiin sisältyy joitakin täydentäviä analyyttisia osatekijöitä sekä uusi äitiys- ja isyyslomaa koskeva osa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavat keskeiset päätelmät: Tarkasteltaessa kaikkia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä voidaan havaita, että tietyllä tavalla vastanneiden miesten ja naisten osuuksissa ei ole eroja. Voidaan tietenkin pohtia, eikö kansainvälisen naistenpäivän satavuotisjuhlaa voitaisi pitää todellisena sosiaalisena edistysaskeleena, joka voi auttaa torjumaan sukupuolten välisiä eroja tai vähentämään niitä tehokkaasti. Eurooppalaisia suuntauksia on täydennettävä tarkastelemalla kansallisia tuloksia, jotka voivat joskus osoittautua vaihteleviksi. Toisin kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevissa muissa tutkimuksissa ja yleisissä uskomuksissa, tässä tutkimuksessa ei havaittu alueellisia tai johdonmukaisia suuntauksia Pohjoismaita lukuun ottamatta. Tutkimuksen keskeisiä päätelmiä on, että kaikista miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteuttamiseksi toteutettavista toimista eurooppalaiset kannattavat kannustavia toimenpiteitä enemmän kuin oikeudellisia pakkokeinoja. o Näin ollen ainoastaan 19 prosenttia molempien sukupuolten edustajista kannattaa naisia koskevien kiintiöiden käyttöönottoa yritysten sisällä tai vaalien ehdokaslistoilla. Miesten ja naisten välillä on ainoastaan yhden prosenttiyksikön ero. o Joillakin aloilla naiset kuitenkin kannattavat pakkokeinoja hieman miehiä enemmän. Tällaisia ovat esimerkiksi - taloudellisten seuraamusten määrääminen yrityksille, jotka eivät maksa samaa palkkaa naisille ja miehille (22 % miehistä ja 27 % naisista, +5 prosenttiyksikköä) - taloudellisten seuraamusten määrääminen poliittisille puolueille, jotka eivät noudata miesten ja naisten välistä tasapainoa (15 % miehistä ja 19 % naisista, +4 prosenttiyksikköä). 3
Äitiyslomaa koskevissa mielipiteissä on suurta hajontaa. o Kaikkiaan 58 prosenttia vastaajista katsoo, että äitiysloma vaikuttaa kielteisesti naisten uraan. Tässäkin asiassa miehet ja naiset ajattelevat lähes samalla tavoin: osuudet ovat 58 prosenttia miehistä ja 59 prosenttia naisista. o Eurooppalaisista 78 prosenttia (76 % miehistä ja 79 % naisista) kannattaa Euroopan parlamentin tekemää ehdotusta siitä, että kaikissa jäsenvaltioissa myönnetään 20 viikon pituinen äitiysloma, jonka aikana maksetaan täysi palkka. Sekä miehet että naiset kannattavat isyyslomaa niissä 11 valtiossa, joissa se ei ole vielä käytössä. Miehistä 71 prosenttia hakisi isyyslomaa, jos se olisi mahdollista heidän kotimaassaan, ja 73 prosenttia naisista kannustaisi kumppaniaan jäämään isyyslomalle. Huom.: Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja todetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden mittakaavassa tavallisesti käytetyn otoksen koko), todelliset prosenttiosuudet jotka saataisiin, jos koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Todetut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % ± 1,9 prosenttiyksikköä ± 2,5 prosenttiyksikköä ± 2,7 prosenttiyksikköä ± 3,0 prosenttiyksikköä ± 3,1 prosenttiyksikköä 4
I. NAISET JA PÄÄTÖKSENTEKOTEHTÄVÄT A. Jos naisilla on sama pätevyys ja samat taidot, onko heillä todellisia esteitä vastuutehtävien saannissa? Naisten kohtaamia mahdollisia esteitä koskevassa kysymyksessä miesten ja naisten välillä on huomattavasti selvempi ero kuin muissa kysymyksissä: o Eurooppalaisista vastaajista 76 prosenttia katsoo, että naisilla on huomattavia vaikeuksia suurten yritysten vastuutehtävien saannissa. Tätä mieltä on 78 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä. o Eurooppalaisista vastaajista 70 prosenttia katsoo, että nämä esteet ovat merkityksellisiä julkishallinnon ylemmillä tasoilla. Näin ajattelee ainoastaan 66 prosenttia miehistä, mutta 73 prosenttia naisista. o Poliittisia puolueita koskevat tulokset ovat samanlaisia: 69 prosenttia eurooppalaisista vastaajista (72 % naisista ja 65 % miehistä) painottaa näitä vakavia esteitä. o Kahdella muulla toiminta-alalla esteitä pidetään merkityksettömämpinä, mutta kuitenkin todellisina: pk-yritykset (59 %) ja yhteisöjen organisaatiot (49 %). Valtioiden välillä on erittäin merkittäviä eroja kaikilla aloilla, joilla naiset voivat saada vastuutehtäviä: poliittiset puolueet (38 prosenttiyksikön ero), julkishallinnon ylemmät tasot (35 prosenttiyksikön ero), suuret yritykset (40 prosenttiyksikön ero), pk-yritykset (37 prosenttiyksikön ero) ja yhteisön organisaatiot (46 prosenttiyksikön ero). Tässä yhteydessä Baltian maat poikkeavat muista. Latviassa, Liettuassa ja Virossa asuvat vastaajat katsovat kaikilla aloilla muissa valtioissa asuvia vastaajia harvemmin, että naisilla on merkittäviä esteitä vastuutehtävien saannissa. - Suurten yritysten ja pk-yritysten kohdalla jotkin erot näyttävät johtuvan liittymisajankohdasta. Ennen vuotta 2004 EU:hun liittyneissä valtioissa asuvat vastaajat todellakin katsovat huomattavasti vuoden 2004 jälkeen liittyneissä valtioissa asuvia useammin, että naisilla on oleellisia esteitä päätöksentekotehtävien saannissa. - Euroalueella asuvien vastaajien ja sen ulkopuolella asuvien vastaajien välillä on 9 prosenttiyksikön ero. Euroalueella asuvat ovat useammin sitä mieltä, että naisilla on merkittäviä esteitä. 5
B. Millä seuraavista toimista voitaisiin mielestänne tehokkaimmin varmistaa naisten pääsy vastuutehtäviin? Yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä naiset että miehet kannattavat ensisijaisesti kannustavia toimia. Talouden ja politiikan aloista voidaan todeta seuraavaa: o Eurooppalaisista vastaajista 44 prosenttia (44 % naisista ja 44 % miehistä) katsoo, että tehokkaimpia toimia ovat yritysten ja julkishallintojen rohkaiseminen toteuttamaan toimia naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi ("menettelyohjeet") sekä stereotypioiden torjunta. o Vastaajista 30 prosenttia (29 % naisista ja 31 % miehistä) on sitä mieltä, että koulutus- ja tukitoimilla kannustettaisiin naisia ottamaan lisää vastuuta yrityksissä. o Eurooppalaisista vastaajista 19 prosenttia kannattaa lakisääteisten kiintiöiden käyttöönottoa yritysten hallituksissa (20 % naisista ja 18 % miehistä) ja vaalien ehdokaslistoilla (19 % naisista ja 18 % miehistä). Merkityksellisiä kansallisia eroja voidaan havaita erityisesti kiintiöiden määräämisessä. o Kiintiöiden käyttöönotossa suurten yritysten hallituksissa ja julkishallintojen ylemmillä tasoilla jäsenvaltioiden välillä on enimmillään 19 prosenttiyksikön ero: 28 % Saksassa ja 9 % Latviassa. o Vaaleja koskevien lakisääteisten kiintiöiden käyttöönotossa on vielä suurempi, 29 prosenttiyksikön ero: 5 % Alankomaissa ja 34 % Portugalissa. C. Miksi naisia toimii liian vähän politiikassa? Eurooppalaisten vastaajien vastaukset ovat erittäin selkeitä. Naisia toimii politiikassa liian vähän, koska politiikan maailmaa hallitsevat miehet, jotka eivät arvosta naisten taitoja riittävästi. Näin ajattelee 59 prosenttia eurooppalaisista vastaajista: 61 % naisista ja 57 % miehistä (-4 prosenttiyksikköä). Toiseksi suurimpana, mutta huomattavasti vähäisempänä syynä pidetään piintyneitä stereotypioita: 40 % miehistä ja 41 % naisista. Muut syyt saavat vähemmän kannatusta eurooppalaisten vastaajien keskuudessa: o Kolmannes eurooppalaisista vastaajista (28 %) pitää tehottomina toimia, joilla edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa politiikassa. Miehet (28 %) ja naiset (28 %) ovat samaa mieltä tästä asiasta. 6
o Ainoastaan hieman yli neljännes eurooppalaisista vastaajista (26 %) uskoo, etteivät naiset ole kovin kiinnostuneita tämäntyyppisestä urasta ja etteivät he pidä politiikkaa ensisijaisena alana. Naisten (25 %) ja miesten (28 %) välillä on 3 prosenttiyksikön ero. Tässäkin asiassa on valtavia kansallisia eroja. o Miesten ylivoimaa politiikassa koskevassa näkemyksessä on enimmillään 26 prosenttiyksikön ero: Kypros 68 % ja Tanska 42 %. o Piintyneiden stereotypioiden kohdalla valtioiden välillä on enimmillään 36 prosenttiyksikön ero: Malta 21 % ja Espanja 57 %. D. Miten naisia voidaan kannustaa osallistumaan politiikkaan enemmän? Naisilla myönnetään olevan liian pieni edustus politiikassa. Mitä eurooppalaiset vastaajat ajattelevat tarvittavista toimista nyt, kun naisten päivän perustamisesta on kulunut sata vuotta? Samoin kuin yksityisellä sektorilla, vastaajat suosivat kannustustoimia: o Noin kolmannes eurooppalaisista vastaajista (30 %; 30 % naisista ja 30 % miehistä) kannattaa koulutus- ja tukitoimia, joilla naisia kannustetaan osallistumaan poliittiseen elämään. o Kaikkiaan 25 prosenttia eurooppalaisista vastaajista (24 % naisista ja 27 % miehistä) pitää poliittisten puolueiden ehdokaslistojen tasapuolisuutta toimena, jolla edistettäisiin naisten edustuksen lisääntymistä politiikassa. Sitovia toimia kannatti alle viidennes vastaajista: o Eurooppalaisista vastaajista kaikkiaan 19 prosenttia (19 % naisista ja 18 % miehistä) pitää lakisääteisten kiintiöiden käyttöönottoa vaaleissa tehokkaana toimena. o Vastaajista 17 prosenttia (19 % naisista ja 15 % miehistä) katsoi, että poliittisia puolueita varten olisi otettava käyttöön taloudellisten kannustinten/seuraamusten järjestelmä, jotta ne noudattaisivat naisten ja miesten välistä tasapainoa. Jäsenvaltioiden välisistä eroista voidaan todeta, että euroalueella asuvat vastaajat mainitsevat useammin pakkotoimet (ehdokaslistojen tasapuolisuus ja kiintiöiden määrääminen). Lakisääteisten kiintiöiden käyttöönoton vaaleissa mainitsee alle kymmenesosa Alankomaissa, Ruotsissa ja Tanskassa. 7
E. Miksi jätetään äänestämättä? Kysyttäessä, miksi vastaajat saattaisivat jättää äänestämättä seuraavissa paikallisissa, kansallisissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa, he mainitsivat ensisijaiseksi syyksi sen, etteivät he yleisesti ottaen luota politiikkaan: o "Poliittisiin edustajiin kohdistuvan luottamuksen puutteen" vuoksi 29 prosenttia eurooppalaisista jättäisi äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa, 40 prosenttia kansallisissa vaaleissa ja 34 prosenttia paikallisvaaleissa. o "Tiedon puute" oli toiseksi yleisin syy Euroopan parlamentin vaaleissa (22 %). Tiedon puutteen tunne on merkityksettömämpi kansallisissa (12 %) ja paikallisissa (16 %) vaaleissa. o Tunne siitä, ettei äänestäminen vaikuta eikä muuta mitään, jakautuu suurin piirtein samalla tavoin näissä kolmessa vaaleissa: Euroopan parlamentin vaalit (19 %), kansalliset vaalit (18 %) ja paikallisvaalit (17 %). 8
II. MIESTEN JA NAISTEN EPÄTASA-ARVO A. Miten miesten ja naisten palkkaeroa voidaan kaventaa? Eurostatin tilastot puhuvat puolestaan. Miesten ja naisten palkkaero on hieman kaventunut Euroopassa, mutta se oli tutkimusta laadittaessa edelleen 17 prosenttia. Miten tätä eroa voidaan kaventaa? Eurooppalaisten mielestä palkkaeroon liittyvä ongelma on ratkaistava mieluummin kannustustoimilla kuin sitovilla toimilla: o Kannustustoimet: - Palkkaero olisi poistettava ensisijaisesti (29 %; 30 % naisista ja 29 % miehistä) edistämällä naisten ja miesten aiempaa tasapuolisempaa edustusta kaikenlaisissa töissä (esim. sairaanhoitajat, sihteerit ja lentäjät). - Joka neljäs eurooppalainen (24 %; 22 % naisista ja 26 % miehistä) katsoo, että yrityksissä sovellettavien avointen palkka-asteikkojen on oltava ensisijaisena tavoitteena. o Sitovat toimet: - Taloudellisten seuraamusten määräämistä yrityksille, jotka eivät maksa samaa palkkaa naisille ja miehille, pitää ensisijaisena toimenpiteenä 24 prosenttia eurooppalaisista (27 % naisista ja 22 % miehistä). - Eurooppalaisista 16 prosenttia (16 % naisista ja 15 % miehistä) kannattaa ensisijaisesti taloudellisten seuraamusten määräämistä tapauksissa, joissa naisille ei anneta yhtäläisiä mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Jäsenvaltioiden välillä on havaittavissa huomattavia eroja, jotka vaihtelevat 19 32 prosenttiyksikköä. Pieniä eroja on havaittavissa myös euroalueen ja sen ulkopuolisten valtioiden välillä sekä EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneiden ja siihen vuonna 2004/2007 liittyneiden valtioiden välillä. 9
B. Miten yksityis- ja työelämä voidaan sovittaa paremmin yhteen? Naisilla, joilla on useampi kuin yksi lapsi, on enemmän vaikeuksia yksityis- ja työelämän yhteensovittamisessa. Tuoreet Eurostatin tilastot osoittavat, että lapsettomien naisten työllisyysaste on Euroopassa 75 prosenttia ja ainoastaan 54 prosenttia naisilla, jolla on vähintään kolme lasta. Työllisyysaste on sen sijaan 80 prosenttia lapsettomilla miehillä ja 85 prosenttia miehillä, joilla on vähintään kolme lasta. Eurooppalaisista vastaajista 37 prosenttia (37 % naisista ja 36 % miehistä) katsoo, että ensisijaisesti on pyrittävä helpottamaan lastenhoidon saatavuutta kodin ulkopuolella. Vastaajista 30 prosenttia (30 % naisista ja 30 % miehistä) kannattaa ensisijaisesti joustavuuden lisäämistä yrityksissä ja julkisissa palveluissa. Lisäksi 29 prosenttia vastaajista (30 % naisista ja 29 % miehistä) kannattaa naisten ja miesten tasapuolista osallistumista kotitöihin sekä lasten ja huollettavien hoitoon. Tässäkin asiassa jäsenvaltioiden välillä on erittäin merkittäviä eroja: 26 prosenttiyksikköä lastenhoidon kohdalla ja 28 prosenttiyksikköä joustavuuden sekä miesten ja naisten tasapuolisen kotitöihin osallistumisen kohdalla. C. Mistä naisten epävarma tilanne johtuu? Eurostatin tiedoista ilmenee erittäin selvästi, että naiset joutuvat miehiä herkemmin epävarmaan tilanteeseen. Vuonna 2008 miesten työllisyysaste oli 73 prosenttia, kun se oli naisilla ainoastaan 59 prosenttia (-14 prosenttiyksikköä). Miehistä 8 prosenttia ja naisista 31 prosenttia (+23 prosenttiyksikköä) teki osa-aikatyötä. Köyhyysriski oli 16 prosentilla miehistä ja 17 prosentilla naisista. Tarkasteltaessa epävarmojen tilanteiden syitä Euroopan unionissa miesten ja naisten vastauksissa ei ole käytännössä eroja: Merkityksellisempää on se, että epävarma työ (esim. kausityö tai tilapäistyö) aiheuttaa naisille rahoituksellisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia. Näin ajattelee 34 prosenttia eurooppalaisista vastaajista (34 % naisista ja 33 % miehistä). Vastaava osuus eurooppalaisista vastaajista (34 %; 34 % naisista ja 34 % miehistä) mainitsee yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntymisen. Uran keskeytykset ja/tai osa-aikatyön, jotka johtuvat perheeseen liittyvistä velvollisuuksista, mainitsi 31 prosenttia eurooppalaisista vastaajista (33 % naisista ja 30 % miehistä). 10
Palkkaeron mainitsi 26 prosenttia vastaajista (26 % naisista ja 25 % miehistä). Viimeinen syy vastaajien epävakaaseen tilanteeseen on osa-aikatyö (20 %; 20 % naisista ja 20 prosenttia miehistä). Jäsenvaltioiden välisistä eroista voidaan todeta, että EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneiden ja siihen vuonna 2004/2007 liittyneiden valtioiden välillä on havaittavissa suuria eroja. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat mainitsevat todellakin ennen kaikkea "uran keskeytykset ja/tai osa-aikatyön, jotka johtuvat perheeseen liittyvistä velvollisuuksista, ja vaikutuksen eläkkeen määrään" sekä "yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntymisen". Toisaalta he pitävät "epävarmaa työtä" (esim. kausityö tai tilapäistyö) merkityksettömämpänä syynä. Euroalueella asuvien vastaajien useimmin mainitsemat syyt ovat yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntyminen sekä naisten ja miesten palkkaero. III. ÄITIYS- JA ISYYSLOMA A. Äitiysloma Euroopan parlamentti on hiljattain todennut kannattavansa sitä, että kaikissa jäsenvaltioissa myönnetään vähintään 20 viikon pituinen äitiysloma, jonka aikana maksetaan täysi palkka. Euroopan unionin erilaisten sosiaalijärjestelmien vuoksi tuloksia voidaan analysoida ainoastaan jäsenvaltioiden tasolla liitteiden perusteella. Taulukossa esitetään kysymyksen tulokset, äitiyslomaviikkojen määrä ja palkan suuruus. Yhdessätoista valtiossa äitiysloma on vähintään 20 viikkoa. Äitiysloman aikana maksetaan täysi palkka ainoastaan kolmessa valtiossa. Muissa valtioissa korvaus on 55 90 prosenttia. Niistä 16 valtiosta, joissa äitiysloma on alle 20 viikkoa, 12:ssa maksetaan sen aikana täysi palkka. Tarkasteltaessa tuloksia jotkin vastaukset voivat tuntua yllättäviltä, jos niitä arvioidaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Jotkin vastauksissa ilmenevät ristiriidat voivatkin johtua siitä, ettei vastaaja tunne voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä. 11
Vastaajille esitettiin useita äitiyslomaa koskevia kysymyksiä: 1. Kannatatteko yleistä 20 viikon pituista äitiyslomaa, jonka aikana maksetaan täysi palkka? Kun eurooppalaisille vastaajille oli esitetty hyödyt (merkittävä sosiaalinen edistys) ja haitat (kyseisten valtioiden talouksille aiheutuvat suuret kustannukset), lähes 80 prosenttia (78 %) kannatti 20 viikon pituista äitiyslomaa, jonka aikana maksetaan täysi palkka. o Vastaajista 34 prosenttia pitää tätä "erittäin hyvänä asiana" ja 44 prosenttia "melko hyvänä asiana". o Ainoastaan 12 prosenttia vastaajista on päinvastaista mieltä. o Heistä 6 prosenttia ei pidä tätä hyvänä eikä huonona asiana, ja 4 prosenttia ei ole ilmaissut mielipidettään. Naiset (79 %) katsovat hieman miehiä (76 %) useammin, että 20 viikon pituinen äitiysloma, jonka aikana maksetaan täysi palkka, olisi hyvä asia. 2. Pitäisikö äitiysloman olla pitempi vai pitäisikö sen aikana saada enemmän palkkaa? Eurooppalaisilta kysyttiin, kannattavatko he pitempää äitiyslomaa, vaikka sen aikana maksettaisiin vähemmän palkkaa, vai lyhyempää äitiyslomaa, jonka aikana maksettaisiin täysi palkka. Vastaajista 43 prosenttia kannattaa pitempää äitiyslomaa, vaikka sen aikana maksettaisiin vähemmän palkkaa: o Miesten (41 %) ja naisten (46 %) välillä on 5 prosenttiyksikön ero. o Lisäksi on syytä panna merkille, että paremmin koulutetut vastaajat kannattavat äitiysloman pidentämistä ilman täyttä palkkaa (48 prosenttia verrattuna 38 prosentin osuuteen vähemmän koulutetuilla). Vastaajista 30 prosenttia kannattaa lyhyempää äitiyslomaa, jonka aikana maksettaisiin täysi palkka. Lisäksi joka viides eurooppalainen (20 %) vastasi spontaanisti, ettei hän halua asiaan mitään muutosta. 3. Vaikuttaako äitiysloma kielteisesti naisten uraan? Valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että äitiysloma vaikuttaa kielteisesti naisten uraan. Näin ajattelee kuusi kymmenestä eurooppalaisesta (58 %), 38 prosenttia vastaajista on päinvastaista mieltä ja 4 prosentilla ei ole mielipidettä asiasta. 12
Naisten ja miesten vastaukset ovat varsin samanlaisia. Naisista 59 prosenttia katsoo äitiysloman vaikuttavan kielteisesti naisten uraan, kun vastaava osuus on miehillä 58 prosenttia. Vastaajien ikä näyttää vaikuttavan selvästi mielipiteeseen. Vähintään 55-vuotiaista 61 prosenttia katsoo äitiysloman vaikuttavan kielteisesti naisten uraan, kun 50 prosenttia 15 24-vuotiaista on tätä mieltä. B. Isyysloma 1. Millä ehdoin jäisitte isyyslomalle? Kansalliset lainsäädännöt poikkeavat hyvin paljon toisistaan, kuten äitiysloman kohdalla. Tarkempia valtiokohtaisia tietoja esitetään liitteessä olevassa taulukossa. Niissä 11 valtiossa, joissa ei myönnetä isyyslomaa, (Saksa, Itävalta, Kypros, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Malta, Tšekki, Slovakia ja Ruotsi) miehet ja naiset kannattavat yhtä paljon isyysloman käyttöönottoa (keskimäärin kahden viikon pituinen isyysloma, jonka aikana maksetaan täysi tai osittainen palkka). Todellakin 71 prosenttia miehistä jäisi isyyslomalle, jos se olisi mahdollista heidän kotimaassaan, ja 73 prosenttia naisista kannustaisi kumppaniaan hakemaan isyyslomaa. Edellä mainituissa 11 valtiossa tähän kysymykseen kieltävästi vastanneita miehiä pyydettiin selvittämään, millä ehdoin he päättäisivät jäädä isyyslomalle. On mielenkiintoista panna merkille, että vastaajat jakautuivat melko tasaisesti kolmeen ryhmään: o Hieman alle kolmannes (32 %) muuttaisi mielipidettään, jos he voisivat olla varmoja siitä, ettei isyysloma vaikuta heidän uraansa. o 31 prosenttia jäisi isyyslomalle, jos siitä maksettaisiin täysi palkka. o Hieman yli kolmannes vastaajista (33 %) ei jäisi isyyslomalle millään taloudellisilla ehdoilla. o Lopuksi voidaan todeta, että hieman yli kymmenesosa miehistä (12 %) vastasi, ettei tämä asia koske heitä. 13
I. NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Euroopan parlamentti on jo vuosien ajan pyrkinyt jatkuvasti torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tällaisiin rikoksiin syyllistyneet jäävät liian usein ilman rangaistusta. Väkivallanteot on estettävä ennen kaikkea kansallisen lainsäädännön avulla. Euroopan parlamentin mielestä tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei tällä alalla tarvittaisi myös Euroopan unionin toimintaa. Eurooppalaisten vastaukset osoittavat selvästi, että he ovat yhtä huolissaan tästä asiasta. A. Mitä toimia EU:n on toteutettava torjuakseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa? Eurooppalaisilta vastaajilta kysyttiin, mitä toimia EU:n olisi ensisijaisesti toteutettava tällä alalla. Kaksi viidestä eurooppalaisesta vastaajasta (39 %; 38 % naisista ja 39 % miehistä) uskoo, että ensisijaisesti olisi jaettava uhrien tukemista koskevia parhaita käytäntöjä eri jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten välillä. Toiseksi vastaajat (26 %; 28 % naisista ja 24 % miehistä) mainitsevat Euroopan laajuisen maksuttoman puhelinnumeron perustamisen apua ja neuvontaa tarvitseville naisille. Alle viidennes eurooppalaisista (19 %; 18 % naisista, 20 % miehistä) katsoo, että Euroopan laajuiset tiedotuskampanjat ovat ensisijainen toimenpide naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Lopuksi voidaan todeta, että 10 prosenttia eurooppalaisista (10 % naisista ja 10 % miehistä) pitää eurooppalaisen naisiin kohdistuvan väkivallan seurantakeskuksen perustamista ensisijaisena toimenpiteenä. 14
B. Pitäisikö lähestymiskielto laajentaa koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita? Naista väkivaltaisesti kohdelleelle henkilölle määrätään hyvin usein lähestymiskielto. Se on nykyään voimassa ainoastaan kyseessä olevan jäsenvaltion alueella. Pitäisikö lähestymiskielto laajentaa koskemaan myös kaikkia muita EU:n jäsenvaltioita? Eurooppalaisten mielestä vastaus on täysin selvä: 89 prosenttia vastaajista (90 % naisista ja 88 % miehistä) katsoo, että yhdessä valtiossa määrätyn lähestymiskiellon eli tuomioistuimen päätöksen, joka estää väkivaltaan syyllistynyttä lähestymästä uhriaan, olisi oltava voimassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Lisätiedot: Yleisen mielipiteen seurantayksikkö SuiviOpinionPublique@europarl.europa.eu Jacques Nancy (+32 2 284 24 85) Jonas Trifot (+32 2 284 06 45) Elise Defourny (+32 2 284 11 23) Saïd Hallaouy (+32 2 284 60 73) Nathalie Lefèvre (+32 2 284 12 26) Luisa Maggio (+32 2 284 14 21) 15