LOMMILA OSANA ESPOON KESKUKSEN KOKONAISUUTTA

Ote animaatiosta Havainnekuvia vuodelle 2050 Arkkitehdit Tommila Oy 2010 LOMMILA OSANA ESPOON KESKUKSEN KOKONAISUUTTA RAPORTTI 08.11.2012 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS

2

4 JOHDANTO 5 6 7 8 9 10 1. ALUEELLISIA LÄHTÖKOHTIA 1.1. Maakuntakaava 1.2. Yleiskaava 1.3. Espoon keskuksen kehittämisohjelma 1.4. Asukasmääräennusteet 1.5. Ympäristövaikutusselvitys (YVS) SISÄLLYSLUETTELO 11 12-13 14 15 16 17-18 19 20 21 22 2. ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNE 2.1. Espoon keskuksen kehittämistoimet 2.2. Espoontori - Entresse kauppakeskushanke 2.3. Virastokeskuksen palvelurakenteen ja palveluiden uudistaminen 2.4. Espoon asema - Lommila akseli 2.5 Nimismiehenpellon kehittäminen 2.6. Espoon keskuksen alueen liikenteellinen tavoiteverkko 2.7. Jalankulku- ja polkupyöräreitit 2.8 Joukkoliikenteen kehittäminen 2.9. Liikenneverkoston kehittäminen 23 24 24 25 25 26 27 3. KAUPALLINEN KOKONAISUUS JA MUUT PALVELUT 3.1. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 3.2. Lommilan kauppakeskuksen markkina-alue 3.3. Palveluverkko ja ostovoima 3.4. Työpaikat 3.5. Lommilan kauppakeskuksen liiketilajakauma 3.6. Alueen palvelutarjonta 28 TYÖRYHMÄ 3

JOHDANTO Raportin tarkoituksena on antaa kokonaiskuva siitä miten Espoon keskuksen eri osa-alueiden suhde tulee kehittymään tulevina vuosina. Tähän raporttiin on kerätty aineistoa, joita on teetetty Espoon keskuksen kehittämisalueelle eri hankkeiden yhteydessä. Lisäksi raporttiin on kerätty aineistoa jotka kuvaavat osaa niistä kehittämistoimenpiteistä, joilla Espoon kaupunki toteuttaa kaupunginhallituksen v. 2003 hyväksymää Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa erityisesti niiltä osin, jotka koskevat Lommilan ja asemanseudun muodostamaa kaupunki- ja palvelurakenteellista kokonaisuutta. Sisältö jakautuu kolmeen osaan: Espoon keskuksen suunnittelun lähtökohtia taustoittavaan osioon, alueen tulevan kaupunkirakenteen ja liikenteellisiä tavoitteita kartoittavaan osioon, ja lopuksi osioon, jossa kuvataan alueen tulevia kaupanrakenteen vaikutuksia ja palveluita. 4

1. ALUEELLISIA LÄHTÖKOHTIA 5

1.1. Maakuntakaava Voimassa oleva ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistama maakuntakaava sallii merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan suuryksikön toteuttamisen Lommilan alueelle. Päivittäistavarakaupan määrityksen osalta maakuntakaava on määräävä. Valmisteilla olevassa toisessa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Lommilan alueen kaupallisten palveluiden enimmäismitoitukseksi on esitetty 200 000 k-m². Maakuntahallitus päätti 5.11.2012 kokouksessaan, että maakuntakaavaan tullaan Lommilassa esittämään enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle (10 000 k-m2). Maakuntavaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen ja sen vahvistaa ympäristöministeriö (arviolta vuonna 2014-15). Asemakaavaehdotuksessa Lommilan kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan enimmäismäärä on 8 800 k-m² ja kauppakeskuksen koko on 110 000 k-m². Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta 2006 6

1.2. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Voimassa olevassa Espoon pohjoisosien yleiskaavan osassa I Espoon aseman seutu on pääosin keskustatoimintojen aluetta, C, julkisen palveluiden ja hallinnon aluetta, PY, ja kerrostalovaltaista asuntoaluetta, AK. Espoonjoen laakso on pääosin virkistysaluetta, V. Lommilan sekä Nimismiehenpellon alueet ovat yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta, PK. Jokilaakso lähiympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä ja lisäksi tuomiokirkon ympärillä on hautausmaa-aluetta, EH. Alueella on myös joitakin pääulkoilureittivarauksia, joista osa on jo toteutunut. Ote Espoon pohjoisosien yleiskaavasta 1996 7

1.3. Espoon keskuksen kehittämisohjelma Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että: Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie-Espoonportti-Kirkkokatu-Nimismiehenpelto -katukokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisella keskusalueella radanvarsikeskusta kehitetään alueellisten palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta kehitetään seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. teksti ja kuva: Espoo keskuksen kehittämisohjelma 2003 KH 3.6.2003 8

1.4. Asukasmääräennusteet Vuonna 2010 Vanhan-Espoon väkiluku oli noin 36 000. Vanha-Espoo on asukasmäärältään Espoon neljänneksi suurin suuralue. Ennusteiden mukaan suuralueen väkiluku tulee vuosina 2010-2020 kasvamaan toiseksi eniten Espoon suuralueista, noin 6200 asukkaalla. Väestö ja väestömitoitus 2010-2020 - 2030 Espoon suuralueilla, Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 (2011) 9

1.5. Ympäristövaikutusselvitys (YVS) Lommilan kauppakeskuksen yhteydessä on teetetty ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty suunnittelun tarkentuessa. Vaikutusten arvioinnin lopputuloksissa ja johtopäätöksissä (s. 52) todetaan mm., että: Lommilan asemakaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä Uudenmaan maakuntakaavan ja Espoon pohjoisosien yleiskaavan mukainen. Lommilan asemakaava mahdollistaa Lommilan kehittämisen seudullisestikin merkittäväksi kaupalliseksi alueeksi, joka tulee olemaan myös tärkeä työpaikka-alue. Espoon keskuksesta ja Lommilasta on mahdollista kehittää toimiva aluekeskus. Edellytyksenä on, että keskusta-akselia ja alueiden välistä yhteyttä kehitetään ja kaupunkirakennetta tiivistetään samanaikaisesti Lommilan rakentamisen kanssa. (Lommilan kauppakeskus asemakaava, Ympäristövaikutusselvitys vaihtoehto B, WSP / Trafix Oy 5.12.2008, päivitys 8.6.2012) ASEMAN SEUTU MIKKELÄ NIMISMIEHENPELTO LOMMILA Aseman seutu - Nimismiehenpelto - Lommila -akseli 10

2. ESPOON KESKUKSEN KAUPUNKIRAKENNE JA LIIKENNE 11

2.1. Espoon keskuksen kehittämistoimet Espoon keskuksen kehittämisohjelman 2003 lisäksi on Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 14.3.2011 hyväksymässä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelmassa 2011-2020 esitetty kymmenen alueen keskeisintä hanketta, joilla ohjataan kaupunkirakenteen tiivistymistä: 1. Suviniitty Alueesta rakennetaan lähivuosina tiivis ja kaupunkimainen uusi kaupunginosa, jonne on mahdollista muuttaa lähes 2000 uutta asukasta. 2. Suvela Suvelan kehittämistä jatketaan syksyllä 2011 valmistuneen vision mukaisesti. 3. Espoontori-Entresse kauppakeskushanke Tavoitteena on laajentaa kauppakeskuksia siten, että kauppakeskukset yhdessä muodostavat toimivan ja vetovoimaisen kaupallisen yksikön. 4. Lommilan kauppakeskushanke Hankkeen myötä Lommilan ja ympäristön väyliä ja kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan huomattavasti. Hanke toimii merkittävänä kehityssysäyksenä Espoon keskuksen kaupunkiuudistukselle. 5. Aseman matka- ja palvelukeskus Valmistautuminen kaupunkiradan rakentamiseen. Luodaan edellytykset hyville liikenneyhteyksille kaikilla kulkumuodoilla. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman 2011-2020 seurantaraportti 2012 KSK 14.09.2012 12

6. Virastokeskuksen palvelurakenteen ja palveluiden uudistaminen Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liikeja julkisrakentamista. 7. Omnian kampushanke Omnian laajentumismahdollisuudet ja nykyisen kampuksen kehittäminen sekä InnoOmnian toimintaedellytysten parantaminen. 8. Suvela-Lommila akseli Tutkitaan akselin liikenneyhteyksien kehittämistä laatu- ja palvelutasoltaan korkeatasoisiksi siten, että yhteydet rakennetaan akselin palvelutarjontaan kiinteästi kytkeytyvinä. 9. Kirkkojärven ja Espoonjoen ympäristö Puistosta muodostuu monipuolinen viher- ja virkistysalue Espoon keskuksen kaupunkirakenteessa. Kirkkojärvenpuiston kautta kulkee alueellinen kevyenliikenteen pääreitti. 10. Keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen Espoon keskuksen alueella tutkitaan mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja ja muita toimia siten, että keskuksen kaupunkirakenne eheytyy ja keskukselle tulee selkeämmin havaittavat rajat. Saapuminen eri suunnista Espoon keskukseen tehdään selkeämmäksi. Entresse, kauppakeskus ja kirjasto v. 2008, Arkkitehtitoimisto HKP Oy Kirkkojärven koulu v. 2010, Verstas Arkkitehdit Oy 13

2.2. Espoontori-Entresse kauppakeskushanke Siltakadun ympäristöä vahvistetaan keskustamaisena kaupan ja muiden palvelujen keskuksena. Espoontorin kauppakeskuksen ja rautatien väliin sijoitetaan kaupunkirataan liittyen liityntäbussien terminaali. Radan pohjoispuolelle puolestaan suunnitellaan kaukobussien terminaalia. Tulevaisuudessa Entressen ja Espoontorin kauppakeskukset yhdistävä kauppakäytävä liittää Siltakadun eri puolet luontevasti toisiinsa ja parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä siten, että palveluiden kautta muodostuu korkeatasoinen reitti Entresse - Espoontori - Asema. Erillisten kauppakeskusten yhdistäminen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja laajentaminen yhteensä noin 40 000 m²:n yksiköksi parantaa palveluja entisestään ja vahvistaa aseman seudun kaupallista vetovoimaa kilpailussa muiden aluekeskusten kanssa ja Lommilan tulevia kaupallisia palveluja ajatellen. Päivittäistavarakaupan määrä kasvaa kysyntää vastaavaksi. Espoon keskus - Kiinteistön kehittämissuunnitelma luonnos D 17.10.2012 (CapMan) 14

2.3. Virastokeskuksen palvelurakenteen ja palveluiden uudistaminen Valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista. Tavoitteena on parantaa jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä asemalta Espoonjokilaaksoon ja Omnian kampukselle. Laajemmin selvitetään myös radanvarren kehittämistä kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Kulkuyhteydet Lommilaan ja pohjoisen suuntaan aina Nuuksioon saakka huomioidaan suunnittelussa. Asemalle tavoitellaan sujuvien yhteyksien lisäksi mm. laadukkaita sääsuojattuja pyöräpysäköintipaikkoja. Espoon keskukseen tavoitellaan 500 liityntäpysäköintipaikkaa ajoneuvoille ja 600 polkupyörille. Katusuunnittelussa huomioidaan käyttäjien sujuvat vaihtoyhteydet joukkoliikennevälineestä toiseen. Virastokeskuksen ja ympäristön tavoitteet KSK 27.06.2012 Virastokeskus, havainnekuva asemakaavanmuutos KSK 2012 15

2.4. Espoon asema - Lommila akseli Osa-alueita yhdistää keskeinen Kirkkokatu. Katua jaksottavat kaupunkimaiset tilat, joiden ympärille sijoittuu alueen tärkeitä palveluita ja keskeisiä toimijoita, sekä Espoonjokilaaksoon avautuvat pitkät näkymät sillan kohdalla. Lommilan ja Nimismiehenpellon kehittyessä puistokatu ohjataan kulkemaan Nimismiehenpellon alueen kautta suoraan Lommilaan. Reitin kokonaispituus on noin 1,6 km. Selvityksissä on tutkittu Kirkkokadun liikenneyhteyksien kehittämistä laatu- ja palvelutasoltaan korkeatasoisiksi siten, että yhteydet rakennetaan akselin palvelutarjontaan kiinteästi kytkeytyvinä. Kirkkokadun kehittäminen puistokatumaiseksi yhteydeksi mahdollistaisi esimerkiksi entistä sujuvammat pyöräily- ja jalankulkureitit kadun yhteyteen. Liikenteen lisääntyessä on mahdollista erotella jalankulku ja pyöräily toisistaan erillisille väylille tai kaistoille myös rakenteellisesti. Kulkumuotojen erottelu parantaisi mm. pyöräilyn nopeutta ja jalankulkijoiden turvallisuutta. Helsinki: Hietalahden tori - kauppatori 1,6 km N Kirkkokatu välillä Espoonportti - Espoontie, periaatteellinen liikennekaavio Kirkkokadun poikkileikkaus, nykytilanne ja kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys 2011 16

2.5. Nimismiehenpellon kehittäminen Nimismiehenpellon maankäyttö on nykyisin pääosin osoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakentamiselle. Tulevaisuuden tavoitteena on muuttaa alueen nykyistä painopistettä monipuolisemmaksi, mm. uudella asuinkortteleiden vyöhykkeellä, palveluita lisäämällä ja vähitellen poistamalla alueelta teollisuus- ja varastotiloja. Maankäyttö samalla tehostuu olemassa olevan rakenteen pohjalta tulevan puistokadun varrelle. Nimismiehenpelto muuttuu Lommilan kehityksen myötä. Alueelle tehtyjen kehityskuvien ja visioiden pohjalta Lommila ja Nimismiehenpelto kehittyvät tulevaisuudessa tiiviiksi ja kaupunkikuvaltaan ehjäksi kokonaisuudeksi. Välittömästi Kehä III sisäpuolelle sijoittuvalla alueella on myös merkitystä pääkaupunkiseudun porttina lännestä saavuttaessa. Nimismiehenpelto, Espoo Havainnekuva, Ratkaisumalli 2, 12.01.2009 (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Nimismiehenpelto-Muurala, Espoo Ideatarkastelu, Vaihtoehto A, 31.01.2009 (Linja Arkkitehdit Oy) seuraava sivu: Nimismiehenpelto: Toimenpiteet Espoon keskus, Visio 2030, 23.5.2012 (luonnos) (Helsinki Zürich Office Oy) 17

18

2.6. Espoon keskuksen alueen liikenteellinen tavoiteverkko Tavoiteverkko on vuodelle 2030. Tavoiteverkon mukaan varaudutaan tulevaisuuden yhteystarpeisiin kaikilla liikennemuodoilla. Tavoiteverkossa on huomioitu mm. Espoon raideliikennevision mukainen varautuminen pikaraitiotieyhteyteen Jorvista Lommilan kautta Espoon keskukseen, josta jatketaan Suvelan kautta Tapiolan suuntaan. raitiotien toteutumiseen saakka sujuvat bussiyhteydet mm. Espoon asemalle pyöräily- ja kävely-yhteydet ovat turvalliset ja luontevat yhteydet muodostavat laadukasta ja viihtyisää jalankulkuympäristöä hyvät kävely-yhteydet pysäkeille sujuvat yhteydet ulkoilu- ja virkistysreiteille sujuvat ajoneuvoliikenteen yhteydet ympäröivään katuverkkoon ja yhteydet pääväylille Selitykset Espoon keskuksen alueen liikenteellinen tavoiteverkko, KSK 01.11.2012 19

2.7. Jalankulku- ja polkupyöräreitit Espoossa on käynnistynyt v. 2012 pyöräilyn edistämisen suunnitelma, jonka tarkoituksena on laaja-alaisesti tutkia pyöräilyn suunnitelmien tarpeita ja tavoitteita. Espoon keskuksen aseman seudun kaavoissa otetaan huomioon mm. pyöräpysäköintipaikat sekä sujuvat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Pyöräily- ja kävely-yhteyksiä ja -järjestelyjä aseman seudulle ympäröiviltä alueilta, myös Lommilan suunnasta, kehitetään huomattavasti. Polkupyörien liityntäpysäköinnille varataan vähintään 600 ympäristöltään laadukasta, säänsuojassa olevaa pysäköintipaikkaa. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet aseman seudun ja Lommilan välillä ovat sujuvat. 1,6 km:n etäisyys on erityisesti pyöräilijöille houkutteleva. Koko yhteysvälillä on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Yhteys on toimiva, suora ja turvallinen. Risteämistä ajoneuvoliikenteen kanssa on vain 1-2 kohdassa. Lommilasta Espoontien ja Lehtimäen kautta pääsee kulkemaan pyörällä ja jalan Kirkkokadulle ja edelleen asemalle. Reitillä on idylliset näkymät Espoonjokilaakson suuntaan. Suuri osa reitistä on osa valtakunnallista pyörämatkailureittiä. Lommilan alueelta on yhteys myös alikulkua pitkin Turunväylän ali Nimismiehenpellon alueelle. Lommilan toteuttamisen yhteydessä jalankulku- ja polkupyöräyhteyksiä kehitetään ja parannetaan edelleen. Lommilan pyöräpysäköintipaikkojen määrä kaavan mukaan on vähintään 600 paikkaa kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen. Pyöräily-yhteydet Espoon aseman ja Lommilan välillä Näkymä Lommilaan johtavan pyöräilyreitin varrelta Lehtimäeltä 20

2.8. Joukkoliikenteen kehittäminen Bussiliikenteen palvelutarjonta alueella on nykyisellään hyvä ja monipuolinen. Lommilan kaava-alueelta on kattavat bussiyhteydet eri suuntiin ja erityisen hyvät yhteydet Espoon keskukseen. Matka-aika on noin viisi minuuttia ja vuoroväli tiheä. Nykytilanteessa Espoon keskuksen ja Jorvin välillä on hyvä palvelutaso. Lommilan kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä on suunniteltu joukkoliikenteen toimenpiteitä mm. Espoontielle. Kaista- ja pysäkkijärjestelyjä kehitetään joukkoliikenteen luotettavuuden parantamiseksi. Parantamistoimenpiteiden myötä varmistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset myös jatkossa. Erityisesti hyviin yhteyksiin Jorvin sairaalan suuntaan on suunnittelussa kiinnitetty huomiota. Joukkoliikenteen järjestämisedellytykset ovat riittävän suuri käyttäjäjoukko linjan palvelualueella ja riittävä käyttäjätiheys. Tärkeintä on jo suunnitteluvaiheessa varmistaa riittävä asiakaspohja alueella. Jos esitetty järjestelmä on arvioitu asiakasjoukoltaan riittävän suureksi, syntyy mahdollisuus ekotehokkaaseen liikkumiseen ja lisäksi yhteydet alueen ulkopuolelle osana PKS:n koko liikennejärjestelmää. Joukkoliikennejärjestelmän edellytyksiä ja siten myös sen ekotehokkuutta parantavat myös hyvä yhteydet seudun muihin keskuksiin (erityisesti pääkeskukseen). Espoon asemalla varaudutaan matkakeskukseen kaupunkiradan myötä. Espoon raideliikennevisio -selvityksen mukaisesti varaudutaan pikaraitiotieyhteyteen alueella. Linja kulkisi Jorvista Lommilan ja Nimismiehenpellon kautta Espoon keskukseen, josta edelleen Suvelan kautta Tapiolan suuntaan. Kävelykaupunki Espoon keskus, Visio 2030, 23.5.2012 Lommilan linja-autoliikenteen aamuvuorot vuonna 2009 21

2.9. Liikenneverkoston kehittäminen Lommilan toteutuessa alueen liikenneverkostoa kehitetään kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaisesti. Alueen kokoojakatu liittyy olevaan katuverkkoon Espoontielle kaksikerroksisen kiertoliittymän kautta, Nimismiehenpeltoon Turunväylän ali, ja Kehä III:n ali uudella Nupurintieltä tulevalla yhteydellä. Kaava mahdollistaa myös toisen yhteyden Turunväylän ali Nimismiehenpeltoon. Yhteys yhdistäisi tulevaisuudessa kaavaalueen puistokatuna Kirkkokadulle ja siitä edelleen Espoon keskukseen. Kaavassa mahdollistetaan kauppakeskuksen pysäköinti maan alla kolmessa tasossa. Kaavassa on myös varattu tilaa saattoja liityntäpysäköinnille. Moottoriteille (Kehä III ja Turunväylä) on yhteydet Lommilasta Espoontien ja Nupurintien kautta. Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Pysäkit ja joukkoliikennekaistat vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan rakentumisen myötä Espoontiellä ja Nupurintiellä. Kaavaehdotuksessa on huomioitu mahdollinen pikaraitiotie Espoon keskuksesta. Pikaraitiotievaraus sijoittuu asemakaavaalueella Lommilankadun varteen, josta se jatkaa kohti itää Jorvin sairaalan suuntaan. Pikaraitiotiepysäkki voidaan sijoittaa Lommilankadulle kauppakeskuksen keskeisen sisäänkäynnin läheisyyteen. Katukartta, Lommilan kunnallistekniikan yleissuunnitelma Ramboll Oyj 2012 22

3. KAUPALLINEN KOKONAISUUS JA MUUT PALVELUT 23

3.1. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Laskelma kertoo kunkin alueen kaupallisesta omavaraisuudesta, eli siitä miten kaupallinen omavaraisuus toteutuu alueella. Kartassa alueet, joille siirtyy ostovoimaa muualta on väritetty punaisella ja alueet, joilta ostovoima siirtyy muualle, on esitetty sinisellä. Nykytilanteessa ostovoima siirtyy Vanhan- Espoon alueelta muualle: 46 % päivittäistavarakaupan ostoksista tehdään muualla, erikoiskaupan osalta osuus on 75 %. Lommilan kauppakeskuksen toteutuessa kokonaisuudessaan, autolla ajettavat kilometrit vähenevät pääkaupunkiseudulla noin 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. 3.2. Lommilan kauppakeskuksen markkina-alue Lommilan kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha-Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähi-alueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä alueita ovat Kauklahti, Viherlaakso-Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II -markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi kauemmista alueista lähimmät eli Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät Espoon tilastoalueilla vuonna 2009, Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 (2011) 24

3.3. Palveluverkko ja ostovoima Ennusteet perustuvat olemassa oleviin, tiedossa oleviin hankkeisiin ja niistä tehtyihin selvityksiin. Ennusteiden tarkkuus pienenee mitä kauemmaksi tulevaisuuteen katsotaan. Liiketilanlisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Oheisessa kuvassa on liiketilanlisätarve oletettu kasvavan tasaisesti tarkastelujakson ajan. Näin vuonna 2015 vähimmäistarve on yli 50 000 k-m² ja enimmäistarve 100 000 k-m². Vuonna 2020 liiketilan lisätarve on yhteensä 95 000-180 000 k-m². Lommilan kauppakeskus vastaa alueen tarpeeseen vuonna 2016, mutta heti tämän jälkeen tarve kasvaa Lommilaa suuremmaksi eli antaa perusteita myös muiden hankkeiden toteuttamiseen. (Lommilan kaupallinen selvitys 2009, Tuomas Santasalo Ky) Tämän hetkinen arvio Lommilan liikekeskuksen ensimmäisen osan (60 000 k-m²) toteutumiselle on vuosina 2016-2017, mahdolliset valitukset ja rakennuslupaprosessi mukaan lukien. Vähimmäistarve Enimmäistarve Lommilan kauppakeskus (2. toteutusvaiheen jälkeen yhteensä 110 000 k-m²) Kauppakeskuksen arvioitu 1. toteutusvaiheen ajankohta (60 000 k-m²) 3.4. Työpaikat Kauppakeskus synnyttää valmistuttuaan noin tuhat uutta palvelualan työpaikkaa Espoon keskukseen. Rakennusaikana työllistämisvaikutus on noin 2 500 miestyövuotta. Lommilan päämarkkina-alueen liiketilan lisätarve vuosina 2009-2030 Lommilan kauppakeskus, Markkina-analyysi, Santasalo 12.10.2009 25

3.5. Lommilan kauppakeskuksen liiketilajakauma Kauppakeskusten pinta-ala painottuu päivittäistavara- ja tavaratalokauppaan. Elintarvikekauppaa ei näistä luvuista pysty erottamaan. Toinen merkittävä painotus on pukeutumisella eli muotikaupalla. Kauppakeskuksissa on myös muita erikoisliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita sekä kaupallisia ja julkisia palveluita. Lommilan osalta kaupallisia palveluita ei alustavassa suunnitteluvaiheessa ole erotettu muusta erikoiskaupasta. Lommilan kauppakeskus eroaa vertailussa olevista kauppakeskuksesta sen suurella tilaa vaativan kaupan ja sisustuskaupan osuudellaan. Ainoastaan Lempäälässä painotus on tähän toimialaan yhtä suurta. Muiden kauppakeskusten tarjonta painottuu Lommilaa enemmän muotikauppaan ja muuhun erikoiskauppaan sekä palveluihin. Tavoitteena on, että Lommilan kauppakeskus erottuu muista markkina-alueen kilpailijoista, jolloin se tavoittaa omaa aluetta laajemman asiakaskunnan varsinkin huonekalukaupan ja muun sisustuskaupan tarjonnallaan. Tarjonta täydentää Lommilan alueen nykyistä palvelutarjontaa ja muodostaa alueesta merkittävän huonekalu- ja sisutuskaupan keskittymän pääkaupunkiseudulla. Lommilassa sisustuskaupan tarjonta on keskitettyä Lommilan kauppakeskukseen sekä viereiseen Ikeaan ja Glomson Retail Parkiin. (Lommilan kaupallinen selvitys 2009, Tuomas Santasalo Ky) Liiketilajakauma kauppakeskuksissa 2008 Vuokrattavaan liikepinta-alaan perustuva jako Muut kauppakeskukset: Vapaa-aika ja muu erikoiskauppa saattaa sisältää pieniä määriä tilaa vaativaa kauppaa. Lommilassa kaupallisia palveluita ei ole erotettu erikoiskaupasta. Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry (Lommilan kaupallinen selvitys 2009, Tuomas Santasalo Ky) 26

3.6. Alueen palvelutarjonta Espoon keskus on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Alueen palvelutarjonta on jo nyt hyvää, Aseman seudulle on keskittynyt kaupungin hallinto tähän liittyvine palveluineen. Espoon keskuksen julkisia palveluja ovat nykyisin mm. kauppakeskus Entressen yhteydessä toimiva kirjasto, lukion yhteydessä toimiva uimahalli, terveyskeskus ja Keski-Espoon urheilupuisto. Muista palveluista keskeisimpiä ovat ammatillista koulutusta ja erilaisia palveluja tarjoava Omnia, sekä kirkon yhteyteen liittyvät palvelut. Espoon keskuksen lähipalvelut kasvavat asukasmäärän lisääntyessä. Tavoitteena on edelleen parantaa alueen palvelutasoa nykyisiä lisäämällä. Terveyspalveluita kehitetään Samarian alueella. Suunnitellun Perheiden talon toimintaidea on parantaa palvelujen saatavuutta. Palveluihin kuuluvat mm. perheneuvola, lastensuojelu ja siihen kuuluva perhetyö, lasten terapia- ja erityispalvelut sekä äitiys- ja lastenneuvola. Urheilupuistoa kehitetään entistä houkuttelevammaksi eri ikäisille. Lommilan asemakaava mahdollistaa sellaisten suurempien liikuntatilojen (5500 k- m², esim. jäähallin tai salibandyareenan) rakentamisen kauppakeskuksen yhteyteen, joiden sijoittaminen aseman viereen on järkevän kaupunkirakenteen vuoksi vaikeaa. Toteutuessaan Lommilan liikuntatilat täydentäisivät Espoon keskuksen liikuntapalveluja. Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma 2030, Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 (2011) 27

TYÖRYHMÄ Raportin on koonnut työryhmä: Mikko Kivinen projektinjohtaja, Espoon keskus -projekti, Espoon kaupunki Liisa Ikonen aluearkkitehti, Kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon kaupunki Silja Savolainen suunnitteluinsinööri, Kaupunkisuunnittelukeskus, Espoon kaupunki Hanna-Maria Virtanen arkkitehti, Arkkitehdit Tommila Oy 28