Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kaivopuisto-Onnela-Tähtitorni
Varhaiskasvatusyksikön esittely ja yhteystiedot Varhaiskasvatusyksikkö Kaivopuisto-Onnela-Tähtitorni toimii kolmessa eri toimipisteessä. Lapset ovat iältään 1-6- vuotiaita ja yksikön esiopetus on keskitetty päiväkoti Onnelaan. Kaikki toiminta on pedagogisesti suunniteltua ja se toteutuu toiminnallisissa pienryhmissä porrastetusti sisä- ja ulkotiloja hyödyntäen. Jokaiselle päivälle on varattu aikaa myös pitkäkestoiselle leikille. Päiväkoti Kaivopuisto sijaitsee vanhassa huvilarakennuksessa Kaivopuiston kupeessa puistomaisessa miljöössä meren äärellä. Osoite: Puistokatu 6, 00140 Helsinki, Puh. 09 310 22998 HUOM! Päiväkoti Kaivopuisto siirtyy väistötiloihin Kaisaniemeen os. Svante Olssonin puistokuja 1 päiväkodin peruskorjauksen ajaksi 8.1.-31.12.2018. Päiväkoti Onnelalla on pitkät perinteet. Tämä pohjoismaiden vanhin päiväkoti on perustettu Helsinkiin vuonna 1888. Osoite: Tehtaankatu 12 B 37, 00150 Helsinki, Puh. 09 310 44724 Päiväkoti Tähtitorni on rakennettu lasten päiväkodiksi vuonna 1987. Tämä pieni päiväkoti sijaitsee historiallisessa miljöössä Tähtitorninmäellä kirurgisen sairaalan vieressä. Osoite: Kasarminkatu 11-13, 00140 Helsinki, Puh. 09 310 44719 Päiväkodinjohtaja Nina Nissilä nina.nissila@hel.fi Puh. 09 310 44647 Varajohtaja Ulla Parviainen ulla.parviainen@hel.fi Puh. 09 310 44717
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle. Jatkuva oppiminen on yksikkömme toimintakulttuurin ydin, joka näkyy lasten ja aikuisten ajatusten jakamisessa, kuulemisessa ja uudenlaisten toimintatapojen kokeilemisessa. Yhteisömme ilmapiiri on avoin ja kunnioittava. Yksikössämme kannustetaan niin lapsia kuin henkilökuntaakin kokeilemaan ja ilmaisemaan mielipiteitään. Jokaista rohkaistaan yrittämään ja oppimaan myös virheiden kautta - yrittänyttä ei laiteta. Oppivan yhteisön kulmakivenä meillä on toiminnan ja osaamisen arviointi. Arviointia tapahtuu päivittäin ja lapsen vasu-prosessissa. Kaiken toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua. Osallisuus ja yhdessä tekeminen näkyvät pedagogiikassamme. Ne ovat osa oppimista ja vahvistavat yhteisöllisyyden tunnetta. Perheet ovat tiiviisti mukana yhteisömme toiminnassa ja kehittämisessä esimerkiksi vanhempainyhdistysten kautta. Tänä syksynä vanhempainilloissa vanhemmilla on ollut mahdollista osallistua ryhmien toiminnan suunnitteluun. Ammatillinen kehittyminen, sekä tiedon että osaamisen jakaminen ovat meille tärkeitä. Yksikkömme lähestymistapoja oman ammatillisen identiteetin kehittämiseksi ovat henkilökunnan pedagogiset kokoukset, joissa kehitetään ja suunnitellaan oman yksikön pedagogista toimintaa. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan myös ulkopuolisiin koulutuksiin oman osaamisen vahvistamiseksi. Syksyllä on alkanut henkilökunnan kouluttautuminen Mielenlukutaito-opintopiireissä, joiden keskiössä on henkilöstön ammatillisen identiteetin vahvistaminen: Henkilöstön ammatillinen minäkuva ja mentalisaatio, Turvallisen lapsiryhmän muodostaminen, Yhteiset toimintaperiaatteet, Puheeksi otto, Yhteistyö ja vuorovaikutus. Lähteinä on käytetty Mannerheimin lastensuojeluliiton Mielenlukutaito materiaalia, Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaa 2017. Henkilökunnan kehittämispäivänä henkilökuntaa koulutettiin monilukutaitoon mediakasvatuksessa ja digivälineiden pedagogiseen käyttöön lasten kanssa. Keväällä henkilökunnan osaamista päivitetään Mini-verso vertaissovitteluun, jonka avulla lapsia opetetaan sovittelemaan ristiriitatilanteita ratkaisukeskeisesti. Yksikössämme toimii kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, joiden pienryhmätoimintaan osallistuu ryhmien henkilökuntaa. Tämä mahdollistaa pedagogisen erityisosaamisen jakamisen muulle hoito- ja kasvatushenkilökunnalle.
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Meille on tärkeää, että yksikkömme oppimis- ja toimintaympäristö tukee koko yhteisön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta. Lapsilähtöisyys: Meillä henkilökunta kohtaa lapsen aina myönteisesti. Luomme yhdessä selkeät, lapsen ikätason huomioonottavat toimintatavat. Muokkaamme toimintaympäristöä lähtökohtana lasten mielenkiinnon kohteet ja kehitämme sitä lasten toiveiden, tarpeiden ja ajatusten mukaan. Huolehdimme siitä, että oppimisympäristössämme on tilaa eri toiminnoille; leikki-, työskentely- ja oppimisvälineet ovat laadukkaita ja niitä on sopivasti lasten saatavilla. Mahdollistamme elämyksellisessä oppimisympäristössä moniaistiset oppimiskokemukset. Oppimisympäristössämme kunnioitamme erilaisuutta ja edistämme tasa-arvoa. Osallisuus: Meillä tuetaan lapsia liittymään osaksi yhteisöä ja tarjoamme heille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja itseään koskeviin asioihin. Meillä kasvattaja rohkaisee ja kannustaa lasta ottamalla toiminnan lähtökohdaksi hänen toiveitaan ja ideoitaan. Arvostamme ja iloitsemme lasten aikaansaannoksista ja muokkaamme oppimisympäristöä lasten toiminta- ja leikkitarpeiden mukaan. Kaupunginosamme mahdollisuudet: Meillä oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla; kulttuuri- liikunta- ja ympäristökasvatuksessa. Iloitsemme alueemme luonto- ja kulttuuriympäristöstä sekä osallistumme kaupunginosallemme ominaiseen toimintaan. Retkeilemme meren rannalla, lähipuistoissa, vierailemme kirjastossa, torilla ja museoissa sekä teemme monialaista yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kasvatamme lasten herkkyyttä aistia kotiseutunsa omaleimaisuutta, kuten arkkitehtuuria sekä kaupunkikeskustan elämän koko kirjoa ja sykettä äänineen, tuoksuineen ja ihmisineen. Arviointi: Tarkastelemme, arvioimme ja muuntelemme oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa koko toimintakauden aikana.
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö: Yhteistyö on meillä vuorovaikutteista ja huomioimme perheiden moninaisuuden ja lasten yksilölliset tarpeet Yhteistyöhön sisältyy varhaiskasvatuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi, joka alkaa aloituskeskustelulla lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa. Laadimme vuosittain jokaiselle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, joita arvioidaan toimintakauden aikana. Huoltajien osallisuus: Huoltajilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintamme suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistyössä henkilöstön ja lasten kanssa. Kuuntelemme huoltajien ehdotuksia ja ideoita vanhempainilloissa, sähköpostikyselyissä sekä varhaiskasvatus- ja esioppimissuunnitelmakeskusteluissa. Annamme huoltajille mahdollisuuden tuoda omaa osaamistaan ja läsnäoloaan päiväkotiin esimerkiksi lukemalla satuja, askartelemalla, musisoimalla tai esittelemällä omaa ammattiaan. Järjestämme huoltajille mahdollisuuksia tehdä, toimia ja osallistua yhteisiin tapahtumiin. Näitä ovat esimerkiksi työpajat, juhlat ja kahvitilaisuudet. Yksikössämme toimii aktiiviset vanhempiantoimikunnat, jotka mahdollistavat myös huoltajien keskinäisen vuorovaikutuksen. Viestintä huoltajille: Tiedottamme ja viestitämme yksikössämme toiminnasta ja toiminnan arvioinnista sähköpostilla. Tarvittaessa viestimme myös puhelimitse tai tekstiviestillä lapsen päivään liittyvissä asioissa. Dokumentoimme toimintaamme huoltajille valokuvaamalla ja videoimalla. Arkistoimme lasten omat työt kotiin vietäviksi. Jaamme huoltajien kanssa lasten päivittäiset kuulumiset ja tapahtumat tuonti- ja hakutilanteissa. Monialainen yhteistyö: Teemme yhteistyötä lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemisessa neuvolan, lapsiperheiden sosiaalipalveluiden sekä lastensuojelun kanssa. Yhteistyötä tehdään myös lasta hoitavien eri tahojen kanssa. Tarjoamme mahdollisuuden 3-vuotistarkastukseen päiväkodissa, jossa ovat mukana neuvolan terveydenhoitaja, suuhygienisti ja lastentarhanopettaja. Toteutamme neuvolan kanssa yhteistyössä myös Lasten Hyve4 mallin mukaisesti laajan hyvinvointitarkastuksen. Hyödynnämme lähialueemme monipuolista kulttuuri-, liikunta ja ympäristökasvatustarjontaa tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen Hoitopaikan varmistuminen/saaminen: Kun perhe on saanut päätöksen varhaiskasvatuksesta he ovat yhteydessä tulevaan ryhmään sopiakseen tutustumiskäynnistä, aloituskeskustelusta, pehmeästä laskusta ja sen sisällöstä. Toimintakauden alussa aloittaville uusille perheille järjestetään Tervetuloa infotilaisuudet kesäkuussa. Perheiden kanssa käydään aloituskeskustelu ennen varhaiskasvatuksen aloitusta tai pehmeän laskun aikana. Aloituskeskustelu aloittaa lapsen vasuprosessin ja yhteistyö perheiden kanssa alkaa. Kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa: Pehmeään laskuun on hyvä varata aikaa noin viisi päivää, jolloin lapsi harjoittelee päiväkodissa olemista aluksi yhdessä vanhempien kanssa. Vähitellen lapsi voi jäädä päiväkotiin pieniksi hetkiksi yksin, jonka jälkeen erossaoloaikaa pidennetään. Päiväkodissa lapselle annetaan mahdollisuus valita oma tärkeä kasvattaja, joka on fyysisesti lähellä lasta ja emotionaalisesti lapsen saatavilla varhaiskasvatuksen sopeutumisvaiheessa. Kun lapsi on tutustunut hyvin yhteen kasvattajaan ja tuntee olonsa turvalliseksi, on luontevaa alkaa tutustua muuhun ympäristöön, lapsiin ja aikuisiin. Lapsen vasuprosessi: Lapsen vasuprosessi aloitetaan aloituskeskustelulla, joka pidetään ennen varhaiskasvatuksessa aloittamista. Kahden kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta pidetään lapsen varhaiskasvatuskeskustelu, jossa perheen kanssa käydään yhdessä läpi lapsen kehitykseen ja pedagogiseen toimintaan liittyvät tavoitteet, jotka kirjataan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelmaa arvioidaan koko toimintakauden aikana ja siihen palataan aina tarvittaessa. Lapsen täyttäessä neljä vuotta varhaiskasvatuksessa pidetään yhteistyössä neuvolan kanssa Hyve4-keskustelu, joka vastaa sisällöltään laajaa hyvinvointitarkastusta. Vasuprosessissa keskusteluista ja kirjaamisesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja, mutta koko lapsen kanssa toimiva hoito- ja kasvatushenkilöstö ovat tärkeässä roolissa lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen havainnoinnissa ja arvioinnissa. Lapsen esiopetuksessa aloittaminen Esiopetukseen hakeminen: Varhaiskasvatusyksikkö Kaivopuisto-Onnela-Tähtitornin esiopetus on keskitetty päiväkoti Onnelaan Kaikki kuusivuotta täyttävät lapset saavat Tervetuloa eskariin infopaketin tammikuussa. Esiopetukseen haetaan sähköisellä hakulomakkeella tai jos tämä ei ole mahdollista esiopetushakemus voidaan toimittaa myös päiväkotiin. Päätös esiopetuksesta ja esiopetuspaikasta lähetetään sähköisesti vanhemmille huhtikuussa.. Esiopetuksessa aloittaville lapsille järjestämme erikseen tutustumiskäynnit tulevaan omaan esiopetusryhmään touko-kesäkuussa. Päiväkoti Onnelassa järjestetään info tilaisuus kesäkuussa esiopetuksen aloittavien lasten vanhemmille. Kun lapsi aloittaa esiopetuksessa: Esiopetusryhmissä varataan toimintakauden alussa aikaa tutustumiseen ja ryhmäytymiseen. Esiopetus noudattaa perusopetuksen toiminta ja loma-aikoja. Esiopetusta on 20 tuntia viikossa ja päiväkoti Onnelassa esiopetusta järjestetään ma-pe 9-13 välisenä aikana. Esiopetuksen lisäksi lapsella on mahdollisuus myös varhaiskasvatukseen Lapsen Leops käytännöt: Kahden kuukauden sisällä esiopetuksen aloittamisesta laaditaan jokaiselle lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelma (Leops). Leops-keskusteluun on varattu aikaa noin puoli tuntia. Keskusteluun osallistuvat lapsen vanhemmat, ryhmän esiopettaja sekä muut mahdolliset yhteistyötahot. Keskustelun pohjalta laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (Leops). Esiopetusvuoden aikana tehdään yhteistyötä lasten lähikoulun (Tehtaankadun ala-aste) kanssa. Leops-lomakkeessa vanhemmat antavat suostumuksensa tähän yhteistyöhön halutessaan. Leopsia arvioidaan koko esiopetusvuoden ajan ja keväällä arviointitapaamisessa vanhempien ja lapsen kanssa yhdessä.