KONGINKANKAAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKI KONGINKANKAAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 6.8.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 6. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Konginkankaan asemakaavan kortteleita 13, 14, 17, 31, 32, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 78, 79, 80 ja 81 sekä tilaa 992-459-1-177. Lisäksi muutos koskee lähivirkistysalueita, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita, maa- ja metsätalousalueita, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, suojaviheraluetta, liikenne- ja katualueita. Asemakaavan laajennus koskee: tiloja 992-459-1-177 ja 992-459-2-268. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: Konginkankaan asemakaavan korttelit 13, 14, 17, 20, 32, 70, 71, 73, 74, 75, 77, 80 ja 81 sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet, maa- ja metsätalousalueet, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, suojaviheralue, liikenne- ja katualue. Kaava-alueen sijainti Suunniteltava alue on Konginkankaalla, joka sijaitsee noin 20 km Äänekosken keskustasta pohjoiseen. Kaavamuutosalue sijaitsee Konginkankaan länsiosassa ja se käsittää Puroahontien, Taavetintien, Kauppatien, Karilantien, Vallitien ja Yrjöläntien rajaaman alueen. Alueen koko on noin 24 hehtaaria. Kaavan nimi Konginkankaan länsiosan asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan päiväys 6.8.2014 Kaavan laatija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi 020 632 2035 kaavasuunnittelija Mirva Jylhä mirva.jylha@aanekoski.fi 020 632 2036 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä. Kaavoituskatsaus käsiteltiin kaupunginhallituksessa 03.03.2014 ja siitä on kuulutettu 7.3.2014 Sisä-Suomen lehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja 19.3.2014 Äänekosken kaupunkisanomissa. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ).. -.. Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ).. -.. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto..

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2. TIIVISTELMÄ... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 4 3.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.4 Maanomistus... 6.5 Suunnittelutilanne... 6 Yleiskaava... 7 Asemakaava... 8 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 9 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.3 Kaavan vaikutukset... 11 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 11 Liikenteelliset vaikutukset... 11 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 11 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan luontoselvitys 7.7.2014, Tmi Pohjanmaan luontotieto Asemakaavan seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa)

4 2. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella on mm.: laajennettu teollisuusalueita ja kaavoitettu Karilantien päähän uusi teollisuustontti tarkistettu asuintonttien rajauksia pihat ovat monissa tapauksissa levittyneet tonttien ulkopuolisille alueille merkitty jo rakennettu valaistu pururata asemakaavaan lisätty maisemaa kohentavia kaavamääräyksiä erityisesti urheilukentän ja teollisuustonttien ympäristöön muutettu voimassa olevan asemakaavan puistoalueet nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueeseen kuuluu teollisuustontteja, Konginkankaan urheilukentän aluetta, maa- ja metsätalousalueita sekä pientaloasumisen alueita pääosin Puroahontien, Kauppatien ja Karilantien varrella. Aluetta leimaa sen keskellä sijaitsevat aukeat pellot ja urheilukenttä, sekä luonnontilaiset, jopa ryteikköiset, metsiköt. Kooltaan suunnittelualue on noin 24 hehtaaria. 3.2 Luonnonympäristö Kuva 1. Näkymä Puroahontieltä. Asemakaavamuutoksen alueelle on laadittu kesällä 2014 luontoselvitus (Tmi Pohjanmaan luontotieto), liite 2. Selvityksen mukaan alueen rakentamattomat osat ovat koivikoksi palautunutta entistä viljelymaata Kokkolanpuron varressa sekä mäntykangasta länsiosan uusien omakotialueiden ympäristössä. Kokkolanpuro on melko syväksi perattu, ilmeisen pohjavesivaikutuksen takia runsasvetinen ja lievästi rehevöitynyt oja. Puronvarteen on hyötyjäteasemalta levinnyt runsaasti romua sekä hai tallisesti leviävää lupiinia ja jättipalsamia. Kokkolanpuron varressa on raidan, halavan ja muitten pajujen muodostamaa ryteikköä. Alueen itäosan koivikot ovat entisiä laidunnetuja hakamaita, ojitettuja turvekankaita tai rehevämpiä lehtometsiksi palautuneita pellonpohjia. Omakotiasutuksen keskelle jääneet lehtomaiset ja hakamaiset metsiköt ovat enimmäkseen ryteikköisiä ja vaikeakulkuisia ja virkistyskäyttöä niillä ei ilmeisesti juurikaan ole. Muutosalueen länsiosassa metsä on tuoreen ja kuivahkon kankaan varttunutta männikköä, jonka alikasvos muodostuu nuoresta lehtipuustosta. Puusto on ilmeeltään talousmetsää. Alueella on kuitenkin muutamia huomattavan vanhoja ja järeitä puita Kuva 2. Urheilukentän laidalla sijaitsee luontoselvityksen mukaan säilyttämisen arvoinen mänty. (kilpikaarnamäntyjä sekä koivu- ja haaparyhmiä), joita ei ole syytä turhaan kaataa. (LIITE 2. Asemakaavan luontoselvitys 7.7.2014, Tmi Pohjanmaa luontotieto)

3.3 Rakennettu ympäristö 5 Alueen rakennuskanta on teollisuustontteja lukuunottamatta pientalovaltaista. Puroahontien varrella samana vuosikymmenenä toteutetut rakennukset sijoittuvat pienehköihin ryhmiin. Suonpääntien rakennukset on rakennettu 1990-luvun alussa, Kaarnatien päässä sijaitsevat talot taas 1980-luvun lopussa ja Kuusitiellä sijaitsevat talot on rakennettu 1990-luvun alussa. Alueelle on myös yksittäisiä eri-ikäisiä rakennuksia: Puroahontien päässä sijaitsee 2010-luvulla rakennettu omakotitalo ja Suonpääntien rakennuskanta on 1990-luvun alkupuolelta. Teollisuustonttien aaltopeltiset hallit on rakennettu 1970- ja 1980 luvuilla. Alueen vanhimmat rakennukset sijaitsevat urheilukentän ympäristössä Puroahontien ja Taavetintien risteyksen tuntumassa. Monet suunnittelualueen asuintonttien pihoista ovat levinneet tonttirajan ulkopuolelle, vaikka osaa niistä onkin aidattu mm. pensasaidalla. Kuvat 3-7. Konginkankaan länsiosan rakennuskantaa.

6 3.4 Maanomistus Teollisuus- ja M-alueiden pinta-aloista noin puolet on Äänekosken kaupungin omistuksessa. Äänekosken kaupunki omistaa myös suurimman osan rakentamattomista tonteista. Tonttien laajennuksen suunnittelualueen länsiosassa Suunnittelualueen länsiosassa on esitetty tonttien laajentamista Äänekosken kaupungin maille, kun taas itäosassa erityisesti teollisuustonttien ympäristössä muutokset koskevat osittain yksityisen maanomistajien alueita..5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen virallinen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoiminnoille varatulla alueella (A). Sen läheisyydessä kulkee seututie (paksu musta viiva, st), laivaväylä (musta pampulaviiva) ja moottorikelkkailureitti (hakasviiva). Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee VT 4, joka on merkittävästi parannettava valtatie/runkotie (paksu ruskea viiva, vt/rt). Alueen läheisyydessä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (vihreä ympyrä), satama (ankkuri) ja kanava (punainen pallo). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (vahvistettu 14.4.2009)

Yleiskaava 7 Suunnittelualueella on voimassa Konginkankaan kirkonkylän Masonmäen osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.3.1994. Aluetta koskevat merkinnät ovat: AP Asuinpientalojen alue TY Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue MT Maatalousalue VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Ote Masonmäen osayleiskaavasta ja suunnittelualueen rajaus Rakenneyleiskaavassa 2016 Konginkankaan keskusta on merkitty kirkonkylän keskukseksi (ruskea laatikko), jossa on kolmelta suunnalta virkistys- tai kevyen liikenteen yhteystarve (vihreä ympyräviiva). Keskustaa ympäröivä sininen merkintä tarkoittaa kylien kehittämisaluetta. Kyseessä on oikeusvaikutukseton strateginen kaava, jolla ei ole juridista vaikutusta asemakaavamuutoksen laadintaan. Ote Rakenneyleiskaava 2016 -kartasta

Asemakaava 8 Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.5.2003 osana koko Kirkonkylän asemakaavaa. Suunnittelualueella on seuraavia käyttötarkoitusmerkintöjä: AO Erillispientalojen korttelialue AP Asuinpientalojen korttelialue AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue EV Hautausmaa-alue M Maa- ja metsätalousalue VL Lähivirkistysalue VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus punaisella Nykyisessä asemakaavassa on mm. jaettu suunnittelualueen keskelle jäävä viheralue moniin eri alueisiin käyttötarkoituksen mukaan. Osa tonteista on suhteellisen pieniä Konginkankaan oloihin. Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys 7.7.2014, jonka toteutti Tmi Pohjanmaan luontotieto (liite 2).

9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on lähtenyt liikkeelle talvella 2013-2014, jolloin ilmeni tarve teollisuustonttien uudelleenjärjestelylle: olemassa oleva kuntorata sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisessa teollisuuskorttelissa eikä alueella ollut osoitettavissa yrittäjillä soveliasta teollisuus- ja varastotonttia. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, vapaa-aikalautakunta ja ympäristölautakunta Keski-Suomen ELY-keskus Äänekosken Energia Oy Elenia Oy Konginkankaan kyläyhdistys ry Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 27.2.2014 ja sitä on päivitetty 8.5.2014. Kaavan vireilletulosta on päätetty 3.3.2014 kaupunginhallituksessa. Vireilletulosta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä 7.3.2014 ja Äänekosken kaupunkisanomat lehdessä 19.3.2014. Keski-Suomen ELY-keskus on 5.5.2014 todennut, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämiselle ei ole tarvetta. Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos on nähtävillä.. -..2014 Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Elenia Oy:ltä, Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Konginkankaan kyläyhdistys ry:ltä. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä.. -..2014 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on päivittää maankäyttö vastaamaan nykytilannetta. Lisäksi sen yhteydessä selvitetään teollisuusalueen laajennusmahdollisuudet siten, että kuntorata osoitetaan omalla merkinnällään. Samalla arvioidaan alueen pienehköjen asumiseen varattujen tonttien laajentamismahdollisuudet ja selvitetään nykyisen asemakaavan puistoalueille sopivin kaavamerkintä.

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 10 AP AO Asuinpientalojen korttelialue. Asuinpientaloja on kaavoitettu kortteleihin 75, 77 ja 71. Kortteliin 71 liitettyä tonttia 1 on laajennettu siten, että se antaa mahdollisuuksia tontin monipuoliselle käytölle. Erillispientalojen korttelialue. Kaavassa erillispientaloja on merkitty useaan kortteliin. Korttelit 32 ja 81 on merkitty olemassa olevan asemakaavan mukaisiksi ja kortteleissa 80, 79, 77, 75 ja 71 tontteja on laajennettu. Urheilukentän päädystä puretun omakotitalon tonttia on laajennettu ja muutettu kaavamerkinnäksi AP (asuinpientalojen korttelialue), jolloin myös rivitalojen rakentaminen keskeiselle paikalle on mahdollista. Urheilukentän länsipuolella on laajennettu lähes kaikkia omakoti- ja rivitalotontteja: monin paikoin nykyinen maankäyttö on laajentunut tonttialueiden ulkopuolelle. Lisäksi on hieman laajennettu asemakaava-alueen rajausta kiinteistörajoihin ja esitetty Kuusitien katualue liitettäväksi viereisiin tontteihin. Kulku taaimmaiselle tontille toteutetaan ajoyhteys-merkinnällä. T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia rakennuksia. Tontit on aidattava. Yrjöläntien pohjoispuolella sijaitsevan kuntopolun säilyttäminen nykyisellä paikallaan edellyttää rakentamattoman korttelin 13 teollisuustontin pienentämistä ja katualueen osaksi esitetyn pururadan alueen lunastamista kaupungille. Karilantien päähän on kaavoitettu uusi teollisuustontti ja korttelin 20 teollisuusalueen länsi- ja eteläreunojen rajausta on tarkistettu. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Aluetta on laajennettu pohjoiseen ja luoteeseen, jolloin suuri osa kuntoradasta sijoittuu alueelle ja VU- alue liittyy luontevasti ympäröivään maankäyttöön. Nykyisen asemakaavan korttelin 13 kautta kulkeva kuntopolku on osoitettu Yrjöläntien osaksi sekä VU-alueeksi. ET EV M Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Alue on nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukainen. Suojaviheralue. Alue on nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukainen. Maa- ja metsätalousalue Puroahontien pientalotonttialueen ja teollisuusalueen välinen pelto on muutettu M- alueeksi.

5.3 Kaavan vaikutukset 11 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset kaavamuutosalueen sijainti on yhdyskuntataloudelliselta vaikutukseltaan edullinen: katuverkko ja vesihuolto ovat pääosin olemassa. Uudet ja laajennetut tontit on helppo liittää olemassa oleviin verkostoihin. Sosiaalisten vaikutusten osalta kaava luo edellytykset esimerkiksi rivitalotyyppisen senioriasumisen sijoittamiselle kyläkeskuksen yhteyteen, millä voi olla positiivisia vaikutuksia kylän kehittymisen kannalta. Kaavamuutoksessa pururata on suurimmalta osalta liitetty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeseen. Pohjoisosa pururadasta kulkee voimassa asemakaavassa teollisuustontin läpi eikä sitä ole huomioitu. Kaava turvaa pururadan ja ympäröivän puuston säilymisen, mikä kaavamuutos parantaa alueen sosiaalisia mahdollisuuksia urheilun ja virkistyksen osalta. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle on kaavoitettu yksittäisiä uusia pientalotontteja, joiden rakentaminen ei muuta liikennemääriä merkittävästi. Teollisuusalueen laajentaminen saattaa hieman lisätä raskasta liikennettä, jonka aiheuttamat mahdikkuset häiriövaikutukset eivät ole merkittäviä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennetun ympäristön muutokset nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat pieniä, sillä suuri osa muutoksista koskee tonttien kokoa. Suurin yksittäinen muuttuva kohde on Taavetintien päässä sijaitseva entinen AO-tontti, joka on muutettu AP-tontiksi. Muutos mahdollistaa rivitalojen toteuttamisen kyläkeskuksen yhteyteen. Kaavaluonnoksessa nykyinen pururata on liitetty urheilukentän VU-alueeseen (virkistys- ja urheilupalvelujen alue), jolloin Yrjöläntien eteläpuolinen teollisuusalue jakaantuu kahteen kortteliin. Yrjöläntien pohjoispuolella kuntopolun säilyttäminen nykyisellä paikallaan edellyttää rakentamattoman korttelin 13 teollisuustontin pienentämistä ja katualueen osaksi esitetyn pururadan alueen lunastamista kaupungille. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Suunnittelualueella ei ole todettu sijaitsevan sellaisia kulttuuriympäristön kohteita, jotka tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Alueen luonne maaseutumaisen kyläkeskuksen läheisenä asuin-, pelto- ja työpaikka-alueena säilyy ennallaan. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Toteutuessaan kaava parantaa nykytilannetta luonnon ja maiseman kannalta. Teollisuustonttien aitausvelvoite selkeyttää alueen maisemaa ja edistää sen miellyttävyyttä. Kahdelle tontille on merkitty istutettava puurivi -merkintä, joka toimii näkösuojana katu- sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle. Urheilukentän viereiselle AP_alueelle (kortteli 17) on lisätty määräys puurivin istuttamisesta ja eteläosassa reuna on merkitty istutettavaksi alueen osaksi.

12 Kuva 8. Yrjöläntien pohjoispuolella sijaitseva pensas- ja puurivi. Yrjöläntien ja sen varrella sijaitsevan rakentamattoman teollisuustontin läpi kulkevan pururadan välissä kasvaa tiivis pensas- ja puurivi. Asemakaavaan merkitty säilytettävä puu- ja pensasrivi on mahdollista toteuttaa hyödyntämällä nykyistä kasvillisuutta. Silloin ympäristö näyttää heti rakennusvaiheen jälkeen valmiimmalta ja kustannuksia säästyy. Lähivirkistysalueen (VL) muuttaminen maa- ja metsätalousalueeksi (M) ei vaikuta nykytilanteeseen, sillä alue on tälläkin hetkellä peltoa ja metsää kaavaa muutetaan siis nykytilanteen mukaiseksi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 6.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen suunnitteluavustaja Mirva Jylhä

LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark. 8.5.14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KONGINKANKAAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Konginkankaan taajaman länsiosaa. Alueeseen kuuluu teollisuustontteja, Konginkankaan urheilukentän aluetta, maa- ja metsätalousalueita sekä pientaloasumisen alueita pääosin Puroahontien, Kauppatien ja Karilantien varrella. Kooltaan suunnittelualue on noin 24 hehtaaria.

LIITE 1 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutarpeen on käynnistänyt Yrjöläntien ja Karilantien sijaitsevan teollisuusalueen maankäytön päivitys: korttelin 14 lävitse kulkeva valaistu kuntorata sijaitsee asemakaavassa T-alueeksi varatulla alueella. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään teollisuusalueen laajennusmahdollisuudet siten, että kuntorata sijoittuisi virkistysalueelle. Samalla arvioidaan alueen pienehköjen asumiseen varattujen tonttien laajentamismahdollisuudet ja selvitetään puistoalueille sopivin kaavamerkintä. 2.1. Maakuntakaava Keski-Suomen virallinen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella nuolella. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoiminnoille varatulla alueella (A). Sen läheisyydessä kulkee seututie (paksu musta viiva, st), laivaväylä (musta pampulaviiva) ja moottorikelkkailureitti (hakasviiva). Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee VT 4, joka on merkittävästi parannettava valtatie/runkotie (paksu ruskea viiva, vt/rt). Alueen läheisyydessä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (vihreä ympyrä) ja satama (ankkuri). Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta

2.2. Yleiskaava LIITE 1 Alueen maankäyttöä ohjaa Konginkankaan kirkonkylän - Masonmäen osayleiskaava, joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa 7.3.1994. Siinä suunnittelualue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP), urheiluja virkistyspalveluiden alueeksi (VU), maatalousalueeksi (MT) ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY). Ote Masonmäen osayleiskaavasta ja suunnittelualueen rajaus Alueen osayleiskaava on suurilta osin nykyisen maankäytön toteava. 2.3. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty 31.5.2004. Suunnittelualueella on seuraavia merkintöjä: AP AO AR T VU VL M Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asunrakennusten korttelialue Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Lähivirkistysalue Maa- ja metsätalousalue Ote Konginkankaan asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella.

3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LIITE 1 Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 4. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaaaikalautakunta - Äänekosken Energia Oy - Elenia Oy - Keski-Suomen ELY-keskus - Konginkankaan kyläyhdistys ry 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Suunnittelun valmisteluvaiheessa järjestetään Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu: kaava on katsottava laissa määritellyllä tavalla maankäytön kannalta merkittäväksi. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Elenia Oy:ltä, Keski-Suomen ELYkeskukselta ja Konginkankaan kyläyhdistys ry:ltä.

6. AIKATAULU LIITE 1 Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä, mistä on kuulutettu 7.3.2014 ja 19.3.2014. Kaavamuutos on tarkoitus saada luonnoksena nähtäville vuoden 2014 aikana. 7. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p. 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, p. 020 632 2036 Suunnitteluavustaja Mirva Jylhä, p. 0400 115 240 sähköposti: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi

LIITE 2 Asemakaavan luontoselvitys Äänekosken kaupunki Konginkankaan taajaman länsiosan asemakaavan muutos 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken Konginkankaan taajaman asemakaavan länsiosaan tehtävää muutosta varten. Luontoselvitysalue on noin 25 ha (kuva 1). Asemakaavaa laadittaessa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitava (MRA 1 ). Kaavan luontovaikutusten arviointi tehdään luontoselvityksen perusteella. Maastokartoituksen menetelmät Luontoselvityksen maastokartoitus tehtiin 5.6.2014 klo 17-20. Alueelta tarkastettiin luontotyypit, kasvillisuus sekä alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010) tai luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeille (Sierla ym. 2004, www.ymparisto.fi > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit). Liitteessä II lueteltujen lajien esiintymät tulee erityisesti huomioida erilaisissa hankkeissa. Liitteen IV(a) lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Direktiivilajeista arvioitiin erityisesti liito-oravan, lepakoitten tai viitasammakon mahdollinen esiintyminen. Alueen pesimälinnustoa ei ollut mahdollista kartoittaa kattavasti kellonajasta johtuen. Luontotyypeistä etsittiin erityisesti uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008), joista osa kuuluu metsälain 10 arvokkaisiin elinympäristöihin. Vesilain 1:15 ja 1:17 suojelemista pienvesistä etsittiin luonnontilaisen kaltaisia puroja, noroja tai lähteitä. Alueen luonnonpiirteet ja luontotyypit Asemakaavan muutosalueen rakentamattomat osat ovat koivikoksi palautunutta entistä viljelymaata Kokkolanpuron varressa sekä mäntykangasta länsiosan uusien omakotialueiden ympäristössä. Kokkolanpuro on melko syväksi perattu, ilmeisen pohjavesivaikutuksen takia runsasvetinen ja lievästi rehevöitynyt oja. Puronvarteen on hyötyjäteasemalta levinnyt runsaasti romua sekä haitallisesti leviävää lupiinia ja jättipalsamia. Alueen itäosan koivikot ovat entisiä laidunnettuja hakamaita, ojitettuja turvekankaita tai rehevämpiä lehtometsiksi palautuneita pellonpohjia. Puusto on hoitamatonta, aukkoista ja heterogeenista ja siinä on myös yksittäisiä vanhoja mäntyjä, kuusia sekä vanhojen koivujen ja haapojen ryhmiä. Kokkolanpuron varressa on raidan, halavan ja muitten pajujen muodostamaa ryteikköä. Turvekankailla kasvillisuudessa vallitsevat maitohorsma, nurmilauha, jokapaikansara, mesimarja ja metsäkorte. Lehtomaisia ja hakamaisia reunametsiä luonnehtivat hiirenporras, puna-ailakki, isot terttuseljapensaat, syreenit ja muut villiintyneet puutarhakasvit. Nämä omakotiasutuksen keskelle jääneet metsiköt ovat enimmäkseen ryteikköisiä ja vaikeakulkuisia ja virkistyskäyttöä niillä ei ilmeisesti juurikaan ole. Muutosalueen länsiosassa metsä on tuoreen ja kuivahkon kankaan varttunutta männikköä, jonka alikasvos muodostuu nuoresta lehtipuustosta. Puusto on ilmeeltään talousmetsää. Kasvilajisto Alueella ei ole kasvilajiston kannalta kiinnostavaa ympäristöä. Pohjoisessa Keski-Suomesssa vähän harvinaisemmista kasveista havaittiin koiranheisi ja korpiorvokki.

LIITE 2 Pesimälinnusto Kokkolanpuron ympäristössä on tiheikköjä, joissa voi olla rehevien lehtometsien ns. yölaulajajia (esim. satakieli, kerttuset). Niitten pesimäreviiri voi muodostua hyvinkin pienestä alueesta. Nämä ovat kuitenkin Suomessa vuosi vuodelta runsastuvia pesimälajeja. Direktiivilajit Alueella ei ole direktiivilajien lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia ympäristöjä. Kaavassa huomionarvoiset luontokohteet Asemakaavan muutosalueella ei ole sellaisia luontoalueita, jotka olisi syytä huomioida kaavassa. Alueella on kuitenkin muutamia huomattavan vanhoja ja järeitä puita - erityisesti kilpikaarnaisia mäntyjä mutta myös vanhojen ja koivujen ja haapojen ryhmiä - joita ei ole syytä turhaan kaataa. Näistä näkyvin on urheilukentän päässä kasvava vanha mänty (kuva 2). Viitteet Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. - Suomen ympäristö 8. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioonottaminen suunnittelussa. -Suomen ympäristö 742. Suomen ympäristökeskus. Kuva 1. Luontoselvitysalue.

Kuva 2. Huomionarvoisia puita. LIITE 2