Ajankohtaisia asioita, katsomuskasvatus ja ruokailusuositukset Kati Costiander Opetushallitus
Ajankohtaisia asioita Varhaiskasvatussuunnnitelman päivitys - Perustepäivityksen aikataulu Uusi varhaiskasvatuslaki voimaan 1.9.2018 Loka-marraskuu 2018 lausuntokierros ja avoin verkkokommentointi Paikallisten suunnitelmien päivitys kevään 2019 aikana Paikalliset suunnitelmat käyttöön elokuussa 2019 Syyskuu 2018 keskustelutilaisuudet x 3 sidosryhmille ja varhaiskasvatuksen järjestäjille Perustepäivitys valmis vuoden 2018 loppuun mennessä 07/09/2018 Opetushallitus 2
Tutustu tukimateriaaleihin https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/varhaiskasvatus/vasu2017tukimateriaalit 07/09/2018 Opetushallitus 3
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen 07/09/2018 Opetushallitus 4
Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa päiväkodeissa Ruokarukous vaihtui loruun tänä syksynä päiväkodeista katosi uskontokasvatus Opetushallituksen uusi ohje vaatii, ettei varhaiskasvatuksessa enää harjoiteta uskontoja Katsomuskasvatus kuuluu päiväkodissa kaikille 07/09/2018 Opetushallitus 5
Varhaiskasvatuslaki 2 a : Varhaiskasvatuksen tavoitteena on (mm.) 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Pedagogisen toiminnan viitekehys 07/09/2018 Opetushallitus 7
Varhaiskasvatuksen arvoperusta Lapsella on oikeus mm.: Ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen Rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omista lähtökohdistaan käsin kehittää taitojaan ja tehdä valintoja sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä asioista riippumatta.
Varhaiskasvatuksen arvoperusta lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin. Jokaisen lapsen tulee voida kokea oma perheensä arvokkaaksi.
Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa 07/09/2018 Opetushallitus 11
Mikä muuttuu? Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio (Vasuperusteet 2005) Orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä. Katsomuskasvatus (Vasuperusteet 2016) Tavoitteena edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan. Yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset ja (ml. uskonnottomuus). Tavoitteena tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä. Luontevia tutustumisen tapoja ovat mm. juhlat tapahtumat ja päivittäiset tilanteet. Lasten ihmettelylle annetaan tilaa ja heidän kanssaan pohditaan heitä askarruttavia elämänkysymyksiä. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen 07/09/2018 Opetushallitus 12
Opetushallituksen ohje katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa Ohjeessa kerrotaan, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset lainsäädännössä tulee huomioida katsomuskasvatusta toteutettaessa sekä mahdollisia uskonnollisia tilaisuuksia sekä niille vaihtoehtoista toimintaa järjestettäessä. Ohjeen tarkoitus on varmistaa sivistyksellisen ja uskonnon vapautta koskevien perusoikeuksien toteutuminen, edistää suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta ja varmistaa, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti sitouttamatonta. Sitouttamattomuus tarkoittaa, että kaikkia katsomuksia tarkastellaan tasavertaisesti arvottamatta. lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa 07/09/2018 Opetushallitus 13
Katsomuskasvatus Uskonnot Uskonnottomuus Erilaiset katsomukset 14 KKP 2018
Katsomuskasvatuksen toteuttamisesta Katsomuskasvatus on yleissivistävää ja sitä toteutetaan osana varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Tavoitteena edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin tapoihin. 07/09/2018 Opetushallitus 15
Katsomuskasvatuksen järjestämisestä Varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat katsomuskasvatuksen toteuttamisesta juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa katsomuskasvatuksen käytännön toteutuksesta ja toimii ammatillisesti omasta katsomuksestaan riippumatta. Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai uskonnon opettamista. 07/09/2018 Opetushallitus 16
Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa (Varhaiskasvatuslaki 2 a ). Juhlat ovat osa vasuperusteiden mukaista pedagogista toimintaa ja suunnittelu lähtee lapsiryhmän tarpeista. Juhlien suunnittelussa huomioidaan lapsiryhmän kulttuurinen moninaisuus Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp). Huoltajia tulee tiedottaa riittävän ajoissa juhlista ja tilaisuuksista, jotka sisältävät uskonnon harjoittamisen elementtejä. Tarvittaessa huoltajien kanssa sovitaan lasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä (esim. poistuminen osaksi aikaa juhlasta), jotka tulee tehdä hienotunteisesti ja vähän huomiota herättävästi. 07/09/2018 Opetushallitus 17
Yhteistyö seurakunnan ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa Vasuperusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä paikallisesta yhteistyötahosta. Myös muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyössä tulee aina huomioida lapsen etu ja sen tulee olla pedagogisesti perusteltua. 07/09/2018 Opetushallitus 18
Uskonnolliset tilaisuudet Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat päättää järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia. Uskonnolliset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista. Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämistä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin säätelee Suomen perustuslaki. Positiivinen-negatiivinen uskonnonvapaus (perustuslaki 11 2). Tilaisuuksien aikana järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa lapsille, jotka eivät osallistu. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta/ osallistumattomuudesta ei saa aiheutua lapselle leimaantumista tai muita haitallisia seuraamuksia. Huoltajalla oltava aito vapaus valita osallistuuko lapsi vai ei. 07/09/2018 Opetushallitus 19
KKP 2018 20
Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen. Huoltajan valitessa lapselleen erityiseen katsomukseen, kuten kristillisyyteen, perustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoa toiminnan erityistavoitteista ja arvoista. Varhaiskasvatuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tieto uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat riittävän ajoissa. 07/09/2018 Opetushallitus 21
Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset 07/09/2018 Opetushallitus 22
ONNISTUNUT RUOKAILU JA RUOKAKASVATUS
ASIAKIRJAT SUUNNANNÄYTTÄJINÄ VARHAISKASVATUKSESSA
540/2018 11 Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Ruokailu järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille. 10 Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. 44 Kunnan toimielimen tulee 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan välittömästi suorittaa tarkastus varhaiskasvatuksen toimipaikassa sen varmistamiseksi, että toimintaympäristö ja siellä annettava varhaiskasvatus vastaavat varhaiskasvatukselle asetettuja vaatimuksia.
ARVOPERUSTA Lapsen oikeus hyvinvointiin ja huolenpitoon. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin.
VARHAISKASVATUKSESSA RAKENNETAAN LAAJA- ALAISTA OSAAMISTA
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN: ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä.
Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa ruokailu ja ruokakasvatus liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, kasvatuksen, opetuksen ja hoidon tavoitteelliseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016): Ruokakasvatuksen keskeiset periaatteet Edistetään myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen. Tuetaan monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia. Opetellaan omatoimiseen ruokailuun ja monipuoliseen, riittävään syömiseen. Opetellen ruokarauhaa ja hyviä pöytätapoja sekä yhdessä syömisen kulttuuria. Tutustutaan eri aistien avulla ja tutkimalla ruokiin. Keskusteleminen ruoasta, tarinat ja laulut edistävät lasten ruokasanaston kehittymistä.
RUOKAILUN JA RUOKAKASVATUKSEN SEURANTA JA ARVIOINTI Suositukseen on liitetty työkaluja sekä laadittu yhteisiä indikaattoreita varhaiskasvatusikäisten lasten ravitsemuksen seurantaan niin kansallisesti kuin varhaiskasvatuksen järjestäjätason sekä yksiköissä tapahtuva itsearvioinnin ja työn kehittämisen tueksi.