YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 140/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 390 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 140/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 390 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2008 ASIA HAKIJA Naarasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Soini ja Lehtimäki Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 29.12.2006 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Naarasnevan noin 225 ha:n suuruisen jo toiminnassa olevan tuotantoalueen ja sen noin 25 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuotantoon Soinin ja Lehtimäen kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt laajennusalueen osalta lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Naarasnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Naarasnevan tuotantoalue on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 28.11.2001. Länsi Suomen ympäristökeskus velvoitti 14.3.2002 antamallaan päätöksellä Vapo Oy:n jättämään Naarasnevan turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 31.12.2006 mennessä. Vapo Oy on vuokrannut Naarasnevan turvetuotantoon tarvittavat alueet vuokrasopimuksilla, joista ensimmäisen vuokra aika päättyy 24.7.2012 ja viimeisen 31.12.2050.

2 Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealuetta koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan Ähtärinjärven valuma alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Hakijan mukaan YVA menettelyllä ei saavuteta hankkeessa ympäristönsuojelulain ja asetuksen mukaisen hakemuksen lupamenettelyn lisäksi uutta tai lisäarvoa. Hankkeeseen ei sisälly sellaisia olennaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamista. Hakija on todennut olevansa selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista myös YVA lain 25 :n edellyttämällä tavalla. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Naarasnevan kuntoonpano aloitettiin vuonna 1974 ja turvetuotanto vuonna 1980. Tuotannossa olevan alueen pinta ala ilman aumaalueita on noin 217 ha, joka koostuu viidestä lohkosta: 7,4 ha, 41,4 ha, 139,2 ha, 17,8 ha ja 11 ha. Valmistelemattoman alueen pinta ala ilman auma alueita on 22,8 ha, johon kuuluvat lohkot 6 (5,5 ha) ja 7 (17,3 ha). Koko tuotantoalueen auma alueiden yhteispinta ala on noin 12 ha. Naarasnevan tuotannosta poistuneita alueita oli vuoden 2006 lopussa noin 15 ha. Tuotannosta arvioidaan poistuvan vuoden 2010 loppuun 42 ha lisää ja vuoden 2015 loppuun mennessä 85 ha lisää. Naarasnevan turvetuotanto päättyy vuonna 2030. Tuotantomenetelmänä käytetään tällä hetkellä HAKU menetelmää, mutta tuotantopinta alan supistuessa mahdollisia menetelmiä ovat myös mekaaninen kokoojavaunu ja erityisesti laajennusalueella myös imuvaunu. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Naarasnevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta. Naarasnevalta on vuoden 2006 loppuun mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta noin 770 000 m 3, palaturvetta 2 000 m 3 ja ympäristöturvetta 12 000 m 3. Naarasnevan ja Leväsuon keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 145 000 m 3, silloin kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on tuotantokäytössä. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Kokkolan, Pietarsaaren sekä Jyväskylän ja Jämsänjokilaakson voimalaitokset. Ympäristöturvetta toimitetaan lähinnä vähittäismyyntiin lähialueen maatiloille lietteen imeytykseen, kompostointiin ja maanparannukseen. Naarasnevan ja Leväsuon turvetuotantoalueiden tulevan vuosituotannon suora ja välillinen vuotuinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 40 henkilötyövuotta. Turvetuotannon jälkihoitovaihe kestää noin kaksi vuotta, mutta voi pinta alan vähittäisen poistumisen vuoksi olla huomattavasti pidem

3 pi. Turvetuotannon päättymisen jälkeen poistuneen alueen kuivatusvedet johdetaan aluksi sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden kautta. Tuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla alue palautetaan maanomistajalle, joka päättää alueen jälkikäyttömuodosta. Alueella mahdollisesti sijaitsevat, tarpeettomiksi käyneet rakennelmat ja rakennukset puretaan sekä tuotettu turve, koneet ja kantokasat viedään pois. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja voivat olla mm. metsätalous, perinteinen maanviljely, ruokohelpin viljely tai kosteikon perustaminen. Vapo Oy Energialla on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Nykyisin Naarasnevan kuivatusvedet johdetaan lohkoilta 1, 3, 4 ja 5 (yht. 174,9 ha) laskuojaan 1 ja lohkon 2 kuivatusvedet (40,8 ha) laskuojaan 3. Vesienkäsittelymenetelminä ovat sarkaoja altaat, päisteputkipidättimet ja kahdeksan lasketusallasta, joissa on vettä padottava patorakenne ja pintapuomi. Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen kuivatusvedet johdetaan lohkolta 5 sekä lohkojen 3 ja 4 eteläosilta (yht. 19,2 ha auma alueet mukaan luettuna) laskuojaan 1 ja lohkoilta 1, 2, 6 ja 7 sekä pääosilta lohkoja 3 ja 4 (yht. 231 ha auma alueet mukaan luettuna) laskuojaan 7. Laskuoja 3 jää pois käytöstä. Vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla nykyisten laskeutusaltaiden 5, 8 ja 11 lisäksi altaat 12 16 ja 20. Kuivatusvedet 9,3 ha:n suuruiselta pinta alalta johdetaan laskeutusaltaan 11 kautta. Lohkolle 5 alun perin suunniteltu kosteikkoalue tulee tuotantoon ja kuivatusvedet käsitellään nykyisellä laskeutusaltaalla 5, jonka eteen rakennetaan virtaamansäätöpato ja sen eteen kaivetaan valunnantasausallas (0,1 ha). Muilta osin Naarasnevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan lohkolle 7 rakennettavan 10 ha:n suuruisen pintavalutuskentän 4 kautta. Pintavalutuskentän pinta ala on 4 % sen valumaalueesta (248 ha). Alue on ojittamatonta suoaluetta. Vedet valuvat pintavalutuskentältä Heinä Järvisen kasvittuneelle alueelle. Matalien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävistä rakenteista hakija on esittänyt vesistökuormitusta vähentäviksi rakenteiksi seuraavaa: Sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen Sarkaoja altaita ei kaiveta kivennäismaahan Vesienkäsittelymenetelminä käytetään edelleen päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, massansiirroissa syntyviä uomia ja leveitä kaivantoja ja pintavalutusta.

4 Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, että mataloituneilla kentillä sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi. Laskennallinen brutto ja nettokuormitus (nettokuormitus sulkeissa) Naarasnevalta vesienkäsittelyn nykytilassa sekä vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen alkuperäisen suunnitelman kosteikkokäsittelyn mukaisena ja koko tuotantokelpoisen pinta alan ollessa tuotantokunnossa ilman laskuojaan 1 johdettavia vesiä 19 ha:n alueelta on seuraava: Nykyinen Tuotantokelpoinen pintaala ha Kiintoaine kg Typpi kg Fosfori kg Laskuoja 1 175 9 400 (8 400) 1 020 (830) 43 (34) Laskuoja 3 41 2 200 (2000) 240 (190) 10 (8) Tuleva Laskuoja 7 231 5 000 (4 500) 940 (770) 29 (23) Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon eri työvaiheista eniten pölyä muodostaa kuormaus karheelta. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, valittu tuotantomenetelmä ja sääolot. Pölyn leviämiseen vaikuttavat suon sijainti ja maaston muodot sekä suojaavan kasvillisuuden määrä ja tuulen suunta. Pölyävä toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen on talviaikaista ja jää lyhytaikaiseksi, koska varastojen toimittaminen on keskitettyä. Pölyhiukkaset sisältävät myös hengitettäviä hiukkasia. Naarasnevan tuotantoalueesta alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsee kymmenen asuinkiinteistöä hankealueen itä eteläpuolella, joista lähimmät 220 m:n etäisyydellä tuotantoalueen kaakkoispuolella. Pölyhaittaa voidaan ehkäistä pidättymällä turpeen keräilystä lohkon 3 eteläosassa ja lohkon 5 itäosassa, kun tuulen nopeus ylittää 5 m/s ja tuulen suunta on samanaikaisesti asutukseen päin. Tuotantokaudella työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Muulloin melua aiheutuu satunnaisesta liikenteestä ja työkoneista. Naarasnevan ja Leväsuon tulevan vuosituotannon (145 000 m 3 ) turpeen toimitus on yhteensä noin 1 200 rekan ajosuoritetta vuodessa. Energiaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena intensiivijaksona lämmityskauden aikana. Ympäristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina asiakkaiden käyttötarpeiden mukaan. Energiaturpeet toimitetaan olemassa olevaa työmaatietä pitkin Suokonmäki Laasala yhdystielle (7069) ja edelleen seututietä 714 ja valtatietä 68 Pietarsaareen. Vimpelistä voidaan ajaa seututietä 750 valtatielle 13, jota pitkin turvetta voidaan kuljettaa Kokkolaan. Energiaturvetta voidaan toimittaa myös seututietä 714 Karstula Multia

Varastointi ja jätteet 5 maantielle nro 58 ja edelleen valtatietä 18 ja 23 Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Energiaturvetta toimitetaan myös Leväjärventien ja seututien 697 kautta Soini Multia maantielle ja edelleen Jyväskylään tai Jämsänjokilaaksoon. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Naarasnevan ja Leväsuon tuotannossa käytetään vuosittain polttoöljyä noin 130 000 l, voiteluöljyjä noin 870 l ja muita voiteluaineita yhteensä noin 190 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa farmarisäiliöissä, joista aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 7,2 tonnia. Naarasnevan ja Leväsuon turvetuotannossa vuosittain syntyvä keskimääräinen jätemäärä yhteensä on seuraava: Jätelaji Määrä Toimituspaikka Jäteöljy (l) 870 EKOKEM Oy Ab Kiinteä öljyinen jäte (kg) 145 EKOKEM Oy Ab Akut (kg) 43 EKOKEM Oy Ab Sekajäte (talousjäte m 3 ) 4 Millespakka Oy Aumamuovi (kg) 7 200 Keräys ja varastointi Romurauta (kg) 580 Pohjanmaan metallivälitys Oy Tuotantoalueen tukikohta sijaitsee alueen pohjoisosassa. Jätteitä varten työmaalle on rakennettu jätekatos, jossa on asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle sille osoitetulle paikalle. Muovi voidaan esim. paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena tai kierrätysmuovin raaka aineena. Sekajäte noudetaan paikallisen jäteyrittäjän toimesta ja toimitetaan kaatopaikalle. Työmaalla syntyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi.

6 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Turvetuotanto Naarasnevalla on aloitettu vuonna 1980. Naarasnevan tuotantoalueen lounaispuolella oleva laajennusalue on valmistelematonta aluetta. Hakija on 12.11.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen pintavalutuskentän ja tuotantoalueeksi suunniteltujen laajennusalueiden luontoarvoista ja hankkeen vaikutuksista niihin. Lohkon 7 kaakkoislaidalla on metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää. Lohkon etelä ja länsiosat ovat ojittamatonta karua rämesuota. Itäreuna on tupasvillarämettä, jonka puusto on 1 5 m korkeaa kitukasvuista männikköä. Ojittamattoman alueen länsiosa on hyvin vähäpuustoista rahkarämettä rajautuen Heinä Järvisen rahkoittuneeseen ja pullosaraa kasvavaan rantavyöhykkeeseen. Rahkarämeellä kasvaa harvassa kitukasvuisia mäntyjä, joista osa on kelottuneita. Lohkon kaakkoisreunan molemmin puolin suo on isovarpurämemuuttumaa ja puusto on 5 10 m korkeaa mäntymetsää. Lohkon pohjoisosassa on vanha metsäojitus, jonka ojat ovat matalia ja osin umpeenkasvaneita. Alue on suotyypiltään tupasvillarämemuuttumaa. Puusto on harvahkoa ja korkeudeltaan 1 5 m. Ojien varsilla puusto on korkeinta ja sitä on runsaiten. Suunniteltu pintavalutuskenttä sijaitsee pohjoisreunaa lukuun ottamatta ojittamattomalla rahkarämeellä. Lohkon 6 eteläosa on reunaojia lukuun ottamatta ojittamatonta rahkarämettä. Alueella ja varsinkin sen reunamilla kasvaa harvassa kitukasvuisia rämemäntyjä. Ojittamattoman alueen pohjoisreunassa on melko uusi hyväkuntoinen metsäoja. Vastaavanlainen oja on myös lohkon pohjoisreunassa rajaojana. Lohkon ojitettu pohjoisosa on tupasvillarämemuuttumaa. Alueen puusto on 4 7 m korkeaa männikköä. Laajennusalueella ei havaittu uhanalaisia suotyyppejä, rauhoitettuja kasvilajeja eikä rauhoitettuja suurten petolintujen pesiä, minkä vuoksi hankkeelle ei arvioida olevan laajennusalueiden luonnonarvoista aiheutuvaa estettä. Naarasnevan tuotantoalue sijaitsee Soinin ja Lehtimäen kunnissa noin 6 km Soinin kuntakeskuksesta länsi lounaaseen ja noin 6 km Lehtimäen kuntakeskuksesta itä koilliseen. Naarasnevan tuotantoaluetta ympäröivät ojitetut ja luonnontilaiset suo ja metsämaat. Tuotantoalueen kaakkoisreuna rajoittuu peltoalueeseen. Lähin vesistö on suon koillispuolella noin 100 m:n etäi

7 syydellä sijaitseva pieni Syyslampi. Suon läheisyydessä sen itäpuolella on Naarasjärvi ja kaakkoispuolella Leväjärvi. Leväsuon suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Naarasnevan eteläpuolella lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä. Naarasnevan tuotantoalueesta 500 m:n säteellä sijaitsee kymmenen asuinkiinteistöä, joista yhdeksän sijaitsee Naarasnevan itä ja kaakkoispuolella Naarasjärven länsirannoilla ja yksi Naarasnevan eteläpuolella peltomaiden lomassa. Naarasnevan laajennusalueen lähietäisyydellä ei ole asutusta. Asuinrakennusten ja tuotantoalueen välinen maasto on metsää ja paikoittain aukkoa tai peltoa lukuun ottamatta kiinteistön Naaraskoto RN:o 2:53 ja tuotantoalueen välistä maastoa, joka on suota. Kiinteistö sijaitsee 220 m tuotantoalueesta kaakkoon. Suunnitelman liitteenä olevan pölymallinnuksen mukaan aktiivisimpina vuorokausina, jolloin turvetuotantoalueella toimii yhtäaikaisesti kuudesta kahdeksaan konetta, ilmanlaadun ohje ja rajaarvopitoisuudet voivat ylittyä tuulen alapuolella noin 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta eli noin neljän asuinkiinteistön kohdalla. Mallinnuksen mukaan ilmanlaadun ohje ja raja arvojen ylittyminen lähimmissä tuulen suunnassa sijaitsevissa kohteissa on todennäköinen, kun saroilta kerätään kuivaa turvetta. Raja arvojen ylittymisiä lähimpien kiinteistöjen kohdalla on mahdollista välttää huomioimalla tuulen suunta pölyävimpiä toimintoja suunniteltaessa. Pölyhaittojen ehkäisyn kannalta on tärkeää huomioida lännen ja luoteen (135 225 ) puoleiset tuulet, kun kuivaa turvetta kerätään lohkon 3 kaakkoisosassa. Epävarmuutta tuloksiin aiheuttavat mm. puusto, tuulen nopeuden ja tuotantotoiminnan vaihtelu, suon pinnan kuivuusaste ja turpeen laatu. Naarasnevan tuotantoalueen osat, joilla lähipuuston on oletettu vaikuttavan merkittävästi turvepölyjen leviämiseen, eivät sijaitse asutuksen puoleisella tuotantoalueen osalla. Pölylähteen ja lähiasutuksen välinen kasvillisuus ja puusto nopeuttavat hiukkasten poistumista ilmakehästä. Tuulen nopeuden kasvaessa pölyn sekoittuminen ja laimeneminen nopeutuvat, joten suurimmat ympäristön pölyhaitat syntyvät olosuhteissa, jolloin tuuli on suhteellisen heikkoa ja sekoittuminen vähäistä. Väärälammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa asiassa tehdyn meluselvityksen mukaan jyrsin tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db (A) meluvaikutus jää noin 100 150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, silloin kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Lisäksi 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota). Toiminnan rajoittaminen pölyn leviämisen estämiseksi vähentää myös toiminnasta aiheutuvaa melua. Meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen ja turvekuljetusten aiheuttamana meluna kuljetusreiteille. Hakijalle ei ole esitetty valituksia Naarasnevan tuotantotoiminnan aiheuttamasta melusta.

8 Naarasnevan tuotantoalueesta alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsevien kymmenen kiinteistön omistajille tehtyyn kaivokyselyyn vastasi viisi kiinteistönomistajaa ja näistä kaksi ilmoitti saavansa veden omasta kaivosta. Hakijalle ei ole tehty kaivojen veden laatuun ja määrään koskevia valituksia. Hakijan käsityksen mukaan Naarasnevan turvetuotantoalueella ei ole ollut eikä tule jatkossakaan olemaan vaikutusta lähialueen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Naarasnevan laajennusalueella mahdollisesti harjoitettavaan metsästykseen ja marjastukseen hankkeella on vaikutuksia alueen muuttuessa suosta paljaaksi turvekentäksi. Lähistöllä on kuitenkin edelleen runsaasti suoalueita, joissa marjastus on mahdollista jatkossakin. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Naarasnevasta noin 1,4 km luoteeseen sijaitsee Pitkämännikönnevan Natura 2000 alue (FI0800047), joka koostuu kolmesta erillisestä osa alueesta: Pitkämännikönnevasta, Pykäläkorvesta ja Paratiisinpenkka Ruohikkonevasta, joissa kaikissa on uhanalaisten suokasvien suojelun kannalta tärkeitä reheviä suotyyppejä. Naarasnevaa lähimmän Pitkämännikönnevan länsiosassa on eksentrinen keidassuo ja itäosassa aapasuo. Hakijan mukaan Naarasnevan turvetuotanto ei ole heikentänyt eikä tule heikentämään Natura 2000 verkostoon sisällytetyn Pitkämännikönnevan luonnonarvoja. Hankealueilta ei johdeta kuivatusvesiä Natura alueelle ja etäisyydestä johtuen pöly tai meluhaittoja ei kantaudu alueelle. Naarasnevan alapuolisen (laskuoja 3) Kantopuron pääuoma maantiesillan ja Kuninkaanjoen välillä on jokseenkin luonnontilainen ja kovertunut hiekkamaahan mutkittelevaksi kanjoniksi. Kantopurossa on luonnonvarainen purotaimenkanta. Inventoinnissa todetaan, että mikäli puron vedenlaatu pysyy kohtuullisena tai sitä voidaan jopa parantaa, on runsasvetisellä Kantopurolla tärkeä merkitys Kuninkaanjoen vesistön purotaimenelle. Naarasnevan turvetuotannon vaikutus Kantopuron veden laatuun on vähäinen. Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen kuivatusvesiä ei johdeta Kantopuroon vaan Leväjokeen. Hakijan käsityksen mukaan Naarasnevan turvetuotannolla ei ole ollut eikä tule olemaan vaikutuksia arvokkaisiin pienvesiin. Luokkaan I kuuluva Laasalan pohjavesialue (nro.1075904) sijaitsee Naarasnevan tuotantoalueesta lähimmillään noin 1,8 km koilliseen. Pitkästä välimatkasta johtuen Naarasnevan turvetuotantotoiminta jälkikäyttövaiheineen ei hakijan käsityksen mukaan vaaranna pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta.

9 Vesistö Valuma alue Vesistö ja vedenlaatu Naarasneva sijaitsee Leväjoen (35.437) ja Kantopuron (47.058) valuma alueilla. Pääosa tuotantoalueen vesistä tullaan johtamaan Myllypuron valuma alueelle (35.436). Naarasnevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan nykyisin lohkoilta 1, 3, 4 ja 5 (yht. 174,9 ha) laskuojan 1 kautta Naarasjärven ja Leväjärven väliseen jokeen. Leväjärvestä Leväjoki laskee Alainen Leväjärveen ja Alasen kautta Ähtärinjärveen Kokemäenjoen vesistöalueella. Lohkon 2 kuivatusvedet (40,8 ha) johdetaan laskuojan 3 kautta Kantopuroon ja edelleen Kuninkaanjokeen ja Alajärveen Ähtävänjoen vesistöalueella. Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen laskuoja 3 jää pois käytöstä ja Naarasnevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan lohkolta 5 sekä lohkojen 3 ja 4 eteläosilta yhteensä 19,2 ha:n suuruiselta pintaalalta laskuojan 1 kautta reittiä Naarasjärven ja Leväjärven väliseen jokeen. Lohkojen 1, 2, 6 ja 7 sekä lohkojen 3 ja 4 pohjoisosien kuivatusvedet yhteensä 231 ha:n suuruiselta tuotantokelpoiselta pintaalalta johdetaan laskuojan 7 kautta reittiä Heinä Järvinen Myllypuro Ruokonen Autionsalmi Ähtärinjärvi. Valuma alueiden pinta alat, järvisyysprosentit ja hydrologiset tunnusluvut ovat seuraavat ennen kuin kuivatusvedet aletaan johtaa Myllypuron valuma alueelle: Laskuoja 1 laskussa Naarasjärven ja Leväjärven väliseen jokeen Naarasjärven ja Leväjärven välinen joki laskussa Leväjärveen Pinta ala Järvisyys MHQ MQ MNQ km 2 % m 3 /s m 3 /s m 3 /s 3,3 0 0,53 0,03 0,002 11,8 3,7 1,66 0,11 0,010 Leväjärvi, luusua 13,8 4,4 1,78 0,13 0,014 Leväjoki laskussa Alainen Leväjärveen 39,5 2,1 5,57 0,38 0,030 Alainen Leväjärvi, luusua 40,8 2,4 5,5 0,39 0,033 Alanen lampi 42,8 2,3 5,2 0,41 0,028 Leväjoki laskussa Ähtärinjärveen 48,4 2,2 6,6 0,46 0,039 Ähtärinjärvi, alaraja Ähtärinsalmi 479,98 10,26 16,8 4,56 1.104 Kantopuro laskussa Kuninkaanjokeen 29,43 0,14 3,6 0,28 0,015 Myllypuro, suu 10,3 1,1 1,44 0,10 0,008 Ruokonen, luusua (Autionsalmi) 23,2 3,6 3,25 0,22 0,018

10 Hydrologiset tunnusluvut, kun kuivatusvesiä on alettu johtaa Myllypuron valuma alueelle: Valuma alue Pinta ala km 2 MHQ m 3 /s MQ m 3 /s MNQ m 3 /s Myllypuro, suu 12,55 1,76 0,12 0,010 Ruokonen, luusua (Autionsalmi) 25,45 3,56 0,24 0,019 Leväjärvi Leväjärven keskisyvyys on alle metri ja järven pinta ala on noin 18 ha. Veden laatu vaihtelee huomattavasti siihen tulevan valumaveden laadun mukaan. Leväjärvi on tummavetinen järvi, jonka vesi on runsasravinteista ja lievästi hapanta ja kuuluu vedenlaadultaan laatuluokkaan huono. Leväjoki Leväjoki on noin 10 km pitkä ja sen valuma alue on noin 48 km 2. Pellon osuus Leväjoen valuma alueesta on noin 12 %. Jokea kuormittavat maatalous, mittavat metsä ja suo ojitukset sekä turvetuotanto. Leväjoki on rehevä ja humuspitoinen joki. Leväjoen veden laatu on korkeintaan tyydyttävä. Alainen Leväjärvi Alainen Leväjärven pinta ala on noin 11,5 ha. Järvi on rehevä/erittäin rehevä ja humuspitoinen. Sen fosforipitoisuus on vaihdellut välillä 44 120µg/l ja typpipitoisuus 810 2 000 µg/l. Järven vesi on ollut lievästi hapanta/hapanta. Alanen lampi Alanen lammen pinta ala on noin 3,8 ha. Lampi on rehevä ja ruskeavetinen ja sen vesi on lievästi hapanta. Ähtärinjärvi Ähtärinjärven pinta ala on 45 km² ja sen valuma alueen kokonaispinta ala on 480 km², josta lähivaluma alueen osuus on 170,5 km². Syvimmillään Ähtärinjärvi on 28 m keskisyvyyden ollessa 6,1 m. Järven leveys vaihtelee yhdestä kolmeen kilometriin ja sen kokonaispituus on 28 km. Veden teoreettinen viipymä järvessä on 1,8 vuotta. Ähtärinjärvi on rehevä, lievästi hapan, humuspitoinen ja ruskeavetinen järvi, jonka puskurikyky on hyvä. Myllypurosta ja Ruokosesta ei hakijan mukaan ole saatu vedenlaatutietoja.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön 11 Leväsuon suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä Naarasnevan tuotantoalueen laajennusalueesta. Leväsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Leväjoen valuma alueelle. Pääosa Naarasnevan tuotantoalueen kuivatusvesistä johdetaan ennen vesienkäsittelyn tehostamista myös Leväjoen valuma alueelle, mutta myöhemmin vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen pääasiassa Myllypuron valuma alueelle. Hakijan Matosuon 123,5 ha:n ja Teerisuon 67,5 ha:n suuruisten tuotantoalueiden kuivatusvedet päätyvät myös Ähtärinjärveen. Naarasnevan tuotantoalueen ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys (nettokuormitus) alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa nykyisin ilman tehostettua vesienkäsittelyä on arvioitu seuraavaksi: Vesistö Laskuoja 1 laskussa Naarasjärven ja Leväjärven väliseen jokeen Naarasjärven ja Leväjärven välinen joki laskussa Leväjärveen Tuotantoala ha Kiintoaine mg/l Typpi µg/l 174,9 8,9 880 36 Fosfori µg/l 174,9 2,5 240 9,8 Leväjärvi, luusua 174,9 2,1 200 8,3 Leväjoki, ennen Leväsuon laskuojaa 174,9 0,9 88 3,6 Leväjoki laskussa Alainen Leväjärveen 174,9 0,7 69 2,8 Alainen Leväjärvi, luusua 174,9 0,7 68 2,8 Alanen lampi 174,9 0,7 64 2,6 Leväjoki laskussa Ähtärinjärveen 174,9 0,6 57 2,3 Ähtärinjärvi, alaraja Ähtärinsalmi 174,9 0,06 5,8 0,2 Kantopuro laskussa Kuninkaanjokeen 40,8 0,22 22 0,9 Naarasnevan tuotantoalueen ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys Myllypuron suulla ja Ruokosen luusuassa keskivirtaamatilanteessa tehostettujen vesiensuojelumenetelmien käyttöönoton jälkeen koko tuotantokelpoisen alueen ollessa tuotannossa on arvioitu seuraavaksi: Vesistö Tuotantoala ha Kiintoaine mg/l Typpi µg/l Fosfori µg/l Myllypuro, suu 230,9 1,2 200 6,2 Ruokonen, luusua (Autionsalmi) 230,9 0,6 100 3,1

12 Tuotantoalueen ainekuormitus kohottaa laskennallisesti Myllypuron ja Ruokosen veden fosforipitoisuuksia 3 6 µg/l. Veden laadun muutos on käytettävissä olevien vähäisten tietojen perusteella melko vähäinen. Vesienkäsittelyn tehostamisen ja purkusuuntien muutosten jälkeen Naarasnevan kuivatusvesien päästöjen aiheuttama pitoisuuslisäys Leväjoen suunnan vesissä ennen Leväsuon laskuojaa on noin 1/10 yllä olevan taulukon esittämästä nykytilasta. Leväsuon ja Naarasnevan kiintoainepäästöjen aiheuttama pitoisuuslisäys Leväsuon alapuolisessa purkuvesistössä on yhteensä noin ¼ nykytilasta ja typpi ja fosforipäästöjen aiheuttama lisäys alle puolet nykytilasta. Laskennallisten pitoisuuslisien ja Leväjärven vuoden 2004 veden laatutietojen perusteella Leväjärveen kohdistunut Naarasnevan turvetuotannon ainekuormitus muodosti 10 17 % järven ainekuormasta. Leväjokeen ennen Leväsuota kohdistunut Naarasnevan turvetuotannon ainekuormitus muodosti 7 14 % joen ainekuormasta. Alainen Leväjärveen kohdistunut turvetuotannon ainekuormitus muodosti 5 10 % ja Alanen lampeen kohdistunut turvetuotannon ainekuormitus 3 15 % vesistöjen ainekuormasta. Naarasnevan bruttofosforikuormitus on ollut noin 0,4 % Ähtärinjärven laskennallisesta kokonaiskuormituksesta. Tuotantoalueiden ainekuormitus kohottaa laskuojien sekä Leväjärven, Leväjoen, Alainen Leväjärven ja Alanen lammen ainepitoisuuksia. Naarasnevan lähimmät alapuolisen vesistön rantakiinteistöt sijaitsevat Leväjärven itärannalla, vesiteitse noin 1,2 kilometrin päässä hankealueesta. Leväsuota lähimmät alapuolisen vesistön rantakiinteistöt sijaitsevat Alainen Leväjärven rannalla, vesiteitse noin 4,7 km:n etäisyydellä. Hakija katsoo, että Naarasnevan ja Leväsuon kuivatusvesien johtamisesta ei ole aiheutunut eikä jatkossakaan aiheudu haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle ja naapurikiinteistöjen muulle käytölle. Hakijan tietojen mukaan soiden alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Kalasto ja kalastus Leväjärvessä, Leväjoessa, Alainen Leväjärvessä ja Alanen lammessa esiintyy haukea, lahnaa, särkeä ja ahventa. Ähtärinjärvessä esiintyy lisäksi salakkaa, kiiskeä, kuhaa, siikaa, kuoretta, muikkua ja sulkavaa. Alueen rapukanta on hävinnyt noin viisi vuotta sitten. Ähtärinjärveen sekä siihen laskevaan Ruokonen järveen on 2000 luvulla is

Ympäristöriskit 13 tutettu runsaasti kuhaa ja siikaa. Kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin, mutta siikaistutusten tulokset ovat heikentyneet. Ähtärinjärvi on kalastuksellisesti merkittävä toisin kuin Leväjärvi ja Alainen Leväjärvi, joilla on vain pieni kalastuksellinen merkitys. Leväjoella ja Alanen lammella ei ole kalastuksellista merkitystä. Leväjärvellä kalastusta harjoittaa vuosittain viisi, Alainen Leväjärvellä kuusi, Alanen lammella kaksi ja Ähtärinjärvellä 290 henkilöä. Vesistöissä harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Heinä Järvinen on lähes umpeenkasvanut järvialue, jolla ei ole kalastuksellista merkitystä. Myllypuro on pieni purovesistö, jossa ei harjoiteta kalastusta. Puron kalastosta ei ole tarkempaa tietoa eikä sillä ole kalastuksellista merkitystä. Ruokosessa harjoitetaan virkistys ja kotitarvekalastusta. Ruokosen kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Ruokoseen on 2000 luvulla onnistuneesti istutettu runsaasti kuhaa ja siikaa. Alueen rapukanta on hävinnyt noin viisi vuotta sitten. Vesistössä esiintyy haukea, lahnaa, särkeä ja ahventa. Turvetuotanto aiheuttaa ympäristölle paloturvallisuusriskin. Vuosittain laadittavan palosuojelusuunnitelman sisältö on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään paloturvallisuus ja ensiapukoulutuksella sekä toimintaharjoituksilla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat. Paloviranomaiset tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.

14 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Korvaukset Toiminnanaloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi Suomen yksikköä koskeva käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailuohjelma. Ohjelmassa on kuormitustarkkailupiste Naarasnevalla. Vesistötarkkailupisteitä ohjelmassa ei Naarasnevan alapuolisissa vesistöissä ole. Muita tarkkailuja kuten kalasto, pöly, melu, pohjavesi tms. tarkkailua alueella ei ole tehty. Hakija on esittänyt, että velvoitetarkkailua jatketaan entiseen tapaan Naarasnevan normaalin käyttötarkkailun lisäksi hakemuksen liitteenä olevan Vapo Oy Energia Länsi Suomen yksikön turvetuotantoalueiden käyttö ja kuormitusohjelman mukaisesti. Hakijan mukaan perusteita muun tarkkailuvelvoitteen asettamiseksi ei ole. Turvetuotannon kuormituksesta aiheutuvat haitat voidaan kompensoida maksamalla Pohjanmaan TE keskukselle vuotuinen 200 kalatalousmaksu käytettäväksi Naarasnevan ja Leväsuon tuotantoalueiden alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamiseen. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannon kuormituksesta ei aiheudu Ähtärinjärven kalastolle ja kalastukselle korvattavaa haittaa. Hakijan käsityksen mukaan pöly ja meluhaitan ehkäisemiseksi riittää, että hakija pidättäytyy turpeen keräilystä lohkon 3 eteläosassa ja lohkon 5 itäosassa, kun tuulen nopeus ylittää 5 m/s ja tuulen suunta on samanaikaisesti asutukseen päin. Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakija on perustellut toiminnanaloittamishakemustaan käytössä olevien turvevarojen puutteella ja turpeen kysynnän kasvulla. Hakija on esittänyt 5 000 euron suuruista vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on 8.5.2007 täydentänyt hakemustaan mm. suunnitelmalla Naarasnevan tuotantoalueen kosteikoiden sijasta lohkolle 7 rakennettavasta pintavalutuskentästä 4 ja Naarasnevan tuotantoaluetta koskevalla pölyn leviämismallilaskelmalla. Hakija on 29.6.2007 täydentänyt hakemustaan pintavalutuskentän 4 rakentamisen ja vesien purkusuunnan muuttumisen johdosta hank

Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 15 keen vaikutusalueen alapuolisen vesistön hydrologisilla tiedoilla, tiedoilla vesistön tilasta ja käytöstä, kalastosta, kalastuksesta, rannanomistajista ja vesialueiden omistajista sekä arviolla alapuoliseen vesistöön aiheutuvista päästöistä ja niiden vaikutuksista. Hakija on 7.7.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Hakija on 12.11.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen Naarasnevan tuotantoalueen pintavalutuskentäksi tarkoitetun alueen ja tuotantoalueeksi suunnitellun laajennusalueen luonnonarvoista ja hakijan arvion näihin kohdistuvista ympäristövaikutuksista. Hakija on 12.11.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon lohkon 5 osalta poistuma arvion kartalle merkittynä sekä 14.11.2008 tuotantoalueen ja vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelmapiirroksen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Soinin ja Lehtimäen kunnissa 20.9. 22.10.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 19.9.2007 Ähtärinjärven Uutisnuotta nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Soinin ja Lehtimäen kunnilta, Soinin ja Lehtimäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Soinin ja Lehtimäen kuntien terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut Leväjärven olevan vedenlaatuluokitukseltaan huono. Keskeisimpänä vesistövaikutuksena voidaan ympäristökeskuksen mukaan pitää Naarasnevan turvetuotantoalueelta järveen huuhtoutuvaa kiintoainetta. Järven pohjaan on kertynyt yli 1,5 m paksu kerros turvetta. Naarasnevan vedet laskevat Ähtärinjärveen. Järvi on rehevä ja järven pohjanläheinen happitilanne on ollut usein huono ja järvessä on havaittu ajoittain sinileväkukintoja. Järveen kohdistuva fosforikuormitus on sietokykyyn nähden liian suuri ja vaatii toimenpiteitä. Ympäristökeskus on todennut ojittamattoman pintavalutuskentän olevan kosteikkoja parempi puhdistusmenetelmä. Pintavalutuskentän käyttöönotosta huolimatta Ruokoseen päätyvä kuormitus kuitenkin lisääntyy. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulisi selvittää Leväjärveen kertyneen eloperäisen lietteen määrä. Selvityksen perusteella hakijan on esitettävä arvio siitä, vaikuttaako turvetuotannon seurauksena järven pohjaan kertynyt liete heikentävästi vesistön veden laatuun, kalastoon ja virkistysarvoon ja tarpeen mukaan mahdollisuudet korjata turvetuotannon aiheuttamia haittoja.

16 Turvetuotannolla ei ole vaikutusta Pitkämännikönnevan Naturaalueen luontoarvoihin. Naarasnevan ojittamattoman laajennusalueen ympäristöselvitystä ei ole tehty. Hakijan tulisi selvittää alueen luonnonarvot ja laatia arvio siitä, mitä vaikutuksia hankkeella olisi ympäristöön. Alueen selvitys tulisi tehdä ennen ympäristöluvan myöntämistä. Kaakkoispuolella sijaitsevan asutuksen läheisyyden vuoksi päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu ja pölyhaittoja. Aumat tulee sijoittaa yli 400 m:n päähän lähimmästä asutuksesta. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Ympäristökeskuksen mukaan käyttötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästö ja vaikutustarkkailuehdotus voidaan käsitellä vasta, kun suon vesien purkusuunta on selvillä. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti TYVIpalvelimen kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. Koska Naarasnevan laajennuksen luonnontilainen suoalue ei ole saatettavissa ennalleen mahdollisen kielteisen lupapäätöksen jälkeen, ympäristökeskuksen käsityksen mukaan toiminnan ympäristönsuojelulain 101 mukaista toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa turvetuotannolle voidaan myöntää, mutta ei toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Vesiensuojelutoimenpiteillä ei voida riittävästi vähentää toiminnasta aiheutuvaa kalataloudellista haittaa ja TE keskus on edellyttänyt, että luvan saaja velvoitetaan Naarasnevan ja Leväsuon tuotantoalueiden osalta suorittamaan vuosittain 4 000 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan TE keskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpi

17 teiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Soinin kunnan rakennuslautakunta on todennut, että Soinin kunnan loma asutus on keskittynyt turvetuotantoalueen valumaalueilla sijaitsevien lampien ja järvien ympärille ja alueella olevat vesistöt kuuluvat rantayleiskaavan piiriin. Turvetuotanto huonontaa vesistön veden laatua, jolloin loma asuntojen arvo alenee ja halukkuus lisärakentamiseen vähenee huomattavasti. Naarasjärvellä on toistakymmentä loma asuntoa, jotka kärsivät järven pintaan tulevasta turvepölystä ja pölyhaittaa on myös talvisin kuormauksen yhteydessä. Lohkon 3 ja Naarasjärven välillä ei ole koko matkalla suojaavaa puustoa estämässä turvepölyn kulkeutumista rantakiinteistöille. Turvetuotannon vaikutukset rajoittavat huomattavasti virkistyskäyttöä likaamalla pyydykset, haittaamalla kalaistutuksia, aiheuttamalla maku, väri ja hajumuutoksia kaloissa ja vaikuttamalla ympäristön yleiseen viihtyvyyteen. Rakennuslautakunta on edellyttänyt, että toiminnassa käytetään parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja huolehditaan siitä, että vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa ja niiden käyttö asianmukaista. Puhdistusmenetelmiä ja tarkkailua on tehostettava. Laajennusalueen osalta hakemus on hylättävä, koska turvetuotannon vaikutukset vesistöön kasvavat. 4) Lehtimäen kunnan ympäristölautakunnan mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että alapuolisten vesistöjen ja suojelualueiden laadusta huolehditaan. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja menetelmät on mitoitettava turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Kuivatusvedet on pystyttävä pumppaamaan pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti. Oikovirtaukset on estettävä. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis, virkistys ja vapaa ajan toimintaa ei tule heikentää. 5) Lehtimäen kunnanhallituksen mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että alapuolisten vesistöjen ja suojelualueiden laadusta huolehditaan. Tuotantoalueen ympäristön ja vesistöjen asumis, virkistys ja vapaa ajan toimintaa ei tulisi heikentää.

Muistutukset ja mielipiteet 18 Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan valuma aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luonnonarvoja. Lupaviranomaisen on edellytettävä luvanhakijalta kiintoaineiden pääsyn estämistä vesistöihin parasta mahdollista puhdistusmenetelmää käyttäen. 6) Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä on todennut, että tuotantoalueen kuivattaminen ja muut toiminnot alueella eivät saa aiheuttaa muutoksia lähialueen talousvesikaivojen veden laatuun ja määrään. Kaivovesien laatua suositellaan seuraamaan laboratoriokokein ja niiden määrää mittauksin. Pölyämistä ja melua tulee vähentää jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan sekä sijoittamalla aumat ja kuljetusreitit siten, että toiminnasta on mahdollisimman vähän haittaa häiriintyville kohteille. Myös suojapuusto ehkäisee pölyn ja melun leviämistä. Meluisimpia työvaiheita tulee välttää asutuksen läheisyydessä yöaikaan. 7) 7. (Tommila RN:o 13:48, Lehtimäen kylä, Lehtimäki) on kertonut kiinteistöltään olevan matkaa Naarasnevan tuotantoalueelle vajaa 500 m. Turpeen nostosta ja lastauksesta aiheutuu muistuttajalle suurta haittaa pölyn laskeutuessa uima altaan veteen ja sotkiessa veden ja myöhemmin myös pohjan. Muistuttaja on vaatinut vuosittaista korvausta altaan vuosittaiseen ruoppaukseen ja hiekoittamiseen. 8) 8.1 ja 8.2 (Mustikkamaa RN:o 9:40 ja Hattuhonka RN:o 9:45, Lipon kylä, Lehtimäki) ovat ihmetelleet, miten turvetuotannosta ympäristölle ja asutukselle aiheutuvat pöly ja meluhaitat on arvioitu ja miten ne minimoidaan sekä kuinka lähialueilla olevien luonnonlähteiden vedentuotto ja laatu on varmistettu. Turveliikenne kuormittaa Leväjärven maantietä, joka ei tule kestämään lisääntynyttä raskasta liikennettä ja liikenneturvallisuuden taso laskee. Leväjärventielle on tehtävä kestopäällyste. 9) 9. on ilmaissut huolensa Leväjärventien kunnosta turveliikenteen vuoksi sekä läheisen lähteen vesitilanteen säilymisestä. Lisäksi hän on huolissaan turvetuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. 10) 10. (Pikkupelto RN:o 11:88, Kuninkaanjoen kylä, Soini) on edellyttänyt toissijaisesti, mikäli turvetuotantoa ei estetä, että kuivatusvesiä ei lasketa Naarasjärveen ja että vanha saostusallas suljetaan tiiviisti veden järveen pääsyn estämiseksi. Pölypäästöä on pienennettävä tekniikkaa kehittämällä tai nostoa rajoittamalla. Naarasjärvi sijaitsee turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä, joten turpeennostoa on rajoitettava läntisten tuulten vallitessa. Ympäristöviranomaisten on seurattava Naarasjärven veden laatua ja turpeen

19 noston aikana vesinäytteitä on otettava riittävän usein. Kalakanta on elvytettävä ennalleen ja erityisesti rapukannan tilannetta on seurattava, koska rapukanta on häviämässä kokonaan. Mikäli muistuttajan vaatimiin seikkoihin ei tule korjausta, muistuttaja on edellyttänyt hakijalta korvausta turvetuotannosta aiheutuvista haitoista. 11) 11. (Alimmainen RN:o 11:80, Kuninkaanjoen kylä, Soini) on esittänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 12) 12. (Koivula RN:o 13:37, Lehtimäen kylä, Lehtimäki) on vaatinut, että hakija velvoitetaan kunnostamaan Leväjärvi ennen uuden ympäristöluvan myöntämistä ja huolehtimaan vastaisuudessa kaikin käytettävissä olevin keinoin, ettei saastuttavia vesiä lasketa Leväjärveen. Hakijan on seurattava aktiivisesti Leväjärven tilaa ja ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin, jos saastumista tapahtuu. 13) 13. (Kallioranta RN:o 11:89, Kuninkaanjoen kylä, Soini) on esittänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 14) 14. (Leväranta RN:o 13:33, Lehtimäen kylä, Lehtimäki) on todennut muistutuksensa koskevan Vapo Oy:n turvetuotannon laajentamista Lehtimäen ja Soinin kuntien alueella. Muistuttaja on edellyttänyt hakijan puhdistavan jätevedet niin, että Leväjärven virkistys ja kalastuskäyttö turvataan. 15) 15.1 (15.2:n omistama kiinteistö Järvikangas RN:o 13:51, Lehtimäen kylä, Lehtimäki) on edellyttänyt, että Vapo Oy hoitaa kuntoon tähän asti ilman muistuttajan ja 15.2:n suostumusta tehdyt sotkut, jotka ovat syntyneet Vapo Oy:n laskemista humusvesistä Leväjärveen ja järveen tulleesta mudasta. Kuivatusvedet on puhdistettava mahdollisimman hyvin. Muistutuksessa on edellytetty rakennettavaksi halkaisijaltaan 100 200 m oleva maanpäällinen allas, jossa on esim. 2 m korkeat metalliverkolla ja suodatinkankaalla varustetut seinät. Seinistä vesi suodattuisi ulos ja turvevesi pumpattaisiin altaan keskelle, johon paksuin aine pääosin jäisi. Allas tyhjennettäisiin siinä olevien ovien kautta tarvittaessa. 16) 16. (Kallioniemi RN:o 11:79, Kuninkaanjoen kylä, Soini) on esittänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 17) 17. (Majapuro RN:o 11:81, Kuninkaanjoen kylä, Soini) on esittänyt samansisältöisen muistutuksen kuin kohdassa 10). 18) 18. (Ahonkallio RN:o 13:35, Lehtimäen kylä, Lehtimäki) on edellyttänyt, että Leväjärvelle tehdään kuntotutkimus ja järvi ruopataan. Vesistön tila on saatettava alkuperäiseen tilaansa ennen uusien lupien myöntämistä, kalakanta on elvytettävä ja selvitettävä, kuka on syyllinen järven huonoon kuntoon. Kesämökin arvonalennus on 30 % jälleenhankinta arvosta.

20 19) Lipo Halttusen osakaskunta ja Lehtimäen osakaskunta ovat todenneet, että jos kuivatusvesien johtaminen sellaisenaan alapuoliseen vesistöön jatkuu, niin Leväjärvi kasvaa umpeen ja samoin käy Alanen Leväjärvelle, kun Leväsuon tuotantoalue otetaan käyttöön. Päästöt lisääntyvät huomattavasti Ähtärinjärveen saakka. Kuivatusvesien johtaminen Myllypuroa pitkin Ruokoseen olisi erityisen vaarallista. Ruokosella on paljon huvila asutusta ja järven virkistys ja kalastuskäyttö on runsasta. Ilman Ruokosen eteläpäässä olevaa pohjapatoa Ruokosen vedenpinta olisi talvisin paljon nykyistä alempi. Muistuttajien mukaan Ruokonen alkaisi kasvaa umpeen. Kuivatusvesien puhdistuksen valvontaa olisi huomattavasti tehostettava ja valumavesien ph arvoihin tulisi kiinnittää huomiota ja ottaa käyttöön jatkuva kalkitus. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaus olisi TE keskuksen sijaan suoritettava suoraan osakaskunnalle. Ehdotettu 200 euron korvaus vuodessa on muistuttajan mukaan mitättömän suuruinen. Kuormituksesta aiheutuvista haitoista tulisi velvoittaa pitämään säännöllisiä yhteispalavereja luvan hakijan ja haitankärsijöiden kesken. 20) Naarasjärven osakaskunnan RN:o 876:1 osakkaat 20.1 ym. (Luoma RN:o 3:36), (Niemenaho RN:o 5:77), (Kujala RN:o 3:83 ja Sivula RN:o 3:102), (Leppälä RN:o 2:45), (Lamminketo RN:o 3:115 ja Tervaskangas RN:o 3:49, (Haapakumpu RN:o 3:101, Vierre RN:o 3:40 ja Honkametsät RN:o 3:121), (Pahkamäki RN:o 3:91, Leppänen RN:o 3:84 ja Maunulankangas RN:o 5:79), (Kuhmonen RN:o 3:87), (Laasala RN:o 1:71), (Mäkiaho RN:o 1:114), (Puttonen RN:o 2:37), (Autere RN:o 5:28, Mutala RN:o 5:65 ja Unga RN:o 1:75), (Vitikkala RN:o 1:128, Mäkipelto RN:o 1:122, Metsävierre RN:o 1:91, Kesävierre RN:o 1:92 ja Varjo RN:o 1:90), (Vilumäki RN:o 5:17), (Koivula RN:o 2:68), (Alkula RN:o 5:30), (Laukkola RN:o 5:72, Pykäläkorpi RN:o 5:44, Loukkosaari RN:o 5:42 ja Kärrytienvarsi RN:o 1:47), (Lehtola RN:o 3:16), (Peräkorpi RN:o 2:46), (Ahdinko RN:o 1:98), (Saarenpää RN:o 2:43), (Huosiassalo RN:o 2:62), (Tienhaara RN:o 2:86) ja (Saunasaari RN:o 3:88, Lammasneva RN:o 3:85 ja Vierula RN:o 3:112), kaikki kiinteistöt Laasalan kylässä Soinin kunnassa, ovat vaatineet, että Vapo Oy velvoitetaan käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja toimintamallia kuivatusvesien käsittelyssä, vähentämään fosforin, typen ja humuspitoisuuksien määrää valumavesissä huomattavasti, käyttämään pölyn määrän minimoivaa nosto ja lastauskalustoa, imuruoppaamaan Naarasjärven liettynyt ranta alue, korvaamaan vuosittain kalataloudellinen ja ravustukseen liittyvä haitta 5 000 eurolla Naarasjärven osakaskunnalle, tarkkailemaan vuosittain ympäristön tilaa ja raportoimaan siitä viranomaisille ja Naarasjärven osakaskunnalle sekä katselmoimaan tuotantokauden loputtua vuosittain Naarasjärven osakaskunnan kanssa vesistön tila ja kehitys. Ennen ympäristölupapäätöstä hakijan, viranomaisten ja Naarasjärven osakaskunnan kanssa on suoritettava maastokatselmointi, jossa edellä esitetyt asiat tulevat riittävän hyvin huomioi

21 duiksi. Lupaa toiminnan aloittamiseen ei tule myöntää ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemista. 21) 21.1 ja 21.2 (Lahdenperä RN:o 5:41 ja Viherlehto RN:o 5:35, Lipon kylä, Lehtimäki) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle ja toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Muistuttajat ovat vaatineet, että ennen lupapäätöksen tekemistä lupaviranomainen tekee Myllypuron tämänhetkisen uoman osalta katselmuksen. Mikäli uoman kulkua on muutettu vähäiseltäkään osalta siten, että Myllypuron vedet virtaavat tai voivat tulevaisuudessa virrata Lahdenperän kiinteistön kohdalta Ruokoseen laskevaan ojaan, ennen toimenpiteiden aloittamista Myllypuron uoma ja virtaus on saatettava alkuperäiseen tilaansa. Mikäli katselmusta ei pidetä, muistuttajat vaativat siitä kirjallisen päätöksen myöhempiä jatkotoimenpiteitä varten. Muistuttajat eivät hyväksy sitä, että heidän lomaasuntonsa uimaranta tuhoutuu valuma alueen yläpuolisten töiden vuoksi. Naarasnevan kuivatusvesiä ei tule johtaa nykyisestä johtamissuunnasta poikkeavasti. Kohtuutonta haittaa aiheutuu erityisesti laskuoja 7:n päässä Ruokosen järven rannalla olevien loma asuntojen käytölle. Muistuttajat ovat pidättäneet itselleen oikeuden esittää myöhemmin hakijalle korvausvaatimuksia toimenpiteen aiheuttamista vahingoista. 22) 22.1 ja 22.2 (Pihlajarinne RN:o 13:36, Lehtimäen kylä, Lehtimäki) ovat vaatineet Vapo Oy:tä ruoppaamaan ja puhdistamaan Leväjärven, joka on eteläpäästään ääriään myöten täynnä "turvemuhua". Muistuttajat ovat vaatineet suoritettavaksi järvellä katselmuksen. Leväjärven itärannalla sijaitsee muistuttajien mökki, jonka arvo on muistuttajien mukaan alentunut 56 000 euroa Leväjärven tuhoutumisen vuoksi. Muistuttajat ovat vaatineet Vapo Oy:tä korvaamaan arvonalennuksen, ellei järveä puhdisteta. Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet järven virkistyskäytön huonontumisesta kertakorvauksena 44 000 euroa. 23) 23. (Ukonmäki RN:o 5:100, Lipon kylä, Lehtimäki) on kertonut vapaa ajan asuntonsa sijaitsevan Ruokosen järven rannalla. Muistuttaja on pyytänyt huomioimaan, että Ruokosen järven ja Ähtärinjärven kunnolla on erittäin tärkeä virkistyksellinen ja kalastuksellinen merkitys. Ennen luvan myöntämistä Vapo Oy tulee kustannuksellaan velvoittaa selvittämään vesistön kunto ja tekemään suunnitelman veden ja humuspitoisuuden vähentämiseksi Ruokosen järvessä. Kaikki veden mukanaan tuomat pitoisuudet jäävät Ruokoseen. Vapo Oy:n tulisi myös selvittää, kuka huolehtii säätöpatojen ja valunnantasausaltaiden kunnosta ja asiaa tulisi viranomaisten valvoa. Vapo Oy on velvollinen korvaamaan taloudelliset menetykset, mikäli muistuttajan kiinteistön arvo alenee Vapo Oy:n turvetuotannon valumavesien vuoksi.

22 Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen Leväjärveen kertyneen turvelietteen määrän ja sen vaikutuksen selvittämisestä, että hakijalle on mahdollista asettaa velvoite osallistua vaikutusosuudellaan järven kunnostamiseen, mikäli viranomaisvetoinen järven kunnostamishanke käynnistyy luvan ehtojen tarkistamiskaudella. Hakija on todennut ojittamattoman osan luontoarvojen selvittämisestä, että ojittamattomasta alasta noin 10 ha tulee tuotantoon ja loppuosa pintavalutuskentäksi. Eteläpuolella oleva alue on valmisteltu sarkaojituksin turvetuotantoon yksityisen tuottajan toimesta. Luontoarvojen selvittäminen ei ole tarpeen. Hakija on todennut Pohjanmaan TE keskuksen 2) lausunnosta, että nykyinen turvetuotanto, Matosuo 123,5 ha ja Teerisuo 67,5 ha, Naarasneva 174,9 ha eli yhteensä 365,9 ha muodostaa Ähtärinjärveen valumavetensä johtavasta noin 480 km 2 :n alasta 0,76 %, jolla ei voi olla vaikutusta järven tilaan, kun vielä otetaan huomioon kuivatusvesien puhdistustehon parantuminen alueilla. Laajennusalueiden ja uusien tuotantoalueiden, mukaan luettuna Leväsuon uusi turvetuotantoalue, pinta ala on yhteensä 286 ha, joka on Ähtärinjärven valuma alueesta 0,59 %. Tuotantoala on enimmillään yhteensä 1,35 %, mutta pienenee tuotantoalan poistuessa. Lisäksi tuotantoalueet sijoittuvat valuma alueen yläosille hajanaisesti ja pitkien purkureittien päähän. Hakija on paljoksunut vaatimusta 4 000 euron vuotuisesta kalatalousmaksusta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa tarkkailuvaatimusten osalta. Hakija on todennut, että Soinin kunnan rakennuslautakunnan 3), Lehtimäen kunnan ympäristölautakunnan 4), Lehtimäen kunnanhallituksen 5) ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän 6) vaatimukset on huomioitu hakemuksessa ja sen täydennyksissä. Hakija on todennut 7:n 7) muistutuksesta, että lohko 5 sijaitsee luoteispuolella lähimmillään 300 m muistuttajan asumuksesta. Tuotantoalueen reunassa on metsäkaistale. Hakijan käsityksen mukaan turvepölyä on voinut kulkeutua asumukselle saakka, mutta ei ruopattavissa määrin. Pölyä muodostava toiminta voidaan kieltää lohkon itäosassa, kun tuuli on luoteesta ja sen nopeus ylittää 5 m/s. Hakija on todennut, että 8.1 ja 8.2:n 8) kiinteistöt eivät ole toiminnan vaikutusten piirissä. Yleisiä teitä koskevia kysymyksiä ei käsitellä muutoin kuin kuljetusten suojaamisen osalta.

23 Hakijan mukaan 9:n 9) talouskeskukset sijaitsevat yli 600 m:n etäisyydellä Leväsuon pohjoispuolella. Hakija on viitannut kohdassa 8) lausumaansa. Hakija on todennut 10:n 10), 11:n 11), 13:n 13), 16:n 16) ja 17:n 17) muistutuksista, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Naarasjärven itärannalla noin 700 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta ja Kalliorannan kiinteistö noin kilometrin etäisyydellä. Lyhimmillään järven ja työmaan välinen etäisyys on 300 m. Naarasjärveen ei johdeta kuivatusvesiä. Hakemuksessa on esitetty toiminnan rajoittamista lohkon 3 itäosassa tuulen ollessa järven suuntaan. Muutoin rajoite voi olla kuin lohkolla 5. Tarkkailuille ja kalataloutta koskeville vaateille ei ole perusteita. Hakija on todennut 12:n 12) muistutuksesta, että kiinteistön talouskeskus sijaitsee noin 750 m:n etäisyydellä Naarasnevan lohkosta 5. Leväjärven kunnostamisvelvoitteelle ei ole perusteita, koska alue, jolle Leväjärveen johdetaan kuivatusvesiä, on vähentynyt 22,5 ha:iin. Hakija on viitannut 14:n 14), 15:n 15) ja 18:n 18) muistutusten osalta kohdan 12) muistutuksesta lausumaansa. Lipo Halttusen osakaskunnan ja Lehtimäen osakaskunnan 19) ja Naarasjärven osakaskunnan osakkaiden 20.1:n ym. 20) muistutusten osalta hakija on todennut, että osakaskunnan vesialue on puolet Naarasjärveä järven länsiosassa ja viitannut hakemuksessa ja vastineessaan aiemmin lausumaansa. Hakija on todennut 21.1 ja 21.2:n 21) muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Ruokosen itärannalla. Järveen ei ole johdettu kuivatusvesiä eikä hakija ole suorittanut Myllypurossa uoman kulkua muuttaneita toimenpiteitä. Vesien johtamisesta ei tule aiheutumaan muistutuksessa epäiltyjä vaikutuksia. Hakija on viitannut 23:n 23) muistutuksen osalta edellä kohdassa 21) lausumaansa. MERKINTÄ Hakija on viitannut 22.1 ja 22.2:n 22) muistutuksen osalta edellä lausumaansa ja todennut vaateiden olevan aiheettomat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 141/2008/4 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Leväsuon turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Naarasnevan jo toiminnassa olevan tuotantoalueen turvetuotantoon ja sen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Soinin ja Lehti

24 mäen kunnissa Leväjoen ja Kantopuron valuma alueilla. Tuotantoalueen pinta ala laajennusalueineen on noin 250 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta laajennusalueiden osalta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 2.4a, mittakaava 1:8 000, olevan kartan mukaisesti lohkoilta 1, 3, 4 ja 5 vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 kautta Naarasjärven ja Leväjärven väliseen jokeen sekä lohkolta 2 laskuojan 3 kautta Kantopuroon. Lupamääräyksessä 2) määrätyn vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen lohkon 5 sekä lohkojen 3 ja 4 eteläosien kuivatusvedet on johdettava laskuojan 1 kautta Naarasjärven ja Leväjärven väliseen jokeen ja lohkojen 1, 2, 6 ja 7 sekä lohkojen 3 ja 4 pääosilta tämän päätöksen liitteenä 2 olevan 12.11.2008 päivätyn tuotantoalue ja vesienkäsittelykartan mukaisesti pintavalutuskentän 4 kautta Heinä Järviseen. 2) Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 2.4a olevan piirustuksen, mittakaava 1:8 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden lisäksi virtaamansäätöpatojen avulla. Vesienkäsittelyä on tehostettava viimeistään lupamääräyksessä 3) asetettuun määräaikaan mennessä johtamalla muut kuin laskuojaan 1 johdettavat kuivatusvedet pintavalutuskentän 4 kautta ympärivuotisesti. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentän alueella olevat ojat on tukittava. Lisäksi pintavalutuskentän alalaitaan on tehtävä kokoojaoja tai muu luotettavan vesiin johdettavien päästöjen mittauksen mahdollistava rakenne. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

25 Luvan saajan on toimitettava 31.3.2009 mennessä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle suunnitelma laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta kasvillisuuskentällä, kosteikolla tai muulla vastaavantehoisella menetelmällä. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen laajennusalueen kuntoonpanon aloittamista, mutta kuitenkin 31.8.2009 mennessä. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Soinin ja Lehtimäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitekarttaan merkityillä alueilla lohkon 3 kaakkoisosassa, kun tuulee luoteen ja lännen väliltä sekä lohkon 5 itäosassa, kun tuulee pohjoisen ja lännen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

Varastointi ja jätteet 26 6) Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Soinin ja Lehtimäen kuntien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 8) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.

27 Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Soinin ja Lehtimäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11) Käyttö ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan TE keskukselle sekä Soinin ja Lehtimäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Ähtärinreitin kalastusalueelle. Pöly ja melutarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Soinin ja Lehtimäen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 13) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

28 Korvaukset Kalatalousmaksu 14) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Leväjärven, Leväjoen, Alainen Leväjärven ja Alanen lammen kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 900 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Vapo Oy:n on maksettava rantakiinteistöjen omistajille Naarasnevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta Leväjärven virkis

29 tyskäytölle vuosina 2005 2009 aiheutuneista ja aiheutuvista vahingoista päätöksen liitteessä 5 mainitut korvaukset korkoineen. Korvauksille on maksettava vuotuista korkoa 6 % liitteestä 5 ilmenevistä päivämääristä lähtien. Korvaukset ja korot on maksettava viimeistään 31.3.2009. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään 30.11.2018 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Naarasnevan turvetuotantoalue on suurelta osalta tuotannossa olevaa aluetta. Laajennusalueesta ojittamatonta aluetta on noin 10 ha ja muu tuotantoon tuleva alue on hakijan vastineessaan ilmoittaman mukaan sarkaojitettua aluetta. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Pääosa kuivatusvesistä tullaan käsittelemään pintavalutuksella. Lupamääräyksessä 2) luvan saaja on määrätty toimittamaan 31.3.2009 mennessä ympäristölupavirastolle suunnitelma laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien vesienkäsittelyn tehostamisesta. Vesienkäsittely täyttää tehostamisen toteuttamisen jälkeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

30 Naarasnevan tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toiminnasta Leväjärven virkistyskäytölle aiheutunut ja aiheutuva haitta määrätään korvattavaksi. Kun otetaan huomioon Naarasnevan ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Perustelut toiminnanaloittamisluvan hylkäämiselle Lupamääräysten perustelut Täytäntöönpano laajennusalueella voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Lähin asutus on noin 220 m:n etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7) ja 8) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on

31 tarpeen antaa määräys polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9) ja 10). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11) ja 12) annetut tarkkailu ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14) on tarpeen turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Korvausten perustelu Naarasnevan tuotantoalueen kuivatusvesiä on jo pitkään johdettu Leväjärveen laskevaan jokeen. Tuotantoalueen osuus Leväjärven valuma alueesta ja Naarasnevan päästöjen osuus vesistön ainevirtaamasta on huomattava, yli 10 %. Leväjärvi on pieni ja matala järvi, jonka veden laatu ja tila on huono. Turvetuotannon päästöt ovat heikentäneet ja heikentävät edelleen Leväjärven tilaa ennen tässä päätöksessä määrättävän vesienkäsittelyn tehostamisen toteuttamista. Tästä on aiheutunut ja aiheutuu vesistön pilaantumista ja korvattavaa vahinkoa Leväjärven rannoilla sijaitsevien rakennettujen tilojen virkistyskäytölle vuoden 2009 loppuun asti. Vahinkoalueella sijaitsevien rantakiinteistöjen virkistyskäyttövahingosta määrättävä 150 euron suuruinen vuosikorvaus on arvioitu turvetuotannon päästöistä johtuvan vedenlaadun heikentymisen ja tyypillisen rakennetun rantakiinteistön vesistösidonnaisen virkistysarvon avulla. Korvaus määrätään maksettavaksi vuoden 2009 osalta kaikil

32 le Leväjärven rakennettujen rantakiinteistöjen omistajille. Kiinteistön Pihlajarinne RN:o 13:36 omistaja on vaatinut korvausta myös ennen luvan myöntämistä aiheutuneista vahingoista. Velan vanhentumisesta annetun lain mukaan vahingonkorvaussaatava vanhenee kolmessa vuodessa. Kiinteistölle Pihlajarinne RN:o 13:36 jo aiheutuneesta vahingosta vaaditulle korvaukselle määrätty korvausjakso alkaa tämän johdosta vuodesta 2005. Näille ennen lupapäätöksen antamista aiheutuneiden vahinkojen korvauksille määrätään maksettavaksi korkoa eräpäivään saakka siitä alkaen kun vahingonkärsijä on tehnyt korvausvaatimuksen. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto hylkää Naarasnevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen epäämistä koskevat vaatimukset ratkaisun perusteluosassa Luvan myöntämisen edellytykset mainituilla perusteilla. Vaatimukset toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkäämisestä otetaan huomioon hylkäämällä hakemus toiminnanaloittamisluvan saamisesta ratkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla. Vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Lupamääräyksessä annetaan määräykset vesienkäsittelyrakenteista ja määrätään luvan saaja toimittamaan 31.3.2009 mennessä ympäristölupavirastolle suunnitelma laskuojaan 1 johdettavien kuivatusvesien käsittelyn tehostamisesta. Vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoa ja hoitoa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 4) ilmenevällä tavalla. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon käyttö ja päästötarkkailua koskevasta lupamääräyksestä 11) ja vaikutustarkkailua koskevasta lupamääräyksestä 12) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen Naarasnevan laajennusalueen ympäristöselvityksen tekemisestä, että hakija on 12.11.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen Naarasnevan tuotantoalueen pintavalutuskentäksi tarkoitetun alueen ja tuotantoalueeksi suunnitellun laajennusalueen luonnonarvoista ja hakijan arvion näihin kohdistuvista ympäristövaikutuksista. Selvityksen mukaan laajennusalueella ei havaittu uhanalaisia suotyyppejä, rauhoitettuja kasvilajeja tai rauhoitettuja suurten petolintujen pesiä. Ympäristölupavirasto toteaa ympäristökeskuksen kannanottoon päästö ja vaikutustarkkailuehdotuksen käsittelemisestä sen jälkeen, kun suon vesien purkusuunta on selvillä, että kuivatusvedet määrätään lupamääräyksessä 3) johdettaviksi Myllypuron suuntaan 31.8.2009 jälkeen. Viimeistään tuon ajankohdan jälkeen kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 ja pintavalutuskenttä 4:n kautta ja sitä ennen laskuojien 1 ja 3 kautta.

33 Ympäristökeskuksen vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan lupamääräyksestä 8), vaatimus tuotantotoiminnan vuosiraportin sekä tarkkailutietojen ja poikkeustilanteiden toimittamisesta ympäristökeskukselle lupamääräyksistä 10) 12), vaatimus vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta lupamääräyksestä 3) ja vaatimus valumavesien vesiensuojelurakenteiden kautta ohjaamisen kestosta lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristökeskuksen vaatimus määrätä tuotantoa harjoitettavaksi mahdollisimman vähän pöly ja meluhaittoja asutukselle aiheuttaen otetaan huomioon lupamääräyksistä 5) ja 6) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen yhteensä 4 000 euron suuruisesta vuosittaisesta kalatalousmaksusta Naarasnevan ja Leväsuon osalta, että huomioon ottaen tuotantoalueen pinta ala, vesienkäsittelyn tehostaminen lupamääräysten 2) ja 3) edellyttämällä tavalla ja päästöjen arvioitu vaikutus vesistössä, 1 900 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Naarasnevan tuotantoalueen osalta on riittävä. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän 6) vaatimus kaivovesien laadun seuraamisesta hylätään. Ottaen huomioon kaivojen etäisyys tuotantoalueesta ei turvetuotannolla ole vaikutuksia kaivojen veden laatuun. Vaatimus toiminnasta aiheutuvien pöly ja meluhaittojen vähentämisestä otetaan lupamääräyksistä 5) ja 6) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa 7:n 7) muistutukseen toiminnasta aiheutuvasta pölystä ja uima altaan ruoppauksen sekä hiekoittamisen korvaamisesta, että lupamääräyksessä 5) asetetaan toimintarajoitus pölyämistä aiheuttavalle toiminnalle estämään asutukselle pölystä aiheutuva kohtuuton haitta päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella lohkon 3 kaakkoisosassa, silloin kun tuulee luoteen ja lännen väliltä. Ympäristölupavirasto toteaa 8.1 ja T8.2:n 8) muistutukseen hankkeen aiheuttamien pöly ja meluhaittojen minimoimisesta, että lupamääräyksissä 5) ja 6) annetaan pöly ja meluhaittoja vähentäviä määräyksiä. Muistuttajien kiinteistö ei sijaitse Naarasnevan tuotantoalueen lähietäisyydellä. Kiinteistön ja tuotantoalueen välillä oleva puusto estää osaltaan pölyn leviämistä. Leväjärventien kunnossapito tai yleinen liikennöinti ei kuulu tämän ympäristölupa asian yhteydessä käsiteltäviin asioin. Ympäristölupavirasto viittaa 9:n 9) mielipiteen johdosta edellä kohdan 8) muistutuksen johdosta lausumaansa. Ympäristölupavirasto toteaa 10:n 10), 11:n 11), 13:n 13) ja 16:n 16) muistutuksista, että kuivatusvesiä ei nykytilassa johdeta eikä tulla johtamaan Naarasjärveen. Lupamääräyksessä 5) annetaan pölyhaittoja rajoittavia määräyksiä.

34 Ympäristölupavirasto toteaa 12:n 12) vaatimukseen hakijan velvoittamisesta kunnostamaan Leväjärvi ennen uuden luvan myöntämistä ja huolehtimaan, ettei saastuttavia vesiä lasketa Leväjärveen, 15:n 15) vaatimukseen Leväjärveen hakijan turvetuotannosta aiheutuneen "sotkun" selvittämisestä ja kuivatusvesien puhdistamisesta ja 18:n 18) vaatimukseen Leväjärvelle tehtävästä kuntotutkimuksesta ja järven saattamisesta alkuperäiseen tilaansa ennen uusien lupien myöntämistä, että lupamääräyksessä 14) hakija velvoitetaan osallistumaan vaikutusosuutensa suhteessa Leväjärven kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen poistamiseksi, jos lupakauden aikana käynnistetään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. Lupamääräyksissä 2) ja 3) annetaan määräykset vesienkäsittelystä ja sen tehostamisesta. 14:n 14) muistutus vesienkäsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksistä 2) ja 3) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Lipo Halttusen osakaskunnan ja Lehtimäen osakaskunnan 19) muistutukseen kuivatusvesien puhdistuksen valvonnan tehostamisesta, että lupamääräyksissä 11) ja 12) annetaan tarkkailua koskevat määräykset. Vesienkäsittelystä annetaan lupamääräykset 2) ja 3). Lupamääräyksen 3) mukaan vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Erityisen määräyksen antaminen kuivatusvesien kalkitsemisesta ei ole tarpeen. Vaatimukseen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamisesta TE keskuksen sijaan suoraan osakaskunnalle ympäristölupavirasto toteaa, että kalatalousmaksu ei ole korvaus ja että vesilain 2 luvun 22 :n 3 momentin mukaan kalatalousmaksu tulee suorittaa kalatalousviranomaisen käytettäväksi. Ympäristölupavirasto hylkää lakiin perustumattomana vaatimuksen hakijan ja haitankärsijöiden välisten yhteispalaverien pitämisestä annettavasta määräyksestä. Ympäristölupavirasto ottaa 21.1:n ym. 20) vaatimukset vesienkäsittelystä lupamääräyksistä 2) ja 3), vaatimukset tarkkailusta lupamääräyksistä 11) ja 12) ja vaatimukset pölyn määrän minimoivan nostoja lastauskaluston käyttämisestä lupamääräyksestä 5) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto toteaa kalataloudellista korvausta koskevaan vaatimukseen ja vaatimukseen maastokatselmuksesta, että Naarasjärveen ei johdeta kuivatusvesiä nykytilassa eikä Naarasnevan ympäristölupahakemuksen perusteena olevan suunnitelman perusteella myöhemminkään. Lisäksi lupamääräyksessä 15) luvan saaja velvoitetaan suorittamaan TE keskukselle vuotuista kalatalousmaksua kalatalousviranomaisen käytettäväksi vesiin johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Kalatalousmaksulla tehtävät kalanhoitotoimenpiteet huomioon ottaen vesiin johdettavista päästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 35 Ympäristölupavirasto toteaa 21.1 ja 21.1:n 21) vaatimukseen Myllypuron uoman katselmuksesta ja Myllypuron uoman muuttamisesta, että hakija on vastineessaan kiistänyt suorittaneensa Myllypurossa uoman kulkua muuttavia toimenpiteitä. Ympäristölupavirasto toteaa, että Myllypuroon ei ole johdettu Naarasnevan tuotantoalueen kuivatusvesiä. Myllypuroon tullaan johtamaan vesienkäsittelyn tehostamisen toteutumisen jälkeen pääosa tuotantoalueen kuivatusvesistä. Uoman katselmus ei ole tarpeen. Ympäristölupavirasto toteaa 22.1 ja 22.2:n 22) vaatimukseen Leväjärvellä suoritettavasta katselmuksesta, että asiassa esitetty selvitys Leväjärven tilasta on riittävä ja sen mukaan Leväjärven tila on huono. Järven tilan selvittämiseksi katselmus ei ole tarpeen. Vaatimus hakijan velvoittamisesta ruoppaamaan ja puhdistamaan Leväjärvi otetaan huomioon lupamääräyksestä 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa muistuttajien vaatimuksen järven virkistyskäytön huonontumisesta maksettavasta korvauksesta korvausratkaisusta ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto hylkää muistuttajien korvausvaatimukset enemmälti. Ympäristölupavirasto toteaa 23:n 23) vaatimukseen hakijan velvoittamisesta kustannuksellaan selvittämään Ruokosen järven ja Ähtärinjärven kunto, että purkuvesistön tila on hakemuksessa esitetty riittävässä laajuudessa. Ympäristölupavirasto toteaa vaatimukseen hakijan velvoittamisesta tekemään suunnitelma veden ja humuspitoisuuden vähentämiseksi Ruokosen järvessä, että Naarasnevan tuotantoalueelta Ruokosen järven suuntaan johdettavat kuivatusvedet edellytetään käsiteltävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla vesienkäsittelymenetelmillä lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen säätöpatojen ja valunnantasausaltaiden kunnossapidosta huolehtimisesta huomioon velvoittamalla lupamääräyksessä 4) luvan saajan pitämään vesienkäsittelyrakenteet toimintakunnossa ja tarkastamaan säännöllisesti niiden toimivuus. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa muutoksenhausta huolimatta. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

36 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 66, 74, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 1, 3 ja 5 Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 ja 5 luvun 1 Vesilain 11 luvun 14 a ja 14 c Korkolain 4, 9 ja 12 Velan vanhentumisesta annetun lain 7 ja 21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa asian käsittelymaksu on 3 969 euroa. 30 300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2 940 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

37 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 5) Korvaustaulukko Anne Valjakka Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.1.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Kartta Lupamääräyksen 5 mukaiset toimintarajoitusalueet.