Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen maantien etelapuolella, välittömästi pitajän rajan Kullaan puoleisella alueella. Tarkempi sijainti ilmenee raportin liitteenä olevalta 1:10 000 näytepistekartalta ja raportin etulehtena olevalta 1:400 000 kartalta. Kullaan Silmussuolta tunnetaan entuudestaan Au-pitoinen tutkimusaihe, jota SMOY on aikoinaan kairannutkin. Lisäksi a1ueell.a on tehty raskasmineraalitutkimusta montuttamalla, josta Esa Sandberg on laatinut raportin. Täman lisäksi alueella on kokeiluluontoisesti sovellettu voltametrimenetelmää vesinäytteiden analysointiin. Täman tutkimuksen tuloksena saatu kartta on tämän tutkimuksen liitteena. Nyt suoritetulla moreenitutkimuksella pyrittiin selvittämään Au anomalioiden laajuutta ja levinneisyyttä moreenikerroksessa. Näytteenotto alueella tehtii 17.8.- 4.9.92 välisenä aikana, jolloin alueelta kerättiin 79 moreeninäytetta 250 x 250 m nayteverkkoon. (nrot 92-43431-509).Tutkimusalue sijoitettiin lähinnä geologisin perustein aikaisemmissa tutkimuksissa anomalisiksi oletetulle alueelle. Näytteenoton toteutti SM0Y:n Juha Salon vet2ima kahden miehen ryhmä, cobra- kalustolla maastomuurahaisen avulla. Irtomaapeitteen kivisyydestä johtuen on hyvin todennäköistä etteivät läheskään kaikki näytteet ole välittömästi kallion pinnan yläpuolelta, vaan jostakin moreenikerroksesta. Myös lohkareiden mahdollisesti aiheuttama kontaminaatio on tulosta tarkasteltaessa otettava huomioon. Näytteet kuivattiin ja seulottiin GAL:ssa, minkä jälkeen niistä analyscitiin AAS-menetelmällä Au, Te, As, Bi ja Sb. Tulokset on esitetty sekä pistekohtaisina numeerisina listoina että kumulatiivisina pallosymboleina liitteenä olevilla kartoilla. Näiden lisäksi myös Au:n, Te:n ja As:n osalta on laadittu väripintakartat.
Martti Kokkolaltk 23.3.1993 RAPORTTI 06211143 12AlMK11993 3 Kulta painottuu tilastollisesti varsin selvasti tutkitun alueen itaosaan, jossa anomalian pituussuunta on pohjois-koillisesta etelä-lounaaseen. Taman lisäksi alueella on.-muutama heikompi Au-anomalia seka yksi numeerisesti merkittävämpi piste. Varipintatuloksessa mainittu anomaliavyöhykkeen pituussuunta korostuu voimakkaasti, joskin anomaliamaksimit nayttavät jakaantuvan osiin. ~elluurin anomaliakuva on intensiteetiltäan huomattavasti voimakkaampi, mutta sen painopiste sijoittuu kulta-anomalian länsipuolelle, tosin jossain määrin saman suuntaisesti. Telluuri näyttääkin muodostavan selvän yhtenäisemmän anomalia-alueen nyt tutkitun alueen keskiosiin. Arseenin anomaliakuva on kaksijakoinen, idempänä sillä näyttää olevan kohtalaisen hyvä korrelaatio kullan kanssa, joskin anomalia-alueen muoto on erilainen. Lännenpana arseeni taas nayttaisi korreloivan paremminkin telluurin kanssa. Vismutti on tasoltaan suhteellisen alhainen. Koko tutkitussa aineistossa silla on ainoastaan 3--4 selvasti erottuvaa anomaalista pistettä, jotka sijaitsevat hajapisteina tutkimusalueella. Tulos voi olla satunnaistekijöistakin johtuva, mutta toisaalta muidenkin analysoitujen alkuaineiden heterogeniseen sijoittumiseen viitaten piirre voi olla myös todellinen, tai osittain aiemmin mainituista epatasaisista naytteista aiheutuva. Yhdistelmä ~utkimuksen merkittävin tulos on se, että kulta-anomalian suunta poikkeaa tuntuvasti aikaisemmin oletetusta kivilajikulkua myötäilevasta suunnasta. Samoin tulos viittaa siihen, ettei korrelaatio nyt analysoitujen alkuaineiden kanssa tutkitulla alueella ole suinkaan yksiviivainen. Tämä puoltaa sitä jo aikaisemminkin epäiltyä näkemysta, että Silmussuon alueella tavataan useammassa eri kohdassa Au-mineralisoitumista ja että mineraaliseurueiden kokoomus saattaa oleellisestikin vaihdella. Tutkimuksen tässä vaiheessa nayttaisikin mahdolliselta löytää Silmussuon alueelta myös sellainen kultamineralisaatio, jossa "riesanaf1 ei välttamatta olisi asrseenia eikä telluuria. Tutkimus on kuitenkin seka naytemaaraltaan että laajuudeltaan vasta orientoiva, ja sitä tulisikin
RAPORTTI 06211143 12A/MK/1993 4 Martti Kokkolaltk ehdottomasti jatkaa sekä länteen päin, liuskevyöhykkeen suuntaan, josta myös tunnetaan aikaisempia Au-pitoisia lohkareita että itään tai koilliseen, johon nyt todetut anomaliat jäävät rajoittamatta. Myös aiemmin tunnetut lohkareet ja alueelle todennäköinen kuljetussuunta puoltaisivat tämän suunnan lisätutkimusta. Martti Kokkola Liitteet AU-pitoisuus luonnon vesissä, voltametrikokeilukartta Näytepistekartta 1:10 000 Pistekartat Au, Te, As, Bi, 1:20 000 Väripintakartat Au, Te, 1:LO 000 Pistekohtaiset tulokset ATK-taulukko
1 :20 000 Pistelukumaara: 79 Symbolikoko pitoisuusarvojen funktiona (-) ja pitoisuuksien kumulatiivinen jakauma (-) I 1 0 oog Au (PP~) Piirrettv: 02.11.1992 GTK
Pisteli~kumaara: 79 Symbolikoko pitoisuusarvojen funktiona (-) ja pitoisuuksien kumulatiivinen jakauma (:-)
1:20 000 Pistelukumaara: 79 Symbolikoko pitoisuusarvojen funktiona (-) ja pitoisuuksien kumulatiivinen jakauma (w) As (PP~) Piirrettv: 30.12.1992 GTK
Silmusuo I l Pistelukumaara: 79 I kumulatiivinen jakauma (-) 1 Symbolikoko pitoisuusarvojen funktiona (-) ja pitoisuuksien