Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (63) Kokoustiedot Aika 17.10.2016 maanantai klo 18:00-19:35 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Heikki Arikka, 1. varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen, 2. varapuheenjohtaja Ari Leinonen Pipsa Allén Jari Salonen Heikki Laine Jyrki Aaltonen Karoliina Harju Janette Broberg Elisa Vuorinen Katriina Ylönen Kaija Honka Ari Jutila Tuija Hyytiä Eeva Savola Risto Nikkonen Jonni Moislahti Riikka Visa Helena Sukari Hannele Lehto-Laurila Anneli Kivijärvi Vesa Parantainen Raimo Sulonen Jarmo Rosama Anita Ruusuranta Sirpa Ek Kimmo Nurmi Juha Hellstén Kimmo Kosonen Marja Kannisto Jyrki Yrttiaho Kiira Lasarov-Pernaja Juha Jormanainen Eija Nurmi Pekka Närhinen Leena Rihko Kari Hanka Mika Koivisto Raimo Perälahti Terttu Perälahti Leila Myllyoja Kari Vastamäki Mika Peltokorpi Erkki Haavisto Mirjam Karila Mikko Kaamanen Kalle Myllymäki Saila Rintee, poistui klo 18.24 81 jälkeen, tilalle Tuula Suomi Veera Köpsi
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (63) Muut saapuvilla olleet Veijo Mikola Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Matti Sivonen, Sivistyskeskus Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Marja-Riitta Pulkkinen, Konsernihallinto Mari Koivunen, Konsernihallinto Petra Määttänen kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja talousjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja suunnittelupäällikkö viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä Asiat 76-96 Allekirjoitukset Janne Laulumaa puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 20.10.2016 Ari Leinonen Anneli Kivijärvi Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 21.10.2016 Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (63) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 76 Kokouksen laillisuuden toteaminen 4 2 77 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 5 3 78 Esityslistan hyväksyminen 6 4 79 Työväenopiston lisämäärärahaesitys vuoden 2016 talousarvioon 7 5 80 1-2 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) 6 81 3-4 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517 ja 525 sekä virkistys- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Leilimaa) 7 82 Varausanomus asuintontista 12-139-1 / Rakennus Heino Oy 18 8 83 Valtuutettu Jonni Moislahden ym. valtuutettujen aloite koskien Hahdenniemen uimarannan käyttöönottoa 9 84 Valtuutettu Jonni Moislahden ym. valtuutettujen aloite koskien vierasvenesataman yhtiöittämistä 10 85 5-8 Periaatelinjaukset maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskien 11 86 9-15 Vesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen 33 12 87 16 Turun seudun puhdistamo Oy:n osakeanti, yhtiösopimuksen hyväksyminen ja yhtiöjärjestyksen päivittäminen 13 88 Turun Seudun Vesi Oy - takauksen antaminen 43 14 89 17 Raision kaupungin asunto-ohjelma 2016-2025 46 15 90 18 Raision maapoliittiset linjaukset 49 16 91 Sivistyslautakunnan lisämäärärahaesitykset vuoden 2016 talousarvioon 17 92 19-22 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille 53 18 93 Kirjaston ja kulttuuritoimen lisämäärärahaesitys vuoden 2016 talousarvioon 19 94 Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien ilotulitteiden ampumapaikkojen selvittämistä Raisiossa 20 95 Valtuutettu Tuija Hyytiän ym. valtuutettujen aloite koskien puistojen ja leikkipuistojen esittelemistä kaupungin internetsivuilla 21 96 Valtuutettu Tuija Hyytiän ym. valtuutettujen aloite koskien varjovaalien järjestämistä lapsille äänestyspaikkojen läheisyyteen Muutoksenhaku 76-96 Muutoksenhakuohje 62 10 14 20 23 27 38 50 57 59 60 61
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (63) 76 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (63) 77 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Ari Jutilan ja Anneli Kivijärven. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Ari Leinosen ja Anneli Kivijärven.
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (63) 78 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (63) Sivistyslautakunta 77 31.8.2016 Kaupunginhallitus 251 19.9.2016 Asianro 217/02.05.01/2016 79 Työväenopiston lisämäärärahaesitys vuoden 2016 talousarvioon historia Sivistyslautakunta 31.8.2016 77 Talouspäällikkö Esa Ilanti 22.8.2016: Opetushallitus on 22.4.2016 päivätyllä päätöksellä myöntänyt Raision työväenopistolle laatu- ja kehittämisavustuksena 12.000 euroa. Avustus tulee käyttää vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämistavoitteita tukevaan toimintaan. Hankkeessa on 15 %:n omarahoitusosuus. Lisämäärärahaesitys vuodelle 2016: Tulot 335124.3330 Muut tuet ja avustukset 4.000 euroa Menot 335124.4470 Muut palvelut 4.000 euroa Loput rahasta (8.000 euroa) budjetoidaan vuodelle 2017. Opetushallitus on 25.5.2016 päivätyllä päätöksellä myöntänyt Raision työväenopistolle opintoseteliavustuksena 6.000 euroa. Avustusta voidaan käyttää maahanmuuttajat, työttömät, oppimisvaikeuksia kokevat sekä eläkkeellä olevat ja senioriväestö -kohderyhmiin kuuluvien opiskelijoiden opintomaksujen korvaamiseen tai alentamiseen vapaan sivistystyön vapaatavoitteisessa eli tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa. Avustuksen tarkoituksena on edistää kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden koulutukseen hakeutumista. Lisämäärärahaesitys vuodelle 2016: Tulot 335123.3330 Muut tuet ja avustukset 4.000 euroa Menot 335123.4470 Muut palvelut 4.000 euroa
Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (63) Loput rahasta (2.000 euroa) budjetoidaan vuodelle 2017. ehdotus Sivistysjohtaja Matti Sivonen Sivistyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle lisämäärärahaa vuoden 2016 talousarvioon esitetyn mukaisesti. Sivistyslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 19.9.2016 251 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää lisämäärärahaa vuoden 2016 talousarvioon seuraavasti: Tulot 335124.3330 Muut tuet ja avustukset 4.000 euroa Menot 335124.4470 Muut palvelut 4.000 euroa Tulot 335125.3330 Muut tuet ja avustukset 4.000 euroa Menot 335125.4470 Muut palvelut 4.000 euroa. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Oheismateriaali 1 Laatu- ja kehittämisavustus, opintoseteliavustus.pdf ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää lisämäärärahaa vuoden 2016 talousarvioon seuraavasti:
Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (63) Tulot 335124.3330 Muut tuet ja avustukset 4.000 euroa Menot 335124.4470 Muut palvelut 4.000 euroa Tulot 335125.3330 Muut tuet ja avustukset 4.000 euroa Menot 335125.4470 Muut palvelut 4.000 euroa. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (63) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) historia Tekninen lautakunta 17.3.2015 40 Palovuoren asemakaavaluonnos Toimistoarkkitehti Juha Virola 10.3.2015: Palovuoren asemakaava-alue on suuruudeltaan noin 48 hehtaaria ja se sijaitsee Raision 4. kaupunginosassa (Mahittula) Raumantien (vt8) itäpuolella sen välittömässä läheisyydessä, Raision keskustasta pohjoiseen n. 3,5 km. Nykyisen moottoriradan alueella on toiminut Raision vanha kaatopaikka vuosina 1959 1984. Moottoriradan pohjoispuolisella alueella on harjoitettu kiviainesten ottoa ja murskausta. Kiviainesten otto jatkuu edelleen ja samalla jo louhituille alueille moottoriradan koillispuolella ajetaan ylijäämämaita maisemointitäytöiksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selostettu kaavaalueesta tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia. Raision yleiskaavassa alue sijoittuu Maiseman parantamisalueelle (EM) ja Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue on pääosin Raision kaupungin omistuksessa ja kaupungin omistama alue lähes kokonaan vuokrattu Raision moottoriratayhdistykselle. Tasaiseksi louhittu alue moottoriradan pohjoispuolella ja pieni osa sen eteläosassa on yksityisomistuksessa. Kullaanvuoren luonnonsuojelualue (valtakunnallisesti arvokas kallioalue) sijaitsee kaava-alueen itäpuolella, noin 800 metrin päässä moottorirata-alueen keskipisteestä. Luonnonsuojeluperusteiden mukaisesti alue ei ole herkkä melulle. Asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa moottoriratatoiminnan jatkuminen alueella ja sen käytössä olevan alueen laajentaminen koilliseen nykyisestä moottorirata-alueesta. Moottoriratatoiminta on ympäristöhäiriötä, pääasiassa vain melua tuottavaa toimintaa, jolle Palovuoren vanhan kaato-
Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (63) paikan alueen on jo aiemmin katsottu olevan parhaiten soveltuva sijaintipaikka. Lisäksi kaavalla luodaan edellytykset yhdyskuntateknistä huoltoa tai jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten sijoittumiselle moottoriradan luoteispuoliselle alueelle. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n jätteenpolttolaitosta alueelle ei näillä näkymin tule. Kaavalla halutaan kuitenkin mahdollistaa esim. kierrätysmateriaalin hyödyntämistä tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten sijoittuminen alueelle. Tulevan maankäytön yhteydessä on alueen vaurioitunutta maisemakuvaa tarkoitus parantaa maisemointitoimenpitein. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee Palovuoren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tekninen lautakunta 7.6.2016 98 Palovuoren asemakaavaehdotus Toimistoarkkitehti Juha Virola 30.5.2016: Palovuoren asemakaavaluonnos oli nähtävillä 26.3. 24.4 2015, jona aikana luonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Caruna Oy antoi lausunnon kaavaluonnoksesta. Lausunto on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa. Kaava-alueesta päätettiin ehdotusvaiheessa jättää pois yhdyskuntateknistä huoltoa tai jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jota jatketaan omana kaavahankkeenaan kun konkreettinen rakennushanke ilmaantuu. Asemakaavalla muodostuu noin 41,2 hehtaarin suuruinen, kunnan tarpeisiin varattu moottoriurheilualue (E-1), jolla on rakennusoikeutta 5000 kerrosalaneliömetriä rakennuksille ja 4000 kerrosalaneliömetriä katoksille. Alueelle saa rakentaa rakennuksia, rakenteita, laitteita ja maarakenteita, jotka palvelevat moottoriurheilua, siihen liittyvää huolto- ja kaupallista toimintaa sekä moottoriajoneuvoilla ja muilla ajoneuvoilla tapahtuvaa ajoharjoittelua. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa asuinalueilla 55dBA vuosikeskiarvon (ekvivalenttitaso vuosikeskiarvona) ylitystä. Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat mm. meluesteiden rakentamista, suljetun kaatopaikan jätetäytön suojakerroksia ja rakentamispaikkojen pilaantuneita maa-aineksia. Liitteinä ovat asemakaavaehdotus selostuksineen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (63) ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta hyväksyy Palovuoren asemakaavaehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaan. Mikäli asemakaavaehdotusta vastaan ei tehdä muistutuksia eikä lausunnoissa ole huomautettavaa tai kaavaehdotuksen tarkistaminen on niiden perustella vähäistä, kaavaehdotus saatetaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 19.9.2016 252 Toimistoarkkitehti Juha Virola 13.9.2016: Palovuoren asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 16.6. 19.8.2016. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Caruna Oy ja Varsinais-Suomen ELY-keskus antoivat lausunnon. Tiivistelmät lausunnoista ja vastineet niihin löytyvät kaavaselostuksen kohdasta 4.3.3. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen asemakaavakarttaan ei ole ollut tarvetta tehdä muutoksia. ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavaselostusta on täydennetty vaikutustenarvioinnin osalta. Täydennyksillä on arvioitu Viuhkometsän maankaatopaikan vaikutusta asemakaavaan ja moottoriradan meluvaikutuksia Kullaanvuoren luonnonsuojelualueelle. ELY-keskukselta pyydettiin kommentteja kaavoittajan ELY-keskuksen lausunnosta antamaan vastineeseen. ELY-keskus katsoi, että vastineen perusteella kaavaselostuksen tietoja on täsmennetty ja vaikutusarviota täydennetty riittävästi, eikä ELYkeskuksella ole asiaan huomautuksia. Liitteinä ovat asemakaavan muutosehdotus ja selostus. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan (Palovuori). Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (63) Liitteet 1 Palovuori, asemakaavaehdotus (kv 17 10 2016) 2 Palovuori, asemakaavan selostus (kv 17 10 2016) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan (Palovuori). Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (63) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Kaupunginhallitus 253 19.9.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 81 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517 ja 525 sekä virkistysja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Leilimaa) historia Tekninen lautakunta 14.4.2015 51 Leilimaan asemakaavan muutosluonnos Toimistoarkkitehti Juha Virola 8.4.2015: Leilimaan kaavanmuutosalue on suuruudeltaan noin 22 hehtaaria ja se sijaitsee Raision 5. kaupunginosassa (Kuninkoja) Kuninkaanväylän, Vahdontien ja Ohikulkutien (VT40/E18) rajaamalla alueella Turun rajan läheisyydessä. Osa kaava-alueesta sijaitsee Kuninkaanväylän pohjoispuolella. Alue sijaitsee Raision torilta n. 4 km itä-koilliseen. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan liikerakennusten, toimistorakennusten, tuotanto- ja varastorakennusten, tavaraliikennettä palvelevien autopaikkojen korttelialuetta, katualuetta ja virkistysaluetta. Kaavanmuutosalue on kokonaisuudessaan Raision kaupungin omistuksessa. Kaavanmuutosalueella voimassa oleva kaava ei ole toteutunut Kuninkaanväylän eteläpuoliselta osalta. Kaavan korttelirakenne ja sitä tukeva katuverkko ei mahdollista suurempien logistiikkayksiköiden rakentamista. Kuninkaanväylän pohjoispuolisessa korttelissa 502 olevalla kiinteistöllä on toisaalta laajentamistarvetta, jota nykyisen kaavan osoittama rakennusoikeus ei mahdollista. Kaavanmuutoksen tavoitteena on luoda nykyistä laajempi yhtenäinen logistiikkatoimintojen korttelialue poistamalla tarpeettomat katualueet sekä Turun rajaa vasten oleva kallioisesta mäestä muodostuva virkistysalue, joka on jäämässä tarkoitustaan huonosti palvelevaksi erilliseksi saarekkeeksi suurten rakennusten puristuksessa ja sitä ei siksi ole tarpeen säilyttää. Myös Turun puolella olevaa osaa samasta kallioisesta mäestä on suunniteltu louhittavan tasaiseksi. Kaava-alueen pohjoisrajan välittömässä läheisyydessä sijaitseva seudullinen ulkoilureittivaraus turvaa ulkoilun yhteystarpeet alueella. Ohikulkutien läheisyyteen osoitetaan viheralue, jota hyödynnetään myös hulevesien
Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (63) hallinnassa. Kuninkaanväylän eteläpuolisten tonttien tehokkuus pysyy suuruusluokassa e=0,30 0,40 (rakennusoikeus voimassa olevassa kaavassa noin 33 000 k-m², uusi rakennusoikeus noin 49 000 k-m²). Korttelin 502 kaavanmuutosalueeseen kuuluvan tontin rakennusoikeutta nostetaan logistiikkayksikön laajentamistarve huomioiden. Tontin nykyinen tehokkuus on e=0,35 ja se nousee lukemaan e=0,55 (vanha rakennusoikeus noin 24 000 k-m², uusi noin 37 000 k-m²). Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee Leilimaan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tekninen lautakunta 7.6.2016 97 Leilimaan asemakaavan muutosehdotus Toimistoarkkitehti Juha Virola 30.5.2016: Leilimaan asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 23.4. 22.5.2015, jona aikana luonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Turun kaupunki ja Caruna Oy antoivat lausunnon. Vastineet lausuntoihin löytyvät kaavaselostuksen kohdasta 4.3.3. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa. Turun lausunnon mukaisesti kaavan tueksi on laadittu hulevesisuunnitelma. Voimassa olevaa asemakaavaa on kaavamuutoksella muutettu siten, että nykyisen kaavan korttelialueiden neljä eriluonteista päämääräystä (KL-24, KT-5, T-8 ja LPA-19) on korvattu yhdellä uudella (T-9) ja tarpeettomaksi koetut katualueet on poistettu. Turun rajalla sijaitseva, heikosti tarkoitustaan palveleva lähivirkistysalue (VL) on liitetty korttelialueeseen (T-9) ja suojaviheralueeseen (EV). Korttelin 502 kaavaan kuuluvan osan rajoja on tarkistettu hulevesien hallinnan järjestämiseksi ja rakennusoikeutta on kasvatettu muuttamalla tehokkuusluku e=0,35 lukemaan e=0,55. Kuninkaanväylän eteläpuolisessa korttelissa 517 tehokkuusluku on e=0,30. Voimassa olevan kaavan KL-24 alueella luku on e=0,40, muilla alueilla e=0,30. Asemakaavamuutoksella koko alueen rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 56917 kerrosalaneliömetristä noin 35 prosentilla lukemaan 76790 k-m². Kaavan kaikilla korttelialueilla on sama päämääräys: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa tavaraliikenteen terminaali- ja varastotiloja, tuotantotiloja sekä niihin liittyviä liike- ja toimistotiloja (T-9). Työpaikkoja
Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (63) arvioidaan syntyvän 100 200 toiminnan luonteesta riippuen. Ohikulkutien varteen osoitetulla suojaviheralueella on tilavaraus hulevesien alueelliselle hallintamenetelmälle. Liitteinä ovat asemakaavan muutosehdotus selostuksineen. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta hyväksyy Leilimaan asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaan. Mikäli asemakaavaehdotusta vastaan ei tehdä muistutuksia eikä lausunnoissa ole huomautettavaa tai kaavaehdotuksen tarkistaminen on niiden perustella vähäistä, kaavaehdotus saatetaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 19.9.2016 253 Toimistoarkkitehti Juha Virola 13.9.2016: Leilimaan asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 16.6. 19.8.2016. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Caruna Oy, Finavia Oyj ja Turun kaupunki antoivat lausunnon. Tiivistelmät lausunnoista ja vastineet niihin löytyvät kaavaselostuksen kohdasta 4.3.3. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen asemakaavakarttaan on lisätty Turun kaupungin lausunnon mukaisesti kaksi ohjeellista ajoyhteysmerkintää suojaviheralueelle, mikä sallii ajon korttelialueelta kunnanrajalle. Tämän on tarkoitus mahdollistaa korttelista 517 ajo kuntarajan yli Turun puolelle Runosmäen kaupunginosan kortteliin 94, mikäli se tulevaisuudessa laajenee kiinni kuntarajaan. Tästä on etua yritysmaailmalle ja myös liikenteen sujuvuudelle kun korttelialueelta toiselle voi ajaa kuntarajan yli ilman katuverkkoon tukeutumista. Kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset ovat luonteeltaan teknisiä ja niin vähäisiä, että ehdotusta ei ole ollut tarpeen viedä uudelleen tekniseen lautakuntaan ja julkisesti nähtäville. Liitteinä ovat asemakaavan muutosehdotus ja selostus. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että
Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (63) valtuusto hyväksyy Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517 ja 525 sekä virkistys- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen (Leilimaa). Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 3 Leilimaa, asemakaavan muutosehdotus (kv 17 10 2016) 4 Leilimaa, asemakaavan selostus (kv 17 10 2016) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517 ja 525 sekä virkistys- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen (Leilimaa). Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että valtuutettu Saila Rintee poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.24 ja tilalle saapui Tuula Suomi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (63) Kaupunginhallitus 254 19.9.2016 Asianro 585/10.00.02.03/2015 82 Varausanomus asuintontista 12-139-1 / Rakennus Heino Oy historia Kaupunginhallitus 19.9.2016 254 Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 7.9.2016: Rakennus Heino Oy/ Kimmo Heino hakee perustettavan yhtiön nimissä varausta asuintonttiin 12-139-1 osoitteessa Laulurastaankuja 4. Tontin pinta-ala on 5.194 m2 ja rakennusoikeus noin 1298 k-m2. Kaavamääräys AP-37 "Asuinpientalojen korttelialue" mahdollistaa rivitalojen, kytkettyjen talojen, ryhmätalojen, paritalojen ja erillistalojen rakentamisen tontille. Asemakaavan mukaan tontille on rakennettava kahteen kerrokseen. Heinolla on ajatuksena toteuttaa tontille kaksi 1-kerroksista rivitaloa kumpikin kooltaan noin 600 k-m2. Tontti on hinnoiteltu valtuuston päätöksellä 20.10.2008 146 hintaan 223.342 euroa eli 172 euroa/ k-m2. Heino on tarjoutunut ostamaan tontin hintaan 136.342,00 euroa mikä tekee 105 euroa/k-m2. Asian valmistelun yhteydessä on todettu, että Heinon tarjoama hinta vastaa ulkopuolisen arvioijan (Newsec Valuation Oy) alueelle määrittämää keskihintaa. Valtuuston tulee kuitenkin päättää myyntihinnasta, koska nyt esitetty hinta poikkeaa valtuuston voimassa olevasta päätöksestä. Kaupunginhallitus varannee tontin 12-139-1 Rakennus Heino Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 19.3.2017 asti. Jotta varaus tulisi voimaan, varaajan on 10.10.2016 mennessä maksettava kaupungille varausmaksu, joka on 2,5 % em. nyt esitetystä kauppahinnasta eli 3.408 euroa, joka hyvitetään kauppahinnassa, mikäli kauppa tehdään varausajan kuluessa. Mikäli kauppaa ei varaajasta johtuvista syistä synny, varausmaksu jää kaupungille. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus varaa tontin 12-139-1 Rakennus Heino Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 19.3.2017 asti. Jotta varaus tulisi voimaan, varaajan on 10.10.2016 mennessä maksettava kaupungille 3.408 euron suuruinen varausmaksu, joka hyvitetään kauppahinnassa, mikäli kauppa tehdään varausajan kuluessa. Mikäli kauppaa ei varaajasta johtuvista syistä synny, varaus-
Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (63) maksu jää kaupungille. Kauppakirjan ehtoineen hyväksyy aikanaan johtosäännön mukaisesti tekninen johtaja. Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että tontin myyntihinnaksi hyväksytään tämän kaupan osalta 136.342,00 euroa. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti kokouksessa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Ari Leinonen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puhetta johti tämän asian käsittelyn ajan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila. Oheismateriaali 2 Liitekartta tontti 12-139-1.pdf ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että tontin 12-139-1 myyntihinnaksi hyväksytään tämän kaupan osalta 136.342,00 euroa. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Rakennus Heino/Kimmo Heino Marja Salminen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut Aila Tuominen, Maankäyttöpalvelut
Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (63) Kaupunginvaltuusto 82 7.9.2015 Tekninen lautakunta 129 27.9.2016 Kaupunginhallitus 283 10.10.2016 Asianro 719/10.03.01.02/2015 83 Valtuutettu Jonni Moislahden ym. valtuutettujen aloite koskien Hahdenniemen uimarannan käyttöönottoa historia Kaupunginvaltuusto 7.9.2015 82 Valtuutettu Jonni Moislahti jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Raisiossa ei ole virallisia uimapaikkoja luonnonvesissä, joiden veden laatua ja turvallisuutta seurattaisiin jatkuvasti. Hahdenniemen hiekkaranta toimii nykyisin kaiketi ns. auringonottorantana. Kesärannan sinänsä hyvä virkistysalue sijaitsee monelle raisiolaiselle liian kaukana ja hankalien liikenneyhteyksien päässä. Haunisten altaan alueen kehittämisestä virkistyskäyttöön on tehty suunnitelmia, mutta mm. tekniset seikat veden vaihtumisen takaamiseksi on hankalasti ja/tai kalliisti ratkaistavia asioita, eikä hanke liene tulossa lähivuosina toteutukseen. Mm. Raision jätevedenpuhdistamon alasajon vuoksi on viime vuosina venesataman vesialueen vedenlaatu parantunut selkeästi. Tämä on todettu myös yksittäisissä ympäristöviraston vedenlaatumittauksissa. Hahdenniemen alueen kokonaisvaltainen kehittäminen on ollut esillä mm. alueen kaavoitusta suunniteltaessa ja valtuustoaloitteissa paviljonki-ajatuksineen. Virallisen uimarannan avaaminen tukisi alueen yrittäjien toimintaa sekä parantaisi raisiolaisten asukkaiden virkistysmahdollisuuksia. Myös vierasvenesatamaan saapuvat veneilijät ja muut matkailijat voisivat käyttää uimarantaa ja siten Raision matkailupalveluihin tulisi lisää vetovoimaa. Hiekkaranta Hahdenniemessä sinänsä on ollut jo vuosikymmeniä olemassa, joten sen virallinen uudelleen käyttöönoton investointi ei liene mullistava. Lähinnä kyse olisi siivous- ja muista ylläpitokustannuksista, jotka nekin rajautuisivat lämpimään vuodenaikaan vain muutamille kuukausille. Ehdotan Hahdenniemen uimarannan ottamista käyttöön siten, että mahdolliset kustannusvaikutukset huomioidaan jo v. 2016 budjettikäsittelyssä, ja ranta on käyttökunnossa kesän 2016 uimakaudella. Raisiossa, 7.9.2015 Jonni Moislahti Risto Nikkonen
Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (63) Jari Salonen Ari Leinonen Karoliina Harju Janette Broberg Pipsa Allén Elisa Vuorinen Riikka Visa Heikki Arikka Heikki Laine Eeva Savola Helena Sukari Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 14.9.2015 244 Tekninen lautakunta 27.9.2016 129 Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Jonni Moislahden aloitteen koskien Hahdenniemen uimarannan käyttöönottoa teknisen lautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen johtaja Antti Korte 22.9.2016: Aloitteessa esitetään, että kaupunki perustaisi uimarannan Hahdenniemen pienvenesatamassa olevan hiekkapohjaisen lahden poukamaan. Paikkaa on käytetty uimiseen 1970-luvulle asti. Uimakäyttö on lakannut kun Raision jäteveden puhdistamo aloitti toimintansa ja puhdistettu jätevesi purettiin Raisionlahteen lähelle uimarantaa. Vuodesta 2010 alkaen seudun jätevedet on johdettu TSP:n Kakolan jäteveden käsittelylaitokselle. Raisionlahden veden laatu on parantunut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Viimeisten vuosikymmenten aikana Hahdenniemestä on muodostunut yksi Suomen suurimmista pienveneiden kotisatamista. Laituripaikkoja on noin 750 kappaletta ja telakointipaikkoja noin 600. Uimarannan läheisyydessä lahden vastarannalla sijaitsee Meyer Turku Oy:n telakka, jossa telakkatoiminta ja laivan rakennus on aloitettu 1970-luvulla. Tällä hetkellä telakan tilauskanta ulottuu useita vuosia eteenpäin ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta. Virallisten uimarantojen vaatimuksia määritetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla. Asetusten mukaan yleisellä uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008). Pienellä yleisellä uimarannalla tarkoitetaan uimarantaa, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähemmän kuin 100 uimaria päivässä (sosiaali- ja terveysministeriön asetus 394/2008). Hahdenniemen osalta kyseessä olisi pieni yleinen uimaranta, koska paikka rajautuu pienelle alueelle laiturirakenteiden läheisyyteen, joten kävijämäärät pysynevät kohtuullisina. Pienen uimarannan vaatimukset eivät ole kovin suu-
Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (63) ria, mutta sieltä tulisi löytyä ainakin pukusuoja, roska-astioita, wcmahdollisuus, pelastusrengas ja ilmoitustaulu. Uimapaikan olosuhteet ovat siis muuttuneet vuosien saatossa huomattavasti ja virallisen yleisen uimarannan perustaminen vaatii selvityksiä. Veden laatu on parantunut ja normaalitilanteessa veden laatu täyttää uimavedelle asetetut vaatimukset. Muina näkökohtina uimarannan perustamista suunniteltaessa on otettava ainakin huomioon mahdollisesti pohjasedimenteissä olevat teollisuuden aiheuttamat kuormitukset sekä vilkkaan veneliikenteen aiheuttamat riskit uimareille. Virallisen uimarannan tulee olla turvallinen. Tänä vuonna alueella on käynnistetty asemakaavatyö, jossa mm. uimapaikan maankäyttö ratkaistaan. Kaavatyön yhteydessä selvitetään kaikki edellä mainitut olosuhteet ja mikäli uimarannan perustamisen edellytykset täyttyvät, niin paikka tullaan merkitsemään asemakaavassa uimarannaksi ja sen toteuttamisesta päätetään sen jälkeen investointibudjetin yhteydessä. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle Jonni Moislahden ym. valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 10.10.2016 283 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (63) Kaupunginvaltuusto 87 13.10.2014 Tekninen lautakunta 130 27.9.2016 Kaupunginhallitus 284 10.10.2016 Asianro 846/10.03.01.02/2014 84 Valtuutettu Jonni Moislahden ym. valtuutettujen aloite koskien vierasvenesataman yhtiöittämistä historia Kaupunginvaltuusto 13.10.2014 87 Valtuutettu Jonni Moislahti jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Vierasvenesataman yhtiöittäminen Raisionlahden rannalla sijaitseva Hahdenniemen venesatama on yksi Suomen suurimmista venesatamista. Venepaikkojaon nykyisellään yli 700, minkä lisäksi alueella on tällä hetkellä myös noin 600 talvisäilytyspaikkaa veneille. Venepaikkojen täyttöaste on ollut pitkään 100 %. Alueen palvelut, ympäristö ja suuren yleisön tietoisuus ei kuitenkaan vastaa mielikuvaa, joka pitäisi tulla siitä, että on yksi Suomen suurimmista venesatamista. Alueen kehittämisestä on käyty vuosien ja vuosikymmenten saatossa paljon keskustelua ja tällä valtuustokaudella on tehty mm. valtuustoaloite viihde- ja toimintakeskuksen rakentamisenmahdollistamiseksi alueelle. Halua ja mahdollisuuksia alueen kehittämiselle siis löytyy, mutta voi kysyä onko kaupungilla itsellään kykyä ja tahtoa siihen? Hahdenniemen alueella on kaavoitusprosessi käynnissä, jossa on hahmoteltu sijoitettavaksi viihdekeskuksenlisäksi mm. Nesteentien varteen uusia liike- ja varastorakennuksia venesataman toimintaa tukeville yrityksille. Tämä mahdollistaisi uusien työpaikkojen synnyn, kun venealaan liittyvät yritykset saisivat hyvää nostetta tällaisesta ainutlaatuisesta alan keskittymästä sataman välittömässä läheisyydessä. Vastaavasti veneilijät saisivat kätevästi tarvitsemiaan palveluita. Vastaavia liikepaikkoja ja kokonaisuutta ei ole tarjolla muualla. Sataman aktiiviset käyttäjät eli veneilijät tulee ottaa alueen kehittämisessä ja jokapäiväisessä arjessa huomioon. Veneilijät ovat toivoneet alueelle lisä erilaisia palveluita, parempaa turvallisuutta, nykyisten rakennelmien uusimisia, jne. Käyttäjät maksavat mm. laituripaikoistaan vuokraa ja toivovat tietysti saavansa riittävästi vastinetta rahoilleen tilojen ja palveluiden osalta. Hahdenniemen satama-alueen potentiaali virkistysalueena sekä jonkinlaisena kesäisenä viihde- ja vapaa-ajanviettopaikkana myös veneettömille raisiolaisille on suuri. Aikanaan Hahdenniemessä on ollut jopa suosittu uimaranta, josta
Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (63) nykyiset nuoremmat sukupolvet ei tosin edes tiedä mitään. Ajatus aurinkoisesta kesäpäivästä pyöräretkellä lasten kanssa jätskille viihtyisälle sataman terassille katselemaan veneitä ja ihmisiä, voisi ehkäpä olla oikeasti ihan todellista. Tämä vaatisi sataman kehittämistä ja elävöittämistä monessa suhteessa. Kaupungin lakisääteinen tehtävä ei ole pyörittää omaa venesatamaa. Kaupungin ei tulisi kerätä veneilijöiltä laiturimaksuja omiin kuluihinsa satsaamatta satamapalveluihin, mutta toisaalta ei yhteisiä veroeurojakaan tulisi käyttää vain veneilijöiden palveluihin. Mielestäni olisikin hyödyllistä, että Raisiolle monin eri tavoin merkittävän alueen kehittämisestä ja jokapäiväisestä toiminnasta vastaisi yksi taho, uusi perustettava yhtiö, jolle kaupunki alueet ja toiminnan luovuttaisi. Satamayhtiö pystyy paremmin pyörittämään jokapäiväistä talvi- ja kesätoimintaa, ja kuuntelemaan asiakkaidensa eli mm. veneilijöiden sekä alueella olevien ja/tai halajavien yritysten ja yrittäjien toiveita alueen palveluvalikoiman kehittämisessä. Siten myös kaavaprosessissa mukana olevien alueiden luovuttaminen yhtiölle voisi olla perusteltua. Ehdotan, että kaupunki selvittää vierasvenesataman yhtiöittämisen hyödyt ja haitat, sekä arvioi kaupungin 100 %:sti omistaman yhtiön liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja arvioi kustannusvaikutukset nykyisiin käyttäjämaksuihin. Tavoitteena tyytyväiset kotisatamaveneilijät, vieraat veneilijät, alueen yrittäjät/yritykset sekä muut raisiolaiset asukkaat ja veronmaksajat. Raisiossa 13.10.2014 Jonni Moislahti Pipsa Allén Jyrki Aaltonen Risto Nikkonen Elisa Vuorinen Jan Stenlund Riikka Visa Eeva Savola Tuija Hyytiä Heikki Arikka Seija Sorsavirta Janette Broberg Karoliina Harju Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 27.10.2014 336 Tekninen lautakunta 27.9.2016 130 Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Jonni Moislahden jättämän aloitteen koskien vierasvenesataman yhtiöittämistä teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen johtaja Antti Korte 22.9.2016:
Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (63) Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää vierasvenesataman yhtiöittämisen hyödyt ja haitat, sekä arvioi kaupungin 100 %:sti omistaman yhtiön liiketoiminnalliset mahdollisuudet ja arvioi kustannusvaikutukset nykyisiin käyttäjämaksuihin. Hahdenniemen pienvenesatama on luonteeltaan kotisatama ja tulevaisuudessa maankäytön ja palveluitten kehittyessä rooli vierasvenesatamana tulee kasvamaan. Menestyvät ja vilkkaat vierasvenesatamat sijaitsevat tyypillisesti matkailullisesti houkuttelevissa paikoissa. Tästä näkökulmasta Hahdenniemen sataman lähiympäristöä tulee kehittää siihen suuntaan, että vierailuun houkuttelevia toimintoja löytyisi lähiympäristöstä. Satama-alueen ympäristöstä tehdyt suunnitelmat osoittavat, että Hahdenniemessä on merkittävää kehittämispotentiaalia myös tästä näkökulmasta. Maankäytön suuntaviivat määritetään alueelle laadittavilla asemakaavoilla, joiden perusteella tulevat toimijat pystyvät suunnittelemaan hankkeensa kestävälle pohjalle. Satama-alueen asemakaavan muutostyö on saatu ensimmäisen vaiheen osalta valmiiksi. Asemakaava hyväksyttiin loppuvuodesta 2015 ja se mahdollistaa satamatoimintoja tukevan liikerakentamisen alueelle. Seuraavan vaiheen suunnittelu on jo käynnistetty. Satama-alueen kokonaiskehittäminen vaatii vielä kolmannen asemakaavavaiheen, jonka jälkeen koko aluetta koskeva maankäyttö on selvillä. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle tulevat palvelut vastaavat ensisijaisesti kotisataman asiakkaiden tarpeisiin ja liittyvät lähinnä veneiden myymiseen, ostamiseen, huoltamiseen sekä telakointiin. Seuraavissa vaiheissa maankäytössä otetaan vahvemmin huomioon palveluiden laajentuminen käsittämään myös muita kuin veneilijöiden välittömiä tarpeita. Tällaisia ovat esimerkiksi ravintolapalvelut sekä mahdolliseen uimarantaan liittyvät palvelut. Maankäytön kehittäminen ja tonttien muodostaminen liike-elämän ja yrittäjien käyttöön on kaupungin ydintoimintaa eikä sitä voi ulkoistaa. Mielestäni kaupungin tulee huolehtia siitä, että Hahdenniemen alueen maankäyttö tulee vahvistettua asemakaavoituksella ja että kaupunki tekee aikanaan sopimukset alueen tulevien yrittäjien kanssa. Telakointi- ja laituripaikkojen vuokraustoiminta puolestaan ei kuulu kaupungin ydintoimintoihin. Jatkossa kun alueen maankäytölliset asiat on ratkaistu, tulee pohdittavaksi kuinka aluetta jatkossa hallinnoidaan ja ohjataan. Yhtenä vaihtoehtona on operaattorin kilpailuttamien, joka ottaa vastatakseen mm. laituripaikkoihin ja telakointiin liittyvät tehtävät. Tämän lisäksi operaattorille voidaan myös luovuttaa alueen ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä muita tehtäviä. Kaupungin täysin omistaman yhtiön perustaminen pyörittämään satamatoimintoja ei tuo mielestäni merkittäviä etuja nykyisten hankkeiden eteenpäin viemisessä, eikä nykytoimintojen pyörittämisessä. Aloitteessa ei esitetäkään yhtiön perustamista heti, vaan aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää venesataman yhtiöittämisen hyödyt ja haitat. Tämä selvitystyö on syytä käyn-
Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (63) nistää samalla kun maankäytön suunnittelu etenee. Tulevaisuuden vaihtoehdot myös tästä näkökulmasta tulee selvittää. Samassa yhteydessä tulisi mielestäni tutkia myös muita vaihtoehtoja kun yhtiöittämistä. Tutkittavana vaihtoehtona voisi ainakin olla operaattorivaihtoehto. Kokonaisuutena tulisi selvittää satamatoimintojen ja siihen läheisesti liittyvien kokonaisuuksien liiketaloudelliset mahdollisuudet. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle Jonni Moislahden ym. valtuustoaloitteeseen edellä olevan vastauksen. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 10.10.2016 284 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (63) Kaupunginhallitus 285 10.10.2016 Asianro 773/00.04.00/2016 85 Periaatelinjaukset maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta koskien historia Kaupunginhallitus 10.10.2016 285 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa koskien maakuntauudistusta. Internet osoite ja linkki lausuntopyynnön liitteisiin on tekstin lopussa. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuolto, nykyinen maakuntahallinto, aluepelastuslaitoksen toiminnot sekä jotkut aluehallintoviraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät siirtyvät uuden maankuntahallinnon alaisuuteen. Maakuntia johtavat vaaleilla valitut valtuustot, jotka valitaan presidentinvaalien yhteydessä 2018. Maakuntien toiminnat rahoitetaan suoraan valtionrahoituksella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille on Suomen kuntahistorian suurin toiminnallinen uudistus. Kuntien rooli palveluiden järjestäjästä muuttuu elinvoiman edistäjäksi. Kunnille jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjän rooli. Raision-Ruskon yhteistoiminta-alueen noin 600 työntekijää siirtyvät Varsinais- Suomen maakunnan palvelukseen. Kuntien omistaman sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt jäävät kunnille ja maakunta vuokraa siirtymäkauden ajan kyseiset tilat. Myöhemmin tiloja vuokrataan tarveperusteisesti. On todennäköistä, että ydinkaupunkirakenteeseen kuuluvaan Raisiolla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon ei tule merkittäviä muutoksia pitkälläkään aikavälillä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuudet poistuvat kunnilta ja samalla kuntien veroprosentteja pienennetään 12,3 % -yksikköä. Raisio edullisena sote-kuntana häviää uudistuksessa taloudellisesti siten, että laskennallinen verorasitus vuonna 2022 alusta lukien on 0,32 veroprosenttia. Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluna. Mahdollisia tuottamismalleja ovat maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja.
Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (63) Maakuntaan perustetaan palvelukeskus, joka vastaa tukipalveluiden (kiinteistöpalvelut, ruokapalvelut, ict, talouspalvelut jne.) tuottamisesta. Myös peruskunnissa joidenkin tukipalveluiden tarve vähenee samalla kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyvät maakuntiin. Tämä edellyttää toimintojen sopeuttamista henkilökunnan osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy myös valinnanvapaus, jonka osalta valmistelu on kuitenkin vielä kesken. Maankuntauudistus on tarkoitus toimeenpanna siten että uudet maakunnat aloittavat toimintansa jo 1.1.2019. Varsinais-Suomessa on organisoiduttu valmisteluun liitteen mukaisella tavalla. Valtio ei tällä hetkellä tue maakuntien perustamisen valmistelua millään tavoin, vaan viranhaltijoiden on tehtävä käytännön valmistelutyö oman toimen ohella. Maakuntauudistukseen liittyvät tärkeimmät lait ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki, maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista), maakuntajakolaki, maakuntien rahoituslaki (valtionrahoitus maakunnille), uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki, tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain yms. hallintooikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset, viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö). Lausuntona kunnilta pyydetään vastaukset liitteenä oleviin lausuntopyyntökyselyihin. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto käy periaatteellisen keskustelun sekä päättää periaatteellisista linjauksista. Tämän pohjalta kaupunginhallitus antaa vastaukset yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Linjauksia valmisteltaessa on otettu huomioon sekä Turun seudun yhteiseen sotelausuntovalmisteluun tarkoitettuja aineistoja ja kehyskuntien verkostossa jaettuja aineistoja. Kaupunginvaltuuston periaatelinjaukset ja näkemykset maakuntauudistusta koskien Yleistä Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille on Suomen kuntahistorian suurin toiminnallinen uudistus. Kuntien toiminta muuttuu palveluiden järjestäjästä elinvoiman edistäjiksi. On kuitenkin huomattava, että kunnille jää edelleen merkittävä rooli myös palveluiden järjestäjinä ja lähes kolmesataa palveluihin liittyvää lakisääteistä tehtävää. Kunta tulee edelleenkin toimimaan oman alueensa merkittävimpänä yksittäisenä palveluiden järjestäjänä. Kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalveluihin katkeaa uudistuksessa lähes täysin. Kunnille jää lainsäädännöllinen rooli ainoastaan terveyden edistäjinä.
Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (63) Kunta on kuitenkin edelleen asukkaidensa lähiyhteisö ja edunvalvoja myös maakuntien suuntaan. Lainsäädännössä ei ole ratkaistu millä tavoin sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat kuntien muihin palveluihin. Esimerkiksi sosiaalipalveluilla ja perhepalveluilla on yhteistyörajapinnat kouluihin ja päivähoitoon. Yhdistymiseen liittyy huomattava riski, että nämä yhteistyösuhteet katkeavat organisaatioiden eriytyessä. Valinnanvapauteen liittyvän lainsäädännön puuttuminen kokonaisuudesta on jossakin määrin ongelmallista nyt annettavan lausunnon suhteen. Maakuntauudistuksen tavoitteet Maakuntauudistuksen tulisi hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Yhdistettäessä eri organisaatiota palkkaharmonisointi tulee nostamaan ainakin lyhyellä aikavälillä kustannuksia. Myös toiminnallisten päällekkäisyyksien purkamiset, ICT-kehittämistyö, yhtiöittämiset jne. tulevat ainakin alkuvaiheessa lisäämään merkittävästi kustannuksia. Aikanaan hyötyjä tultaneen saamaan potilastietojärjestelmän sekä muiden järjestelmien yhtenäistymisestä. Muilta osin säästöjä ei tultane saavuttamaan muuta kuin leikkaamalla palvelutarjontaa. Ajatus toimintojen keskittämisestä maakuntiin ja keskittämisen tuomista tehokkuushyödyistä perustuu toiveeseen, ei tietoon. Raision kaupungin kaltaiset sote-organisaatiot ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi toimijoiksi. Esimerkiksi Turun seudun kuntaliitosselvityksessä Raision sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluivat seudun edullisimpiin kun huomioidaan palvelutarve. Taustatiedot viittaisivatkin siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut olisi kannattavaa jakaa kustannustehokkuuden näkökulmasta optimaalisen kokoisiin organisaatioihin eri alueiden omaispiirteet huomioiden. Koko maahan istutettava sentralisointiin kategorisesti perustuva organisaatiomalli ei tuota välttämättä lisäarvoa edes nykyiseen malliin nähden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden jakaminen osiin on mahdollista myös maakuntaorganisaation sisällä. Maakuntien eri osat eroavat niin palvelutarpeiden kuin väestötiheydenkin näkökulmasta, mikä perustelisi erilaisten sisäisten mallien tarvetta. Maakuntahallinto ja sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoituminen pitää rakentaa tulevaan väestönkehitykseen ja aluerakenteeseen vahvasti nojautuen. Rahoitus Rahoituslakiluonnoksessa todetaan valtion rahoituksen maakunnalle olevan yleiskatteellista. Rahoituksesta 89 prosenttia perustuu maakunnan laskennalliseen palvelutarpeeseen. Asukaskohtaisesti suoritettavan osuuden painoarvo on 10 prosenttia, ja 1 prosentti on varattu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtäviin.
Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (63) Näyttää myös siltä, että rahoitusratkaisuissa nyt tehokkaat sote-kunnat joutuvat lievästi kärsimään valtionosuuksien menetysten ja muiden rahoitusmuutoksien johdosta. Kaupungistuminen jatkuu ja suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistä enemmän. On mahdollista, että maakuntauudistus hidastaa kaupunkiseutujen elinvoiman kehittymistä. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttaminen vaati merkittävää valmisteluresurssia. Kuntien intressit rahoittaa valmistelua lienevät olevan ainakin osassa kuntia rajalliset. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä valtion rahoitusvastuulle ja pois kuntien päätösvallasta. Tällaisessa tilanteessa tulevaisuudessa rahoitusvastuullisen toimijan eli valtion on vastattava myös siitä, että se kantaa uudistuksen läpiviemisestä koituvan taloudellisen taakan ja riskin. Palvelutuotannon erottaminen palvelun järjestämisestä ja yhtiöittäminen Lakiluonnoksissa palvelulaitos muodostetaan monialaiseksi konserniksi ja se vastaa vähintään sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen tuottamisesta. Pelastustoimen osuus kokonaisuudessa jää melko irralliseksi muista sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelulaitoskonserni rakentuu kaksijakoisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokokonaisuudesta. Puhtaasti julkisista erikoispalveluita tuottavista tuotantoyksiköistä, jotka eivät kuulu valinnanvapauden piiriin sekä valinnanvapauden piiriin kuuluvista tuotantoyhtiöistä. On todennäköistä, että esitetyllä palvelulaitosmallilla joudutaan konsernin sisällä jossakin vaiheessa eturistiriitatilanteisiin. Lisäksi on odotettavaa, että viranomaisen tosiasiallinen ohjausvalta yhtiöihin jää vähäiseksi. Yhtiömuotoisen toiminnan ongelmana on viranomaisvallan käyttö. Viranomaisvaltaa voi käyttää vain viranomainen ja virkasuhteessa oleva henkilö, joka ei voi olla palvelusuhteessa yhtiöön. Demokratian ja myös julkisen talouden näkökulmasta merkittävä asia uudistuksessa tulee olemaan palvelun järjestäjän ja muodostettavan palvelulaitoksen valtatasapaino. Lähtökohtaisesti palvelun järjestäjän asema tulee varmistaa lainsäädännössä selvästi vahvemmaksi kuin palvelulaitoksen asema. Mikäli palvelunjärjestäjän ohjausvalta palvelulaitokseen ja palvelutuotantoon muodostuu heikoksi, muodostuu palvelulaitoksesta vahva yhteiskunnallinen vallankäyttäjä. Näin syntyvä asetelma ei voi olla yhteiskunnallisesti toivottava. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoyhtiöt tulee perustaa viimeistään 31.12.2020. Yhtiöiden palvelutuotannon käynnistäminen vuonna 2021 ei ole Varsinais-Suomessa aikataulullisesti mahdollista, mikäli halutaan varmistua siitä, julkisesti omistettu yhtiöitetty palvelutuotanto on kykenevä kilpailemaan sote-palvelujen markkinoilla heti uudistuksen alkuvaiheessa. Myös kunnille tulisi antaa mahdollisuus tuotantoyhtiöiden perustamiseen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (63) Työterveyshuollon yhtiöittäminen tulee siirtää osaksi sote-uudistuksen toimeenpanoa. Vuoden 2017 yhtiöittämisvelvoitteesta tulee luopua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Valtioneuvoston esitysluonnokseen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista on kirjattu läpi linjan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä ja siihen liittyvä rahoitus. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden vahvistaminen on yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista ja siinä onnistuminen kriittinen menestystekijä tavoiteltujen kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä syntyy erilaiset roolit kunnille, sotepalvelun järjestäjälle, julkiselle sote-palvelutuotannolle, julkisille sote-yhtiöille, yksityisille sote-yhtiöille ja sote-alan järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisältö ja toteutus on todettu lainsäädäntöluonnoksissa epäselvästi. Eri toimijoiden roolia sekä yhteistyön rakenteita rajapintapalveluissa tulee lainsäädännön jatkovalmistelussa selkeyttää. Lakiin kirjatun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän onnistumisen kannalta aivan keskeinen kysymys on sen rahoittaminen. Seurannalla ja rahoitusjärjestelmällä tulee luoda riittävät kannustimet varmistamaan, että maakunnille ja kunnille osoitettavaa rahoitusta käytetään tähän tehtävään lain tarkoituksena olevalla tavalla. Rahoitusjärjestelmän tulisi kannustaa kehittämään ja toteuttamaan jatkuvasti vaikuttavampaa toimintaa. Aikataulu Uudistuksen aikataulu on erittäin haasteellinen etenkin, kun käytännön valmisteluun ei ole osoitettu ylimääräisiä resursseja. Maakuntavaalit käydään jo tammikuussa 2018 ja ehdokasasettelut tapahtuvat 2017 syksyllä. Uudistukseen liittyvien lakien on oltava valmiita, tai muutoin ensimmäisistä vaaleista muodostuu hämmästyttävä tilanne, jossa ehdokkailla tai äänestäjillä ei ole varmuutta mihin ja mitä tehtävää varten heitä valitaan. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se vahvistaa edellä esitetyt periaatteet, joiden pohjalta kaupunginhallitus antaa vastaukset ministeriön esittämiin lausuntopyyntökyselyihin. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.