Kaavaselostus Västilän kunnanosan asemakaavan muutos kortteleissa 116 ja 117 Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 28.2.2018
Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 4 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.2 Luonnonympäristö 6 3.3 Maanomistus 8 3.4 Kaavaa ohjaavat suunnitelmat ja tavoitteet 8 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 4.3 Kaavamuutoksen tavoitteet 10 4.4 Kaavaluonnos 11 4.5 Kaavaehdotus 12 4.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 12 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 12 5.3 Aluevaraukset 12 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 13 5.5 Nimistö 14 5.6 Kaavan vaikutukset 14 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 15 6.2 Toteutuksen seuranta 15 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös 2
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Kaavan laatija Västilän kunnanosan asemakaavan muutos kortteleissa 116 ja 117 vs. kaavoitusarkkitehti Ari-Pekka Laitalainen ari-pekka.laitalainen@ilmajoki.fi puh. 044 4191 334 Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 60800 ILMAJOKI Vireille tulo Kaavoituspäätös 18.12.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen 23.1. - 6.2.2018 Ehdotusvaiheen nähtävillä olo Kunnanhallitus hyväksynyt 1.2 Kaavamuutosalueen sijainti Suunnittelualue alue sijaitsee Koskenkorvalla Västilän kunnanosassa Jurvantien pohjoispuolella. 3
1.3 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on muuttaa korttelin 116 kunnan omistamat omakotitontit teollisuusalueeksi. Puistoaluetta muutetaan niin, että se toimii rakennetun omakotitontin ja teollisuusalueen välisenä suojaviheralueena. Lisäsuojaa Kangastien varren asutusta vastaan osoitetaan teollisuustontin istutettavilla tontinosilla. Uudelle teollisuustontille ohjataan kulku pääosin Latvalantien kautta. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5.12.2017 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle asemakaavan muuttamisesta Koskenkorvan kunnanosan kortteleissa 116 ja 117 18.12.2017 Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 23.1. - 6.2.2018 xxx xxx xxx Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaavamuutosluonnos nähtävillä Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavamuutosehdotus ja asettaa kaavamuutosehdotus julkisesti nähtäville Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavamuutosehdotus xxx 2.2 Asemakaavan muutoksen tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueella toimivan EC-Engineering Oy:n tuotantotoiminnan laajentaminen varaamalla aluetta yrityksen käyttöön. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Laajennushankkeen toteuttaminen aloitetaan yksityisen toimijan aikataulun mukaan aikaisintaan kaavan saatua lainvoiman. 4
3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue ympyröity. Kuva Mika Ruutiainen 2007. Latvalantie Kangastie Jurvantie Västilässä Jurvantien pohjoispuolella on teollisuuskäytössä olevia rakennuksia. Suunnittelualueella Jurvantiehen rajoittuen toimii yritys EC-Engineering Oy, joka on komposiittituotteiden järjestelmätoimittaja. Yrityksessä on 40 työpaikkaa. EC-Engineering Oy:n rakennuspaikalla ei ole enää laajentumismahdollisuuksia. Suunnittelualueen länsipuolen teollisuusalueella sijaitsee entisen Tielaitoksen hallit, jotka on nyt Kuljetus Harjun omistuksessa ja EC-Engineering Oy:n vuokraamat. Kangastiehen rajoittuen suunnittelualueella on neljä omakotitonttia, joista kolme on kunnan omistuksessa. Tontit ovat peltoviljelyksessä. Omakotitonttien ja teollisuustontin välissä on viherkaista. Pohjoisin omakotitontti on yksityisen omistuksessa ja se on rakennettu. Omakotitalo on valmistunut vuonna 1947 ja siinä asuu yksi henkilö. Suunnittelualueelta koilliseen on Honkalanmäen asunto- ja virkistysalue pelikenttineen. Koskenkorvan keskustan palveluihin on matkaa noin 1,5 kilometriä. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole arvokkaita luontokohteita. 5
3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Luonnonhistorialliset kehitysvaiheet Ilmajoen seudulla lainehti jääkauden jälkeensä jättämä Ancylusjärvi noin 9500 vuotta sitten. Tanskan salmien auetessa Ancylusjärvi muuttui suolaiseksi Litorinamereksi. Noin 3500 vuotta sitten Alajoen viljelytasanko oli vielä Litorinameren sisälahti, ympäröivät korkeammat reuna-alueet olivat jo nousseet merestä. 3.2.2 Luonnonmaantieteellinen sijainti Suomen maisemamaakunnallisen jaon mukaan Ilmajoki kuuluu Pohjanmaan maisemamaakunnan Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun ja siinä Kyrönmaan peltotasangon maisemaruutuun, jossa maisemaa leimaa Kyrönjoki ja laajat, tasaiset pellot sekä jokivarteen ryhmittynyt asutus. 3.2.3 Kulttuurihistorialliset ominaispiirteet Koskenkorvalla Kyrönjoen lävistää matala harju, jonka lämpimät etelärinteet ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja jo kivikaudelta lähtien. Harjumuodostelmaa myötäilevät sekä esihistoriallisen merenlahden ranta-asutuksen jäänteet että historiallisen ajan Kyrönjokivarren asutus. Molempien asutusten kehittymiselle on ollut oleellista elanto-, kulku- ja kuljetusväylän tarjonnut vesistö sekä tulvilta suojaisa harjumuodostelma. 3.2.4 Maisemarakenne Suunnittelualueen kallioperä on kiilleliusketta ja -gneissiä ja maaperä pääosin moreenia. Topografialtaan suunnittelualue on tasaista tason ollessa 65,1-66.1 mpy. 3.2.5 Pintavedet ja tulvariskit Suunnittelualueella ei ole pintavesiä. 3.2.6 Pohjavesialueet Suunnittelualue sijaitsee Salonmäki A:n (1014502 A) I luokan pohjavesialueella, pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä reunavyöhykkeellä. Etäisyys lähimpään vedenottamoon, Koskenkorvan vesiosuuskunnan vedenottamo Salonmäki 6, on noin 750 metriä. 6
Suunnittelualue ympyröitynä punaisella. 3.2.7 Maanpeite Suunnittelualue sijaitsee pientalovaltaisella alueella Koskenkorvan taajamassa. 7
3.3.7 Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmis kunnallistekniikka; kunnan vesi- ja viemärijohdot sekä maanalainen sähköjohto. 3.4 Maanomistus 3.5 Kaavaa ohjaavat suunnitelmat ja tavoitteet 3.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue sijaitsee keskusta-toimintojen alakeskuksen alueella ca pohjavesialueella matkailun vetovoima-alueella mv maaseudun kehittämisen kohdealueella mk-2 Ote maakuntakaavasta. 8
3.5.2 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualue sijaitsee Koskenkorvan MRL:n mukaisen yleiskaavan osassa 2. Yleiskaava on lainvoimainen osan 1 osalta. Yleiskaavan osan 2 kunnanvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2017. Suunnittelualueella on voimassa Lääninhallituksen vahvistama rakennuskaava 22.9.1983 B-3529 (n:ro 14) ja muutos 27.7.1987 BA-1788 (n:ro 21). Voimassa olevissa kaavoissa alueet on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi T erillispientalojen korttelialueeksi AO puistoalueeksi VP tiealueeksi kevytväyläksi pp Suunnittelualue rajattu asemakaavakarttaan punaisella. 3.5.3 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt 28.11.2017. 3.5.4 Suojelupäätökset ja selvitykset Suunnittelualueella ei ole suojelupäätöksiä. Koskenkorvan yleiskaava-alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys 2003 ja kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2008. 9
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle kaavamuutoksen hyväksymistä 5.12.2017 ja kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.12.2017. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa viranomaiset, yhteisöt ja yhtiöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Fortum Sähkönsiirto Oy/Caruna muut osallisiksi ilmoittautuvat Ilmajoen kunta yritysasiamies tekninen johtaja rakennustarkastaja kunnalistekniikan insinööri ympäristöinsinööri 4.2.2 Vireille tulo Kaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Ilmajoki-lehdessä julkaistulla kuulutuksella, jossa on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 23.1. - 6.1.2018. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja lähtötiedot ovat olleet nähtävillä 23.1. - 6.1.2018. Osallisilla on ollut mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen sen ollessa nähtävillä. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pohjavesiasioista vastaavalta. Kommentit on pyydetty kunnan hallintokunnan viranhaltijoilta. 4.3 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on muuttaa korttelin 116 kunnan omistamat omakotitontit teollisuusalueeksi. Puistoaluetta muutetaan siten, että se toimii rakennetun omakotitontin ja teollisuusalueen välisenä suojaviheralueena. Lisäsuojaa Kangastien varren asutuksen suuntaan osoitetaan teollisuustontin istutettavilla tontinosilla. Uudelle teollisuustontille ohjataan kulku pääosin Latvalantien kautta. 10
4.4 Kaavaluonnos Luonnosvaiheessa kaavamuutoksesta on tehty vain yksi suunnitelma, joka on ollut osallisten arvioitavana epävirallisessa kuulemisessa 23.1. - 6.2.2018. Lausunnot kaavaluonnoksesta Lausunnon antaja Kaavoittajan vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kaavoitusmenettelyssä on huomioitava alueen sijoittuminen vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisen ehdoksi on asetettava suojausratkaisut, joilla estetään haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen alueella sijaitsevan entisen Tielaitoksen tukikohdan alueen puhdistustarvetta ei ole eikä suunnittelualue huononna pohjaveden tilaa hulevesiä ei saa imeyttää maahan pohjavesialueella; kattovedet voidaan kuitenkin imeyttää maahan, mikäli kattopelti ei ole sinkitty teollisuusalueen laajennusosan piha-alue tulee pinnoittaa vettä läpäisemättömällä pinnoitteella ja hulevedet tulee johtaa putkessa hulevesiviemäriin tai pohjavesialueen ulkopuolelle pinnoittamista ei tarvita, mikäli tutkimuksin voidaan osoittaa laajennusosan maaperän olevan riittävän tiivistä ja heikosti vettä johtavaa kaavamääräys Kaikki likaiset pintavedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tulee muuttaa muotoon Hulevedet on johdettava hulevesiviemäriin tai pohjavesialueen ulkopuolelle jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun/tien selite tulee lisätä kaavamerkintöihin Kaavamerkinnät ja -määräykset on täydennetty lausunnon edellyttämällä tavalla. 11
4.5 Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus on nähtävillä olleen luonnoksen mukainen edellä esitetyin muutoksin. 4.6 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.12.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 23.1. - 6.2.2018. Tekninen lautakunta on päättänyt esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä x.x.2018. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa ehdotuksen virallisesti nähtäville. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan pinta-ala on 2,88 ha, josta erillispientalojen korttelialuetta aluetta on 0,38 ha, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta on 1,9 ha ja viheraluetta 0,17 ha. Kerrosala koko alueella on 7387 k-m 2. Asuinkerrosala vähenee 461 k-m 2 ja teollisuuden kerrosala lisääntyy 3304 k-m 2. Aluetehokkuus e=0,26. Palvelut Palvelut sijaitsevat pääosin Koskenkorvan keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä noin yhden kilometrin etäisyydellä alueelta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamääräysten noudattaminen varmistaa ympäristön hyvän laadun. 5.3 Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa kaksikerroksisen pientalon tai paritalon. Tontin tehokkuus e=0,20. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa kahteen kerrokseen tehokkuudella 0,35. Kotonevanpuisto 12
5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 13
5.5 Nimistö Kaavamuutoksella ei muuteta olemassa olevaa nimistöä. 5.6 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot ja luonnon moninaisuus Alue on pääosin rakennettua teollisuusaluetta sekä peltoa. Peltoalue muuttuu rakennetuksi ja pinnoitetuksi alueeksi. Asutusta vasten on osoitettu istutettavat viherkaistat. Vesistöt ja vesitalous Maisema Alue sijaitsee pohjavesialueen reunassa, mikä on otettu kaavamääräyksissä huomioon. Hulevesiä koskeva ohjeistus ja alueen pinnoittamista koskevat määräykset ovat pohjavesien tarkistettujen suojelusuunnitelmien mukaiset. Rajattu peltoalue muuttaa maisemaa suljetummaksi rakennetuksi ympäristöksi. Vaikutukset ihmisten elinoloihin Terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys Olemassa olevan teollisuuden laajentuminen tapahtuu teollisuuden ja viljelykäytössä olevassa ympäristössä, joten teollisen toimintaympäristön laajeneminen ei tuone suurta muutosta ympäristölle. Liikenne on rajoitettu käyttämään nykyisin käytössä olevia liittymiä sekä alueen sisäistä Latvalantietä. Sosiaalinen ympäristö Työpaikka-alueen sijainti lähellä asutusta on toivotun sekoittuvan yhdyskuntakehityksen mukaista. 14
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntatalouteen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntatalouteen Laajennusalue vahvistaa yhdyskuntakehitystä ja yhdyskuntataloutta. Alueen tiivistävä vaikutus tukee yhdyskuntarakenteen, teknisen huollon ja logistiikan hyödyntämistä. Alueen työpaikkaomavaraisuus vahvistuu. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Seuranta tapahtuu lupaviranomaisten toimesta. Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanhallituksen hyväksymispäätös 15