LUONNOS 16.4.2014 EKSOTEN PALVELU- JA HANKINTASTRATEGIA 2014 2020 Tiivistelmä Eksoten Palvelu- ja hankintastrategiassa 2014 2020 vahvistetaan Eksoten palvelutuotannon strategiset linjaukset ja linjataan hankintatoimen tavoitteet ja organisointi. Palvelu- ja hankintastrategia pohjaa koko Eksoten strategiaan ja linkittyy Eksoten valtuuston hyväksymään palveluverkkosuunnitelmaan 2014 2018, jolla strategiaa jalkautetaan. Eksoten palvelutuotanto järjestetään siten, että ydintehtävät tuotetaan lähtökohtaisesti Eksoten omana toimintana. Ydintehtäviä tukevat palvelut tuotetaan monimuotoisesti (palvelukeskus, yhtiö, nettobudjetoitu yksikkö). Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden ja kansalaisten kanssa mm. asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden avulla. Palvelustrategiassa on kuvattu eri palvelujen tuottamistapa tällä hetkellä ja tahtotila vuoteen 2020. Hankintojen osalta on kuvattu niiden tämän hetkiset volyymit ja nykyisen hankintatoiminnan malli. Hankintastrategiassa määritellään strategiset tavoitteet ja jokaisen tavoitteen osalta yksi tai useampi toimenpide tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän lisäksi on määritetty Eksoten hankintaperiaatteet. Eksoten palvelu- ja hankintastrategian valmistelu alkoi ensin pelkkänä hankintastrategian valmisteluna. Eksote on mukana yhteistyökumppanina Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteishankkeessa Asiakasarvoa lisäävä innovatiivinen julkinen palveluhankinta sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeessa pidettiin 11.12.2012 työpaja, johon osallistui yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin sekä Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöedustajia. Työpajassa käsiteltiin muun ohella sitä, mitkä tekijät vaikuttavat sotepalveluiden uudistamiseen ja hankintaan tulevaisuudessa (muutostekijät). Valmistelua jatkettiin virkamiestyönä. Valmistelun kuluessa ilmeni, että hankintastrategian ohella on tärkeää tehdä myös palvelujen tuottamiseen liittyvät strategiset linjaukset ja että nämä molemmat asiat sopivat samaan asiakirjaan. 1
EKSOTEN PALVELU- JA HANKINTASTRATEGIA 2014 2020 1. Kokonaisuus Eksoten palvelu- ja hankintastrategia koostuu kahdesta pääosiosta. Palvelustrategiassa vahvistetaan Eksoten palvelutuotannon strategiset linjaukset. Hankintastrategiassa linjataan hankintatoimen tavoitteet ja organisointi. Eksote-strategia Eksoten palvelu- ja hankintastrategia pohjaa koko Eksoten strategiaan, jonka tavoitteet ovat Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista (Asiakkaat ja palvelut) Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen (Toimintamallit ja prosessit) Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen (Ihmiset ja osaaminen) Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen (Talous ja tuloksellisuus) Eksoten strategian toimeenpanossa painottuvat - asiakkaan omavastuun ja valinnanvapauden tukeminen - palveluiden tuottaminen kotiin - liikkuvien palvelujen lisääminen - monipuoliset asumispalvelut - laitoshoidon vähentäminen - kuntoutuksen vahvistaminen - teknologian hyödyntäminen - kumppanuuksien hyödyntäminen Eksoten palveluverkkosuunnitelma 2014-2018 Palvelu- ja hankintastrategia linkittyy myös Eksoten valtuuston hyväksymään palveluverkkosuunnitelmaan 2014 2018, jolla strategiaa jalkautetaan. Palveluverkon pääkohdat ovat Päivystysmallia parannetaan päivystävän sairaalan säilyttämisen turvaamiseksi maakunnassa. Hyvinvointiasemamallia pilotoidaan vuosien 2013 2015 aikana ja hyvinvointiasemaverkosto muotoutuu tämän perusteella vuoteen 2016 mennessä. Lääkäripalveluita tarjotaan jokaisessa jäsenkunnassa koko suunnitelmakautena. Sähköisten palveluiden avulla laajennetaan kansalaisten yhteydenottomahdollisuuksia ja parannetaan kansalaisten tiedonsaantia ajasta ja paikasta riippumatta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioita vahvistetaan sekä toimintatapojen että organisaatiouudistuksen avulla. Laitoshoidon purkua jatketaan suunnitellusti. Kuntoutuksen kehittämiseen panostetaan kotona asumisen tueksi. Palveluiden saavutettavuutta ja hoidon tarpeen arviointia parannetaan yhteyskeskuksen avulla. 2
Maakunnallisen palveluverkon suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien ja Imatran kanssa. 2. Toimintaympäristön ja asiakkaiden palvelukäyttäytymisen muutokset vuoteen 2020 2.1. Väestökehitys Ennustettu väestökehitys Eksoten alueella vuoteen 2020 ikäryhmittäin on seuraava. Väestö 2011 2020 Muutos 0-14 v 15 066 14 976-1 % 15-64 v 66 526 60 264-9 % 65-74 v 11 759 15 357 31 % yli 75 v 10 704 12 665 18 % Yhteensä 104 055 103 262-1 % Vuoteen 2020 suurin kasvu on ikäryhmissä 65 74. Tämän jälkeen suurin kasvu on yli 75- vuotiaissa. Ennustettu väestökehitys Eksoten alueella vuoteen 2040 ikäryhmittäin on seuraava. Väestöennuste ikäryhmittäin ja kunnittain Eksoten alueella on tämän asiakirjan liitteenä. (Liite 1) Vieraskielisen väestön osuus Etelä-Karjalassa 31.12.2012 oli 4,4 %. Siitä suurin osa eli 63,8 % (3730 henkilöä) oli venäjänkielisiä. Eniten vieraskielisiä oli Lappeenrannassa, sitten Imatralla, Luumäellä ja Taipalsaarella. 3
2.2. Valinnanvapauden lisääntyminen / lainsäädäntöuudistukset/ palvelukäyttäytymisen muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään maan hallituksen tekemän linjauksen mukaisesti viiden alueellisen järjestäjän toimesta 1.1.2017 alkaen. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Nämä sote-alueet järjestävät palvelut, mutta jatkossakin kunnat toimivat tuottajina. Palveluja voidaan ostaa myös muilta tuottajilta. Palvelujen tuottamistapa monimuotoistuu ja asiakkaiden rooli vahvistuu. Perinteisen oman tuotannon ja sen täydennyksenä olevien ostopalvelujen lisäksi tulee uudenlaisia tapoja palvelujen tarjoamiseen. Tästä esimerkkinä on henkilökohtainen budjetointi. Tilaajan auktoriteettiasema muuttuu tasavertaisempaan yhteistyöhön perustuvaksi kumppanuudeksi. Perinteisen tilaaja ostaja roolin rinnalle tulee uudenlaisia tehtäviä: toimittajaverkostojen hallintaa, asiakkaiden tukemista heidän omassa palvelunvalintatapahtumassaan jne. Palvelusetelissä kilpailuttaminen siirtyy asiakkaalle. Asiakkaiden valinnanvapaus. Vuodesta 2014 alkaen henkilöllä on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan terveysasemista ja erikoissairaanhoidossa koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä. Kansalaiset osallistuvat aktiivisesti oman terveytensä ja hyvinvointinsa hoitoon ja ratkaisujen etsimiseen. Ns. potilasdirektiivi (2011/24/EU). EU-kansalaisilla on vuoden 2014 alusta alkaen uuden EU:n potilasdirektiivin nojalla oikeus hakea terveydenhuollon palveluja mistä tahansa toisesta EUmaasta. Direktiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja lisää valinnanmahdollisuuksia. Direktiivin mukaan muista EU-maista tulevia potilaita on kohdeltava terveydenhuollossa samalla tavalla kuin oman maan kansalaisia. Ulkomailta Suomeen tulevan potilaan on päästävä kunnalliseen terveydenhuoltoon samassa ajassa ja samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaiden. Potilas voi hakeutua hoitoon toiseen maahan ilman erityistä lupaa. Potilaiden tulee myös saada ulkomailta haetusta hoidosta korvaus samoin perustein, kuin jos häntä olisi hoidettu kotimaassaan. Direktiivin vaikutukset riippuvat osittain siitä, onko kaikilla todellinen mahdollisuus käyttää palveluja ulkomailla. On arvioitu, että esimerkiksi Suomessa pääkaupunkiseudulla asuvat ja nuoret käyttävät mahdollisuutta enemmän kuin kauempana sisämaassa asuvat tai iäkkäät. Suomen syrjäinen sijainti ja kieli karsivat myös lähtijöiden määrää. Potilaat haluavat tulevaisuudessakin peruspalvelunsa läheltä. Suomalaiset tuntuvat myös luottavan kotimaansa palvelujärjestelmään kovasti, vaikkei se aina ehkä optimaalisesti toimikaan. Silti voi olla joitakin aloja, kuten hammashoito, joissa palveluita haetaan enemmän ulkomailta. (Neuvotteleva virkamies Pasi Mustonen, STM). Uuden sosiaalihuoltolain valmistelussa on myös tuotu esiin valinnanvapaus sosiaalihuollon kehittämisessä. Palveluseteli. Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelusetelillä voidaan täydentää ja tukea kuntien palveluita kansalaisten parhaaksi ja valinnanvapauden lisäämiseksi. 4
Henkilökohtainen budjetti. Henkilökohtaisen budjetoinnin mallissa asiakkaalla on mahdollisuus saada käyttöönsä rahaa tarpeellisen avun ja tuen ostamiseen. Henkilökohtaisen budjetin avulla kansalainen saa päätösvaltaa, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta palvelujen hankkimiseen. Venäjän rajan läheisyys on Etelä-Karjalan erityispiirteenä. Venäläisten matkustuskäyttäytymistä koskeneen viimeisimmän selvityksen (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy, Rajatutkimus 2013) mukaan vuonna 2013 venäläiset tekivät 1,73 miljoonaa matkaa Lappeenrannan seudulle, 930 000 matkaa Imatran seudulle ja lähes miljoona matkaa Helsinkiin. Noin 66 % Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista oli Suomessa ostosmatkalla ja 38 prosenttia lomamatkalla. Matkalla voi olla useita syitä, jonka vuoksi prosenttiosuuksien summa ylittää 100 %. Muina matkan syinä mainittiin mm. tuttujen tai sukulaisten kuljetus (0,7 %), erilaiset urheilutapahtumat tai kilpailuihin osallistuminen (0,4 %), omaan asuntoon tai kiinteistöön liittyvä käynti (0,2 %), auton haku (0,1 %), invoice-palautuksen haku (0,1 %) ja kalastus (0,1 %). Lappeenrannassa vierailleista venäläisistä lähes 90 % asuu Pietarissa, kun taas Imatralla, Kouvolassa ja Kotkassa vierailevista venäläisistä alle 80 % asuu Pietarissa. Venäläiset käyttivät rahaa Suomessa vuonna 2013 yhteensä 1,2 miljardia euroa, josta tuoteostoihin 908 miljoonaa euroa palveluihin 301 miljoonaa euroa Venäläiset käyttivät rahaa Lappeenrannan seudulla vuonna 2013 yhteensä 278,9 miljoonaa euroa, josta tuoteostoihin 258,7 miljoonaa euroa palveluihin 18,2 miljoonaa euroa Venäläiset käyttivät rahaa Imatran seudulla vuonna 2013 yhteensä 81,9 miljoonaa euroa, josta tuoteostoihin 63,7 miljoonaa euroa palveluihin 20,2 miljoonaa euroa Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin käytettiin niin vähän rahaa, ettei se näy tilastoluvuissa. Lappeenranta ohitti Helsingin tax free -myynnissä vuonna 2009 ja on jo nyt lähes 1,5 kertaa Helsinkiä suurempi venäläisten tax free -ostospaikkakunta. 2.3. Sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjyys Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan toimipaikkarekisterissä (1/2014) on 593 yksityistä toimijaa terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Muiden toimialojen luvut ovat: rakentaminen 1107, maatalous, metsätalous, kalatalous 289, tukku- ja vähittäiskauppa 1462, majoitus- ja ravitsemistoiminta 406 ja kuljetus ja varastointi 656. Rekisterissä ovat mukana myös ammatinharjoittajat eli yhden henkilön toimijat. 5
Eksoten palvelustrategian tulee tukea jäsenkuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita. Lappeenrannan kaupungin elinkeino-ohjelman 2013 2016 toimenpiteinä ovat muun ohella tukea terveys- ja hyvinvointipalveluja yhtenä kaupungin kärkialana, toteuttaa kärkialoihin keskittyvää sijoittautumismarkkinointia ja luoda kokeiluympäristöjä yhteistyössä LUTin/Saimian/Sampon ja yritysten kanssa. Yhtenä kokeiluympäristökokonaisuutena ovat innovatiiviset terveys- ja hyvinvointipalvelut. Tavoitteena on myös sosiaalisen yrityksen perustaminen ja sosiaalisten kriteerien käyttöönotto hankinnoissa. Elinkeino-ohjelman hankintoja koskevina toimenpiteenä on mm. hankintojen eriyttäminen palvelukokonaisuuksittain ottaen huomioon paikallisen elinkeinoelämän tarjonta ja tavoitteena se, että suurimmat hankintayksiköt kaupunkikonsernissa ja Eksotessa ovat ottaneet toimittajamarkkinoiden johtamisen käytännöt käyttöönsä viimeistään vuoden 2015 aikana. Imatran kaupunkikonsernin palveluohjelma 2030 asiakirjassa on todettu palvelujen järjestämisen linjaukset 2014 2016. Asiakirjan mukaan palveluohjelma on näkemys siitä, mitä palveluja ja millä periaatteilla Imatran kaupunki järjestää asukkailleen tulevaisuudessa. Palveluohjelman hyväksymisen jälkeen käynnistyy mm. Imatran seudun elinkeinostrategian päivitys. 2.4. Työvoimapula Eksotessa tehtiin henkilötyövuosia seuraavasti: 3828 (2010), 3 910 (2011), 3958 (2012) ja 3960 (2013). Määräaikaisten osuus tehdyistä työvuosista on noin neljänneksen. Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Vuonna 2013 Eksoten henkilöstön keski-ikä oli 44, mikä on hieman kuntasektoria pienempi. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön keski-ikä vastuualueittain. Keski-ikä Naiset Miehet Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vanhustenpalvelut Yhteiset palvelut Eksote 2013 45 42 43 44 44 48 44 2012 45 42 43 44 45 48 44 Henkilöstön suurimmat ikäluokat ovat 50-54 ja 55-59 -vuotiaat, jotka muodostavat noin kolmanneksen henkilöstöstä. 6
Eksoten henkilöstön ikärakenne sukupuolittain vuonna 2012. Eläköitymisen vuoksi Eksotesta poistuu vuoteen 2025 mennessä 1 848 työntekijää, mikä on lähes puolet nykyisestä henkilökunnasta. Vuosittain eläkkeelle jää n. 100 henkilöä. Alla olevasta taulukosta ilmenevät eläköityvät suurimpien ammattiryhmien mukaan. Psykologit Kätilöt Hammashoitajat Röntgenhoitajat Fysioterapeutit Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Sihteerit Mielenterveyshoitajat Ylilääkärit Sairaala- ja hoitoapulaiset Laboratoriohoitajat Sosiaalityöntekijät Kodinhoitajat ja kotiavustajat Terveydenhoitajat Muut lääkärit Osastonhoitajat Johdon sihteerit, osastosiht. ym. Sosiaalialan ohjaajat Sairaanhoitajat Perushoitajat ja lähihoitajat Eläköityvät % -osuus 29 42 62 46 39 41 61 58 67 60 51 41 70 43 28 56 54 29 33 44 0 200 400 600 800 1000 % Eläköityvät 2025 mennessä Henkilöstön määrä ja eläköityvien suhteellinen osuus ammattiryhmittäin (2012) Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan vuonna 2025 terveys- ja sosiaalipalveluissa tarvitaan 1,24 -kertaisesti henkilökuntaa verrattuna vuoteen 2005. Tämä merkitsee, että esimerkiksi sairaanhoitajia tarvittaisiin noin 250 henkilötyövuotta lisää. Jo nyt on ongelmia saada päteviä työntekijöitä tiettyihin tehtäviin ja sijaisuuksiin, mutta jatkossa tilanne OKM:n arvion mukaan vain tiukkenee. 7
Valtion aluetaloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) julkaisun Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina 2008 2025 (2011) mukaan muutos työvoiman tarpeessa terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa vuosien 2008 2025 välillä Etelä-Karjalassa olisi + 7,3 %. VATT:n ennusteessa oletetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuvan innovaatioita palvelurakenteen ja palvelujen tuottamisen osalta. 2.5. Yhteenveto Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen valtakunnallinen uudelleen organisointi, kansalaisen aseman vahvistuminen (valinnanvapaus, henkilökohtainen budjetointi, sähköinen asiointi), työvoiman saatavuuden kehitys ja Venäläisten asiointi Etelä-Karjalassa ovat tekijöitä, joissa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa olennaisesti myös Eksoten palvelutuotannon ja hankintojen ratkaisuihin. 3. Eksoten hankintatoiminta 3.1. Hankintojen volyymit/portfolio Eksoten toteutuneet kokonaiskulut vuonna 2013 olivat yhteensä 419,2 milj. euroa. Luku sisältää toimintakulujen lisäksi myös mm. poistot ja rahoituskulut. Kulurakenteesta 50 % muodostuu henkilöstökuluista. Seuraavaksi suurimpina kuluerinä vuonna 2013 ostettiin palveluja 122,7 ja aineita- ja tarvikkeita 33,0 miljoonalla eurolla. Palvelujen ostot sekä aine- ja tarvikeostot kattavat yhteensä yli kolmanneksen (37 %) Eksoten kokonaiskuluista. Alla olevan taulukkoon on eritelty palvelujen ostojen sekä aine- ja tarvikeostot Eksoten keskeisimpien toimittajien osalta. Kaikista ostoista noin kolmasosa ostetaan konserniyhtiöltä tai jäsenkunnilta. Suurimpina toimittajina ovat Saimaan tukipalvelut (20,7 milj. eur) sekä Etelä-Karjalan hankintapalvelut (12,3 milj. eur). Tarkempi erittely löytyy liitteestä 2. 8
Ostot yhteensä 2013 (1000 EUR) Saimaan talous ja tieto Oy Etelä- Karjalan hankintapalvelut Etelä- Karjalan työkunto Oy Medi- IT Oy Saimaan tukipalvelut Oy Jäsenkunnat Imatra Muut toimittajat Yhteensä Palvelujen ostot 72 5 857 1 950 4 249 20 702 3 993 1 289 84 624 122 737 Aine- ja tarvikeostot 12 270 8 0 6 21 63 0 20 617 32 985 Yhteensä 12 342 5 865 1 950 4 255 20 722 4 057 1 289 105 241 155 722 Osuus ostoista 7,9 % 3,8 % 1,3 % 2,7 % 13,3 % 2,6 % 0,8 % 67,6 % 100,0 % Palvelujen ostot Vuoden 2013 tilinpäätöksessä palvelujen ostot (122,7 milj. eur) jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. Palvelujen ostoista yli puolet koostuu asumis- ja hoivapalvelujen ostoista (31,0 milj. eur), sairaalapalvelujen ostoista (21,0 milj. eur) sekä puhtaanapidosta (13,6 milj. eur). Palvelujen ostot vuonna 2013 (1000 EUR) -122 737 Asumis- ja hoivapalvelujen ostot -31 009 Sairaalapalvelujen ostot -20 959 Puhtaanapito -13 597 Ruoka ja majoitus -11 108 ATK-palvelut -9 690 Lääkäri- ja hoitajapalvelujen ostot -7 015 Muut asiakaspalvelujen ostot -6 520 Henkilökuljetukset -4 337 Asiantuntijapalvelut -4 136 Muut sotepalvelujen ostot -3 271 Rakennusten/laitteiden ylläpito -2 567 Työterveyshuolto -1 840 Vakuutukset -1 653 Koulutuspalvelut -1 162 Virka- ja päivystysmatkat -1 116 Muut palvelujen ostot -1 004 Puhelin + viestintä -942 Tavarakuljetukset -812 Suurin palveluostojen erä, asumis- ja hoivapalvelujen ostot (31,0 milj. eur), jakautuu eri palvelualueiden ostoihin oheisen kuvaajan mukaisesti. Suurin osa on vanhusten asumispalvelujen ostoja, kaikkiaan 45 %, kattaen sekä tehostetun että tavallisen palveluasumisen ostot. 9
Asumis- ja hoivapalvelujen ostot 2013 (milj. eur) Lastensuojelu 4,3 14 % Sairaalapsykiatria 0,1 0 % Mielenterveyskuntoutus 5,0 16 % Vanhusten asumispalvelut 14,0 45 % Vammaisten asumis- ja laitospalvelut 7,6 25 % Asumis- ja hoivapalvelujen ostot ovat pysyneet yhteismäärältään samalla tasolla vuodesta 2011 lähtien, mutta palvelualueiden vuotuisessa ostokehityksessä on eroja. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostot ovat laskeneet vuoden 2011 5,9 milj. eurosta 5,1 miljoonaan. Samaan aikaan lastensuojelun ostoja on pystytty vähentämään ja siirtämään omaksi toiminnaksi 6,1 milj. eurosta 4,3 milj. euroon. Vanhustenpalvelujen ostot ovat puolestaan nousseet laitoshoidon purun myötä 12,1 milj. eurosta 14,0 miljoonaan. Samoin vammaisten asumis- ja laitospalvelujen ostot ovat kasvaneet 7,6 milj. euroon parin vuoden takaisesta 7,0 milj. eurosta. Asumis- ja hoivapalvelujen ostot 2010-2013 (milj. EUR) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 31,1 31,2 31,0 28,5 6,1 5,4 4,3 4,7 6,5 7,0 7,0 7,6 5,6 5,9 5,6 5,1 11,8 12,1 13,2 14,0 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelu Vammaisten asumis- ja laitospalvelut Mielenterveyskuntoutus ja päihdehuolto Vanhusten asumispalvelut Toiseksi suurin palveluostojen erä käsittää sairaalapalvelujen ostot, yht. 21,0 milj. euroa, josta yksistään 15,1 miljoonaa euroa ostetaan HUS:sta. Loppu sairaalapalvelujen ostoista koostuu muiden sairaanhoitopiirien ja kuntien sekä yksityisten toimittajien ostoista. Kolmanneksi eniten 10
Eksotessa ostetaan puhtaanapidon palveluita (13,6 milj. eur) pääosin Saimaan tukipalveluilta. Liitteestä 2 löytyy laajempi erittely konsernin sisäisten ja ulkoisten toimittajien kesken. Aine- ja tarvikeostot Aine- ja tarvikeostoista (33,0 milj. eur) yli 80 % on asiakas- ja potilastyöhön suoraan kohdistuvia hankintoja, kuten lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja apuvälineitä. Hoitotarvike- ja apuvälineostoista suurin osa hankitaan Etelä-Karjalan hankintapalveluilta (12,3 milj. eur), mikä kattaa n. 37 % kaikista Eksoten aine- ja tarvikeostoista. Muiden erien osalta toimittajakohtainen kooste on liitteessä 3. Aine- ja tarvikeostot vuonna 2013 (1000 EUR) 32 985 Lääkkeet ja muut valmisteet 10 811 Hoitotarvikkeet 9 732 Apuvälineet, implantit ja muut tarvikkeet 7 094 Rakennusten/laitteiden ylläpito 2 587 Kalusto 1 031 Toimisto- ja ATK-tarvikkeet 696 Muut aineet ja tarvikkeet 323 Lehdet ja kirjallisuus 271 Puhtaanapito 268 Elintarvikkeet 171 4. Palvelu- ja hankintastrategian perusteet Kunta ja kuntayhtymä voivat järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. (Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 4 ) Eksoten palvelu- ja hankintastrategia on yhteistyöstrategia. Sen perustana ovat - innovaatioiden syntymisen edistäminen - asiakkaiden kuunteleminen herkällä korvalla; asiakaslähtöisyys - yhteinen kehittäminen ja kumppanuus palveluntuottajien kanssa - monituottajamallien ylläpitäminen - tehokas hankintojen johtaminen Eksoten palvelu- ja hankintastrategian tarkoituksena on 1. Toteuttaa ja tukea osaltaan Eksote-strategian toimeenpanoa 2. Linjata, missä määrin Eksote käyttää mitäkin edellä todettua palvelujen tuottamistapaa 11
3. Vahvistaa hankintojen kokonaisvaltaista johtamista Eksotessa 4. Vahvistaa operatiivista ja strategista hankintaosaamista Eksotessa 5. Edesauttaa uudentyyppisten innovatiivisten palvelujen syntymistä ja innovatiivista hankintojen toteuttamista 6. Tukea yrittäjyyttä ja markkinoiden kehittymistä Etelä-Karjalassa 7. Linjata Eksoten osallistuminen maakunnalliseen ja valtakunnalliseen hankintayhteistyöhön 8. Lisätä kustannustehokkuutta Palvelustrategia ja hankintastrategia muodostavat kiinteän kokonaisuuden. 5. Palvelustrategian tavoitteet ja toimenpiteet Eksoten yhtenä strategisena tavoitteena on akuutin päivystävän ja leikkaavan sairaalan säilyminen maakunnassa. Palvelut järjestetään nykyistä kevyemmillä tavoilla. Liikkuvia ja sähköisiä palveluja sekä teknologian hyödyntämistä lisätään. Kuntalaisia tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden omaehtoisessa ylläpidossa ja edistämisessä. Asiakkaan polkua yksinkertaistetaan helposti saavutettavalla yhteyskeskuksella ja laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla. Ohjenuorana on asiakkaalle helppous ja matalan kynnyksen palvelut. Laitoshoitoa puretaan ja sitä korvataan kevyemmillä asumis-, kuntoutumis- ja hoivaratkaisuilla. Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa voidaan käyttää silloin kun se toiminnan luonteen mukaan on tarkoituksenmukaista. Eksote voi omistaa koko yhtiön osakekannan tai kysymyksessä voi olla yhteisyritys, jossa Eksotella on vähemmistö- tai enemmistöosakkuus. Toiminnan tuottojen tulee kattaa kaikki kustannukset ja toiminta tulee pääsääntöisesti organisoida niin, että se mahdollistaa Eksotelle ns. in-house hankinnat. Toiminnan tulosta ja kannattavuutta verrataan vastaavien yhtiöiden tuloksiin. Toiminnalle asetetaan selkeät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle. Ostopalveluja ja kokonaisulkoistusta käytettäessä otetaan etukäteen huomioon vaatimukset, jotka liittyvät toiminnan mahdolliseen myöhempään kotiuttamiseen kuten liikkeen luovutustilanne. Vaihtoehtoisia palvelujen tarjoamistapoja lisätään kuten palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi. 5.1. Ydintehtäviin keskittyminen Palvelutuotanto järjestetään siten, että ydintoiminnat tuotetaan lähtökohtaisesti Eksoten omana toimintana. Niissäkin palveluissa, joissa tuotantotapa on ostopalvelu, pyritään järjestämään sen verran omaa tuotantoa, että saadaan vertailuaineistoa oman tuotannon ja ostopalvelun kesken. Asumispalveluissa asuminen ja palveluntuotanto ovat erillisiä toimintoja. Eksote kilpailuttaa vain palveluntuottajan. 12
5.2. Ydintehtäviä tukevat palvelut Ydintehtävää tukevien toimintojen uudelleen järjestelyillä on mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, jotka voidaan kohdentaa ydintoimintoihin. Ydintehtäviä tukevia palveluja tuotetaan monimuotoisesti (palvelukeskus, yhtiö, nettobudjetoitu yksikkö). Taloushallinnon ja tietotekniikan peruspalvelut tuotetaan Eksoten osaomistaman palvelukeskuksen (Saimaan talous ja tieto Oy) toimesta. Eksoten osaomistamalta Medi-IT Oy:ltä, joka toimii Eksoten strategisena kumppanina, ostetaan tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitopalveluja. Ruoka-, puhtaus- ja materiaalipalvelut tuotetaan Eksoten osaomistaman yhtiön (Saimaan Tukipalvelut Oy:n) toimesta. Työterveyshuoltopalvelut tuotetaan Eksoten osaomistaman yhtiön (Etelä-Karjalan Työkunto Oy) toimesta. 5.3. Palveluverkkolinjaukset Hyvinvointiasemat ja palvelutarpeen arviointi Hyvinvointiasemat tarjoavat asiakkaille matalan kynnyksen palveluja, joita järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi myös muut tahot. Hyvinvointiasemat tukeutuvat maakunnallisiin hyvinvointi-/palvelukeskittymiin. Hyvinvointiasemilla ja keskuksissa on lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin, kun se on sijainnin ja palvelun tarpeen luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti. Lisäksi hyvinvointiasemilla ja -keskuksissa työskentelee lääkäreitä erilaisissa palveluissa kuten kotihoidossa, tehostetussa kotisairaanhoidossa, asumispalveluyksiköissä, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala Tavoitteena on maakunnallisesti keskitetty päivystys vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on, että kuntalainen saa edelleenkin usein tarvitsemansa palvelut lähipalveluna. Toisaalta kiireelliset ja harvemmin tarvittavat, erityistä osaamista tai diagnostiikkaa edellyttävät palvelut saa yhdestä pisteestä kellonajasta riippumatta. Laitoshoidon purku, kotona asumisen tuki ja kuntoutus Kevyempien palvelujen osuutta tullaan kasvattamaan ja laitoshoito puretaan vähitellen kokonaan. Tavoitteena on, että Eksoten alueella 91-92 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan vuoteen 2017 mennessä. Tämän mahdollistamiseksi tehostetaan kuntoutusta ja kotihoitoa uusilla järjestelyillä. Näitä ovat mm. kuntoutussairaala, kuntoutuksen tehoyksikkö sairaalasta kotiutumisen apuna, omaishoitajien kuntoutuksen tukeminen, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän tuoma toiminnan tehostuminen ja kotihoidon osittainen kolmivuorotyö sekä uuden Iso apupalvelukeskuksen yhteyteen perustettavan esittelypisteen käyttöönotto vuonna 2014. Esittelypisteessä voi tutustua kotona asumista tukeviin apuvälineisiin, kalusteisiin ym. asumista helpottaviin ratkaisuihin. 13
Ikääntyneille tarjotaan palvelujen ja tuen tarpeen vaihtelun mukaisesti senioriasuntoja, tukipalveluilla tuettua asumista, ohjattua senioriasumista, palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Tehostettu palveluasuminen tuotetaan jatkossa pääosin omana toimintana, palveluasumisesta 30 % omana toimintana ja tukipalveluilla tuetusta asumisesta vain 10 % omana toimintana. 5.4. Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen Asiakasfoorumit Eksote kehittää toimintaansa ja palveluja yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa asiakasraatien avulla. Asiakasraadin tarkoituksena on asiakkaan tai käyttäjän näkemysten kuuleminen ja huomioonottaminen toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa päätöksenteon tueksi. Eksoten ensimmäinen asiakasraati aloitti toimintansa 20.1.2014. Raatilaiset nimesivät alueita, joiden kehittämisestä he ovat kiinnostuneita ja näin muodostuivat osaraadit. Eksotessa järjestetään kokemusasiantuntijakoulutusta ja jatkossa koulutuksen käyneitä kokemusasiantuntijoita hyödynnetään palveluja järjestettäessä. 6. Palvelujen tuottamistapa Toiminta Nykytila 2014 2020 Perustelut Ehkäisevät palvelut Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Oppilashuolto Terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut omana toimintana. Osa erityistyöntekijöiden palveluista (psykologi, puheterapeutti) jouduttu hankkimaan Terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut omana toimintana. Osa erityistyöntekijöiden palveluista (koulupsykologi, puheterapeutti) jouduttu hankkimaan Terveydenhoitajaja lääkäripalvelut omana toimintana. Psykologipalvelut kokonaan omaksi toiminnaksi. Puheterapiaa jouduttaneen hankkimaan jatkossakin Terveydenhoitaja-, lääkäri- ja koulukuraattoripalvelut omana toimintana. Psykologipalvelut kokonaan omaksi toiminnaksi. Puheterapiaa ja erityistilanteissa lääkäripalveluja jouduttaneen 14
hankkimaan jatkossakin Opiskeluterveydenhuolto Lukioiden, ammattiopistojen ja aikuisopiston päätoimisten opiskelijoiden terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut omana toimintana. Yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakoululaisten terveydenhuollosta vastaa YTHS. Terveydenhoitaja-, lääkäri-, kuraattorija psykologipalvelut omana toimintana. Omana toimintana Seulontatutkimukset Lapsiperheiden tilapäinen kotiapu Mammografia- ja suolistosyöpäseulonnat Kohdunkaulasyöpäseulonnat omana toimintana. Palvelusetelillä, ostopalveluna ja omana toimintana. Omana toimintana Palvelusetelillä, ostopalveluna ja omana toimintana valinnanvapaus Ehkäisevä perhetyö Ikäihmisille suunnattu viriketoiminta, siivous-, asiointi-, talonmies- ja saattoapu, ystävätoiminta Omana toimintana ja ostopalveluna Kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat. Eksotella valvonta- ja koordinointivastuu. Pääosin omana toimintana. Vain erityistilanteissa Kolmas sektori ja yksityiset palveluntuottajat. Eksotella valvontaja koordinointivastuu. Perheasioiden sovittelu Ostopalveluna Ostopalveluna. Vaatimuksena on erityistason terapiakoulutus. Maahanmuuttajapalvelut Omana toimintana Omana toimintana Tulkkipalvelut Ostopalveluna ja omana toimintana Ostopalveluna ja omana toimintana Perustason palvelut Päivä- ja työtoiminta Kehitysvammaisille nuorille, vajaakuntoisille, pitkäaikaistyöttömille, mielenterveyskuntout ujille, kuntouttavassa työtoiminnassa Omana toimintana ja ostopalveluna Oman toiminnan osuutta kasvatetaan. Mielenterveyskuntoutu jien päivä- ja työtoiminta 15
oleville, ikäihmisille Omaishoitajan vapaapäivät Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avopalvelut Lastensuojelun edunvalvonta Ensikotipalvelu Tapaamispaikkapalvel u Koko perheen päihdekuntoutus Lasten toimintaterapiat Lasten psykoterapiat Nuorten psykoterapiat Henkilökohtainen apu vammaispalveluissa Pienten kehitysvammaisten Palvelusetelillä Pääosin omana toimintana Omana toimintana ja ostopalveluna Ostopalveluna Ostopalveluna Ostopalveluna Ostopalveluna Arviot tehdään itse ja suurin osa terapioista ostetaan Arviot tehdään itse, pääosa terapioista ostopalveluna Arviot tehdään itse, pääosa terapioista Palvelusetelillä, ostopalveluna ja työnantajamallilla. Pääosin ostopalveluna Valikoimaa laajennetaan. Palveluseteli, henkilökohtainen budjetointi. Omana toimintana Vain erityistilanteissa Jatkossa painottuu omaan toimintaan. Jonkin verran Ostopalveluna Pääosin omana toimintana Vain erityistilanteissa ostopalveluna Pääosin omana toimintana Vain erityistilanteissa ostopalveluna Ostopalveluna Arviot tehdään itse ja suurin osa terapioista ostetaan Arviot tehdään itse. Fokusoidut lyhytterapiat pääosin omana toimintana. Erityistilanteissa ostetaan yksilöllisen tarpeen mukaan Arviot tehdään itse. Lyhytterapiat omana toimintana. Erityistilanteissa ostetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Palvelusetelillä, ostopalveluna ja työnantajamallilla. Ostopalveluna. Omaa toimintaa vahvistetaan. 16
tilapäishoito Ikäihmisten kotihoito Omana toimintana. Ylivuototilanteissa palveluseteli. Samoin kun edesauttaa potilaan nopeaa kotiutusta, palveluseteli lyhytaikaiseen kotihoitoon. Omana toimintana ja palvelusetelillä. Teknologisia ratkaisuja kotiin Tehostettu kotihoito Omana toimintana Omana toimintana Ikäihmisten tuettu Palvelusetelipilott1 asuminen 31.3.2013 saakka. Omana toimintana 10 %, loput palvelusetelillä. Palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito - tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja terveysasemien vuodeosastot Kehitysvammaisten asuminen Tuettu asuminen (henkilökuntaa ei ole jatkuvasti paikalla) Ohjattu asuminen (henkilökunta ympärivuorokauden paikalla) Omana toimintana ja ostopalveluna Tehostettua palveluasumista omana toimintana 55,5 % ja ostopalveluna 44,5 %. Vanhainkoti- ja terveysasemien vuodeosastotoiminta omana toimintana. Omana toimintana ja Omana toimintana ja ostopalveluna Vuoteen 2020 mennessä omana toimintana 30 % ja ostopalveluna 70 % Vain tehostettua palveluasumista, josta omana toimintana 82 % ja ostopalveluna 18 %. Vuoteen 2020 mennessä luovutaan n. 100 tehostetun palveluasumisen ostopaikasta. Omana toimintana ja ostopalveluna Omana toimintana ja ostopalveluna Valtakunnallinen ja alueellinen kehitysvammaisten asumisohjelma vuoteen 2020 Autettu asuminen (paljon hoivaa tarvitsevia, henkilökunta on ympärivuorokauden paikalla) Omana toimintana ja ostopalveluna Omana toimintana Vaikeavammaisten asuminen -palveluasuminen Ostopalveluna Ostopalveluna 17
(henkilökunta ympärivuorokauden paikalla; voidaan järjestää myös asiakkaan omassa kodissa) Mielenterveys- ja päihdepalvelut -ympärivuorokautinen kuntoutus, tuettu asuminen, ympärivuorokautinen kuntouttava hoiva Ympärivuorokautinen kuntoutus omana toimintana ja Tuettu asuminen omana toimintana ja Ympärivuorokautinen kuntouttava hoiva Palvelut pyritään tuottamaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, ne viedään sinne, missä on asiakkaan elämä ja hoidossa hyödynnetään entistä enemmän verkostoja (omaiset, kolmas sektori ym.). Tämä rakenteellinen muutos ulottuu myös yksityisiin palvelukoteihin, joiden rooli muuttui kilpailutuksen myötä. Palvelukodit profiloituvat entistä voimakkaammin kuntoutuksellisiksi yksiköiksi, joilta edellytetään entistä laajempaa ja asiakaslähtöisempää palveluvalikkoa. Katkaisuhoito Omana toimintana Omana toimintana Suun terveydenhuolto Terveyskeskuksen lääkärivastaanotto Terveyskeskuspäivystys -iltaisin ja viikonloppuisin Pääsääntöisesti omana toimintana. Hammaslääkärityövoimaa, erikoishammaslääkäripalv eluja ja oikomishoitoa Pääsääntöisesti omana toimintana. Lääkärityövoimaa jonkin verran Lääkärityövoima Omana toimintana Omana toimintana Päivystystoiminnan keskittäminen. Sairaanhoitajien avosairaanhoitovastaa 18
Ensihoito Lääkinnällinen kuntoutus -terveysasemien ja erikoisalojen polikliininen kuntoutus, tehostettu laitoskuntoutus ja vaativa kuntoutus, kotikuntoutus ja kotihoitoa tukeva kuntoutus Omana toimintana muu paitsi Luumäen ensihoito, joka Ensivastetoiminta ostopalveluna Etelä- Karjalan pelastuslaitokselta. Omana toimintana. notot jatkuvat terveys- /hyvinvointiasemilla. Lääkärityövoima omana toimintana pitkällä aikavälillä. Välivaiheessa jouduttaneen turvautumaan ostopalveluihin. Omana toimintana. Ensivastetoiminta ostopalveluna Etelä- Karjalan pelastuslaitokselta. Selkäydinvammaisten elinikäinen hoito, seuranta ja kuntoutus siirtyvät vaiheittain yliopistosairaalaan. Muu kuntoutus omana toimintana; myös vaativa kuntoutus siihen saakka kunnes siirtyy Hyksiin. Ostopalveluilla, palvelusetelillä ja Kelan palveluvalikoimalla turvataan kotikuntoutumisen onnistumista siellä missä Eksoten resurssit ovat vajaat tai on tarkoituksenmukaista käyttää muusta syystä alueen osaavaa yrittäjäkuntaa kuntoutuspalvelujen tuottajana (esimerkkinä alueelle jäävien selkäydinvammaisten avokuntoutus, AVHpotilaiden jatkoterapiat, puheterapia, omaishoidettavien ja 19
hoitajien kuntoutus, veteraanikuntoutus). Erityistason palvelut Lastensuojelun sijaishuolto Käsittää perhehoidon ja laitoshuollon (lastenkodit). Perhehoidossa ja omissa laitoksissa 70 % sijaishuollosta olevista lapsista. Laitoshoidossa ostopalvelujen osuus 60 %. Perhehoidossa ja omissa laitoksissa 80 % sijaishuollossa olevista lapsista. Laitoshoidossa ostopalvelujen osuus 40%. Lapselle on valittava paikka yksilöllisen tarpeen mukaan lastensuojelulain lähtökohdat huomioiden. Laitoshoitoa ostetaan erityistilanteisiin yksilöllisen tarpeen mukaan. Perhehoitajat ovat toimeksiantosuhte essa Eksoteen eikä hoitoa hankita Lasten psykiatrinen ympärivuorokautinen hoito Ostetaan HUSista. Ostetaan HUSista. Nuorten psykiatrinen ympärivuorokautinen hoito Vastentahtoinen ympärivuorokautinen hoito ostetaan Careasta. Suunnitelmallinen ympärivuorokautinen hoito vaikeaoireisille nuorille ostetaan HUSista. Vastentahtoinen ympärivuorokautinen hoito ostetaan Careasta. Suunnitelmallinen ympärivuorokautinen hoito vaikeaoireisille nuorille ostetaan HUSista. Kehitysvammaiset Pääosin omana toimintana. Yksittäisissä tilanteissa vaativan tason hoito Pääosin omana toimintana. Yksittäisissä tilanteissa vaativan tason hoito Erikoissairaanhoito Päivystys ja siihen kiinteästi liittyvät toiminnat pyritään tuottamaan omana toimintana. Muukin toiminta lähtökohtaisesti omana toimintana. Ellei 20
Kuvantamispalvelut Laboratoriopalvelut Omana toimintana 95 % ja ostopalveluna 5 % (suoritteina). Tukipalvelut Henkilöstöhallinnon peruspalvelut Taloushallinnon massapalvelut ICT Työterveyshuolto Ostopalveluna Saimaan talous ja tieto Oy:ltä Ostopalveluna Saimaan talous ja tieto Oy:ltä Ostopalveluna Etelä- Karjalan Työkunto Oy:ltä mahdollista joko kokeillaan yksittäisten toimintojen kokonaisulkoistusta tai lääkäripalvelujen ostoilla. Päivystykselliset tutkimukset omana toimintana. Muusta osasta toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava osa omana toimintana ja loput Tavoitteena että omana toimintana 90 % ja ostopalveluna 10 %. Päivystykselliset tutkimukset omana toimintana. Muusta osasta toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava osa omana toimintana ja loput Ostopalveluna Saimaan talous ja tieto Oy:ltä Ostopalveluna Saimaan talous ja tieto Oy:ltä Ostopalveluna Etelä- Karjalan Työkunto Oy:ltä Ruoka- ja puhtauspalvelut Ostopalveluna Saimaan Tukipalvelut Oy:ltä Ostopalveluna Saimaan Tukipalvelut Oy:ltä Kiinteistöhuolto Omana toimintana Selvitetään mahdollisuus ostopalveluun esim. osaomistuksessa olevalta yhtiöltä. Rakennuttaminen Ostopalveluna Selvitetään mahdollisuus yhteistyöhön Lappeenrannan Tietohallinnon palvelu- ja hankintalinjaukset sisältyvät erilliseen tietohallinnon strategiaan. 21
kaupungin kanssa esim. yhteisesti omistetun yhtiön kautta. 7. Hankintastrategian tavoitteet ja toimenpiteet 7.1. Toimintaympäristön muutos Etelä-Karjalan hankintapalvelut toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamana kunnallisena yhteishankintayksikkönä ja vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Lappeenrannan, Lemin, Imatran, Parikkalan, Taipalsaaren, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hankintojen kilpailuttamisesta sekä huolehtii sopimusten tekemisestä ja niiden ylläpidosta yhteishankintojen osalta. Etelä-Karjalan hankintapalvelut tekee yhteishankintojen lisäksi erillishankintoja Eksotelle ja Lappeenrannan kaupungille. Eksoten hankintatoiminnan nykyinen organisointi ja hankintaprosessi on kuvattu liitteessä 4. Eksoten hankinnat volyymiperusteella arvioiden painottuvat palvelujen ja sairaanhoidollisten tarvikkeiden ja laitteiden hankintoihin. Nämä hankinnat eivät ole maakunnallisia yhteishankintoja muuten kuin vähäisessä määrin Imatran kaupungin kanssa terveydenhuollon hankintojen osalta. Valtaosa Eksoten hankinnoista on sen omia erillishankintoja, joissa Etelä-Karjalan hankintapalvelut antaa kilpailutuksen teknisen tuen, mutta joissa hankintojen valmisteluvastuu, päätöksenteko ja sopimuksen aikainen yhteistyö on Eksoten vastuulla. Eksote on lisääntyvässä määrin osallistunut sairaanhoidollisten tarvikkeiden hankinnoissa yhteishankintoihin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvan HUS- Logistiikan (yhteishankintayksikkö) kanssa saaden olennaisia laadullisia ja taloudellisia etuja. Eksoten tähänastisessa toiminnassa on painottunut teknisen kilpailuttamisprosessin mahdollisimman hyvä läpivienti. Kilpailuttamisprosessi on kuitenkin vain osa laajaa hankinta- ja logistiikkakokonaisuutta, mikä ilmenee alla olevasta kuvasta. Jatkossa Eksoten toiminnassa painottuvat hankintojen kokonaisvaltainen johtaminen ja hallinta: hankintojen suunnitelmallisuus, toimittajamarkkinoiden hallinta, hankintaosaamisen ja resurssien vahvistaminen ja monipuolistaminen. 22
Eksote ja HUS ovat solmineet terveydenhuoltolain edellyttämän järjestämissopimuksen, jossa on lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti sovittu myös hankintayhteistyön linjauksista. Valtakunnalliset linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtymisestä viidelle erityisvastuualueelle mahdollistavat hankintojen toteuttamisen keskitetysti erityisvastuualueella. Toimintaympäristön muutos edellyttää uudenlaista hankintaosaamista ja hankinta-asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä organisaation muiden asiantuntijoiden kanssa. Edellä olevasta kuvasta ilmenee, että suurin osa hankintaprosessiin liittyvästä työstä on sellaista, johon tarvitaan Eksoten oman henkilöstön osaamista ja asiantuntemusta. Varsinaista kilpailuttamista edeltävä valmistelutyö ja kilpailutuksen jälkeinen sopimusyhteistyö edellyttävät uudenlaista osaamista ja resursointia. 7.2. Tavoitteet ja toimenpiteet Asiakkaan osallistumisen ja valinnanvapauden lisääntyminen Toimenpide: Hankintojen kilpailuttamisessa otetaan aina silloin kun se on hankinnan luonteen vuoksi mahdollista ja tarkoituksenmukaista, huomioon asiakkaiden osallistuminen prosessiin. Asiakkaita kuullaan herkällä korvalla. Asiakkaat otetaan mukaan laadun valvotaan ja mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen laadun määrittämiseen. 23
Markkinoiden edistäminen ja tehokas hyödyntäminen Toimenpide: Kilpailutuksissa hyödynnetään tehokkaasti olemassa olevia markkinoita ja edesautetaan uusien markkinoiden syntymistä esim. hankintamenettelyn valinnalla. Kilpailutuksissa huomioidaan kaikenkokoisten yritysten mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin. Kilpailutukset toteutetaan uusilla konsepteilla siten, että ne edistävät Eksoten strategisia tavoitteita ja asiakaslähtöisyyttä. Lisätään toimittajamarkkinoiden hallintaa. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Toimenpide: Lisätään sopimuksenaikaista yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. Toimenpide: Terveydenhuollossa etäkäytössä olevat mittarit ja mittauslaitteet tarvikkeineen hankitaan ja niiden laadunvarmistus ylläpidetään keskitetysti (diagnostiikkakeskus). Laadun paraneminen Toimenpide: Siirrytään ennakoivaan toimintamalliin. Hankinnat suunnitellaan ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Sekä tavaroista että palveluista tehdään pidemmän aikavälin hankintasuunnitelmat. Luodaan ja kehitetään työvälineitä ja käytänteitä suunnitelmalliseen ja ennakoivaan hankintojen toteuttamiseen. Hankinnat kytketään paremmin Eksoten palvelu- ja toimintaprosesseihin. Sosiaalinen yrittäjyys Toimenpide: Jatketaan sosiaalisen yrityksen perustamisen suunnittelua tavoitteena useamman sosiaalisen yrityksen syntyminen Eksoten alueelle joko Eksoten omana yrityksenä, yhteisyrityksenä tai kokonaan Eksoten ulkopuolisena toimijana Eksote on haluttu sopimuskumppani Toimenpide: Vuoropuhelua tuottajien kanssa lisätään. Järjestetään säännöllisiä tapaamisia ja informaatio- ym. tilaisuuksia. Hankintatoimintaa kehitetään yhdessä palveluntuottajien kanssa. Monipuolisten asumispalvelujen aikaansaaminen Toimenpide: Käydään vuoropuhelua kuntien kanssa, jotta kunnat voivat omissa asumisen kehittämisohjelmissaan huomioida esimerkiksi ikääntyneiden tarpeen esteettömistä ja palvelujen lähellä sijaitsevista asunnoista. Kumppanuuksien hyödyntäminen Toimenpide: Kehitetään uudenlaisia kumppanuusmalleja. Ekologisten ja eettisten näkökohtien huomioon ottaminen Toimenpide: Kestävän kehityksen kriteerien huomioon ottamista hankinnoissa lisätään ohjeistuksen ja koulutuksen keinoin. Hankinnoissa arvioidaan ympäristövaikutukset soveltuvin osin. 24
Sosiaalisen kestävyyden vaikutusten huomioon ottaminen Toimenpide: Sosiaalisen työllistämiskriteerin käyttöä hankinnoissa lisätään. Tehokas hankintojen johtaminen ja hankintaosaamisen lisääminen Toimenpide: Tavarahankinnat toteutetaan yhä enenevässä määrin HUS-Logistiikan kautta. HUS- Logistiikka hoitaa yhdessä hankittavien tuotteiden (yhteishankinnat) ja palvelujen kilpailuttamisen, tekee hankintapäätökset, solmii hankintasopimukset ja hoitaa sopimusvalvonnan ja yhteistyön. Eksoten palveluksessa on oma hankintojen tukeen liittyvä henkilöstö, joka tiiviissä yhteistyössä Eksoten muiden ammattilaisten kanssa toteuttaa hankintojen kokonaisvaltaisen toteuttamisen. Toimenpide: Strategisesti merkittävät palvelujen ostot keskitetään organisatorisesti. Ensimmäisessä vaiheessa on keskitetty vanhusten asumispalvelujen ostot, joista vastaa ostopalvelupäällikkö. Samaan yhteyteen perustetaan hankintatiimi, johon kuuluvat Eksoten hankinta-asiantuntijat. Hankintatiimin tehtävänä on o o o o o o lisätä Eksoten sekä operatiivista että strategista hankintakykyä lisätä Eksoten osto-osaamista koordinoimalla Eksoten hankintaprosesseja, vastaamalla hankintojen ohjeistuksesta, tukemalla hankintatoimijoiden osaamista vastata Eksoten hankintatoiminnan yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta koordinoida sopimushallintaa ja lisätä sopimusosaamista mm. ohjeistuksen ja koulutuksen avulla lisätä toimittajaverkon hallintaosaamista ja toimittajarajapinnan toimivuutta ja vastata osaltaan ostopalvelujen valvonnasta. Toimenpide: Hankintojen suunnitelmallisuutta lisätään ottamalla käyttöön hankintojen lyhyemmän aikavälin suunnitelma (vuosikello) ja pidemmän aikavälin (3-vuotinen) suunnitelma. Toimenpide: Eksote lisää aktiivisesti kaikkien hankintatoimijoidensa hankintaosaamista. Se osallistuu valtakunnallisiin hankintapilotteihin ja kehittämishankkeisiin aina kun se on tarkoituksenmukaista. Uudenlaiset palvelujen tuottamistavat kuten palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi edellyttävät asiakkaalta kykyä hankkia tietoa tarjolla olevista palveluista ja hoitaa tarvittava yhteydenpito palveluntarjoajan kanssa. Eksoten roolina tässä on palveluntuottajien hyväksyntä, laadunvarmistus ja informaation välittäminen palveluntarjoajista. Eksoten hankintaperiaatteet hankinnat tehdään Eksoten ja julkisten varojen käytön kannalta mahdollisimman edullisesti ja käyttäen olemassa olevia yhteishankintayksikköjä kuten Kuntahankinnat Oy kilpailumahdollisuudet on hyödynnettävä ja ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä 25
hankinnat suunnitellaan huolellisesti ja merkittävistä hankinnoista tehdään hankintasuunnitelma tietoturva ja tietosuoja otetaan huomioon tietojärjestelmiä hankittaessa siten, että se mahdollistaa palvelujen ulkoistamisen ja tietosuoja esim. ei muodostu esteeksi ulkoistamiselle hankintatoiminta perustuu tietojohtamiseen (hankintojen seuranta, volyymit ym.) suunnittelussa ja päätöksenteossa otetaan huomioon hankinnan koko elinkaaren kustannukset ja kokonaisvaikutukset resurssien käyttöön ympäristöön liittyvät asiat huomioidaan jo hankinnan suunnitteluvaiheessa yhteishankintoja ja yhteishankintayksiköitä hyödynnetään aina kun se on mahdollista ja se tuo kustannustehokkuutta suorahankintoja tehdään vain hankintalain määrittelemissä tilanteissa hankintojen päätöksentekovaltuudet ovat tarkoituksenmukaiset; strategisesti merkittävistä hankinnoista päättää hallitus ja muista hankinnoista toimitusjohtaja ja muut viranhaltijat toimitusjohtajan vahvistaman valtuutuksen nojalla 8. Palvelu- ja hankintastrategian arviointi, seuranta ja päivittäminen Palvelu- ja hankintastrategian toteutumisesta raportoidaan hallitukselle kahden vuoden välein kuitenkin siten, että ensimmäinen raportointi tehdään vuosilta 2014 2016. Strategia päivitetään samanaikaisesti ja tarvittaessa useamminkin. 26
Liite 1: Väestöennuste Väestöennuste iän mukaan alueittain 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lappeenranta - Villmanstrand Koko väestö 72654 72809 72956 73099 73234 73369 73500 75-6960 7047 7401 7429 7578 7713 8026 Lemi Koko väestö 3102 3112 3120 3129 3136 3145 3152 75-320 321 344 338 351 349 358 Luumäki Koko väestö 5045 5022 5000 4979 4960 4939 4918 75-726 724 742 729 735 734 751 Parikkala Koko väestö 5401 5323 5249 5181 5120 5066 5016 75-854 857 877 859 858 869 881 Rautjärvi Koko väestö 3665 3613 3566 3518 3473 3432 3393 75-594 589 593 591 589 589 605 Ruokolahti Koko väestö 5464 5424 5387 5353 5319 5289 5258 75-802 801 824 812 813 827 841 Savitaipale Koko väestö 3568 3504 3444 3387 3337 3287 3240 75-657 652 665 651 652 651 661 Taipalsaari Koko väestö 4810 4802 4796 4791 4787 4787 4785 75-435 446 482 487 503 517 542 EKSOTE yhteensä Koko väestö 103709 103609 103518 103437 103366 103314 103262 75-11348 11437 11928 11896 12079 12249 12665 27
Liite 2: Ostojen erittely toimittajittain vuonna 2013 Ostot yhteensä 2013 (1000 EUR) Saimaan talous ja tieto Oy Etelä- Karjalan hankintapalvelut Etelä- Karjalan työkunto Oy Medi-IT Oy Saimaan tukipalvelut Oy Jäsenkunnat Imatra Muut toimittajat Yhteensä Palvelujen ostot 72 5 857 1 950 4 249 20 702 3 993 1 289 84 624 122 737 Aine- ja tarvikeostot 12 270 8 0 6 21 63 0 20 617 32 985 Yhteensä 12 342 5 865 1 950 4 255 20 722 4 057 1 289 105 241 155 722 Osuus kaikista ostoista 7,9 % 3,8 % 1,3 % 2,7 % 13,3 % 2,6 % 0,8 % 67,6 % 100,0 % Palvelujen ostot 2013 toimittajittain (1000 EUR) Saimaan talous ja tieto Oy Etelä- Karjalan hankintapalvelut Etelä- Karjalan työkunto Oy Medi-IT Oy Saimaan tukipalvelut Oy Jäsenkunnat Imatra Muut toimittajat Yhteensä Asumis- ja hoivapalvelujen ostot 0 0 0 0 0 0 14 30 995 31 009 Sairaalapalvelujen ostot 0 0 1 0 0 0 581 20 377 20 959 Puhtaanapito 0 0 0 0 13 438 14 0 146 13 597 Ruoka ja majoitus 0 0 0 1 7 248 2 873 0 985 11 108 ATK-palvelut 0 4 027 0 4 213 0 1 0 1 448 9 690 Lääkäri- ja hoitajapalvelujen ostot 0 0 12 0 0 0 0 7 003 7 015 Muut asiakaspalvelujen ostot 0 0 143 0 0 315 123 5 939 6 520 Henkilökuljetukset 0 0 0 0 0 4 0 4 333 4 337 Asiantuntijapalvelut 0 1 830 0 34 1 255 1 2 016 4 136 Muut sotepalvelujen ostot 0 0 0 0 0 0 568 2 702 3 271 Rakennusten/laitteiden ylläpito 0 0 0 0 1 59 0 2 507 2 567 Työterveyshuolto 0 0 1 795 0 0 0 0 45 1 840 Vakuutukset 0 0 0 0 0 0 0 1 653 1 653 Koulutuspalvelut 0 0 0 0 2 4 0 1 156 1 162 Virka- ja päivystysmatkat 0 0 0 1 0 0 0 1 115 1 116 Muut palvelujen ostot 72 0 0 0 6 16 0 911 1 004 Puhelin + viestintä 0 0 0 0 0 1 0 940 942 Tavarakuljetukset 0 0 0 0 6 452 0 353 812 Palvelujen ostot yhteensä 72 5 857 1 950 4 249 20 702 3 993 1 289 84 624 122 737 Aine- ja tarvikeostot 2013 toimittajittain (1000 EUR) Saimaan talous ja tieto Oy Etelä- Karjalan hankintapalvelut Etelä- Karjalan työkunto Oy Medi-IT Oy Saimaan tukipalvelut Oy Jäsenkunnat Imatra Muut toimittajat Yhteensä Lääkkeet ja muut valmisteet 0 0 0 0 0 0 0 10 811 10 811 Hoitotarvikkeet 7 745 0 0 0 0 2 0 1 986 9 732 Apuvälineet, implantit ja muut 3 902 0 0 0 0 0 0 3 192 7 094 tarvikkeet Rakennusten/laitteiden ylläpito 3 0 0 0 0 55 0 2 529 2 587 Kalusto 0 3 0 1 0 1 0 1 026 1 031 Toimisto- ja ATK-tarvikkeet 350 4 0 5 0 0 0 337 696 Muut aineet ja tarvikkeet 91 0 0 0 1 6 0 225 323 Lehdet ja kirjallisuus 0 0 0 0 0 0 0 271 271 Puhtaanapito 180 0 0 0 0 0 0 88 268 Elintarvikkeet 0 0 0 0 20 0 0 151 171 Aine- ja tarvikeostot yhteensä 12 270 8 0 6 21 63 0 20 617 32 985 28