PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009 Vesa Routamaa Vaasan yliopisto LEADEC Oy
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys ja kerrannaisvaikutuksia Pirkanmaalla Rajoituksia Luvut on laskettu keskimääräisten joskin kuntakohtaisten lukujen perusteella Toimialaeroja ei ole otettu huomioon Työpaikkapendelöinnin vähäistä vaikutusta pk yritysten verotuottojen kuntakohtaantumiseen ei ole otettu huomioon laskelmissa Kiinteistöverojen (keskimäärin 2,6 % kuntien verotuloista) ei ole otettu laskelmissa huomioon Kuntien valtionosuuksiin (n. 19%) sisältyvää pk sektorin panosta (arviolta lähes kolmannes valtionosuudesta) ei ole kuntakohtaisesti mainittu Luvuilla pyritään antamaan suuntaa antava kuva pkyritysten taloudellisesta merkityksestä Immateriaalisia vaikutuksia on kuvattu tiettyjen keskeisten tekijöiden osalta
Mistä tulevat kunnanjohtajan palkkarahat? Vastaus: Budjetista Väärin!
Kunnan menoista n. 70% on palkkakuluja! Mistä tulevat kunnan palkkarahat? Vastaus: Budjetista? Väärin!
Tuleeko hyvinvointi suuryritysten ansiosta? Vastaus: Kyllä suuruus on voimaa! Väärin!
PK yritysten tuottamat keskeiset taloudelliset suoranaiset hyödyt kunnassa teoriassa Kunnallisverotuotto Yhteisöverotuotto Kiinteistöverot Työllistämiskustannusten säästyminen Yritysten ja niiden henkilöstön kunnalta ostamat palvelut ja palvelumaksut Suhdanteita vakauttava vaikutus; suhdanneheilahtelut pieniä verrattuna suuriin yrityksiin
PK yritysten välillinen taloudellinen hyöty kunnassa työllisyyden kehittyminen asukkaiden ostovoima yleensä (yritystulo, palkansaajien ostovoima) palveluelinkeinojen (yritykset, vapaa ajan toiminta, kulttuuripalvelut, muu palvelutoiminta) kysyntä kasvaa > työllisyys vahvistuu > verotulojen kasvu uusien palveluyritysten kumulatiivinen lisääntyminen rakennustoiminnan vilkastuminen > työllisyyden vahvistuminen, verotulojen lisäys, ostovoiman lisäys > verotulojen kasvu alihankintaketjujen synty > uusia kerrannaishyötyjä
PK yritysten välillinen taloudellinen hyöty kunnassa, jatkuu toimeentulotukien ja asumistukien tarpeen väheneminen terveydenhuollon kulujen väheneminen > työterveydenhuolto ja yritysten vakuutukset helpottavat kunnan panostusta kunnan vetovoiman lisääntyminen > yritystoiminta vetää puoleensa yritystoimintaa; lisääntyvä yrityskanta henkilöstöineen vetää puoleensa koulutus ja hyvinvointipalveluja sekä vapaa ajanpalveluja > verotulojen kasvu imago > menestyvä ja kasvava yrityskanta luo kuvaa menestyvästä kunnasta ja lisää houkuttelevuutta > verotulojen kasvu
Välitön henkinen hyöty kunnassa sosiaalisen pääoman kasvu; lisääntyvät yritykset mahdollistavat kumulatiivisen sosiaalisen pääoman kasvun osaamisen ja osaamisen kehittämisen kautta > osaaminen vetää puoleensa osaamista menestys luo itseluottamusta, yrityshalua niin yrittäjänä kuin palkansaajanakin sekä uskoa jatkuvuuteen tukien väestön pysyvyyttä ja yrityshalua alueella muu immateriaalinen hyöty
Taloudellinen hyöty valtiontaloudessa Tuloverotulo Pääomaverotulo Yhteisöverotuotto Alv tuotto Muut veroluonteiset maksut Vähenevät työllistämiskustannukset Vähenevät kuntien valtionavut
Noin siis teoriassa, entä käytännössä? Katsotaan, miten teoria toimii on Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys ja kerrannaisvaikutuksia Pirkanmaalla Julkisen sektorin, suuryritysten ja pk yritysten työllistämisosuudet Pirkanmaalla.
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys ja kerrannaisvaikutuksia Pirkanmaalla Suuryritysten ja pk yritysten osuus yksityisen sektorin työpaikoista Pirkanmaalla
PK yritysten kerrannaisvaikutukset Pirkanmaalla projisoituna Pirkanmaan Yrittäjien jäsenkunnan mukaan 22174 yritystä(28698 +60273) 89421 työpaikkaa Tuloverot valtiolle 430M + yhteisö verot valtiolle 230 M Alv. arviolta 2 340M Kunnallisvero ja yhteisöverotulot kunnalle 488 M (Osuus verotuloista keskim. 38%) + kiinteistövero osuus Ostovoima alueelle 1 847 M Osuus työpaikoista 45%Osuus yksityisen sektorin työpaikoista 70% (2007 keskimääräisten lukujen mukaan) Kuntien rahoituksen valtionosuus keskim. 19%, josta pk sektorin panos lähes kolmannes Vapaa ajan ja kulttuuripalvelujen tarjonnan kehittyminen Palveluelinkeinon elinkykyisyydenparaneminen Kunnan vetovoiman lisääntyminen Imagon paraneminen Uusia asukkaita, uusia yrityksiä, uusia alinhankintayrityksiä Paraneva mahdollisuus kunnan palvelutuotannolle Uusien palveluyritysten syntyminen Rakennustoiminnan vilkastumine n Sosiaalinen pääoma suhteessa yritystoiminnan menestykseen Resursseja infrastruktuurin kehittämisee n Työllisyyden paraneminen ja vakiintuminen Yleinen vaurastuminen ja elintason kehittyminen Olemassa olevan yritystoiminnan ja uusyritysten toimintaedellytysten paraneminen Tukimenojen ja terveydenhuollon kulun väheneminen
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys ja kerrannaisvaikutuksia Pirkanmaalla PK yritykset tuottavat Pirkanmaalle kunnallisveroina n. 490 M ja ostovoimana n. 1 850 M vuodessa. Valtio puolestaan hyötyy tuloveroina n. 430 M ja yhteisöveroina n. 240 M pk yrityksistä ja alvina karkeasti arvioiden 2 340M Pirkanmaalla 130 000 yksityisen sektorin työpaikkaa tuottavat varat 70 000 julkisen sektorin työpaikan ylläpitämiselle. Yli 500 hengen yrityksiä on vain 26 ja ne työllistävät noin 32 000 henkeä eli reilut 24% yksityisen sektorin työpaikoista. Pk yritykset luovat Pirkanmaalle lähes 90 000 työpaikkaa, yksityisen sektorin työpaikoista liki 70%. Pk sektori tuottaa siis suoraan kunnallisina tuloveroina ja yhteisöveroosuuksina sekä valtion rahoitusosuuden kautta pääosan kuntien verotuloista, joilla kustannetaan valtionosuuksien tukemana ja kunnan muilla tuloilla (<30%) kunnan julkiset palvelut, joten pk yritysten taloudellinen merkitys seurannaisvaikutuksineen on maaseutukunnissa korvaamaton. Pk yritykset ovat kuntien ja valtakunnan veturi
Esimerkkinä Tampere: erityispiirteitä Pk yritykset vastaavat yli puolesta yritysten kasvusta viime vuosina Tampereella Kymmeneen vuoteen suuryritysten työllistävä merkitys on ollut suhteellisen pysähtynyt Suurista yrityksistä vain joka kolmannella on kotipaikka Tampereella Vain joka kuudes Tampereen työpaikka on suurissa yrityksissä Tampereella vain 12 yli 500 henkilön työnantajaa 1990 luvun alun jälkeen pk sektorin rooli kasvanut merkittävästi N. 10 000 suuryritysten työpaikkaa riskialoilla
Siis mistä kunnanjohtajan palkka tulee? Vastaus: Se tulee pääosin pk yrityksistä? Oikein!
Mistä siis rahat kuntien henkilöstön palkkaukseen tulevat? Vastaus: Keskeisesti pk yrityksistä? Oikein!
Mistä siis hyvinvointi kuntiin tulee? Vastaus: PK yrityksistä? Oikein!
Mistä siis hyvinvointi Suomeen tulee? Vastaus: PK yrityksistä? Oikein!
Kiitos! Kommentteja? Keskustelua?