Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Transkriptio

1 Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet

2 Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua kaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantaa esittää arvion sekä rakentamis- että toimintavaiheen vaikutuksista Kainuun maakunnalle kaivoksen Kannattavuusselvitys (Prospectus) laskentaoletusten pohjana oletukset realistisemmat kuin esiselvityksessä työkaluna CGE RegFinDyn-simulointimalli Ruralian neljäs kaivostutkimus Hannu Törmä ja Kaarina Reini, Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus. Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 30/2008

3 Kaivos rakentuu suunnitelman mukaan

4 RegFinDyn-mallin toimintaperiaate Aikadimensio (Dyn) tärkeä tässä tutkimustehtävässä

5 Ruralian CGE-laskentatiimi Hannu Törmä, professori johtaminen, mallinnus, tuotekehitys Kaarina Reini, FT tutkimus, markkinointi Katarzyna Zawalinska, PhD tutkija erityisesti datan osalta, Varsovan toimiston vastaava, EU-hankkeet Hannu Kaarina Katarzyna

6 Laskentaoletukset perustuvat kaivoksen Kannattavuusselvitykseen (Prospectus) 1000 tonnia/vuosi Ni Cu Co Zn Tuotantomäärät

7 Laskentaoletukset perustuvat kaivoksen Kannattavuusselvitykseen (Prospectus) milj. euroa/vuosi Ni Cu Co Zn Tulot

8 Pendelöinti Kainuun ulkopuolelta vähäistä koska välimatkat ovat pitkiä ympyrä = 100 km

9 Kainuun muuttotappio pienenee hieman Hlöä Pendelöinti ja muuttoliike eivät lisää työvoiman tarjontaa kysynnän lisääntyessä -> syntyy paineita palkkojen kasvulle

10 Aluetalous kasvaa pysyvämmin toimintavaiheessa ero perusuraan, % rakentaminen toiminta Rakennusvaiheen vuodot 80% oletuksena -> rajallinen vaikutus Toimintavaiheessa talouskasvun keskimääräinen lisäys 1.4% vuodessa

11 Talouskasvun lisäys euroina rakentaminen toiminta Kaivos tuo kumulatiivisesti 740 milj. euroa, elintaso saavuttaa muun Suomen nykyisen tason ja jokainen kainuulainen saa vuodessa keskimäärin 353 euroa ero perusuraan, milj. euroa

12 Työttömyys alenee rakentaminen toiminta Nykyinen työttömyysaste on 15.7%, kaivos ei ratkaise ongelmaa, mutta lievittää sitä keskimäärin 2.1%-yksiköllä ero perusuraan, %-yksikköä

13 Palkkojen kehitys nimellispalkat inflaatio reaalipalkat Nimellispalkat nousevat, mutta inflaatio pitää reaalipalkat joltisenkin kurissa ero perusuraan, %

14 Työ- ja pääomatulojen kehitys työtulot pääomatulot Osa kaivoksen luomista pääomatuloista vuotaa Kainuun ulkopuolelle (lainojen korot, lyhennykset, osingot jne.) ero perusuraan, %

15 Verotulojen kehitys valtio saa infratukensa takaisin neljässä vuodessa jo välillisten verojen kautta valtio saa lisäksi vuosittain keskimäärin 28 milj. euroa yhteisöjen tuloverona Sotkamon kunta: kunnallisveron kertymä kasvaa keskimäärin 3.3 milj. euroa vuodessa yhteisöveron tuoton kertymä kasvaa keskimäärin 6.2 milj. euroa vuodessa yhteensä 9.5 milj. euroa eli noin 40% nykyiseen verokertymään nähden kiinteistöveron vaikutusta ei ole arvioitu

16 Kaivoksen kannattavuuskehitys milj. euroa/vuosi Tappio ja voitto Nettokassavirta kääntyy positiiviseksi vuonna 2014

17 Elintason kasvu eri voittojen kotiuttamisprosenteilla Kokonaistuotanto, keskimäärin abs. ero kum. summa abs. ero ero perusuraan, % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % % ei ole realistinen, käytännössä sen alle Elintaso kasvaa keskimäärin % vuodessa

18 Yhteenveto Talvivaaran nikkelikaivos on megaluokan hanke joka vaikuttaa Kainuun, mutta erityisesti Sotkamon ja Kajaanin tulevaan kehitykseen kaivoksen myötä elintaso nousee, työn kysyntä kasvaa ja vaikka palkat nousevatkin hieman työllisyys silti paranee myönteinen kehitys johtaa tuotannontekijätulojen kasvuun, joissa pääomatulojen lopullinen kasvu määräytyy kaivosyhtiön voittojen kotiuttamisstrategian mukaan RegFinDyn-laskelmat olivat herkkiä eräiden avainparametrien arvoille, kaikissa kokeissa elintasovaikutus oli positiivinen tilanteet muuttuvat ja kaivosala on suhdanneherkkä, tämä on syytä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä

19 Kaivoksen koko panos-tuotos-ketju olisi myös kiinnostava tutkimusaihe

20 Lisätiedot ja yhteistyöehdotukset Hannu Törmä