Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu Vastauksia huomisen kysymyksiin

Transkriptio

1 Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin

2 Simo Andersson Suvi Kuusniemi Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimusyrityksen lupaa ja nimen julkaisemista. 2

3 Tähän raporttiin on koottu Suomen Uusyrityskeskusten vaikuttavuustutkimuksen tulokset. Raportissa esitellään kyselytutkimuksen tulokset sekä sen perusteella tehdyt taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat. Kyselytutkimuksen toteuttamisesta ja raportoinnista on vastannut Shop In Research Oy ja taloudelliset vaikuttavuuslaskelmat on tehnyt professori Vesa Routamaa Vaasan yliopistosta. Kokonaisraportin lisäksi jokaisesta tutkimuksessa mukana olevasta 23 uusyrityskeskuksesta tehtiin aluekohtaiset raportit. 3

4 1. Kyselytutkimuksen tulokset 5 Sivu 1. Taustatiedot 8 2. Perustettujen yritysten tilanne tällä hetkellä 9 3. Toiminnassa olevien yritysten työllistäminen Toiminnassa olevat yritykset, vuosivertailutaulukko Uusyrityskeskusten taloudellinen vaikuttavuus 24 4

5 Perustettujen yritysten tilanne 5

6 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Uusyrityskeskuksien, vuosina , kautta perustettujen yritysten nykytilaa. Ensimetrin osalta vastaava tutkimus oli jo tehty aikaisemmin, joten Ensimetrin luvut ovat vuosilta Tutkimuskutsuja lähetettiin yhteensä kappaletta, vastauksia saatiin 4517, vastausprosentti 23,3 %. Vuosina (2008) Uusyrityskeskuksien avulla perustettiin yritystä. Perustettujen yritysten määrä on otettu uusyrityskeskuksilta saaduista yhteystietorekistereistä. Tutkimuksessa selvitettiin myös Uusyrityskeskuksien yhteiskunnallista merkitystä arvioimalla tutkimuksen perusteella yritysten työllisyysvaikutuksia ja taloudellista tuottavuutta. 6

7 Arvioitaessa uusyrityskeskusten vaikuttavuutta tämän selvityksen perusteella, on syytä huomioida mm. seuraavia asioita. Uusyrityskeskusten toimintaperiaatteena on karsia todennäköisesti elinkelvottomat yritysideat ja edistää elinkelpoisten yritysideoiden jalostumista yrityksiksi. Uusyrityskeskusten toimintaperiaatteena EI siis ole saada aikaan mahdollisimman paljon yrityksiä. Tutkimuksen perustiedot on kerätty kyselytutkimuksella, joten esimerkiksi liikevaihtoluvut eivät ole täysin tarkkoja, suuruusluokat ovat kuitenkin oikein. Kerättyjen tietojen perusteella on arvioitu koko perusjoukon työllisyysvaikutukset ja taloudelliset hyödyt. Näin muodostettuja lukuja on ajateltava suuruusluokkina, ei tarkkoina lukuina, muistaen kyselytutkimusten virhemarginaalit. Tutkimus kohdistui vuosina perustettuihin yrityksiin. Näiden yritysten ikä on keskimäärin 2,7 vuotta. Yritykset ovat siis vasta elinkaarensa alussa. Vaikka osa yrityksistä lopettaa toimintansa tulevien vuosien aikana, osa jatkaa kasvua ja niiden yhteiskunnallinen vaikutus kokonaisuutena kasvaa koko ajan. Panokset uusyrityskeskuksille tuottavat korkoa korolle jatkuvasti. 7

8 Vastaajan sukupuoli % Nainen 48 Mies 52 Vastaajan ikäryhmä % Alle 25 v uotta v uotta v uotta v uotta v uotta tai yli 15 Vastaajan koulutus % Yliopisto tai tiedekorkeakoulu 25 Ammattikoulu 22 Ammattikorkeakoulu 21 Teknillinen opisto, kauppaopisto tai v astaav a 12 Ylioppilas 7 Tekninen koulu, kauppakoulu tai v astaav a 5 Kansakoulu, peruskoulu 5 Oppisopimuskoulutus 1

9 Vuosina (2008) Uusyrityskeskuksien avulla perustettiin yritystä. Perustettujen yritysten määrä on otettu uusyrityskeskuksilta saaduista yhteystietorekistereistä. Tuona aikana perustetuista yrityksistä on edelleen toiminnassa 82,5 %, eli noin yritystä. Perustettujen yritysten tilanne tällä hetkellä % Yritys on toiminnassa Yritys on lopetettu v apaaehtoisesti Yritys on haettu konkurssiin Yritys on myyty Yritystä ei aloitettu lainkaan (ei merkitty kaupparekisteriin) Yritys ei ole toiminnassa (merkitty kaupparekisteriin, mutta ei toimintaa) Yritys on v asta perusteilla 82,5 6,7 0,7 0,9 0,4 8,4 0,4 9

10 Yritystoiminnasta luopuneiden vastaajien tilanne, tällä hetkellä Toimii yrittäjänä 8 On osakkaana jonkun muun perustamassa yrityksessä 2 Palkkatyössä 47 Opiskelija 7 Eläkeläinen 5 Työtön 20 Joku muu Prosenttia, n=787 10

11 Yrityksen ikä Yritysten ikä on keskimäärin 2,7 vuotta. 0-1 vuotta vuotiaita yrityksiä on 24 % 2-3-vuotiaita yrityksiä on 44 % 4 5-vuotiaita yrityksiä on 31 % 2-3 vuotta vuotta Prosenttia, n=

12 Toimiala Palvelut yrityksille 36 Olemassa olevista yrityksistä 78 %:lla toiminta on päätoimista. Palvelut kotitalouksille 23 Kauppa 14 Rakentaminen 11 Teollisuus / tavaroiden tuotanto 5 En osaa sanoa Prosenttia, n=

13 Yrityksen liikeidea Täysin samanlainen 34 Vastaajista 81 %:lla yrityksen nykyinen toiminta vastaa lähes täysin alkuperäistä liikeideaa. Lähes samanlainen 47 Muutoksia liikeideaan on tehnyt 704 yritystä, 18 % Jonkin verran erilainen 16 Täysin erilainen 3 En osaa sanoa Prosenttia, n=

14 Miten liikeidea muuttunut verrattuna alkuperäiseen ideaan Tuotteen tai palvelun osalta 45 Lähes puolella liikeideamuutokset ovat koskeneet tuotteita tai palveluita (n=1139) Asiakaskohderyhmän osalta 31 Asiakaskohderyhmän osalta muutoksia on tehnyt 31 % ja toimintatavan osalta 29 % vastaajista. Toimintatavan osalta vastaajaa ei osaa nimetä tekemiään liikeideamuutoksia En osaa sanoa Prosenttia, n=

15 Liikevaihdon kehitys ensimmäiseen toimintakauteen verrattuna Liikevaihto on kasvanut ensimmäisestä toimintavuodesta 62 %:lla Kasvanut 62 Pysynyt ennallaan 19 Pienentynyt 11 En osaa sanoa Prosenttia, n=

16 Ensimmäisen tilikauden liikevaihto, tuhat euroa, n=3352 yli Ensimmäisellä tilikaudella yli liikevaihtoon ylsi 127 yritystä. Vastaava luku viimeisimmän tilikauden osalta oli Ensimmäisen tilikauden liikevaihdon keskiarvo oli ja mediaani alle Viimeisimmän tilikauden liikevaihdon keskiarvo oli ja mediaani Viimeisimmän tilikauden liikevaihto, tuhat euroa, n=3361 yli Viimeisin tilikausi: 939 yrityksen liikevaihto jäi alle yrityksen liikevaihto oli välillä yritystä ylsi 1-2 milj. :n liikevaihtoon 10 yritystä ylitti 2 milj. liikevaihdon Yli 10 milj. yrityksiä mukana kaksi alle Prosenttia 16

17 Tulevaisuudenodotukset liikevaihdon suhteen Odotan yritykseni liikevaihdon kasvavan 69 Vastaajista 69 % odottaa liikevaihdon kasvavan Odotan yritykseni liikevaihdon pysyvän ennallaan 23 Odotan yritykseni liikevaihdon pienenevän 5 En osaa sanoa Prosenttia, n=

18 Henkilöstömäärä perustettaessa, n=3645 yksi henkilö 80 Perustettaessa yrityksistä 80 % työllisti yhden henkilön (n=2910) 2 henkilöä 3 henkilöä 4-5 henkilöä yritystä työllisti kaksi henkilöä, 12 % 229 yritystä työllisti 3 5 henkilöä, 7 % Yli 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 52 kappaletta yli 5 henkilöä 1 Omistajamäärä perustettaessa, n=3610 yksi omistaja 86 Perustettaessa 3105 yrityksellä oli yksi omistaja, 86 %. Kahden omistajan yrityksiä oli 389 kappaletta 116 yrityksellä oli omistajia 3 tai enemmän 2 omistajaa 11 3 omistajaa 2 yli 4 omistajaa Prosenttia 18

19 Henkilöstömäärä tällä hetkellä, n=3620 yksi henkilö 70 Tällä hetkellä yrityksistä 70 % työllistää yhden henkilön (n=2521) 2 henkilöä 3 henkilöä 4-5 henkilöä yritystä työllistää kaksi henkilöä, 15 % 420 yritystä työllistää 3 5 henkilöä, 11 % Yli 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 153 kappaletta 6-10 henkilöä 3 yli 10 henkilöä 1 Omistajamäärä tällä hetkellä, n=3553 yksi omistaja 86 Tällä hetkellä 3049 yrityksellä on yksi omistaja, 86 %. Kahden omistajan yrityksiä on 385 kappaletta 119 yrityksellä on omistajia 3 tai enemmän 2 omistajaa 11 3 omistajaa 2 yli 4 omistajaa Prosenttia 19

20 Tulevaisuudenodotukset henkilöstön määrän suhteen Odotan yritykseni henkilöstömäärän kasvavan Odotan yritykseni henkilöstömäärän pysyvän ennallaan % odottaa henkilöstömäärän kasvavan 68 % vastaajista uskoo henkilöstömäärän pysyvän ennallaan Odotan yritykseni henkilöstömäärän pienenevän 2 En osaa sanoa Prosenttia, n=

21 Perustamisvaiheessa yrityksissä työskenteli keskimäärin 1,4 henkilöä omistaja(t) mukaan lukien, omistajia oli keskimäärin 1,2 henkilöä. 80 % yrityksistä työllisti yhden henkilön, 12 % kaksi henkilöä, 5 % kolmesta neljään henkilöä, 5 henkilöä tai yli työllistäviä oli 2 %. Tällä hetkellä yrityksissä työskentelee keskimäärin 1,9 henkilöä omistaja(t) mukaan lukien. 70 % työllistää yhden henkilön, 15 % kaksi henkilöä, 6 % kolme henkilöä ja 10 % neljä henkilöä tai enemmän. Omistajia työskentelee tällä hetkellä yrityksissä keskimäärin 1,2 henkilöä. Kun toiminnassa olevia yrityksiä on yhteensä kpl, ne työllistävät: Omistajia hlöä Henkilöstöä hlöä Yhteensä hlöä 21

22 22

23 Toiminnassa olevat yritykset, vuosivertailu % 100,0 80,0 87,0 84,4 82,5 80,1 79,8 60,0 40,0 20,0 0,

24 Vesa Routamaa 24

25 Vuodenvaihteessa kerättiin Shop'In Research Oy:n toimesta 23 uusyrityskeskuksesta tilastolukuja yritysten perustamismääristä, elossapysymisestä, henkilömääristä, liikevaihtoluvuista jne. Näiden tilastolukujen pohjalta on tässä raportissa analysoitu uusyrityskeskusten taloudellista tuottavuutta alueillaan, pääasiassa seutukunnittain lukuun ottamatta pääkaupunkiseudun kaupunkeja. Laskelmissa on päähuomio vero- ja ostovoimatuotoissa mutta myös työllistämiskustannukset ja yritysten vaikutus terveydenhoidon kustannuksiin on otettu huomioon. Kiinteistöverot muodostavat nykyään tärkeä tulolähteen, erityisesti kunnille, mutta niitä ei ole lähdetty arvioimaan. Vastapainoksi on tehty laskelmia työttömyyden kustannuksista alueilla. Verotuotot on laskettu keskimääräisten tulotietojen perusteella alueelliset veroasteet huomioon ottaen. Arvonlisäveroarvion perustana liikevaihtoluvut on esitetty sekä mediaanin että keskiarvon mukaan. Työttömyyskustannukset on esitetty sekä peruspäivärahan että ansiosidonnaisen päivärahan mukaan ilman mitään lisiä eli minimiarvoina. Yhteenvetotaulukoissa on esitetty kokonaistuotot sekä varovaisemman mediaaniliikevaihdon ja peruspäivärahaan perustuvan minimilaskelman perusteella että liikevaihdon keskiarvoon perustuva alv-arvion ja ansiosidonnaisen päivärahan mukaan ikään kuin haarukkana yritysten tuottojen suuruusluokasta. Tunnusluvut ovat tilastollisia keskiarvoja. Koska kyseessä on vaikuttavuuden suuruusluokan osoittaminen, käytettävissä olevat tilastoluvut ovat riittäviä. 25

26 Työttömyydestä aiheutuvat menetykset sisältävät laskelmissa saamatta jääneet kunnallis- ja valtionverot, toteutumattoman ostovoiman, työttömyyskorvaukset peruspäivärahan mukaan sekä julkisen terveydenhoidon kustannukset työterveyden ulkopuolella olevilla. Luvut saattavat näyttävää yllättävän suurilta toteutumattoman ostovoiman sisältyessä lukuun. Vaikka työttömyyskorvaukset toki luovat jonkinasteista ostovoimaa, tosiasiahan on ostovoiman merkittävä väheneminen ja sitä kautta huomattava verotulojen toteutumattomuus tulo- ja arvonlisäverojen muodossa. Joka tapauksessa korvaukset sinällään ovat kulua. Sekä yritysten tuottavuusluvuissa että työttömyyden menetyksissä ostovoima siis on keskeinen tunnusluku. Kotimaisen yritystoiminnan kannalta käteen jäävä ostovoima on juuri se liikkeellepaneva voima, joka kevyemmän tuloverotuksen olosuhteissa elävöittäisi yritystoimintaa johtaen talouden positiivisen tulokertymäkierteeseen. Lukuja tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että kyseessä on suuruusluokan laskeminen, ei eksakti tiede. Excelin lukujen pyöristysten vuoksi saattaa myös esiintyä pientä eroa joissakin raportin luvuissa, mutta sillä ei ole varsinaisiin tuloksiin merkitystä. Joidenkin uusyrityskeskusten alueet ja työttömyystilastoalueet eivät täsmää, joten työttömyysluvut ovat niiden osalta harkinnanvaraisia arvioita alueen kokonaistyöttömyysluvuista. On myös syytä korostaa, että toki uusyrityskeskusten alulle saattamien yritysten kehitykseen ja onnistumiseen ovat voineet vaikuttaa muutkin toimijat, kunnia siitä niille, mutta laskennallisesti niitä ei tässä yhteydessä voida ottaa huomioon. 26

27 23 uusyrityskeskuksen alkuun auttamissa yrityksissä oli vuonna 2014 henkilöstöä reilut Uusyrityskeskusten alkuun saattamien yritysten vuotuinen tuotto yhteiskunnalle oli vuonna 2014 laskennallisesti varovaisesti arvioiden n. 3,7 Mrd. Nyt kyseessä olevan viiden vuoden seurantajakson ajalta se merkitsee liki 20 Mrd :n tuottoa yhteiskunnalle. Eduskuntavaalikeskusteluissa käy kuumana, mistä miljardit saataisiin valtionvelan ja budjettialijäämän katteeksi. Uusyrittäjyyden voimakas edistäminen on keskeinen avain ongelmaan. Jos keskusten alkuun saattamien yritysten työllistämät henkilöt olisivat olleet työttöminä vuoden 2014, olisivat menetykset yhteiskunnalle minimityöttömyystuen mukaan laskettuna olleet 3,4 Mrd (ei sisällä yritysten verotuottoja). Keskusten alueilla oli 12/2014 työttömiä työhakijoita noin

28 Samaan aikaan työttömyyden aiheuttamat menetykset samoilla alueilla olivat 12 Mrd alimman peruspäivärahan mukaan. Todelliset kustannukset koulutus- ja toimeentulotukineen olivat huomattavasti korkeammat. Lisäksi kaupungit maksavat miljoonia korvauksena pitkäaikaistyöttömien heikosta työllistämisestä. Laskennallisesti ilman UYK:ten panosta työttömyysmenetykset olisivat olleet minimissään 15,4 Mrd eli ilman uusyritystoiminnan kehitystä 28% korkeammat euromääräisesti ja työttömien määrällä mitattuna 24% korkeammat. 23 uusyrityskeskuksen kokonaisbudjetti noin 7 M on alle 0,2% keskusten alkuun saattamien yritysten vuosittaisesta tuotosta yhteiskunnalle. Ylipäätään ja erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa myös uusperustannan määrä on laskenut, uusyrityskeskusten toiminnan merkittävä vahvistaminen ja määrärahojen moninkertaistaminen olisi nopein ja kustannustehokkain tapa lisätä kestävää uusyrittäjyyttä. Valtiontalouden miljardien säästötavoitteeseen nähden uusyrityskeskusten rahoituksen viisinkertaistaminen jo melkein sellaisenaan toisi miljardeja kokoon. Jokainen uusyrityskeskusten alkuun auttaman yrityksen työntekijä tuotti vuodessa laskennallisesti yrityksen verotuotot mukaan lukien. Jokainen työtön aiheuttaa laskennallisesti kustannukset ja tulojen menetykset minimikorvauksin laskettuna. Uusyrityskeskukset puolestaan ovat panostaneet 130 per työllistetty henkilö. Se tekee 0,3% työttömän aiheuttamista kustannuksista ja menetyksistä. Halvemmalla ei voi valtion ja kuntien taloutta pelastaa. 28

29 Uusyrityskeskusten tuotto M Kunnallisverot 480 Valtionvero + sova+yle 380 Yhteisöverotuotto 120 Alv-tuotto (lv-mediaani)/ Alv-tuotto (lv-keskiarvo) 260/720 Ostovoima Työttömyyssäästö/peruspäiväraha/ Työttömyyssäästö/ansiosidonnainen Työterveyspanostus/säästö julk. terveydenhoidosta 484/ Kokonaistuotto 3 745/

30 30