KATSAUKSIA MAKSAKIRROOSI YLEISTYNYT NOPEASTI JOUKO MANNINEN Runsas alkhlin kayttti lisaä sairastuvuutta ja kulleisuutta. Tutkijiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että alkhlihaitat - erityisesti terveydelliset - vat sitä suuremmat, mitä krkeampi n alkhlin kknaiskulutuksen tas. Alkhli aiheuttaa mnenlaisia, lpulta kulemaan jhtavia sairauksia. Tünnetuimpia vat maksasairaudet. Vunna 1990 krnisiin maksasairauksiin menehtyi Sumessa 533 ihmistä. Heistä 437 eli neljä viidessaa kuli alkhliseen maksakirrsiin. Tissa vunna alkhlisairauksiin menehtyi nin I 300 henkilöä; määrä n kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vutta aikaisemmin. Alkhlinen maksakirrsi n meilla yleistynyt humattavasti npeammin kuin alkhlin kulutus. Vunna 1972 alkhlimaksakirrsikulemia tdettiin 68; se n 1,5 tapausta keskiväkiluvun 100 000:ta asukasta khti. Vunna 1990 määrä li lahes 9 tapausta eli liki kuusinkertainen. Samana aikana alkhlin kulutus nusi puhtaaksi alkhliksi asukasta khti laskettuna 5,I litrasta 7,7 litraan Taulukk 1. Alkhliseen maksasairauteen kulleet Sumessa lääneittain 100 000:ta miestä ja 100 000:ta naista khti vusina 1977, 1989 ja 1990 (k=kaikki, m=miehet, n=naiset) 1977 l9b9 1990 lflant k m n k m n k n Uusimaa Helsinki Türku ja Pri Ahvenanmaa Häme Kymi Mikkeli Phjis-Karjala Kupi Keski-Sumi Vaasa Oulu Lappi 4,7 9,6 1,0 2,0 2,9 L,7 2,8 t,7 0,2 l,ö rb,4 1,8 90 5,9 5,8 2,3 3,4 t,4 I,0 1,3 2,6 0,3 0,6 1,1 13,3 t9,6 6,6 4,2 9,8,J 10,1 3,4 4,3 6,0 J,/ 22,I t0,7 1 15,3 L7,7 '7' 11,3 6,0 5,4 qa,-7 1,7 t,7 1,1 I,5 0,8 L,4 12,0 17,9 10"4 9,8 5,8 r0,8 10,1 4,8 4,3 5,0 19,2 26,1 1 17,0 t7,l 7,9 r3,8 L7,5 6,4 6,7 9,6 6,O 8,9 2,9 4,2, 3,8 10 t;a 3,1 3,r 1,8 3,0 kk maa 2,3 4,2 0,6 8,0 13,4 3,0 8,8 14,2 3,7 ALKOHOIIPOLITIIKKA 58 (l 993): 5 375
eli pulitistakertaiseksi. Maksakirrsikulemien npeaan kasvuun vi vaikuttaa kulemansyiden määrittelyn tarkentuminen. Näin alkhlin aiheuttamaksi ehka tilastidaan aiempaa useampi kulemantapaus. Ilmeista kuitenkin n, että pääsyy kehitykseen n alkhlin kayttin kasvu vudesta 1985 alkaen. Vunna 1990 alkhlin kulutus li viidenneksen suurempi kuin viisi vutta aiemmin ja lahes klminkertainen vuden 1968 tasn verrattuna. KUIUTUKSEN TASO NAKYY Alkhlimaksakirrsin yleisyys n kiinteästi sidksissa alkhlin kknaiskulutuksen tasn. Tama nakyy sekä maiden valilla ja laanikhtaisesti että sukupulten kesken. Uudellamaalla, jssa alkhlin kulutus n parin viime vusikymmenen llut 20-30 prsenttia maan keskiarva suurempi, alkhlinen maksakirrsi li vunna 1977 väestön määrään suhteutettuna kaksi kertaa yleisempi ja vunna 1990 yli klmanneksen yleisempi kuin kk maassa (taulukk 1). Tüna aikana alkhliset maksakirrsikulemat lähes nelinkertaistuivat. Yaasan läänissä, jssa alkhlin kulutus n pitkaan llut 3G4,0 prsenttia keskimääräistä pienempi ja nin pulet Uudenmaan läänin kulutuksesta, alkhlisia maksakirrseja tdettiin vunna 1977 vain neljä. Vunna 1990 niita tdettiin 19. Sataatuhatta asukasta khti Vaasan laänin luku li vunna 1990 nin klmannes Uudenmaan ja nin pulet maan keskiarvn verrattuna. Humin arvista n että Uudellamaalla naisia kuli vunna 1990 alkhlimaksakirrsiin suhteellisesti yhta paljn kuin miehia matalimman alkhlin kulutuksen lääneissä. Jumistapatutkimusten mukaan miehet kayttavat klme neljassaa kaikesta alkhlista. Täma näkyy suraan myös maksakirrsikulemissa. Niiden uhreista nelja viidessaa n miehia. MAKSAKIRROOSI YI.EISEMPI HEI"SINGISSA KUIN RANSKASSA Helsingissä alkhlinen maksakirrsi n humattavasti yleisempi kuin Uudellamaalla. Vunna 1977 Helsingissä tdettiin 9,6 alkhlimaksakirrsitapausta 100 000:ta asukasta khti (taulukk 1). Luku n kaksinkertainen Uudenmaan ja nelinkertainen kk maan keskiarvn verrattuna. Miesten luku, 18,4, li yli neljä kertaa niin suuri kuin maan keskiarv jalähes 2,S-kertainen Uudenmaan Iukuun verrattuna. Vunna ISBB runsaat sata Helsingissä asuvaa kuli maksakirrsiin; heistä 98 alkhliseen maksakirrsiin. Sataatuhatta miestä khti tapauksia tdettiin 32,7. Naisten Iuku li 9,6. Vunna lgbb Ranskan luvut livat 29,2 ja I1,5. Niissä vat mukana kaikki maksasairauskulemat. Krkean alkhlin kulutuksen maissa ja alueilla ylivimainen enemmistö maksasairauskulemista n alkhliperäisiä, niin kuin Helsingin Iuvutkin sittavat. Vidaan ajatella, että Helsingin krkeisiin lukuihin vaikuttaa kaupungissa asuvien rappialkhlistien suurehk määrä. Ilmeistä kuitenkin n, ettei täilä vida selittää vusien 1977-1989 kehitystä. Ehka n myös syytä muistuttaa, että ainakin tilastissa rappialkhlistitkin vat ihmisiä. Helsingin suuret maksakirrsiluvut vat lunnllinen seuraus krkeasta alkhlin kulutuksesta. Alkn myyntitilastjen perusteella vidaan päätellä, että asukasta khti laskettu kulutus n Helsingissä li-12 litraa sataprsenttiseksi alkhliksi laskettuna vudessa, kun humin tetaan myös tilastimatn kulutus. Tämä n nin kaksinkertainen muun maan keskiarvn verrattuna (ks. Österberg & Laaks 1993). Hetsingin lukuun tsin vaikuttavat epäilemättä laaja matkailu sekä työssä käynti muista kunnista. Tisaalta n selvää, että helsinkiläisten liike- ja lmamatkilla muualla, etenkin ulkmailla nauttima ja stama alkhlimäärä n merkittävä. 376 ALKOHOLIPOLITIIKKA 58 (19931: 5
VIINIMAISSA MAKSAKIRROOSI PALJON YI.EISEMPI KUIN MEITLA Alkhlin kulutus n pitkaan llut runsainta viinimaissa. Eurpassa niitä vat Ranska, Italia, Prtugali ja Espanja. Niissa viinia kaytettiin vielä I 97O-luvun alkupulella tistasataa litraa vudessa asukasta khti laskettuna. Sen jälkeen kulutus n pudnnut 60-75 litraan. Viinimaissa alkhlin kknaiskulutus vudessa asukasta khti n edelleen 10 litraa tai enemmän puhtaana alkhlina. Vunna I9B9 maksakirrsikulemia tdettiin sataatuhatta miestä khti Ranskassa 29, Prtugalissa 38 ja Italiassa samin 38 (taulukk 2). Naisten luvut livat 12, t3 ja 15. Maksakirrsi n yleinen kulemansyy kaikissa krkean alkhlin kulutuksen maissa riippumatta siitä, mikä n hallitseva jumatyyppi. Kirrsitilastjen ylivimainen karkimaa n vusia llut Unkari. Vunna 1990 luvut livat miesten saltatt ja naisten 29 sataatuhatta khti laskettuna eli humattavasti krkeammat kuin viinimaissa. Karkimaihin kuuluu luen kulutuksen ykkösenä leva Saksa. Siella miesten luku li 30 ja naisten 13 vunna 1989. Unkarissa kehitysta vi lunnehtia dramaattiseksi. Vielä 1960-luvun pulivälissä alkhlin kulutus li sataprsenttiseksi alkhliksi laskettuna 6,5 litraa asukasta khti vudessa. Talltiin maksakirrsikulemia tdettiin vudessa nin 13 sataatuhatta miestä khti ja 7 sataatuhatta naista khti. Kun alkhlin kulutus nusi 1970-luvun taitteeseen mennessä nin kymmeneen litraan, miesten maksakirrsiluvut khsivat 17,5:een ja naisten 8,5:een vunna 1970. Alkhlin kulutus n pysytellyt Unkarissa j pari vusikymmentä l0-12 litrana asukasta khti vudessa. Tänä aikana maksakirrsikulleisuus n yli klminkertaistunut. Se sittaa pitävästi, että pitkäkestisen runsaan alkhlin kayttin vakavimmat terveyshaitat yleistyvät vielä pitkaän senjälkeen, kun kulutuksen kasvu n taittunut. Taulukk 2. Krnisiin maksasairauksiin kulleet 100 00:ta asukasta ja 100 (X)0:ta miestä khti eräissä maissaja Sumen lääneissä vunna 1989 Ranska Prtugali Italia Unkari Itävalta Saksa (lantinen) Tanska Ttukkslvakia Helsinki Uusimaa Vaasa Sumi Rutsi Nrja kaikki 18,3 24,0 24,9 50,4 26,2 20,1 t2,4 090 19,6 13,3 8,0 6,r miehet 27,5 38,0 37,6* 77,0 42,7 29,9 18,3* 37,t 22,r 13,4 8,3* 8,4 * Vuden 19BB luku. kihteet: Wrld Health Statistics Annual 1989; SVT Kulemansyyt 1989. KULUTUKSEN SUPISTUMINEN VANTNTAA MAKSAKIRROOSIA Alkhlin kaytn väheneminen alentaa maksakirrsikulleisuutta. Kehittyneistä maista Ranska n suva esimerkki. Vusina l9b5-1989 alkhlin kulutus li puhtaaksi alkhliksi laskettuna nin 13 litraa asukasta khti. Viela 1970-Iuvun alussa määrä li 16-17 litraa. Tullin maksakirrseja tdettiin vusittain 50 tapausta sataatuhatta miesta khti ja 20 tapausta sataatuhatta naista khti. Vunna 1989 Ranskan luvut livat sekä miesten että naisten salta lähes pulta pienemmät. Muuts li siis selvästi suurempi kuin alkhlin kulutuksen aleneminen. Vudet 1991 tiedt sittavat, että maksakirrsikulemat vat Ranskassa edelleen vähenemässä. Myös Italiassa ja Prtugalissa maksakirrsikulleisuus n selvästi vähentynyt. ALKOHOLIPOTIIIIKKA 58 (1993): s Jl I
Taulukk 3. Maksakirsikulemien määrä 100 000:ta miestä ja 100 000:ta asukasta khti Ranskassa suuralueittain vunna 19BB alue miehet kaikki Suur-Pariisi Pariisin kaupunki Champagne-Ardenne Picardie Haute-Nrmandie Centre Basse-Nrmandie Burggne kk maa 2t,6 22,0 28,9 28,1 J /,J 27,1 24,6 16,5 r6,l 2t,2 20,7 2 tb,4 t7,7 27,4 070 lb,9 vunna 1990 24,0 I7,B Ranskan salta n kiintisaa, että Suur-Pariisin alueella maksakirrsikulleisuus n suuralueittain tarkastellen Ranskan matalin eli 16,5 sataatuhatta asukasta khti, kun mnilla muilla alueilla luku n yli 20 (taulukk 3). Pariisin seudulla tilanne n khentunut npeammin kuin kk Ranskassa. Vusina 1978-1990 maksakirrsikulemat vähenivät kk maassa 41 prsenttia ja Pariisin seudulla 45 prsenttia. Vaikka Ranskassa maksakirrsikulemat vat 25 viime vuden aikana vähentyneet puleen, n syytä muistaa, että maksakirrsikulleisuus n edelleen krkea, nhan alkhlin kknaiskulutus Ranskassa edelleen maailman krkein. Ranskassa nimenmaan viinin käytt n supistunutjyrkästi. Vunna 1933 viinin kulutus li 163 litraa, pari vusikymmentä sen jälkeen vajaat 140ja vunna l9b9 "vain" 74 litraa asukasta khti. SUOMESSA MAKSAKIRROOSI YLEISEMPI KUIN RUOISISSA Sumi hitti alkhlin kulutuksessa Rutsin vunna 197 4 ja maksakirrsikulleisuudessa viime vusikymmenen pulivälissä. Vusina1976-84 alkhlin kulutus putsi Rutsissa viidenneksen ja n sen jälkeen llut puhtaana alkhlina laskettuna keskimäärin litraa asukasta khti vudessa. Sumessa määrä pysyi vusina 1974-1984 nin 6,5litrassa ja nusi viidenneksen vusina l9b5-1990. On ilmeistä, että lamasta jhtuva alkhlin kulutuksen supistuminen n j pysäyttänyt alkhlisten maksakirrsien yleistymisen. Tisaalta vidaan lettaa, että vusikymmenen lpussa tilanne tulee lemaan hunmpi kuin nyt. Merkittavä syy tähän vat ETA-spimus ja mahdllinen EY-jasenyys, jtka tulevat vaikuttamaan alkhlin kulutusta lisäävästi" kska ne lisäävät alkhlin saatavuutta. Lisäksi suuret ikälukat, jiden keskuudessa keskimääräinen alkhlin kulutus n suurin ja suurkuluttajia n eniten, alkavat nyt tulla ikään, jssa runsaan, pitkäkestisen alkhlin kayttin terveyshaitat tulevat täysipainisesti näkyviin. Alkhlin arviidaan aiheuttavan meilla 2 500-3 000 ennenaikaista kulemaa vudessa. Alkhlisairauksiin menehtyi tissa vunna yli I 300 ihmistä. Se n kaksi kertaa niin paljn kuin liikennennettmuuksissa ja lahes yhta suuri kuin itsemurhien määrä. Alkhlin suurkuluttajia arviidaan levan 250 000-300 000. Tahan ven'attuna 400-500 maksakirrsikulenraa n pulisentista prmillea. Silti n syytä muistaa, että nykyisin alkhlinen rnaksakirrsi n merkittävin yksittäinen alkhlin aiheuttama kulemansyy. KIzuALLISUUS Alkhlitilastllinen vusikirj a1992. Oy Alk Ab t993 Institut Natinal D'Etudes D6mgraphiques (telekpi) T,a Mrtalit6. Les lndicateurs D'Alclisatin Jlö ATKOHOTIPOLIT IKKA 58 (1993):5
1991. Haut Cmit6 D'ftude et D'Inftrrmatin sur I-lAlclisme. B 8041i199I Kulutustilastt. Prduktschap vr Gedistilleerde Dranken. Schiedam Sumen Virallinen Tilast (SVT): Kulemansyyt. Terveys. Tilastkeskus Wrld Health Statistics Annual 1989. Geneva: wh,1991 Wrld Health Statistics Annual 1990. Geneva: wh, 1992 Österberg, E. & Laaks, K.: Alkhlihaittjen kehitys Helsingissä 1980Juvulla ja kustannukset vunna I990. Helsinki: Helsingin kaupunki, ssiaalivirast, päihdeasiaintimist, 1993. Ydin - uteliaana aiassa TilaaYdin rfi! Lue sevenetsiassa Kaikkien 15.9.1993-01.1.199{ krtin palauttaneiden kesken arytaan matka Venetsiaan. Matka arvtaan 10.2.1994. Vittajan nimi julkaistaan YDIN{ehdessä tl twa. Vastuullinen matkanjärjestä!ä LmaSeryice, Helsinki. SyksylläYtlrnessä Priüimittaja Uuden ikeistn varj Hena X talusriksten taustalla r Mutapaini Män niemeen Ssialismin saattsiskt Ydinasehistrian salat Erikisteema kehi syhteistyöstä Unelma nimeltä Kuuba Muu Maan Media Uusi irviömäinen sarjakuva Lppuvuden erlkinen: r TOP SECREI: EY ia iulkicuus I t{imi Puh. Ocits Prlitdmipaikka (D, sq5.5b3 fre tn3 x =, 1l a -' x ac N) 7., ALKOHOLIPOTIT]IKKA 58 (l 993): 5 379