1/29/09 Petteri Huuska 1
|
|
- Erkki Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastnmuutksen takaisinkytkennät ja vaikutukset 1/29/09 Petteri Huuska 1
2 Ilmastnmuutksen takaisinkytkennät ja vaikutukset eri lämpenemistasilla Takaisinkytkennät vimistavat tai heikentävät ilmastnmuutsta Vaikutukset riippuvat lämpenemisen tassta 1/29/09 Petteri Huuska 2
3 CO2-pitisuus ja lämpötila 1/29/09 Petteri Huuska 3
4 Huli vimistavista takaisinkytkennöistä kasvanut Ilmastnmuuts vaikuttaa mniin sellaisiin ilmiöihin, jilla pulestaan n vaikutusta ilmastnmuutkseen = takaisinkytkentä Takaisinkytkennät vimistavat tai hillitsevät ilmastnmuutsta Takaisinkytkentöjen herkkyydestä ja ptentiaalista eri arviita Hillitsevät vat useimpien tutkijiden mukaan paljn heikmpia ja niiden aikajänne n usein pidempi (ei auta npeassa muutksessa tilanteessa) Hillitseviä vat mm. yhteyttämisen vimistuminen ilmastn lämmetessä ja CO2:n ravitessa kasveja -> psititiivinen vaikutus lppuu yli +2 asteessa kun mm. hengitys lisääntyy 1/29/09 Petteri Huuska 4
5 Vesihöyry ja pilvet vesihöyry merkittävin kasvihunekaasu, jnka määrä ilmakehässä suraan verrannllinen lämpötilaan lämmin ilma sisältää vesihöyryä sitä enemmän, mitä lämpimämpää n vesihöyryn lisääntyminen n ilmastn lämpenemistä vimistava palauteilmiö, jka tunnetaan hyvin pilvinä alailmakehässä leva vesi viilentää ilmasta, jten vesi vi mudstaa myös negatiivisen palauteilmiön pilvien lisääntymisen mudssa yläilmakehän pilvet lämmittävät (suihkukneet) Pilvien mudstumiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin vesihöyryn määrä eikä pilvien mudstumista sata varmuudella ennustaa -> epävarmuus ilmastmalleissa 1/29/09 Petteri Huuska 5
6 Jään sulaminen muuttaa heijastusta Jään sulaessa meri alkaa imeä lämpöä Jää heijastaa 80 %, maa vain 20 % Jään alta paljastuu tummaa maata/vettä (+nki) Sulavesi valuu jään alle peruskallin, vitelee ja npeuttaa jäätiköiden valumista mereen Jäähyllyjen srtuminen npeuttaa valumista Lisäksi alempana lämpimämpää (aste/100 m) Lähde: Gephysical Research Letters, June 13, /29/09 Petteri Huuska 6
7 Jään sulaminen muuttaa heijastusta Arktinen merijää sulanut kesäisin paljn ennakitua npeammin, -40 % Syksyllä 2008 lämpötila jpa + 7 C-astetta krkeampi, sula meri imi kesällä lämpöä, jka syksyllä vapautui IPCC:n ilmastmallit aliarviivat muutsnpeutta Ei paluuta, käännepiste eli Tipping pint j ylittynyt? Lähde: Natinal Snw and Ice data Center 1/29/09 Petteri Huuska 7
8 Meret muuttuvat CO2-lähteeksi Nyt meret sitvat ¼ CO2:sta Meret muuttuvat CO2-lähteiksi lämpenemisen ja happamitumisen seurauksena Lämpeneminen myötä veden kerrstuminen kasvaa, CO2 ei enää sekitu alusveteen (Japaninmeri) veden kyky sita itseensä hiilidiksidia heikkenee sen lämmetessä liian lämpimässä merten tuttavuus laskee CO2 mudstaa vedessä hiilihappa Happamituminen uhkaa ensin kalkkikurisia, esim. kralleja ->eliöiden hajaminen vapauttaa CO2:ta 1/29/09 Petteri Huuska 8
9 Kasvit muuttuvat CO2-lähteiksi Kasvit ja maaperä muuttuvat lämpenemisen myötä nieluista CO2-lähteiksi Nyt kasvit sitvat ¼ CO2:sta Hajaminen vimistuu (lämpimät talvet), vapauttaa CO2:ta tai CH4:ää Uhkana esim. sademetsät kuivuvat ja palavat tai muulla tavalla vapauttavat suuren san sitmastaan hiilestä-> erittäin vimakas psitiivinen palauteilmiö Amazn herkkä (+1-2 astetta riittää käynnistämään), mudstaa nykyisin mat sateet lämpimillä alueilla sut kuivuvat ja palavat (1998) 1/29/09 Petteri Huuska 9
10 Ikirudan sulaminen merkittävä uhka Ikiruta alkanut sulaa Siperiassa, Kanadassa ja Sumessa Siperiassa sulista sista mudstunut järviä, jtka kuplivat metaania jäätyneiden siden hiili vapautuu hiilidiksidina, pahimmillaan metaanina yhtä paljn hiiltä kuin ilmakehässä useiden asteiden lämmitysptentiaali» HS: Inarin jäälula suli /29/09 Petteri Huuska 10
11 Merenphjan metaanihydraatit Merenphjaan varastitunut nin 2 kertaa enemmän metaanihydraatteja kuin nykyisin tunnetut fssiiliset varat vat aiemmin purkautuneet 55 miljnaa vutta sitten yli +10 C ptentiaali (jpa Venus-ilmiö teriassa mahdllinen) Valtasa tutkijista ei usk merenphjan npeaan lämpenemiseen -> merivirtjen pumput kuten Glfvirta vivat teriassa pumpata lämmintä vettä merenphjaan npeasti (Huippuvurilla havaittu meren kiehumista rannikkalueella) 1/29/09 Petteri Huuska 11
12 1-6 asteen vaikutukset Mark Lynas (2007): Six Degrees -Our future n a htter planet lämpenemistast IPCC:n skenaariista 1,1-6,4 astetta (IPCC vaikutusarviinneissa ei yli neljä astetta) tieteellisissä julkaisuissa lleet tuhannet artikkelit ilmastnmuutksen vaikutuksista eri lämpenemistasilla artikkeleissa mainittu lämpeneminen ja sen vaikutus kste ilmastmallien sekä maapalln ilmasthistrian tutkimuksista vitti Britannian tieteiden akatemian (Ryal Sciety) palkinnn parhaasta ppulaaritiedekirjasta 2008 eri tiedepalstilla (mm. ilmasttieteilijöiden RealClimate-www-sivust) tdettu tulkset päteviksi BBC sarja /29/09 Petteri Huuska 12
13 +1 C-astetta Arktinen merijää sulaa kesäisin ja jäätön meri alkaa imeä lämpöä -> lämpeneminen phjisilla alueilla vimistuu makean veden varannt vähenevät klmanneksella maapalln pinta-alasta USA:ssa kuivuus aiheuttaa aavikitumista alavat rannikkalueet tulvivat aiempaa useammin, myrskyt + merenpinta glfvirta pysähtyy ja lämpötila putaa Nrjassa -7-9C (IPCC: ei mahdllista) 1/29/09 Petteri Huuska 13
14 +2 C-astetta ( v. sitten) psitiiviset palautekytkennät alkavat vimistua Eurpan helleaallt yleistyvät ja mnin paikin metsä- ja maastpalt riehuvat lämpöstressistä kärsivät kasvit alkavat vapauttaa hiiltä absrpinnin sijaan Aasiassa vuristjäätiöiden sulaminen vaikuttaa jumaveteen ja ravinnntutantn kesäisin, kun mnet jet kuivuvat merenpinta nusee 5-6 metriä krkeammalle (ilmasthistria) klmannes maailman eliölajeista khtaa sukupuutn (lämpötila nusee 2 C-astetta 40 vudessa) 1/29/09 Petteri Huuska 14
15 +3 C-astetta (3 milj. v. sitten) 3 milj. vutta sitten CO2 n. 385ppm ja + 3 C El Nin jää pysyväksi, lämmittää ilmasta (1998) lämpimät meret eivät enää sid CO2:ta vaan vapauttavat (liukisuus, sekittuminen heikkenee) hiiltä vapautuu kasveista ja maaperästä (hengitys kiihtyy, hajaminen ja bakteeritiminta vilkastuu) Amaznin sademetsä kulee kuivuuteen ja metsäpalihin (lu nykyisin mat sateensa)->+1,5 astetta, alkaa j 2050 (Hadley Centre) merenpinta +25 metriä (3 milj. vutta sitten) vimistuneet superhurrikaanit muuttavat merenrantakaupunkeja asuinkelvttmiksi (mm. Hustn), New Yrk tulvii 4 vuden välein Afrikka kärsii kuivuudesta jhtuvasta nälänhädästä, viljasat rmahtaa USA:ssa, Intiassa ja Pakistanissa 1/29/09 Petteri Huuska 15
16 +4 C-astetta ikirudan sulaminen vapauttaa merkittävästi metaania ja vimistaa riskiä, ettei ilmastnmuuts le enää hallittavissa ->+1-3 C lisälämpeneminen Länsi-Antarktiksen jäätiköt saattavat rmahtaa muutamassa vusikymmenessä ->meri +5 metriä suuri sa Britanniasta muuttuu asuinkelvttmaksi tulvien, myrskyjen ja merenpinnan khamisen vuksi Välimerellä kuumuus ja kuivuus jhtavat alueen aavikitumiseen ja muuttumiseen asuinkelvttmaksi maailmantalus rmahtaa, ilmastpaklaisuus mm. Sumeen yleistyy (Kiinassa viljasat pudnnut puleen) 1/29/09 Petteri Huuska 16
17 +5 C-astetta (55 milj. v. sitten) planeetta muuttuu aivan tisennäköiseksi jäätiköt katavat sekä Grönlannista että Etelänavalta ja merenpinta khaa 75 metriä sademetsiä ei enää le, aavikt valtaavat alaa merenphjan metaania alkaa merien lämmetessä vapautua ja ilmast lämpenee lukuisilla asteilla Metaanipurkaukset aiheuttavat suuria merenalaisia maanvyöryjä ja tsunameja suurin sa ihmiskunnasta muuttaa etsiessään rukaa, vettä ja asuinpaikkaa CO2-pitisuus ilmakehässä khaa kymmeniä kertja npeammin kuin kskaan aiemmin 1/29/09 Petteri Huuska 17
18 +6 C-astetta (251 milj. v. sitten) ihmiselämä maapalllla saattaa päättyä 251 miljnaa vutta sitten 95 % lajeista katsi ja maapall muuttui lämmetessään lähes kulleeksi planeetaksi apkalyptisen mittakaavan myrskyt runtelevat planeettaa, superhurrikaanit eivät enää pysähdy merien llessa riittävän lämpimiä hapetn meri täyttyy hajavista kasveista ja vesieliöistä mudstaen myrkyllistä rikkivetyä merenphjan metaanipurkausten vima vastaa ydinpmmien vimakkuutta tsnikerrs tuhutuu kemiallisten reaktiiden seurauksena 1/29/09 Petteri Huuska 18
19 Mitä vidaan vielä tehdä? IPCC: Alle kahden asteen lämpenemisessä riskit säilytät hallittavina 3/4 varmuudella vältetään yli kahden asteen lämpeneminen (400 ppm), js: glbaalit päästöt laskuun 2015 tellisuusmaiden päästöt -60 % vunna 2030 glbaalisti -85 % vunna 2050 (= n. 1 tnni CO2/asukas/a) 1/29/09 Petteri Huuska 19
Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset
Ilmastnmuuts ja sen vaikutukset 2.11.2009 Petteri Huuska 1 Ilmastnmuuts ja sen vaikutukset Ilmastnmuutksen perusteet Ilmastnmuutksen vaikutukset maailmanlaajuisesti Mitä tulisi tehdä 2.11.2009 Petteri
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotAineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja.
KE3 Pähkinänkuressa Olmudt reaktiyhtälössä 1) Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet kaasuja (g). 2) Metallit, lukuun ttamatta elhpeaa, vat huneen lämmössä kiinteitä (s). 3) Iniyhdisteet vat huneen
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
LisätiedotLÄMPÖOPPI. Mitä lämpö on? Lämpötila-asteikot. Lämpötilan ala- ja ylärajat. Copyright Isto Jokinen
LÄMPÖOPPI Lämpöppi käsittelee lämpöön liittyviä keskeisiä asiita kuten lämpölaajenemista, minaislämpökapasiteettia, lämpöenergiaa ja lämmön siirtymistä. Mitä lämpö n? Lämpö n aineen värähtelyä, jssa aineen
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotIlmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009
Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotMiten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen
Ilmastnmuuts ja maaseutu hankkeen lppuseminaari Miten ilmastkysymyksillä n merkitystä viljelijöiden arkeen Maanviljelijä Markus Eerla Markus Eerla 11.3.2014 Maanviljelys taustatiedt Markus Eerla Kulutus
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
Lisätiedot20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.
SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,
LisätiedotAjankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP
Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotIlmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se
Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotIlmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
LisätiedotKATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt
KATSAUKSIA MAKSAKIRROOSI YLEISTYNYT NOPEASTI JOUKO MANNINEN Runsas alkhlin kayttti lisaä sairastuvuutta ja kulleisuutta. Tutkijiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että alkhlihaitat -
Lisätiedotpienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on
5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotHallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotGOLFMATKA PRAHA KEVÄT 2015/SS
Glf Resrt Knpiste GOLFMATKA PRAHA KEVÄT 2015/SS KOSKI ARI Henkilömäärä: Nimi: 5 + PRO KOSKI ARI Sähköpsti: ari.kski@utlk.cm FINNAIRIN SUORAT LENNOT Lähtöpäivä Lähtöaika Saapuminen Lennn numer Reitti 26.4.2015
LisätiedotTulityöt: järjestäminen ja suunnittelu
Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotRuokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015
Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden
LisätiedotGeometrinen piirtäminen
Gemetrinen piirtäminen Nimet: Piirtäkää gemetrisesti nelikulmi, jnka kaikki sivut vat yhtä pitkät. Valmistautukaa selittämään muille, miksi piirtämistapa timii. Opettajalle Ehdtus tunnin rakenteesta: Alustusvaihe
LisätiedotBiologian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1
Bilgian yhteisvalinta 2014 / Mallivastaus Kysymys 1 Mitkä tekijät vaikuttavat kasviplanktnin määrään Sumen järvissä? A) Aiheen käsittelyn vaatimat määritelmät: 6 p Kasviplanktnin määritelmä: levät ja sinibakteerit,
LisätiedotAjankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1
Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma
LisätiedotNakukakkuja ja unimunia uudissanasatoa. Henna Leskelä Kieliseminaari 4.3.2016 Tukholman Suomi-instituutti
Nakukakkuja ja unimunia uudissanasata Henna Leskelä Kieliseminaari 4.3.2016 Tukhlman Sumi-instituutti Vuden uudissanat Sekä Rutsissa (Kielineuvst & Språktidningen) että Sumessa (Ktimaisten kielten keskus)
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotKalastusalueiden toiminnan päättäminen ja muut ajankohtaiset asiat
Kalastusalueiden timinnan päättäminen ja muut ajankhtaiset asiat Pirkkalan kalastusalueen kkus Hannu Sal ELY-keskus Järvi-Sumen kalataluspalvelut Mitä täytyy hitaa vunna 2018 Kalastusalueen varsinainen
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotKTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö
KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotMitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen
Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Kari Strand Professori Oulun yliopisto / Thule-instituutti / Kaivannaisalan tiedekunta Rokua Geopark-teemapäivä / Vaalan koulukeskus Ilmastomuutostutkimus Tutkimus
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)
Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
LisätiedotKOSMOLOGISIA HAVAINTOJA
KOSMOLOGISIA HAVAINTOJA 1) Olbersin paradksi Miksi taivas n öisin musta? Js tähdet lisivat jakautuneet keskimäärin tasaisesti äärettömään ja muuttumattmaan avaruuteen, tulisi taivaan listaa yhtä kirkkaana
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
Lisätiedot1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika
Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.
LisätiedotLisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisointi. Matriisimuuttujan eksponenttifunktio:
Lisämateriaalia: tilayhtälön ratkaisu, linearisinti Matriisimuuttujan ekspnenttifunkti: Kun A n neliömatriisi, niin määritellään 1 1 1 e I ta t A t A t A 2 6 i! At 2 2 3 3 i i jnka vidaan tdistaa knvergivan
LisätiedotFysiikan labra Powerlandissa
Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät
LisätiedotFrom Failand to Winland. Vesiturvallisuuden kokonaisarviointi. Tilakortit päätekijälle: 2. Terveys ja hyvinvointi. Päivitetty: 9.1.
Frm Failand t Winland turvallisuuden kknaisarviinti Tilakrtit päätekijälle: Päivitetty: 9.1.2019 Hum! Näissä tilakrteissa esitetyt arvit n tehty Winland-hankkeen työryhmässä asiantuntijahaastattelujen
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotJANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1
JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6
Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan ke 5.6.014 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET: 1. Keaika n tuntia (kl 1:00 14:00). Kkeesta saa pistua aikaisintaan kl 1:30..
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotTarjottujen laitteiden tulee olla yhteensopivia lentoaseman pilottiin osoittamien laitteiden ja ohjelmistojen
UBIIKKI HELSINKI-VANTAA, PILOTTI 2 VAIHTOMATKUSTAJAPROSESSIN OHJAUS Airprt Cluster Finland pyytää tarjustanne tämän tarjuspyynnön mukaisesti Helsinki-Vantaan lentasemalla piltitavasta visuaalisesta matkustajahjauskrtista
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotFlash ActionScript osa 2
Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan
LisätiedotBETONILATTIAPÄIVÄT
BETONILATTIAPÄIVÄT 21.3.2018 TASOITTEIDEN JA PINNOITTEIDEN YHTEENSOPIVUUS Jarn Knti BLY BETONILATTIAPÄIVÄT 21.3.2018 TASOITTEIDEN JA PINNOITTEIDEN YHTEENSOPIVUUS PERUSTEET Perusteet asiaan n esitetty alan
LisätiedotKITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.
KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän
LisätiedotMotiva Oy on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.
Mtiva Oy Mtiva Oy n valtin kknaan mistama asiantuntijayritys, jka kannustaa energian ja materiaalien tehkkaaseen ja kestävään käyttöön. Lämmitystapjen vertailulaskuri Pientaln lämmitystapjen vertailulaskuri
LisätiedotRokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset
Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia
LisätiedotRISTIKKO. Määritelmä:
RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA
UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus
LisätiedotKITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.
KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotSPR:n ensiapupäivystyksessä sinulle on annettu ensiapua seuraavaan tapaturmaan:
Keskustimist 2014 ENSIAPU - HAAVA Haava n ihn tai limakalvn vauri, jhn vi liittyä myös runsas verenvut. Haavan paranemiseen vaikuttavat mm. sen kk ja sijainti, puhtaus sekä syntymistapa. Suurin sa arkielämässä
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotAsiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikro s i mul o intim e netel mäll ä arvi o ituna
1 (s) Asiakasmaksulain muutsten vaikutuksia mikr s i mul intim e netel mäll ä arvi ituna Liite THL:n lausunt nthl/164/4.00.02/2079 asìakasmaksulaista HE 3t0 /2018 Sisälys L. Hallituksen esityksen kknaisvaikutukset
LisätiedotVALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.
KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ VALINTOJA Näyttely ilmastonmuutoksesta Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1. Tee Muutos -ilmastokampanja 2006. MITEN IHMINEN OSAA MUUTTAA ILMASTOA?
LisätiedotBasware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa
Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
Lisätiedot3. Kolmiulotteisten kohteiden esitys ja mallintaminen: jatkoa
. Klmiultteisten khteiden esitys ja mallintaminen: jatka Mnikulmiverkkn nähden ilmeisiä etuja vat: eksakti analyyttinen esitysmut klmiultteinen mudn mukkaaminen mahdllista vähemmän muistitilaa vaativa
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotDomperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:
Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotIZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS
IZAR RECEIVER DISPLAY LANGATON NÄYTTÖLAITE ASENNUS- JA KÄYTTÖOPAS Saint-Gbain Pipe Systems Oy Merstlantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie
LisätiedotMitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila
Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen
LisätiedotTulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla
2012 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotKuva 1: Kojeen rakenne
1-10 V -kiertptentimetri Tilausnr. : 2891 10 1-10 V -painikekiertptentimetri, 1s ksketin Tilausnr. : 2896 10 1-10 V -kiertptentimetri peitelevyllä Tilausnr. : 9 2891.. Käyttö- ja asennushje 1 Turvallisuushjeet
LisätiedotAsiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista
Asiakastiedte hinnastn ja tietjärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista 1.Hinnastn uudistamisen yleiset periaatteet 2.1.9.2015 vimaan tulevat harjittelumaksut ja etuhinnittelu 3.Hinnastn
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni
PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.
LisätiedotLH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön.
LH9- Eräässä rsessissa kaasu laajenee tilavuudesta = 3, m 3 tilavuuteen = 4, m3. Sen aine riiuu tilavuudesta yhtälön 0 0e mukaan. akiilla n arvt = 6, 0 Pa, α = 0, m -3 ja v =, m 3. Laske kaasun tekemä
Lisätiedot