Kaupunginhallitus 382 19.11.2018 RATAYHTEYS PORVOOSEEN 2333/56.562/2018 KH 19.11.2018 382 Valmistelu ja lisätiedot: vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, maija-riitta.kontio@porvoo.fi, puh 0404895751 Itä-Suomen maakuntaliitot, kaupungit, yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit tekivät toukokuussa Liikenne- ja viestintäministeriölle vetoomuksen 3 tunnin junayhteyden kehittämisestä Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Myös Porvoo oli vetoomuksen allekirjoittaneiden joukossa. Vetoomuksessa esitettiin, että Liikenneja viestintäministeriö ottaisi huomioon 3 tunnin junan tulevassa 10-12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Vetoomuksessa pidettiin parhaimpana vaihtoehtona linjata Helsingistä Pietariin lentokentältä Porvoon ja Kouvolan kautta ja ratalinjaus nimettiin vetoomuksessa Itäradaksi. Itäradat ovat olleet maakuntakaavoissa suunnittelukysymyksinä vuosikymmeniä. Voimassa olevissa Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntakaavoissa on ns. HEPI-radalle tehty ohjeellinen varaus lentoasemalta itään Porvoon, Koskenkylän ja Kotkan kautta Luumäelle (ns. rantarata) sekä yhteystarvemerkintä Koskenkylästä Kouvolan suuntaan. Vuonna 1982 suunniteltu Helsingistä itään suuntautuvan ns. Heli-radan linjaus kumottiin Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Sekä Uudenmaan liitossa että Kymenlaakson liitossa on tekeillä uusi maakuntakaava. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt lokakuussa uuden selvityksen Itäradasta. Tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia linjaukselle, joka kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Samaa rataa pääsisi jatkamaan rajan yli Pietariin. Liikennevirastolla on aikaisempia selvityksiä Itäradasta, joita tässä yhteydessä päivitetään ja tarkastellaan uudelleen. Päivitys keskittyy ensisijaisesti Koskenkylä - Kouvola välin selvittämiseen. Itärataa selvittävä ryhmä kokoontui ensi kertaa keskiviikkona 3.10.2018. Työryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida radan laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Määräaika on vuoden loppuun. Ryhmässä on mukana edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, Liikennevirastosta, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Savon maakuntaliitosta, Kainuun liitosta, Kymenlaakson liitosta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Pohjois-Savon liitosta, Uudenmaan liitosta, Kouvolan kaupungista ja Porvoon kaupungista. Edellä mainittu selvitys lähtee siitä, että Itärata yhdistyy ns.
Lentorataan. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle suunniteltu uusi kaksiraiteinen tunnelirata. Siinä on maanpäälliset asemat Helsingin rautatieasemalla ja Pasilassa sekä maanalainen kaukoliikenteen asema Lentoasemalla. Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa sekä tekeillä olevassa Uusimaa 2050 kaavassa on lentoradalle tehty varaus liikennetunnelimerkinnällä ja samalla merkinnällä Itäradan länsiosa. Vaihtoehtona Lentoradalle on Liikennevirasto tutkinut 2018 kahden uuden raiteen rakentamista Pasilan ja Keravan välille pääradan nykyisten raiteiden viereen. Uudenmaan liitto on teettänyt selvityksiä, joissa vertaillaan Lentorataa ja Pääradan lisäraiteita sekä niiden vaikutuksia. Päätöstä siitä, toteutetaanko Lentorata vai lisäraiteet Pääradalle ei ole tehty. Pääradan kapasiteetti on nykyisin lähes kokonaan käytössä ja Pääradan kapasiteettia voidaan merkittävästi lisätä joko Lentoradalla tai vaihtoehtoisesti pääradan lisäraiteilla (viides ja kuudes raide). Mikäli päädytään lisäraiteiden rakentamiseen, Itäradan linjaus ja liittäminen päärataan on tutkittava uudelleen. FinEst Link-projektissa (Uudenmaan liitto kumppaneineen) ja Finest Bay Area -projektissa (yksityisrahoitteinen) on tutkittu ratayhteyden rakentamista tunnelissa Tallinnasta kohti Helsinkiä ja lentoasemaa. Molemmissa projekteissa esitetyt linjausvaihtoehdot esitetään Uusimaa 2050 -kaavassa ohjeellisina linjauksina. Lentoradan tunneli ja Tallinna-tunneli ovat eri tunneleita, eikä kyseisiä ratoja sijoiteta samaan tunneliin. Tallinna-tunnelin ratayhteys jatkaa Tallinnasta kohti Helsinkiä ja lentoasemaa eurooppalaisella raideleveydellä. Helsingin ja Porvoon välisen lähiliikenteen kannalta lentoaseman kautta kiertävä itäratavaihtoehto on ongelmallinen, koska se palvelisi huonosti Porvoosta Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle päivittäin pendelöivien liikkumista (ongelmana matka-aika, asemat vain lentoasemalla, Pasilassa ja Helsingin rautatieasemalla sekä liityntäliikenne). Henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyisen seudullinen joukkoliikenne edellyttää nopeita yhteyksiä Porvoosta Helsingin suuntaan. Östersundomin maakuntakaavassa ja Östersundomin yleiskaavassa suunniteltu metro ja metron liityntäliikenteeseen painottuva linjastoratkaisu ei ole Porvoon eikä muun itäisen Uudenmaan joukkoliikenteen palvelutason kannalta tyydyttävä, koska matka-ajat metrovyöhykkeen ulkopuolella muodostuisivat varsin pitkäksi ja yhteydet vaihdollisiksi. Metro ei liikennejärjestelmänä palvele Etelä-Sipoota pidemmälle itään eli joukkoliikenne Porvoosta Helsingin suuntaan järjestetään bussien varassa. Ongelmana on jo lähitulevaisuudessa muun ohella terminaalitilan niukkuus, sillä lisääntyvä linja-autoliikenne ei välttämättä mahdu linja-autoterminaaleihin eikä uusia terminaaleja ole suunnitteilla. Lisäksi Porvoonväylä tulee ennusteiden mukaan kuormittumaan voimakkaasti ja tien (2+2 kaistat) välityskyky ylittyy.
Porvoosta ja muualta itäiseltä Uudeltamaalta Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle suuntautuvat joukkoliikenteen ratkaisut ovat pitkällä tähtäyksellä käytännössä selvittämättä ja ratkaisematta. Itäsuunnan kasvavan asutuksen joukkoliikenne ei toimi metron, bussiliikenteen eikä HEPI-radankaan varassa. Ns. HELI-radan poistaminen maakuntakaavasta oli hätiköity ratkaisu ja itäisen Uudenmaan kannalta rantarata voisi optimitilanteessa olla parempi vaihtoehto ja palvelisi raidejoukkoliikenteen runkona seudullisesti. Koska vanha HELI-radan linjaus ei sellaisenaan ole enää mahdollinen, on Porvoo esittänyt, että maakuntakaavatyössä tulisi tutkia uusi taajamajunalinjaus esimerkiksi välille Tikkurila-Porvoo. Uudenmaan liitto onkin nyt käynnistänyt marraskuussa hankkeen, jossa tutkitaan mahdollisuus löytää Tikkurilan ja Porvoon väliselle kaupunkiradalle maastokäytävä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää mahdollisuus rakentaa taajamajunaliikenteen rata Porvoon ja Tikkurilan välille. Työ on luonteeltaan esiselvitys, jossa selvitetään radalle mahdollinen maastokäytävä, laaditaan alustava kustannusarvio ja arvioidaan radan vaikutuksia. Esiselvitys tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, löytyykö ratalinjaukselle mahdollinen maastokäytävä ja miten rata saadaan liitettyä päärataan ja päätettyä Porvooseen. Jos rata todetaan ratateknisesti mahdolliseksi toteuttaa, selvitetään työn toisessa vaiheessa sen hyötyjä ja vaikutuksia. Työn ohjausryhmä päättää työn jatkamisesta toiseen vaiheeseen ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella. Selvitys on osa Uusimaa 2050 -kaavan laadintaa ja selvityksen aikataulu on maakuntakaavan kaavaehdotuksen valmistelun aikataulun takia erittäin tiukka. Työ on käynnistetty marraskuussa ja päätulosten pitää olla tiedossa jo vuoden loppuun mennessä. Raportointi tehdään tammikuun aikana. Työn aikataulun ja selvitystehtävän sisällön on Uudenmaan liitto määritellyt. Maakuntaliitto on kutsunut Porvoon, Sipoon ja Vantaan sekä liikenneviraston edustajat työn ohjausryhmään. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous on maanantaina 19.11.2018. Porvoon kaupunki on kutsuttu jäseneksi nopeat Itäradat neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta on 19 kunnan ja kaupungin (Heinola, Iisalmi, Iitti, Imatra, Joensuu, Kajaani, Kerava, Kitee, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Mäntsälä, Mäntyharju, Pieksämäki, Savonlinna, Suonenjoki ja Varkaus) sekä seitsemän maakuntaliiton (Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Kainuun liitto, Kymenlaakson liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto ja Päijät-Hämeen liitto) muodostama edunvalvontaorganisaatio. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää erityisesti Helsingistä Itä-Suomeen (Savon
ja Karjalan rata) suuntautuvia rata-ja raideliikennehankkeita. Rataverkon, kaluston, aikataulujen ja rajanylityspaikkojen parantamiseen tähtäävä edunvalvonta kattaa matkustaja- ja tavaraliikenteen kehittämisen myös Suomen ja Venäjän välillä. Uusin edunvalvonnallinen avaus on Nopea Itärata Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Neuvottelukunta on toiminut jo vuodesta 1994 lähtien. Neuvottelukunta on ostanut hankkeen hallinnoinnin ja projektipäällikön palvelut Kouvolan kaupungilta. Jäsenorganisaatiot rahoittavat yhdessä nämä hallinnointikustannukset ja rahoitusosuudet on jaettu väkilukujen mukaan. Neuvottelukunnan jäsenmaksu on suuruusluokaltaan ollut noin 1000 euron luokkaa Porvoon kokoiselta kaupungilta (esimerkiksi Mikkelin kaupungin jäsenmaksu vuodelle 2018 on 985 euroa, asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 54 278). Porvoon kaupunki on yhdessä Kouvolan, Kuopion, Joensuun, Mikkelin ja Lappeenrannan kaupungin sekä alueen maakuntalliitojen kanssa tilannut selvityksen nopeiden itäratojen aluetaloudellisesta merkityksestä ja selvitys valmistunee tammikuussa 2019. Myös edunvalvonnallista panostusta on tarkoitus lisätä. Nopeiden itäratojen selvitysten lisäksi on tärkeätä, että Porvoo on mukana selvittämässä ns. rantaratavaihtoehtoa maakuntaliittojen ja rantaradan kaupunkien, kuten mm. Loviisan ja Kotkan kanssa. Asiaan liittyvä edellinen selvitys on vuodelta 2008 ja se on tarkoitus päivittää. Porvoon uudessa kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Porvoo kytkeytyy vahvasti metropolialueen kehitykseen ja työssäkäyntialueeseen ja lisäksi Porvoo edistää aktiivisesti ratayhteyden saamista Porvooseen. Porvoo myös profiloituu kestävän liikkumisen kaupunkina ja kaupunki kehittyy hiilineutraalin asumisen kaupunkina. Oheismateriaali: Porvoo ja rata Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen selostuksen Porvoota koskevista ratahankkeista. Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki liittyy jäseneksi Nopeat Itäradat -neuvottelukuntaan. Porvoon kaupunki esittää itäisen Uudenmaan, Itä- ja Kaakkois-Suomen, ja samalla pääkaupunkiseudun ja Pietarin
välisen, nopean henkilöliikenteen raideyhteyden ottamista mukaan 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Uudenmaan itäisen osat sekä Itä- ja Kaakkois-Suomi tulee ottaa mukaan raideliikenteen kehityssuunnaksi alueen tulevan kehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi maakuntakaavojen ratalinjaukset, Itärata ja Rantarata, tulee selvittää koko vaikutusalueellaan yhtenäisin periaattein meneillään olevien maakuntakaavojen laatimisen yhteydessä kattavasti eri näkökulmista. Porvoo osallistuu ministeriön edistämän ns. Itäratahankkeen selvitystyön lisäksi myös ns. rantaratahankkeen selvityksiin. Samalla edistetään Porvoon kannalta keskeisintä ratayhteyttä, eli taajamajunaliikenteen radan suunnittelua Porvoon ja Tikkurilan välille. Kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunkisuunnittelupäällikkö oikeutetaan hankkimaan tarvittavia asiantuntijapalveluja eri selvitysten ja edunvalvonnan tueksi. Päätös: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti merkitä tiedokseen selostuksen Porvoota koskevista ratahankkeista. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että kaupunki liittyy jäseneksi Nopeat Itäradat -neuvottelukuntaan. Porvoon kaupunki esittää itäisen Uudenmaan, Itä- ja Kaakkois-Suomen, ja samalla pääkaupunkiseudun ja Pietarin välisen, nopean henkilöliikenteen raideyhteyden ottamista mukaan 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Uudenmaan itäisen osat sekä Itä- ja Kaakkois-Suomi tulee ottaa mukaan raideliikenteen kehityssuunnaksi alueen tulevan kehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi maakuntakaavojen ratalinjaukset, Itärata ja Rantarata, tulee selvittää koko vaikutusalueellaan yhtenäisin periaattein meneillään olevien maakuntakaavojen laatimisen yhteydessä kattavasti eri näkökulmista. Porvoo osallistuu ministeriön edistämän ns. Itäratahankkeen selvitystyön lisäksi myös ns. rantaratahankkeen selvityksiin. Samalla edistetään Porvoon kannalta keskeisintä ratayhteyttä, eli taajamajunaliikenteen radan suunnittelua Porvoon ja Tikkurilan välille. Kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunkisuunnittelupäällikkö oikeutetaan hankkimaan tarvittavia asiantuntijapalveluja eri selvitysten ja edunvalvonnan tueksi.
Anna-Stiina Lundqvist jätti pöytäkirjamerkinnän johon Tuomas Green, Outi Lankia, Markku Välimäki, Nina Uski, Mirja Suhonen ja Jaakko Jalonen yhtyivät.