LAPE muutosohjelman IV konferenssi: Askelmerkit jatkoon kohti aitoa lapsija perhemyönteisyyttä Kansallinen lapsistrategia - lapsi- ja perhemyönteisen Suomen edistäjänä Mitä on hautumassa seuraavalle hallitukselle? Marianne Heikkilä 27.11.2018/OKM/STM
https://www.youtube.com/watch?v=piefzf9pkze#action=share
Kansallisen lapsistrategian tavoite 2040 Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän ja perhemyönteisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen Lapset ovat koko Suomen yhteinen asia, hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkia! Rakennamme yhdessä lapsi- ja perhemyönteisempää maailmaa
Asettamispäätös + rajaukset kansallisen lapsistrategian pohjustavalle työlle 1.8.2018 30.2.2019 Lapsiystävällisempi ja perhemyönteisempi yhteiskunta Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat yhdessä kansallista lapsistrategiaa pohjustavaa tietopohjaa, joka tähtää vuoteen 2040 saakka Raportti julkistetaan helmikuussa 2019 Esitykset koskevat pääsääntöisesti 0-18-vuotiaisiin nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä Strategiatyötä koordinoimaan nimitettiin ohjausryhmä, jonka tavoitteena pohjustaa lapsistrategian valmistelua ja Lapsifoorumeita sekä huomioida julkisen talouden reunaehdot ja vahvistaa lapsipolitiikan tahtotilaa ja lapsimyönteistä yhteiskuntaa
Asettamispäätös + rajaukset kansallisen lapsistrategian pohjustavalle työlle 1.8.2018 30.2.2019 TAVOITTEET: 1) käydä laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua lapsi- ja perhepolitiikasta sekä vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa Avoin, sidosryhmät sitouttava ja yhteiskunnallista keskustelua edistävä prosessi, jossa myös lasten ja nuorten ääni tulee kuulluksi 2) Luoda pohjaa kansalliselle lapsistrategialle 3) Hyödyntää tutkittua kansallista ja kansainvälistä tietoa 4) Edistää poikkihallinnollista työtä ja sopia hallituskauden yli menevä ja tulevaisuuteen katsova työskentelymalli
Suomessa 1 066 000 lasta Lapsia on 20 prosenttia väestöstä Suomessa asui 1 066 261 lasta (0-17-vuotiasta) 31.12.2017. Lasten osuus koko väestöstä (5 513 130) oli 19,3 %. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. - poikia 545 401 (51,2 % lapsista) - tyttöjä 520 860 (48,8 % lapsista) 31.12.2017.
Lasten määrä 2000-2017 Vuodesta 2000 vuoteen 2017 lasten määrä on vähentynyt 69 000:lla Lasten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden lopussa: 2017 1 066 261 2016 1 071 905 2015 1 073 060 2010 1 084 296 2005 1 103 698 2000 1 135 359 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta
Valmistelussa Olennaisesti pitkän aikavälin näkökulma Hallituksen päätavoitteet ja avainuudistukset: lapsi- ja perhenäkökulmat esim. sosiaaliturvauudistuksessa, työllisyyden kohentamisessa Perheellisten jatkuva oppiminen?
VN.FI JULKINEN TALOUS JA VÄESTÖNMUUTOS Leikkaukset ja hienosäätö eivät riitä turvaamaan julkisen talouden kestävyyttä. Valintojen oltava haasteen mittaluokassa. 1 2 Työllisyysasteen 3 Verojen Talouskasvun edellytysten vahvistaminen nostaminen ja terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen ja maksujen lisääminen tai leikkaukset 4 Julkisen 5 Väestörakenteesta 6 Uusien sektorin tuottavuuden nostaminen huolehtiminen (maahanmuutto ja syntyvyys) rahoitusmallien hyödyntäminen
Lapsistrategian tasot PYSYVÄ TASO (lapsipolitiikka = policy) Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsi- ja perhepolitiikan sisältö: Hyvän ja turvallisen lapsuuden varmistaminen, lapsen ja nuoren sekä perheen hyvinvointi, kasvu, oppiminen ja vanhemmuuden tuki, työn ja perheen yhteensovittaminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus MUUTTUVA TASO (Lapsipolitiikan käytännöt = practice) Lapsi- ja perhepolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen (lainsäädäntö, etuudet, universaalit, kohdennetut tuet, hankkeet, toiminnan kehittäminen, budjettimäärärahat, toimenpiteet ja keinovalikko) Lapsipolitiikan tietopohjan laajentaminen, hyödyntäminen, tallentaminen, keskittäminen Uusien innovaatioiden edistäminen Osaamisen kehittäminen
Lapsistrategian lähtökohdat Lapsen oikeuksien sopimus Tutkimustiet o ja kärkihankkeet (LAPE jne) Tunnistaa ja arvioida yhteiskunnallisia muutosilmiöitä sekä hyviä kansallisia ja kvkäytäntöjä (esim. järjestöillä) Hahmotella poikkihallinnollisia toimenpidekokonais uuksia Tarkastella perheitä ja niiden kykyä huolehtia lapsista Yhteinen ymmärrys kokonaisuuden johtamisesta, resursseista, tiedosta Kansallinen Lapsi- ja perhestrategia
8/2018-2/2019 2/2019-6/2019 6/2019-6/2023 Tutkimustieto ja kärkihankkeet Yhteiskunnalliset muutosilmiöt ja hyvät kansalliset ja kv-käytännöt Poikkihallinnolliset toimenpidekokonai suudet Perheiden kyky huolehtia lapsista RAPORTTI 2/19 Yhteinen ymmärrys kokonaisuuden johtamisesta, resursseista ja tiedosta Puolueiden vaaliohjelmat / lupaukset Hallitusohjelma Uusi hallitus / eduskunta LAPSISTRATEGIA OSANA HALLITUSOHJELMAA 2040 TAVOITTEET JA HALLITUSKAUDEN TOIMEENPANO Lapsistrategia 1.0 luotu LAPSISTRATEGIA OSANA HALLITUKSEN TOIMEENPANO- OHJELMAA TOIMEENPANON TAVOITTEET STRTAEGIAN TOTEUTTAMISEN OSANA STRATEGIAN TARKENNUKSET HALLITUSKAUDELLA > PERINTÖ UUDELLE HALLITUKSELLE Lapsen oikeuksien sopimus Lapsistrategia 2.0, 3.0, 4.0 jne Tulevat hallituskaudet LAPSISTRATEGIA OSANA HALLITUKSEN TOIMEENPANO- OHJELMAA TOIMEENPANON TAVOITTEET STRTAEGIAN TOTEUTTAMISEN OSANA STRATEGIAN TARKENNUKSET HALLITUSKAUDELLA > PERINTÖ UUDELLE HALLITUKSELLE TOIMENPITEILLÄ KOHTI HYVÄÄ ARKEA 2040 onnistumiset LAPSIMYÖNTEINEN YHTEISKUNTA tuloksellisuusi ndikaattorit SYNTYVYYS ON LISÄÄNTYNYT tuloksellisuusi ndikaattorit EI SYRJÄTYNEITÄ tuloksellisuusi ndikaattorit ERIAVOISUUS VÄHENTYNYT JNE..
Syntyvyys on lisääntynyt Esimerkki tavoitteen verkostosta (ekosysteemistä) Yliopisto x xxxxxxxx OKM TEM KELA Yliopisto y xxxxxxxxxxxxxxxxx VM STM OPH VTT THL Taloudellinen arvo Tutkimuksellinen arvo Sosiaalinen arvo Yhteisöllinen arvo Esimerkki toimenpiteistä Toimenpiteet 2019 2020 2021 2022 2023 Perhevapaa Lapsilisät Perhemyönteinen työelämä Lapsimyönteinen kaupunkisuunnittelu xxxxxxxxxxxxxxxxxxx Tuloksellisuusindikaattorit Perhevapaa Perhevapaa järjestelmä uusittu 2019 2020 2021 2022 2023 On / Ei Perhevapaan kustannukset Xxx Xxx Xxx Xxx Xxx Perhevapaan vaikuttavuus / syntyvyys Perhevapaan vaikuttavuus / isät kotona Syntyne et Syntyne et Syntyne et Syntynee t Syntyne et xx xx xx xx xx Naisten työllistyminen xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx
Lasta ja nuorta tukeva kasvu arjen kasvuympäristöissä perhenäkymä perhenäkymä perhenäkymä Kotikasvatus -7 kk 3v 8v 14v 19v 29v Kehitys- ja oppimisympäristöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa Perhe ----------------------------------------------------------------------------------------> Varhaiskasvatus Media ---> Alakoulu Harrastukset ---> Yläkoulu Katu----> Toinen aste Opiskelu / työ
Lapsistrategia prosessi 1.8-29.2.2019 1/2 Ohjausryhmät 29.8/2.10 Lapsifoorumi 30.10.2018 Tutkijaryhmä 27.9/18.10/7.11 Tubettajafoorumi 28.11 Työvaliokunta työstäminen Ohjausryhmä 11.12.2018
Lapsistrategia prosessi 1.8-29.2.2019 2/2 Tutkijaryhmä 19.12 Lapsifoorumi II 10.1.2019 Raportin työstäminen tammi-helmi 2019 Julkaisu maaliskuu 2019 Hallitukselle esittely ja jalkautuminen Julkinen keskustelu kevät 2019
Aikataulu + prosessi 2018-2019
1. Tutkijaryhmän työskentely 2. Sidosryhmien, verkostojen, toimijoiden osallisuus 3. Lasten kuuleminen 4. Monikanavainen vaikuttajaviestintä (verkkokolumnit, mielipidekirjoitukset, YouTube) elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu 29.8. ohjausryhmä 2.10. ohjausryhmä 28.11. Some Lapsifoorumi 11.12. ohjausryhmä 14.2. ohjausryhmä Jälkityöskentely 30.10. lapsifoorumi 10.1. lapsifoorumi Helmikuu raportin julkaisupäivä
Lapsifoorumi 30.10.2018 Tavoite: Osalistaa laajasti/valtakunnallisesti sidosryhmät kansallisen lapsistrategiaa pohjustavaan työhön Ennakoida ja tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvät haasteet Vahvistaa yhteiskuntapoliittista tahtotilaa lapsi- ja perhepolitiikan läpikeikkaavana asiana ja lapsimyönteistä yhteiskuntaa Sisältöä loppuraporttiin ja vaikuttamiseen Metodi: Dialoginen keskustelu, vuorovaikutukseen ja päätöksentekoprosessiin tuodaan läpinäkyvyyttä, osallistamista ja tehokkaampaa tiedon käyttöä Teemat: Hyvinvointi, perhe ja vanhemmuus (tuki), työ ja perhe-elämä, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Dialogisuus kokeiluna sidosryhmien kanssa työskentelyssä Lapsistrategian valmistelussa valtionahllinto kokeilee sidosryhmien kanssa dialogisuuteen perustuvaa metodia Sitra käyttää fasilitoinnissa dialogisuutta, jonka tarkoitus on tuoda vuorovaikutukseen ja päätöksentekoprosessiin läpinäkyvyyttä, osallistamista ja tehokkaampaa tiedon käyttöä Dialogi edellyttää keskustelua, jossa osallistujat eivät ole lukinneet ennalta kantojaan Päätös ei aina vastaa dialogin kaikkien osallistujien näkemyksiä
Lapsifoorumi 30.10 tulokset
Lapsifoorumi johtopäätökset 30.10.2018 Osallistujia 120 (paikan päällä) + 334 (verkko) + lapset 100 Kokeilun arvoinen malli valtionhallinnon ja sidosryhmien yhteisen ymmärryksen ja tasa-arvoisen keskustelun synnyttämisessä Edellyttää ammattitaitoista fasilitointia Dialogisen menetelmän avaamista taustat tasoittava metodi tuo osallistujan tasa-arvoiselle alustalle keskusteluun Lapsifoorumin avulla prosessiin halutaan kytkeä monia yhteiskunnallisia vaikuttajatahoja, lapsuuden asiantuntijoiden ohella myös talous- ja työelämän vaikuttajia Dialogi auttaa päätöksentekoon ja sen valmisteluun osallistuvia ymmärtämään omia vakiintuneita ajattelun viitekehyksiään Dialogi tuo moniulotteisesta tietoa ja asiantuntemusta yhteen
Koin keskustelun lisänneen ymmärrystäni erilaisista näkökulmista lapsimyönteisempään yhteiskuntaan a) erittäin paljon 6% b) paljon 24% c) jonkin verran 43% d) ei lainkaan 5% e) en osaa sanoa 22% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%
Koin verkko-osallistumisen lisänneen tasavertaista mahdollisuuttani osallistua strategian valmisteluun a) erittäin paljon 16% b) paljon 22% c) jonkin verran 38% d) ei lainkaan 11% e) en osaa sanoa 13% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%
Sähköpostitse tullut palaute Oli hienoa olla mukana Suomen ensimmäisessä lapsifoorumissa! Kiitos järjestelyistä ja hyvästä tunnelmasta sekä siitä että käyttäjien kokemus näkyi niin hyvin iltapäivän annissa. <3 Jäin miettimään iltapäivän jälkeen sitä, että tällainen lapsifoorumi on hyvä olla kansallinen, joka kokoaa toimijoita ja käyttäjiä sekä päättäjiä yhteen. Mutta olisi vielä hyvä saada tällaiset foorumit myös tuleviin maakuntiin. Maakunnissa lapsifoorumi mahdollistaisi osallisuuden laajemmalle ja toisi laajemmin lapsen ääntä esiin. Maakunnalliset foorumit olisivat silta kansalliseen lapsifoorumiin ja toimisi maakunnissa tukena ja keräten tietoa käyttäjiltä. Esitän tällaisen asian huomioimista kun kehitätte lapsifoorumia jatkossa. Mukavaa joulun odotusta ja työniloa! Terveisin,Mirva Illi-Lampio sosiaaliohjaaja/kehittämistyö, Phhyky/Lapsiperheiden arjen tuen palvelut.
Kansallisen lapsistrategian tarve 1/5 Lapsiin, nuoriin ja perheisiin investoiminen tuottaa pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnalle hyvinvointia Lapset ovat koko Suomen yhteinen asia, hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkia Suomeen tarvitaan kattava, kansallinen ja laaja yhteiskuntapoliittinen ohjelma, lapsistrategia, johon kaikki eri toimijat voivat sitoutua (järjestöt, työntekijät, yritykset, perheet, asiantuntijat, poliittinen päätöksenteko, ministeriöt) Lainsäädännöllinen tarve lapsistrategialle ja sen implementoinnille selvitettävä Lapset, nuoret ja perheet tulee saada näkyväksi yhteiskunnassa, poliittisen mielenkiinnon kohteeksi Lasten, nuorten ja perheiden erilaiset tilanteet ja tarpeet tulee tunnistaa ja tunnustaa kaikessa päätöksenteossa = kuuleminen, osallistaminen Valmistelu pohjustaa tulevaa lapsistrategiaa ja antaa eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun
Kansallisen lapsistrategian tarve 2/5 Lapsiperhejärjestöt ja monet toimijat ovat esittäneet, että Suomeen laaditaan kansallinen lapsistrategia ohjaamaan yhteiskuntapolittiikkaa (sis. lapsi- ja perhepolitiikan) Lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa hallinnollisesti hajanaista ja lyhytjänteistä yhden hallituskauden politiikkaa Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano edellyttää koordinointia ministeriöiden välillä, keskushallinnon, alueja paikallistason välillä sekä hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä Suomessa on paljon toimivia käytäntöjä lasten ja perheiden palveluissa. Lapset ja perheet voivat parhaimmillaan saada monipuolisesti, asteittain vahvistuvaa tukea ja palveluita julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimesta LAPE:n kehittämistyön hyödyntäminen (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma)
Kansallisen lapsistrategian tarve 3/5 Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet tulee ennakoida ja tunnistaa ja niihin tulee reagoida Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, eriarvioitumiskehitys näkyy kuitenkin lasten ja nuorten keskuudessa Strategian pohjustus kattaa 0-18-vuotiaat lapset, nuoret ja heidän perheensä Tavoitteena tulee olla systeeminen pitkän ajan lapsistrategia, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen Hallituskaudet ylittävä, kolmen hallituskauden päähän tähtäävä strategia Strategia toimeksi hallituskautisilla toimeenpanoilla. Kukin hallitus sopii omat toimenpiteensä/keinonsa Strategia käsittää laajasti lapsia ja lapsiperheitä koskevia asioita, mutta keskittyy muutamaan keskeiseen kärkeen
Kansallinen näkökulma: Strategian punaisen langan tunnistamiseen tarvitaan vuosia Syntyvyys laskee ja lasten lukumäärä pienenee Ulkomaalaistaustaiset lapset kototuminen, työperäinen maahanmuutto Lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle lisääntynyt Kustannukset kasvu (15-18 mrd) lapsiperhestrategia Lähe: Onko strategioista tullut tragedioita? LAPSIPERHEET JA LAPSET KUNTIEN STRATEGIATYÖSSÄ Matti Rimpelä, Markku Rimpelä ja Juuso Heinisuo 1.11.2018
Valmistelussa kiinnitetään huomiota Ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen lapsen ja nuoren kasvun, oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden turvaamiseen yhteiskunnan eri toiminnoissa perheiden ja vanhemmuuden oikea-aikaiseen tukeen työelämän perheystävällisyyden vahvistumiseen
Ilmiöt
1. Syntyvyys ja väestörakenne 2. Eriarvoisuuden kasautuminen (yhteiskuntakehitystä uhkaava taloudellinen, sosiaalinen, sivistyksellinen ja hyvinvoinnillinen polarisaatio on pysäytettävä) 3. Yksinäisyys 4. Osallisuus (yhteiskuntaan, omaan elämään) 5. Maahanmuutto 6. Työn ja perheen yhteensovittaminen 7. Isyyden vahvistaminen 8. Lapsiperheiden toimeentulon turvaaminen 9. Muut
Turhautuminen Merkitysten puute Ulkopuolisuus Ulkopuolisuu s Yksinäisyys Masentunut mieli Tietojen ja taitojen puute Tuen ja palvelujen väliinputoaminen Koulu 66 000
Toimijuuden rakentuminen Tuki koulussa, Turvallinen aikuinen Oikea-aikainen tuki ja palveluiden saatavuus Koulutus ja tutkinto Työkokemuksia Ei-toivotut raskaudet Sikiöajan altistukset Perintötekijät Vanhemmuuden tuki Kasvatusvalmennus Epävakaa vanhemmuus Mahdollisuus harrastaa Pelko ja stressikokemukset Vanhempien päihde- ja riippuvuusongelmat Perusluottamuksen rakentuminen Köyhyys ja niukkuus Oppimisvaikeudet Käytös- ja mielenterveyshäiriöt Turvallinen ja terveellinen kasvuympäristö Koulukiusaaminen Ulkopuolisuus Koulupudokkuus Kouluvalmiudet Sosiaaliset taidot ja suhteet Päihde- ja riippuvuusongelmat Ei tulevaisuuden suunnitelmia Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Kokemus yhteisöön kuulumisesta Varhainen kotoa muutto ja perheellistyminen Ilman työkokemuksia Mahdollisuus osallistua täysimääräisenä kansalaisena yhteiskunnan toimintaan. Pitkittynyt työttömyys PERHEEN SUUNNITTELU VARHAISLAPSUUS KOULUIKÄ NUORUUS AIKUISUUS Elämänkulku Ennen syntymää Ensimmäiset vuodet 0-3 v Varhaiskasvatus 4-6 v Peruskoulun alku keskilapsuus 7-12 v Peruskoulun päättyminen Nuoruus 13-16 v. Ammatillinen koulutus/lukio 16 v.- Työ / Korkeakoulu Riskitekijät Suojaavat tekijät
Vuoden aikana kiireellisesti sijoitettuina ja huostassa olleet lapset 1991 2017 (THL)
Perheiden ja lapsiperheiden sosiaaliturvan menot 1980 2016, käyvin hinnoin, milj.
Mikä on muuttunut suomalaisten lastensaannissa? Suomalaiset haluavat nykyään vähemmän lapsia Syntyvyys on laskenut Suomessa jo kahdeksatta vuotta peräkkäin Yleinen ja henkilökohtainen talous- ja työllisyystilanne on vaikuttanut lastensaantiin, taantumassa lasten hankkiminen yleensä laskee 2010-luvun aikana syntyvyys on laskenut kuitenkin jyrkemmin kuin talousluvut antaisivat ennustaa talous kääntyi nousuun 2016, mutta syntyvyys ei ole noussut Suomalaisessa lastensaantikulttuurissa on tapahtunut syvempi muutos: suomalaiset haluavat vähemmän lapsia kuin aikaisemmin vuoden 2018 perhebarometriaineistossa 20-59-vuotiailla suomalaisilla keskimääräinen lapsilukuihanne oli 2,17 lasta Y-sukupolvi perheenperustamisiässä (80-90-l), työmarkkinoille pääsy vaikeutunut, pienituloisuusaste kasvanut, talouden sopeutustoimet osuneet nuorten kotitalouksiin Lähde: Väestöntutkimuslaitos, perhebarometri 2018
Ihanteellisen lapsiluvun on saavuttanut 36 prosenttia suomalaisista! Suomalaiset jäävät kauas OMASTA lapsitavoitteestaan. Kyse perhepolitiikassa siitä, miten annetaan ihmisille mahdollisuus toteuttaa omia tavoitteita. Tämä tarkoittaa tukea ja esteiden poistamista.
Voimakkaat perhemyönteiset arvot pitävät yllä ja lisäävät syntyvyyttä mm. käsityksinä lapsista elämänlaadun parantajana, elämän keskeisenä päämääränä ja lapsen preferointina työhön verrattuna. Suomalaiset ovat perhemyönteisiä, mutta juuri perhemyönteisimmillä on vaikeuksia toteuttaa ihanteellista lapsilukua.
Syntyvyyttä alentavat taloudelliset ja rakenteelliset pakot (työ, asumisen hinta, opiskelu, työn etsintä ja siihen valmistautuminen). Syntyvyyteen ei vaikuta Suomessa merkittävästi aatteeseen tai odotuksiin liittyvät tekijät. Iän myötä alhaisen syntyvyyden keskeiseksi selittäjäksi nousee perheellistymisen siirtymä: mitä vanhempi ja perhekeskeisempi vastaaja on, sitä suuremmaksi muodostuu ihanteellisen ja toteutuneen lapsiluvun erotus.
Rakenteelliset tekijät lastenhankinnan lykkäämisessä ja alhaisen syntyvyyden selityksenä ovat ensisijaisia syitä. Syntyvyyden kasvulle Suomessa on kuitenkin myönteiset olosuhteet, mutta se edellyttää kansalaisten perhepoliittisten tavoitteiden nostamista vähintään palkkatyön ja lyhyen aikavälin talouden rinnalle. Kulttuuri Rakenne Syntyvyyttä lisäävät Voimakkaat lapsimyönteiset arvot +++ Omaehtoinen perhepolitiikka, lapsiperheiden palvelut ++ Työelämän kielteisiä vaikutuksia kompensoiva sosiaalipolitiikka + Kotiin ja perheeseen kohdistuva tuki + Syntyvyyttä vähentävät Lapsettomuuden kulttuuri - Globaalit sosiaaliset ja luonnontieteelliset uhkakuvat - Työhön ja talouteen liittyvät yhteiskunnalliset vaateet --- Epävarmuuden narratiivi -- Perheen ja perhepolitiikan alistaminen rakenteelliselle sekä lyhyen aikavälin työ- ja työmarkkinapolitiikalle --
Lapsen näkökulma: Mihin pitäisi sijoittaa? Lapsen hyvinvoinnin ulottuvuudet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan Perhe ja sen ihmissuhteet, kaverit Koulu ja oppiminen omiin parhaisiin mahdollisuuksiin! Osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa Kasvuympäristön turvallisuus Materiaalinen elintaso Terveys Yhdenvertaisuus oikeus olla oma itsensä Valtion ja kuntien antama tuki ja suojelu Lepo, leikki, vapaa-aika, kulttuuri
Sijoitetun pääoman tuotto inhimillisenä pääomana Varhaiset vuodet ovat hyvä sijoitus Mitä aikaisempi sijoitus, sitä suurempi vaste Syntymää edeltävät palvelut ja politiikat Ensimmäisiin vuosiin kohdistuvat toimet Alle kouluikäisten toimet Kouluikä Työelämään valmistautuminen? Ennen syntymää 0-3 4-5 Kouluikä Peruskoulun jälkeen (Heckmanin käyrää mukaillen)
Miksi perheen ja vanhempien tuki on tärkeä? Tutkimukset Koulu ja varhaiskasvatus eivät yksin pysty pedagogisin keinoin tasaamaan lasten perhetaustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa Nuorten pahoinvointi lisääntynyt Kohortti 97 (julkaistu 12.11.2018/THL/Nuorisotutkimusseura) Kuormittavia tekijöitä ovat: matala koulutus, erotilanteet, vanhempien sairaudet ja kuolema, toimeentulovaikeudet, työttömyys, mielenterveysongelmat Tarvitaan lisää kotiin menevää ja vanhemmat oikea-aikaisesti tavoittavaa - tarpeisiin vastaavaa tukea Mielenterveysongelmista huomattava osa alkaa lapsena ja juuret ovat usein varhaislapsuudessa Tuki lapsen ja vanhemman hyviin vuorovaikutussuhteisiin on tärkeää
Perhemyönteisyys on lisääntynyt perhebarometri 2018 Perhebarometri 2018 (julkaistu 26.11.2018) Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s.
On täysin samaa mieltä, että perhe on hyvin keskeinen osa omaa elämää, %. 2018 Naiset 2014 Naiset 37 40 67 72 2018 Miehet 2014 Miehet 25 27 45 55 Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lapsiperhe Muut
Joustava työaika Enemmän osa-aikatyötä Asumisen tukeminen Erillinen 200 lapsilisä Isyysvapaiden pidentäminen Lapsilisä 18v asti Kotihoidontuen korotus Päivärahan korotus 90%:iin Tuloveroalennus lapsista Lapsilisän huomattava korotus Kotihoidontuki kouluun asti Lapsi ennen 25v veroväh 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Naiset Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s Miehet
Kahtijako voimistunut 67 80 Pääosin onnistuttu Tuki epäjohdonmukaista 45 50 58 61 Perheet on unohdettu 30 45 Tuettu riittävästi 16 23 Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lapsiperhe Muut
Kahtijako voimistunut Pääosin onnistuttu Tuki epäjohdonmukaista Perheet on unohdettu Tuettu riittävästi 25 29 34 70 63 57 51 56 47 49 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lapsiperhe Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s Muut
Perheillä tulee olla oikeus päättää Suomessa on käyty keskustelua nopeasti alenevasta syntyvyydestä ja eri tavoista kuinka tähän yhteiskunnalliseen ongelmaan pitäisi ja voisi reagoida. Lähes yksimielisesti on todettu, että kyse on erityisesti naisten yksityisasiasta johon valtiovallan ei sovi puuttua ihmisiä voidaan ainoastaan tukea saamaan se lapsimäärä, jonka he toivovat saavansa. Perhebarometri ja tutkimus on tuonut nyt esille sen miten lapsiperheet haluavat hoitaa lapsensa ja millaista tukea he sille yhteiskunnalta toivovat. Nyt olisi paikallaan, että perheiden ääntä kuunnellaan ja heille annettaisiin vastaava mahdollisuus päättää siitä mikä on heille lasten hoitamisessa hyväksi Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s
Perhepolitiikka ja syntyvyys Perhepolitiikalla voi tehokkaasti vähentää syntyvyyttä. Esimerkkinä tilanne Itä-Euroopassa Neuvostoliiton hajottua. Ei enää asuntoja nuorille lapsiperheille eikä ilmaisia hoitopaikkoja. Perhepolitiikalla voi lisätä syntyvyyttä. Suomessa 1970-luvulla vältettiin syntyvyyden romahdus (1,50) päivähoitolailla. 1990-luvun alussa (1,59) syntyvyys kääntyi kasvuun kun saatiin kotihoidontuki. Ranskassa syntyvyys nousi merkittävästi kun panostettiin lapsilisiin ja verohelpotuksiin sekä lasten yksityisiin hoitopalveluihin. Toiselle lapselle myönnettiin 470 euron hoitotuki. Ruotsissa syntyvyys kasvoi 1999-2010; 1,50 > 1,98. Perhevapaita saattoi käyttää joustavasti useammassa jaksossa tai myös osa-aikaisena aina lapsen 12 vuoden ikään asti. Päivärahan on voinut ottaa kokonaisena tai osittaisena, jolloin on ollut tarjolla pidemmälti aikaa. Lisäksi osa-aikatyö on ollut paljon yleisempää kuin Suomessa. Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri 2018. Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s
Tutkimukset - kannanotot Ääni 18: Vuoden 2018 pääteemat: 1. Lapsipolitiikalla parempi yhteiskunta 2. Kasvatus tasavertaisten mahdollisuuksien luojana 3. Kohti aitoa osallisuutta
Kysymmekö Lapsilta? 5-9 vuotiaiden lastensuojelun asiantuntijoiden muistilista aikuisille Lapsifoorumi + työpajat: ympäristö, ekologisuus, luonto, koti ruoka, kiusaaminen ja ketään ei saa jättää yksin
Lapsimyönteisen yhteiskunnan vahvuudet Varhaisten vuosien tuki ja palvelut ovat kansainvälisesti vertaillen mittavat ja monipuoliset; lasten hyvinvointi ja oppimistulokset (UNICEF; OECD) Universaalit, kaikille tarjottavat palvelut: Äitiys, lasten- ja perheneuvola koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut Sosiaalityö: kotipalvelu, perhetyö Vanhemmuuden tuki Perhevapaat ja pienten lasten kotihoidon tuki; hoitovapaa Lapsilisä Varhaiskasvatus (subj.oikeus 20 h/vko) ja esiopetus Järjestöjen ja seurakuntien toiminta sekä kohtaamispaikat Kirjastot ja lastenkulttuuritoiminta Kuritusväkivallan kielto kotikasvatuksessa jo vuonna 1984 Lastensuojelun korjaavat palvelut ja muu erityinen tuki Lasten mielipiteiden huomiointi ja osallistuminen edistynyt
Lapsimyönteisen yhteiskunnan heikkoudet Kokonaisuus on hajanainen, siiloutunut, yhteinen koordinaatio puuttuu (sivistystoimi-sote). Kohtaamisen ja johtamisen pulmia. Räätälöinti lapsen ja perheen tarpeisiin ei riittävää. Perheen kokonaisuutta ei huomioida riittävästi Vanhempien palveluissa lapsen huomiointi Vanhemmuuden tuki epätasaista Vanhemmuuden huomiointi opiskelussa ja työelämässä ei riittävää: joustavuus ja osa-aikatyö vanhempien toiveita ei kuulla Varhaiskasvatukseen osallistumisaste alhainen (3v->) Lasten eriarvoistuminen ja lapsiperheköyhyys kasvanut Koulu ja varhaiskasvatus eivät ole onnistuneet tasoittamaan perhetaustasta kumpuavia eroja
Valmistelussa toivottu huomiotavaksi YK:n lapsen oikeuksien komitean ja muiden ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset, ylimpien laillisuusvalvojien (eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin) kannanotot, lapsiasiavaltuutetun ja muiden erityisvaltuutettujen, hallinnon eri tasojen, tutkimuksen sekä kansalaisyhteiskunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista koskevat keskeiset havainnot
Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Lapsen edun ensisijaisuuden soveltaminen kaikessa lapsia koskevassa ja heihin vaikuttavassa päätökstenteossa: lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lasten ja nuorten syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen: erityinen huomio nivelvaiheisiin, myös lasten ja nuorten mielenterveys sekä digitaalinen kasvuympäristö haasteena Lasten ja nuorten kuulemisen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Lasten ja nuorten läheis- ja vertaissuhteiden tukeminen
Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvaaminen: -varhaiskasvatuksen osallistumisaste, päiväkotien ryhmäkoot, ryhmien pysyvyys, varhaiskasvatuksessa tarjottava tuki -kouluhyvinvointi, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuki, toisen asteen koulutuksen läpäisy, opiskelun kolmiportainen tuki, opiskeluhuolto, opinto-ohjaus, yksilölliset opinpolut Lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien sosiaalija terveyspalveluiden kehittäminen: palveluiden saatavuuden, laadun ja integraation varmistaminen sote-uudistuksessa, vanhemmuuden tuki, kohtaaminen palveluissa, perhekeskukset, maakunnan, kuntien ja järjestöjen toimintojen yhteensovittaminen, LAPE jatko
Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Lapsiperheiden riittävän elintason ja sosiaaliturvan varmistaminen ja lapsiperheköyhyyden ja nuorten aikuisten köyhyyden vähentäminen Työn ja perheen yhteensovittamisen parantaminen, lapsija perhelähtöinen perhevapaauudistus, perheiden monimuotoisten tilanteiden joustava huomioon ottaminen, pikkulapsiperhevaiheen toimeentulon turvaaminen Lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus ja terveellisyys: kiusaaminen, päiväkoti- ja kouluympäristön psykososiaalinen turvallisuus, sisäilman laatu jne
Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Vammaisten lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen Lapsen erityisen suojelun varmistaminen kaikissa lasten kasvuja kehitysympäristöissä: Erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanteeseen (turvapaikanh., pakolaiset) Kielellisen, etnisen tai muuhun vähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kototumisen tuki Lasten ja nuorten harrastusten ja muun vapaa-ajantoiminnan tuki (jokaisella lapsella ja nuorella mahdollisuus harrastamiseen, lasten ja nuorten kulttuurin edistämiseen
Organisointi Asettamispäätös ministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Annika Saarikko (OKM/SMT) Ohjausryhmän puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes Projektipäällikkö Marianne Heikkilä, siht. Kati Kauppila OKM:n ja STM:n asiantuntijasihteeristö (5) Sidosryhmien osaaminen ja osallisuus Sitra fasilitoi Lapsifoorumit Tutkijaryhmä valmistelee, muokkaa ja analysoi yhteistä tietopohjaa ja tehtyjä tutkimuksia OKM:n ja STM:n viestintä tukee työskentelyä
Lapsimyönteisessä maailmassa (Lapsifoorumi) Lapsen ei tarvitse kantaa aikuisen huolia Eri alojen ammattilaiset ovat osallisia lapsen elämässä ja toisin päin ja lasten kanssa keskustellaan ja heidän näkökulmansa otetaan todesta Jokaisen lapsen, nuoren ja perheen erityisyys huomataan ja saa tehdä ihan tavallisia asioita Ei toimita tai päätetä yhden mallin mukaan On rohkeutta käydä keskustelua lapsen ja erilaisten perheiden lähtökohdista ja perheille tärkeistä verkostoista käsin
Pääkohderymät Päättäjät (ministeriöiden ja virastojen virkamiehet, maakuntien ja kuntien päättäjät, valtakunnalliset poliitikot, työmarkkinajärjestöt jne.) Kansalaiset Media
Lasten ja nuorten hyvinvointi, kasvu ja osallisuus huomisen Suomessa hyvinvointi eriarvoistuu, perhe- ja lähisuhteet moninaistuvat ja koulutus ja opetus muuttuu Lapsuuteen ja nuoruusikään panostamalla edistetään väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä Lapsi ei ole koskaan yksin ilmiö moni asia vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvointiin Lapsen yksilöllinen etu ja ihmisoikeusperustaisuus (lapsen oikeuksien sopimus) lähtökohtana Hyvinvoiva lapsi, nuori ja perhe on investointi: jokaisesta lapsesta ja nuoresta huolehtimien, kasvattajien tukeminen ja perheiden yhteisöllisyyden vahvistaminen lisäävät tasavertaista, yhdenvertaista osallistumista ja hyvinvointia kaikille Lapsuuden turvaaminen ja suojeleminen edellyttää ympärille turvallisia aikuisia, pysyviä ihmissuhteita ja verkostoja (ei pelkästään biologisia) jotka tulee tunnistaa ja tunnustaa Lapsen näkeminen arvokkaana yksilönä, toimijana ja vuorovaikutuksessa perheeseen (läheiset ihmissuhteet), kouluun, sosiaaliseen ympäristöön (varhaiskasvatus, harrastukset): hänestä kasvaa ajatteleva, osaava ja toimintakykyinen kansalainen. Hyvinvoinnin ja oppimisen yhdenvertaisuus lisääntyy Ennaltaehkäisevään työhön investoimalla voimistetaan perheiden omia voimavaroja oikea-aikaisesti (kotiapu, tuki ilman lastensuojelun leimaa) Hyvä arki lapselle, nuorelle ja perheelle vaatii poliittista tahtotilaa ja koko yhteiskunnan tukea
Mitä pitäisi korjata? Lapset ja perheet otettava paremmin huomioon kaikessa yhteiskuntapolitiikassa -> päätösten lapsivaikutusten arviointi mm. TOIMI uudistuksessa Työpaikat perheystävällisemmiksi: joustavuus, osa-aikatyö Perhevapaauudistus, joka tukee joustavuutta ja hoivavastuun jakoa sekä tunnistaa perheiden monimuotoisuuden Esiopetuksen laajentaminen 5-vuotiaille sekä pienten lasten koulu jossa vanhemmat tiiviisti mukana 6-8 -vuotiaiden koulupolulla Tunnistaa paremmin varhaisten vuosien investointien kokonaisuus Suomessa ja tutkia investointien vaikuttavuutta monitieteisesti. Lapsibudjetointi - tutkimushanke (TEAS 2019) luo tälle edellytyksiä kunta-maakunta-valtio talouksien kokonaisuudessa Muistaa että lapset eivät ole vain tulevaisuuden kansalaisia tai työntekijöitä, joihin investoidaan vaan ihmisarvoisia, tärkeitä ihmisiä tässä ja nyt.
https://www.youtube.com/watch?v=cf31iaf7pgq#action=share https://www.youtube.com/watch?v=vnrk23kkpzk#action=share https://www.youtube.com/watch?v=38l5uktbl5o#action=share https://www.youtube.com/watch?v=1bdnczkcn1i#action=share https://www.youtube.com/watch?v=k3ac6utaid0#action=share
lapsistrategia.fi ohjautuu sivustolle www.minedu.fi/lapsistrategia sama sisältö sivulla www.stm.fi/lapsistrategia Tvitter: #lapsistrategia #lapsifoorumi2018