Kansallinen lapsistrategia - lapsi- ja perhemyönteisen Suomen edistäjänä. Kuinka rakennamme lapsimyönteistä yhteiskuntaa ja kirkkoa?

Transkriptio

1 Kansallinen lapsistrategia - lapsija perhemyönteisen Suomen edistäjänä Kuinka rakennamme lapsimyönteistä yhteiskuntaa ja kirkkoa? Kirkon kasvatuksen päivät Projektipäällikkö Marianne Heikkilä Opetus- jakulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö 2019

2 Kymmenen teesiä vanhemmuudesta ja lapsen hyvästä elämästä Rakasta lasta Suojele lapsuutta 1. Lahjoita lapsellesi lapsuus 2. Uskalla olla aikuinen 3. Ole läsnä lapsellesi 4. Anna aikaa aikuisen elämälle 5. Hyväksy lapsesi ainutlaatuisuus 6. Suojele lastasi turhalta tiedolta 7. Sitoudu vanhemmuuteen 8. Anna vapautta, aseta rajoja 9. Ole tärkein lapsellesi 10. Varjele lapsuutta Julkaisijat: KKN, SLK 2002

3

4 Kansallisen lapsistrategian tavoite 2040 Ehdotus Suomelle: Lapsiystävällisemmän ja perhemyönteisemmän yhteiskunnan ja maailman rakentaminen Lapset ovat koko Suomen yhteinen asia, hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkia! Rakennamme yhdessä lapsija perhemyönteisempää maailmaa

5 Lapsen näkökulma: Mihin pitäisi sijoittaa? Lapsen hyvinvoinnin ulottuvuudet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan Perhe ja sen ihmissuhteet, kaverit Koulu ja oppiminen omiin parhaisiin mahdollisuuksiin! Osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa Kasvuympäristön turvallisuus Materiaalinen elintaso Terveys Yhdenvertaisuus oikeus olla oma itsensä Valtion ja kuntien antama tuki ja suojelu Lepo, leikki, vapaa-aika, kulttuuri Huomio YK:n lapsenoikeuksien toteutumiseen, lapsen etuun, monimuotoistuvaan perhekäsitykseen

6 Strategiassa kaksiosainen toteutus: 1. Pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet 2. Hallituskaudeksi asetettu tavoitteellinen toimeenpanosuunnitelma: lapsija perhenäkökulmat esim. sosiaaliturvauudistuksessa, työllisyyden kohentamisessa, syntyvyyden nostamisessa, perhevapaauudistuksessa

7 Asettamispäätös + rajaukset kansallisen lapsistrategian pohjustavalle työlle Lapsiystävällisempi ja perhemyönteisempi yhteiskunta Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaalija terveysministeriö valmistelevat yhdessä kansallista lapsistrategiaa pohjustavaa tietopohjaa, vuoteen 2040 saakka Raportti julkistetaan maaliskuussa 2019 Esitykset koskevat pääsääntöisesti 0-18-vuotiaisiin nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä Strategiatyötä koordinoimaan nimitettiin ohjausryhmä, jonka tavoitteena pohjustaa lapsistrategian valmistelua ja Lapsifoorumeita sekä huomioida julkisen talouden reunaehdot ja vahvistaa lapsipolitiikan tahtotilaa ja lapsimyönteistä yhteiskuntaa

8 Asettamispäätös + rajaukset kansallisen lapsistrategian pohjustavalle työlle TAVOITTEET: 1) käydä laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua lapsija perhepolitiikasta sekä vahvistaa lapsija perhemyönteistä yhteiskuntaa Avoin, sidosryhmät sitouttava ja yhteiskunnallista keskustelua edistävä prosessi, jossa myös lasten ja nuorten ääni tulee kuulluksi 2) Luoda pohjaa kansalliselle lapsistrategialle 3) Hyödyntää tutkittua kansallista ja kansainvälistä tietoa 4) Edistää poikkihallinnollista työtä ja sopia hallituskauden yli menevä ja tulevaisuuteen katsova työskentelymalli

9 Kansallisen lapsistrategian tarve 1/5 Lapsiin, nuoriin ja perheisiin investoiminen tuottaa pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnalle hyvinvointia Lapset ovat koko Suomen yhteinen asia, hyvinvoinnin turvaamiseen tarvitaan kaikkia Suomeen tarvitaan kattava, kansallinen ja laaja yhteiskuntapoliittinen ohjelma, lapsistrategia, johon kaikki eri toimijat voivat sitoutua (järjestöt, työntekijät, yritykset, perheet, asiantuntijat, poliittinen päätöksenteko, ministeriöt) Lainsäädännöllinen tarve lapsistrategialle ja sen implementoinnille selvitettävä Lapset, nuoret ja perheet tulee saada näkyväksi yhteiskunnassa, poliittisen mielenkiinnon kohteeksi Lasten, nuorten ja perheiden erilaiset tilanteet ja tarpeet tulee tunnistaa ja tunnustaa kaikessa päätöksenteossa = kuuleminen, osallistaminen Valmistelu pohjustaa tulevaa lapsistrategiaa ja antaa eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun

10 Kansallisen lapsistrategian tarve 2/5 Lapsiperhejärjestöt ja monet toimijat ovat esittäneet, että Suomeen laaditaan kansallinen lapsistrategia ohjaamaan yhteiskuntapolittiikkaa (sis. lapsija perhepolitiikan) Lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa hallinnollisesti hajanaista ja lyhytjänteistä yhden hallituskauden politiikkaa Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano edellyttää koordinointia ministeriöiden välillä, keskushallinnon, alueja paikallistason välillä sekä hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä Suomessa on paljon toimivia käytäntöjä lasten ja perheiden palveluissa. Lapset ja perheet voivat parhaimmillaan saada monipuolisesti, asteittain vahvistuvaa tukea ja palveluita julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimesta LAPE:n kehittämistyön hyödyntäminen (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma)

11 Kansallisen lapsistrategian tarve 3/5 Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet tulee ennakoida ja tunnistaa ja niihin tulee reagoida Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, eriarvioitumiskehitys näkyy kuitenkin lasten ja nuorten keskuudessa Tavoitteena tulee olla systeeminen pitkän ajan lapsistrategia, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen Hallituskaudet ylittävä, kolmen hallituskauden päähän tähtäävä strategia Strategia toimeksi hallituskautisilla toimeenpanoilla. Kukin hallitus sopii omat toimenpiteensä/keinonsa Strategia käsittää laajasti lapsia ja lapsiperheitä koskevia asioita, mutta keskittyy muutamaan keskeiseen kärkeen

12

13 Suomi 2040 on lapsiystävällisempi lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut lasten ja nuorten kokema yksinäisyys on vähentynyt lasten ja nuorten kokema kiusaaminen on vähentynyt lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun on vahvistunut 3-5 -vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistuminen on lisääntynyt

14 Lapsimyönteisessä maailmassa (Lapsifoorumi) Lapsen ei tarvitse kantaa aikuisen huolia Eri alojen ammattilaiset ovat osallisia lapsen elämässä ja toisin päin ja lasten kanssa keskustellaan ja heidän näkökulmansa otetaan todesta Jokaisen lapsen, nuoren ja perheen erityisyys huomataan ja saa tehdä ihan tavallisia asioita Ei toimita tai päätetä yhden mallin mukaan On rohkeutta käydä keskustelua lapsen ja erilaisten perheiden lähtökohdista ja perheille tärkeistä verkostoista käsin

15 Valmistelussa kiinnitetään huomiota Ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen lapsen ja nuoren kasvun, oppimisen, hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden, taloudellisen toimeentulon turvaamiseen perheiden ja vanhemmuuden oikea-aikaiseen tukeen työelämän perheystävällisyyden vahvistumiseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen

16 Suomessa lasta Lapsia on 20 prosenttia väestöstä Suomessa asui lasta (0-17-vuotiasta) Lasten osuus koko väestöstä ( ) oli 19,3 %. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. - poikia (51,2 % lapsista) - tyttöjä (48,8 % lapsista)

17 Lasten määrä Vuodesta 2000 vuoteen 2017 lasten määrä on vähentynyt :lla Lasten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden lopussa: Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta

18 Mitä pitäisi korjata? Lapset ja perheet otettava paremmin huomioon kaikessa yhteiskuntapolitiikassa -> päätösten lapsivaikutusten arviointi mm. TOIMI uudistuksessa Lapsiperheköyhyyden ehkäiseminen perhepolitiikalla Tukea perheitä arkea kuormittavissa tilanteissa Perheystävällisemmät työpaikat: joustavuus, osa-aikatyö, auttaa vanhempia sovittamaan paremmin perhe- ja työelämän toiveet Perhevapaauudistus, joka tukee joustavuutta ja hoivavastuun jakoa sekä tunnistaa perheiden monimuotoisuuden Esiopetuksen laajentaminen 5-vuotiaille sekä pienten lasten koulu jossa vanhemmat tiiviisti mukana 6-8 -vuotiaiden koulupolulla Tunnistaa paremmin varhaisten vuosien investointien kokonaisuus Suomessa ja tutkia investointien vaikuttavuutta monitieteisesti. Lapsibudjetointi - tutkimushanke (TEAS 2019) luo tälle edellytyksiä kunta-maakunta-valtio talouksien kokonaisuudessa Muistaa että lapset eivät ole vain tulevaisuuden kansalaisia tai työntekijöitä, joihin investoidaan vaan ihmisarvoisia, tärkeitä ihmisiä tässä ja nyt. (LÄHDE: VATT-sseminaari 2018)

19 Lapsistrategian tasot PYSYVÄ TASO (lapsipolitiikka = policy) Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsi- ja perhepolitiikan sisältö: Hyvän ja turvallisen lapsuuden varmistaminen, lapsen ja nuoren sekä perheen hyvinvointi, kasvu, oppiminen ja vanhemmuuden tuki, työn ja perheen yhteensovittaminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus MUUTTUVA TASO (Lapsipolitiikan käytännöt = practice) Lapsi- ja perhepolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen (lainsäädäntö, etuudet, universaalit, kohdennetut tuet, hankkeet, toiminnan kehittäminen, budjettimäärärahat, toimenpiteet ja keinovalikko) Lapsipolitiikan tietopohjan laajentaminen, hyödyntäminen, tallentaminen, keskittäminen Uusien innovaatioiden edistäminen Osaamisen kehittäminen

20 Lapsistrategia prosessi /2 Ohjausryhmät 29.8/2.10 Lapsifoorumi Tutkijaryhmä 27.9/18.10/7.11 Tubettajafoorumi Työvaliokunta työstäminen Ohjausryhmä

21 Lapsistrategia prosessi /2 Tutkijaryhmä Lapsifoorumi II Raportin työstäminen tammi-helmi 2019 Julkaisu maaliskuu 2019 Hallitukselle esittely ja jalkautuminen Julkinen keskustelu kevät 2019

22 Aikataulu + prosessi

23 1. Tutkijaryhmän työskentely 2. Sidosryhmien, verkostojen, toimijoiden osallisuus 3. Lasten kuuleminen 4. Monikanavainen vaikuttajaviestintä (verkkokolumnit, mielipidekirjoitukset, YouTube) elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu ohjausryhmä ohjausryhmä Some Lapsifoorumi ohjausryhmä ohjausryhmä Jälkityöskentely lapsifoorumi lapsifoorumi Maliskuun raportin julkaisupäivä

24 Lapsifoorumi Tavoite: Osalistaa laajasti/valtakunnallisesti sidosryhmät kansallisen lapsistrategiaa pohjustavaan työhön Ennakoida ja tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvät haasteet Vahvistaa yhteiskuntapoliittista tahtotilaa lapsija perhepolitiikan läpikeikkaavana asiana ja lapsimyönteistä yhteiskuntaa Sisältöä loppuraporttiin ja vaikuttamiseen Metodi: Dialoginen keskustelu, vuorovaikutukseen ja päätöksentekoprosessiin tuodaan läpinäkyvyyttä, osallistamista ja tehokkaampaa tiedon käyttöä Teemat: Hyvinvointi, perhe ja vanhemmuus (tuki), työ ja perhe-elämä, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

25 Dialogisuus kokeiluna sidosryhmien kanssa työskentelyssä Lapsistrategian valmistelussa valtionhallinto kokeilee sidosryhmien kanssa dialogisuuteen perustuvaa metodia Sitra käyttää fasilitoinnissa dialogisuutta, jonka tarkoitus on tuoda vuorovaikutukseen ja päätöksentekoprosessiin läpinäkyvyyttä, osallistamista ja tehokkaampaa tiedon käyttöä Dialogi edellyttää keskustelua, jossa osallistujat eivät ole lukinneet ennalta kantojaan Päätös ei aina vastaa dialogin kaikkien osallistujien näkemyksiä

26

27 Mikä on muuttunut suomalaisten lastensaannissa? Suomalaiset haluavat nykyään vähemmän lapsia Syntyvyys on laskenut Suomessa jo kahdeksatta vuotta peräkkäin Yleinen ja henkilökohtainen talous- ja työllisyystilanne on vaikuttanut lastensaantiin, taantumassa lasten hankkiminen yleensä laskee 2010-luvun aikana syntyvyys on laskenut kuitenkin jyrkemmin kuin talousluvut antaisivat ennustaa talous kääntyi nousuun 2016, mutta syntyvyys ei ole noussut Suomalaisessa lastensaantikulttuurissa on tapahtunut syvempi muutos: suomalaiset haluavat vähemmän lapsia kuin aikaisemmin vuoden 2018 perhebarometriaineistossa vuotiailla suomalaisilla keskimääräinen lapsilukuihanne oli 2,17 lasta Y-sukupolvi perheenperustamisiässä (80-90-l), työmarkkinoille pääsy vaikeutunut, pienituloisuusaste kasvanut, talouden sopeutustoimet osuneet nuorten kotitalouksiin Lähde: Väestöntutkimuslaitos, perhebarometri 2018

28 Sijoitetun pääoman tuotto inhimillisenä pääomana Varhaiset vuodet ovat hyvä sijoitus Mitä aikaisempi sijoitus, sitä suurempi vaste Syntymää edeltävät palvelut ja politiikat Ensimmäisiin vuosiin kohdistuvat toimet Alle kouluikäisten toimet Kouluikä Työelämään valmistautuminen? Ennen syntymää Kouluikä Peruskoulun jälkeen (Heckmanin käyrää mukaillen)

29 Miksi perheen ja vanhempien tuki on tärkeä? Tutkimukset Koulu ja varhaiskasvatus eivät yksin pysty pedagogisin keinoin tasaamaan lasten perhetaustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa Nuorten pahoinvointi lisääntynyt Kohortti 97 (julkaistu /THL/Nuorisotutkimusseura) Kuormittavia tekijöitä ovat: matala koulutus, erotilanteet, vanhempien sairaudet ja kuolema, toimeentulovaikeudet, työttömyys, mielenterveysongelmat Tarvitaan lisää kotiin menevää ja vanhemmat oikea-aikaisesti tavoittavaa - tarpeisiin vastaavaa tukea Mielenterveysongelmista huomattava osa alkaa lapsena ja juuret ovat usein varhaislapsuudessa Tuki lapsen ja vanhemman hyviin vuorovaikutussuhteisiin on tärkeää

30 Perhemyönteisyys on lisääntynyt perhebarometri 2018 Perhebarometri 2018 (julkaistu ) Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s.

31 Osmo 31 Kontula On täysin samaa mieltä, että perhe on hyvin keskeinen osa omaa elämää, % Naiset 2014 Naiset Miehet 2014 Miehet Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s Lapsiperhe Muut

32 Osmo Kontula 32 Joustava työaika Enemmän osa-aikatyötä Asumisen tukeminen Erillinen 200 lapsilisä Isyysvapaiden pidentäminen Lapsilisä 18v asti Kotihoidontuen korotus Päivärahan korotus 90%:iin Tuloveroalennus lapsista Lapsilisän huomattava korotus Kotihoidontuki kouluun asti Lapsi ennen 25v veroväh Naiset Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s Miehet

33 Osmo Kontula 33 Kahtijako voimistunut Pääosin onnistuttu Tuki epäjohdonmukaista Perheet on unohdettu Tuettu riittävästi Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s Lapsiperhe Muut

34 Perheillä tulee olla oikeus päättää Suomessa on käyty keskustelua nopeasti alenevasta syntyvyydestä ja eri tavoista kuinka tähän yhteiskunnalliseen ongelmaan pitäisi ja voisi reagoida. Lähes yksimielisesti on todettu, että kyse on erityisesti naisten yksityisasiasta johon valtiovallan ei sovi puuttua ihmisiä voidaan ainoastaan tukea saamaan se lapsimäärä, jonka he toivovat saavansa. Perhebarometri ja tutkimus on tuonut nyt esille sen miten lapsiperheet haluavat hoitaa lapsensa ja millaista tukea he sille yhteiskunnalta toivovat. Nyt olisi paikallaan, että perheiden ääntä kuunnellaan ja heille annettaisiin vastaava mahdollisuus päättää siitä mikä on heille lasten hoitamisessa hyväksi Osmo Kontula: 2020 luvun perhepolitiikkaa. Perhebarometri Katsauksia 52/2018. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto. Helsinki. 135 s

35 Kysymmekö Lapsilta? 5-9 vuotiaiden lastensuojelun asiantuntijoiden muistilista aikuisille Lapsifoorumi + työpajat: ympäristö, ekologisuus, luonto, koti ruoka, kiusaaminen ja ketään ei saa jättää yksin

36 Valmistelussa toivottu huomiotavaksi YK:n lapsen oikeuksien komitean ja muiden ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset, ylimpien laillisuusvalvojien (eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin) kannanotot, lapsiasiavaltuutetun ja muiden erityisvaltuutettujen, hallinnon eri tasojen, tutkimuksen sekä kansalaisyhteiskunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista koskevat keskeiset havainnot

37 Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Lapsen edun ensisijaisuuden soveltaminen kaikessa lapsia koskevassa ja heihin vaikuttavassa päätökstenteossa: lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lasten ja nuorten syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen: erityinen huomio nivelvaiheisiin, myös lasten ja nuorten mielenterveys sekä digitaalinen kasvuympäristö haasteena Lasten ja nuorten kuulemisen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Lasten ja nuorten läheis- ja vertaissuhteiden tukeminen

38 Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvaaminen: -varhaiskasvatuksen osallistumisaste, päiväkotien ryhmäkoot, ryhmien pysyvyys, varhaiskasvatuksessa tarjottava tuki -kouluhyvinvointi, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuki, toisen asteen koulutuksen läpäisy, opiskelun kolmiportainen tuki, opiskeluhuolto, opinto-ohjaus, yksilölliset opinpolut Lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien sosiaalija terveyspalveluiden kehittäminen: palveluiden saatavuuden, laadun ja integraation varmistaminen sote-uudistuksessa, vanhemmuuden tuki, kohtaaminen palveluissa, perhekeskukset, maakunnan, kuntien ja järjestöjen toimintojen yhteensovittaminen, LAPE jatko

39 Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Lapsiperheiden riittävän elintason ja sosiaaliturvan varmistaminen ja lapsiperheköyhyyden ja nuorten aikuisten köyhyyden vähentäminen Työn ja perheen yhteensovittamisen parantaminen, lapsija perhelähtöinen perhevapaauudistus, perheiden monimuotoisten tilanteiden joustava huomioon ottaminen, pikkulapsiperhevaiheen toimeentulon turvaaminen Lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus ja terveellisyys: kiusaaminen, päiväkoti- ja kouluympäristön psykososiaalinen turvallisuus, sisäilman laatu jne

40 Valmistelussa toivottu huomiotavaksi Vammaisten lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen Lapsen erityisen suojelun varmistaminen kaikissa lasten kasvuja kehitysympäristöissä: Erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanteeseen (turvapaikanh., pakolaiset) Kielellisen, etnisen tai muuhun vähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kototumisen tuki Lasten ja nuorten harrastusten ja muun vapaa-ajantoiminnan tuki (jokaisella lapsella ja nuorella mahdollisuus harrastamiseen, lasten ja nuorten kulttuurin edistämiseen

41 Organisointi Asettamispäätös ministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Annika Saarikko (OKM/SMT) Ohjausryhmän puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes Projektipäällikkö Marianne Heikkilä, siht. Kati Kauppila OKM:n ja STM:n asiantuntijasihteeristö (5) Sidosryhmien osaaminen ja osallisuus Sitra fasilitoi Lapsifoorumit Tutkijaryhmä valmistelee, muokkaa ja analysoi yhteistä tietopohjaa ja tehtyjä tutkimuksia OKM:n ja STM:n viestintä tukee työskentelyä

42 Pääkohderymät Päättäjät (ministeriöiden ja virastojen virkamiehet, maakuntien ja kuntien päättäjät, valtakunnalliset poliitikot, työmarkkinajärjestöt jne.) Kansalaiset Media

43 Lasten ja nuorten hyvinvointi, kasvu ja osallisuus huomisen Suomessa hyvinvointi eriarvoistuu, perhe- ja lähisuhteet moninaistuvat ja koulutus ja opetus muuttuu Lapsuuteen ja nuoruusikään panostamalla edistetään väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäistään syrjäytymistä Lapsi ei ole koskaan yksin ilmiö moni asia vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvointiin Lapsen yksilöllinen etu ja ihmisoikeusperustaisuus (lapsen oikeuksien sopimus) lähtökohtana Hyvinvoiva lapsi, nuori ja perhe on investointi: jokaisesta lapsesta ja nuoresta huolehtimien, kasvattajien tukeminen ja perheiden yhteisöllisyyden vahvistaminen lisäävät tasavertaista, yhdenvertaista osallistumista ja hyvinvointia kaikille Lapsuuden turvaaminen ja suojeleminen edellyttää ympärille turvallisia aikuisia, pysyviä ihmissuhteita ja verkostoja (ei pelkästään biologisia) jotka tulee tunnistaa ja tunnustaa Lapsen näkeminen arvokkaana yksilönä, toimijana ja vuorovaikutuksessa perheeseen (läheiset ihmissuhteet), kouluun, sosiaaliseen ympäristöön (varhaiskasvatus, harrastukset): hänestä kasvaa ajatteleva, osaava ja toimintakykyinen kansalainen. Hyvinvoinnin ja oppimisen yhdenvertaisuus lisääntyy Ennaltaehkäisevään työhön investoimalla voimistetaan perheiden omia voimavaroja oikea-aikaisesti (kotiapu, tuki ilman lastensuojelun leimaa) Hyvä arki lapselle, nuorelle ja perheelle vaatii poliittista tahtotilaa ja koko yhteiskunnan tukea

44 Suomen ev.lut. kirkon (KKP ja Nuori kirkko ry) näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan Lähtökohtana lapsen oikeudet ja oikeusperustaisuus (Strategian mielekkyys) 1. Lapsiperheköyhyys Lapsiperheköyhyyden vähentäminen keskeiseksi tavoitteeksi strategiaan ja seuraavalle hallituskaudelle. Maksuton toinen aste. Harrastustakuu tai vastaava lasten vapaa-ajan toimintaa mahdollistava kokonaisuus.

45 Suomen ev.lut. kirkon (KKP ja Nuori kirkko ry) näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan 2. Matalan kynnyksen palvelut Matalan kynnyksen palveluiden turvaaminen. Lasten ja perheiden vapaa-ajan toimintaa arvioitaessa otetaan huomioon kaikki palveluntarjoajat: järjestöt, seurakunnat, organisoimattomat kolmannen sektorin toimijat.

46 Suomen ev.lut. kirkon (KKP ja Nuori kirkko ry) näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan 3. Perheen, vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Neuvola- ja perhevalmennusten kaltaisten matalan kynnyksen tuen turvaaminen. Riittävä ammatillinen apu pari- ja perhesuhteiden vaikeuksiin esimerkiksi perheneuvontatyön kautta.

47 Suomen ev.lut. kirkon (KKP ja Nuori kirkko ry) näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan 4. Osallisuus Lapsivaikutusten arviointi osaksi kaikkea lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistäminen keskiöön toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

48 Suomen ev.lut. kirkon (KKP ja Nuori kirkko ry) näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan 6. Oikeus uskontoon ja katsomukseen Yhteiskunnan tuki ja lupa uskontojen ja katsomusten näkymiseen sekä niiden väliseen dialogiin varhaiskasvatuksessa, koulumaailmassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

49 Suomen ev.lut. kirkon (KKP ja Nuori kirkko ry) näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan 7. Alueellinen kehitys ja yhdenvertaisuus Alueellinen tasa-arvo lasten ja nuorten harrastusten ja palveluiden saatavuudessa taattava.

50 Ystävällisessä yhteiskunnassa lapsi nauraa ja kikattaa kavereitta hän ei jää pelkojaan hänen ei tarvitse salata ja unelmiaan hän uskaltaa avata Ystävällisessä yhteiskunnassa lapsen vatsa ei murise tyhjyyttään eikä oksentaa tarvitse tuskastaan jos päätä oikein kivistää läheinen sitä silittää Ystävällisessä yhteiskunnassa lapsi omasta perheestään iloitsee kukaan ei pilkkaa toisistaan tee jos joku lasta ilkkuen kiusoittelee toinen kaveri sen heti lopettelee Ystävällisessä yhteiskunnassa lapsi saa myös levätä kaikkea ei tarvitse oppia eikä osata jos on ujo, hidas tai vammainen joukkoon mahtuu ja saa olla onnellinen Ystävällisessä yhteiskunnassa myös ikäihminen ilahtuu vaari, mummi, kummi helpottuu tällaisessa yhteiskunnassahan meillä kaikilla on mukavaa Lapsistrategian ohjausryhmän jäsen, piispa emerita Irja Askola

51 lapsistrategia.fi ohjautuu sivustolle sama sisältö sivulla Tvitter: #lapsistrategia #lapsifoorumi2019