Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2019 "Kansallinen lapsipolitiikka - onko s tä"

TERVEYDEN JA TH L/r 163 t4.00.00t2018 1(10) 14 8.2018 Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Lausu ntopyyntönne LAPS / 38 / 2OI8 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2019 "Kansallinen lapsipolitiikka - onko s tä" Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja tulla kuulluksi hallituskauden 2015-2019 vaikutuksista lapsiin sekä kansallisesta lapsipolitiikasta. Lausuntoon on koottu lausuntopyynnössä mainittuihin lapsipolitiikan osa-alueisiin liittyviä keskeisiä tuloksia THL:n tuoreimmista väestötutkimuksista (2017 kouluterveyskysely, 2018 pienten lasten hyvinvointitutkimus LTH:n) ja lapsiperheiden ehkäiseviin palveluihin kohdistuvasta seurannasta (Aitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon selvitys, julkaistaan 2018 syksyllä) sekä THL:n osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE-kärkihanke) toteuttamasta kehittämistyöstä. THL katsoo, että lausunnossa esille tuotuja havaintoja ja haasteita tulee sisällyttää valmisteilla olevaan lapsistrategiaan. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta tulee turvata myös tulevina vuosina. Lausunnon liitteenåi on lista lähteistä, joista löytyy tarkempaa tietoa. Materiaalinen elintaso Perheen materiaalinen elintaso ja toimeentulo heijastuvat sekä vanhempien että lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Viimeisimmät tilastot kertovat, että lasten pienituloisuusaste kasvoi hieman vuodesta 2015 vuoteen 2016, tuolloin Suomessa oli 110000 pienituloisessa kotitaloudessa elävää lasta. Muita lapsiperheitä selvästi heikoimmassa asemassa ovat yhden huoltajan perheet, niissä elävistä lapsista reilu viidennes kuului pienituloisiin kotitalouksiin kun kahden huoltajan perheiden lapsista osuus oli alle kymmenesosa (Tilastokeskus 2018). Nelivuotiaiden lasten vanhemmista kaksi viidestä kokee alustavien tulosten mukaan perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi ja joka kymmenes on viimeisen vuoden aikana pelännyt ruuan loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää (LTH 2018). Lapsilla ja nuorilla perheen heikko taloudellinen tilanne heijastuu kielteisesti terveystottumuksiin, oireiluun sekä kokemukseen terveydentilasta, mm. koulu-uupumus, yksinéiisyys, kiusatuksi tuleminen ja ahdistuneisuus ovat tavallisempia (Wiss ym. 2017). Lapsuuden aikainen köyhyys lisää riskiä myöhemmälle koulupudokkuudelle, teiniraskauksille ja mielenterveyden häiriöille. Erityisen haavoittavaa on vauvaperheen köyhyys (Ristikari ym. 201 8). THL katsoo, että tarmokkaat toimet ovat tarpeen lapsiköyhyyden kääntämiseksi selvään laskuun, sillä materiaalisen elintason heijastusvaikutukset terveyteen ja hyvinvointi in ovat merkittävät. Koulu ja oppiminen Koulun luokkayhteisöön kiinnittyminen tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista. Ne jotka kokevat olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä kokevat myös vahvaa elämänhallintaa ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, ja heillä on vähemmän päivittäistä oireilua, yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja uupumusasteista väsymystä koulunkäynnissä. Kaksi kolmesta perusopetuksen 4. ja 5.-luokkalaisesta kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä. LuokkayhteisöÖn kiinnittyminen vahvistuu pojilla yläluokille siiryttäessä, mutta tyttöjen luokkayhteisöön kiinnittyminen heikkenee. Terveyden ja hyvinvoinn n laitos. lnstiiutet för hälsa och välfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P,O. Box 30, Fl-00271 Helsinki, puh/tel +358 29 524 6000

TERVËYDTN JA HYVINVOINNIN I"AITOS THL/l 1 63 t4.00.00t2018 2(a) Kasvuympäristön turvallisuus Yhdenvertaisuus kouluhyvinvoinnissa ei toteudu - esimerkiksi toimintarajoitte sista nuorista vain reilusti alle puolet kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä; sateenkaarinuorista suurin osa kokee, ettei oppilaitoksessa voi olla oma itsensä; koulustressi ja koulu-uupumus ovat yleisempiä sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla kuin vanhempansa kanssa asuvilla ikätovereilla. (Kanste ym. 2017; Luopa ym. 2017; lkonen ym.2017.) Opintojen edistymistä uhkaavat luvattomat poíssaolot (lintsaaminen), joita esiintyy vähintään viikoittain neljällä prosentilla perusopetuksen 8. ja g.-luokkalaisista, yhdeksällä prosentilla ammattiin opiskelevista ja viidellä prosentilla lukiolaisista. Lintsaaminen on huomattavasti yleisempää ulkomaalaistaustaisten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen sekä toimintarajoitteisten nuorten keskuudessa. Luvattomasti koulusta poissa olevilla nuorilla esiintyy muita nuoria yleisemmin päivittëiistä oireilua, humalahakuista juomista, elämään tyytymättömyyttä ja ahdistuneisuusoireilua, uupumusasteista väsymystä koulunkäynnissä, yksinäisyyttä sekä vanhempien henkistä ja fyysistä väkivaltaa. (Halme ym. 2018.) THL toteaa, että yhteisöllisessä ja yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä voidaan lapsen ja nuoren hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä edistävillä toimintatavoilla edistää myös opintojen etenemistä. LAPE-kärkihankkeen osana THL ja OPH kehittävät yhteistyössä maakuntien kanssa opiskeluhuoltoon uusia, monialaiseen yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja. Opiskeluhuollon koulutuskierroksella on tuettu kentän yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön osaamista kaikilla opiskeluhuollon ammattiryhmillä. Hyviä kehitettyjä työkäytänteitä kerätään yhteen ja levitetåiåin edelleen. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen laaditaan opiskeluhuoltoryhmien työskentelymallit kouluasteittain. Tietopohjan hyödyntämistä sekä työn jatkuvaa arviointia vahvistetaan ohjein. THL katsoo, että hyvinvointisuunnitelmiin sekä koulu- ja oppilaitoskohtaisiin opiskeluhuoltosuunnitelmiin tulee kirjata tavoitteet ja toimenpiteet lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. LAPE-kärkihankkeessa kehitettyjen opiskeluhuollon toimintamallien käyttöönottoa ja vaikutuksia tulee seurata systemaattisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan suhteen on useiden vuosikymmenten ajan tehty tuloksellista työtä asenteiden muuttamiseksi ja väkivallan vähentämiseksi. Kuritusväkivalta kriminalisoitiin 1984 ja vuosina 2010-15 oli voimassa STM:n Kuritusväkivallan vastainen toimintaohjelma. Fyysinen kuritusväkivalta onkin melko harvinaista, sitä kertoo kokeneensa 4-6 prosenttia lapsista ja nuorista. Henkistä väkivaltaa vanhempien taholta kokee kuitenkin suurempi osuus, yläluokkalaisista neljäsosa ja lukiolaisista lähes joka kolmas. Henkinen väkivalta on yhteydessä mm. vanhempien haittaa aiheuttavaan alkoholin käyttöön sekä nuoren omaan alkoholin käyttöön. (Halme ym. 2018.) Nelivuotiaiden lasten vanhemmista yli kolmasosa kertoo jonkun lapsen läheisen menettäneen maltin ristiriitatilanteissa lapsen kanssa vähintään kerran niin, että vain vaivoin on saanut itsensä hillittyä; samoin reilu kolmaosa kertoo jonkun lapsen läheisen heittäneen, lyöneen tai potkaisseen suutuksissaan jotakin esinettä (esim. paiskonut ovia) lapsen nähden (LTH 2018). Myös koulukiusaaminen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viikoittain kiusatuksi tulee 6-7 prosenttia perusopetuksen nuorista. Huolestuttavaa kuitenkin oñ, että noin kolmannes nuorista kokee kiusaamisen jatkuneen tai pahentuneen koulun aikuiselle kertomisen jälkeen. Koulukiusaaminen kohdistuu Terveyden ja hyvinvoinnin lâitos. lnst tutet för hälsa och välfård. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie l66, Helsinki, Finland PUPB/P.O. Box30, Fl-A0271 Hels nki, puh/tel +358 295246000

TERVEYDEN JA 3(1 0) muita huomattavasti enemmän mm. ulkomaalaistaustaisiin, kodin ulkopuolelle sijoitettuihin ja toimintarajoitteisiin nuoriin. Kiusaaminen vaarantaa vakavasti lapsen ja nuoren fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja sillä voi olla myös pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Koulu-uupumus ja luvattomat poissaolot ovat koulukiusattujen nuorten keskuudessa huomattavan yleisiä. (Halme ym. 2017.) Seksuaalisen häirinnän (kehoa tai seksuaalisuutta loukkaava kiusaaminen, nimittely tai arvostelu, seksuaalinen ehdottelu tai ahdistelu) kokemukset lisääntyvät huomattavasti perusopetuksen yläluokille siirryttäessä. Tytöillä seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat yleisempiä kuin pojilla: 8. ja 9. luokkalaisista pojista yli kymmenes (12 o/o) ja tytöistä kolmannes (30 %) oli viimeisen vuoden aikana kokenut seksuaalista häirintää. Sijoitetuilla nuorilla on jopa viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Sateenkaarinuorten, erityisesti poikien kokema seksuaalinen väkivalta on huomattavasti yleisempää kuin muiden nuorten. (Halme ym. 2018; lkonen ym. 2017; Luopa ym. 2017.) THL toteaa, että lasten kokeman väkivallan ja perheväkivallan ehkäisyn kehittäminen on aiempinakin hallituskausina ollut sirpaleista, eikä LAPE-këirkihankkeeseenkaan sisally erillistä väkivallan ehkäisyn osiota resursseineen. Osana LAPE-kärkihanketta THL on julkaissut Luo luottamusta, suojele lasta -oppaan ja verkkokoulutuksen lapsen tuen ja avun saantia turvaavasta yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta sekä kehittänyt väkivaltaa kartoittavia kysymyksiä väestökyselyihin (KTK, LTH) THL tukee kuntia MARAK{oimintamallin toteutuksessa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille ja perheille. Valtion kustantamana tarjotaan turvakotipalvelut sekä lähisuhdevåtkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, läheisille ja ammattilaisille tarkoitettu auttava puhelin (Nollalinja). THL on julkaissut kansallisen lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen tavoite- ja toimenpidesuunnitelman vuosille 2018-2025 osa l, jossa yhtenä teemana on lasten kuritusväkivalta. Suunnitelman toinen, myöhemmin julkaistava osa käsittää muun lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn (ml. seksuaalinen väkivalta). Varsinais-Suomessa on STM:n rahoítuksella ja THL:n tuella pilotoitu lasten epäillyissåi pahoinpitely- ja seksuaaliväkivaltatapauksissa ns. lastenasiatalo-mallia (LASTA) - kokemukset osoittavat tarpeelliseksi erikoistuneet yksiköt, joissa poliisin tutkinnan ja lapsen asianmukaisen kuulemisen lisäksi varmistetaan lapsen somaattinen tutkiminen ja psykososiaalinen tuki sekä tarvittava jatkohoito. Vuonna 2019 on tarkoitus EU:n tuella valmistua THL:n verkkokoulutus läh isuhdeväkivallasta sekä siihen puuttum isesta. THL katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisten kouluttaminen on olennaista väkivallan ehkäisemisessä ja uhrien tukemisessa. Palveluissa tulee erityisesti tunnistaa perheet, joissa ongelmat ovat kasautuneet ja tarjota heille monialaista ja oikea-aikaista apua. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön tulee sisältyä kuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitelmiin omana toimintaohjelmana. Kunnissa ja maakunnissa on oltava selkeä palvelumalli lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteita varten. Peruspalveluissa on huolehdittava siitä, että väkivallan uhrit saavat nopeasti kriisiavun. Jokaisessa kunnassa tulee olla väkivallan ehkåiisytyön koordinaattori, joka huolehtii poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn toimivuudesta. Kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän vastaiseen työhön tulee edelleen panostaa ja edellyttää koulujen väkivallan ehkäisysuunnitelmilta riittävää konkretiaa ja toiminnallisuutta. Lastenasiaintalo tulee levittäëi koko Suomeen lapsiystävållisen oikeuden sekä tarvittavan hoidon ja tuen toteutumiseksi. Seksuaali- ja perheväkivallan lapsiuhreille tulee luoda systemaattinen valtakunnallinen hoitopolku. SÊlåinnöllisen seurantatiedon kertyminen lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa väkivaltakokemuksista tulee turvata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hàlsa och välfärd. Naiional lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PLIPB/P O Box 30, Fr-00271 Helsinki, puh/tel +358 29 5246000

TERVËYDEN JA 4(10) Terveys ja hyvinvointi Enemmistö nuorista kokee terveytensä hyväksi, mutta noin viidesosa kokee terveytensä huonoksi. Kaksi viideståi yläkoululaisesta ja puolet lukiolaisista kokee väsymystä tai heikotusta viikoittain; lähes kolmasosalla on viikoittain päänsärkyä; lähes kolmasosalla on univaikeuksia viikoittain. Kohtalainen taivaikea ahdistuneisuus vaivaa ylijoka kymmenettä nuorta. Reilulla viidesosalla nuorista on lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. ( Kou luterveyskysely 2017.) Ammattioppilaitoksissa terveytensä huonoksi kokevien osuus on hieman suurempi kuin perusopetuksessa ja lukiossa. Sateenkaarinuoret, toimintarajoitteiset nuoret sekä ulkomaista syntyperää olevat nuoret kokevat terveydentilansa muita useammin huonoksi (Luopa ym 2017, Kanste ym. 2017, Halme ym. 2017). Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat ovat sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla vanhempansa kanssa asuvia ikätovereita yleisempiä (lkonen ym.2017, Cote ym. 2018). Opiskeluhuollon palvelut ovat keskeisiä lasten ja nuorten terveyden edistämísen ja tuen tarjoamisen kannalta. Suurin osa palveluja käyttäneistä nuorista kokee opiskeluhuollon palveluista saamansa tuen ja avun riittävänä. Tyydyttymätöntä tuen tarvetta esiintyy enemmän tytöillä kuin pojilla. Eniten tukea ja apua on saatu kouluterveydenhoitajalta, enemmän tukea olisi tarvittu psykologilta ja kuraattorilta. Pojat kokevat tyttójä yleisemmin, että terveystarkastuksessa puhutaan hänelle tärkeistä asioista, hänen mielipidettään kuunnellaan, puhutaan nuoren kotiasioista ja nuori uskaltaa kertoa asioistaan rehellisesti. Ulkomaalaistaustaiset, kodin ulkopuolelle sijoitetut ja toimintarajoitteiset nuoret kokevat muita nuoria harvemmin, että vastaanotolla puhutaan nuorelle tärkeistä asíoista ja hänen mielipidettään kuunnellaan. (Halme ym. 2018.) Lasten ja nuorten mielenterveyttä tukee mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa. Keskustelumahdollisuuksien puute on yhteydessä hyvinvointia uhkaavia tekijöihin (mm. ahdistuneísuus, uupumusasteinen väsymys, yksinäisyys, väkivaltakokemukset). Perusopetuksen 4. ja 5.-luokkalaisista alle puolet ja 8. ja 9.-luokkalaisista sekä toisella asteella opiskelevista nuorista vain noin viidennes kokee, että koulussa on joku aikuinen, jonka kanssa voi keskustella mieltä painavista asioista. Nuoret, joilla on toimintarajoite tai jotka on sijoitettu kodin ulkopuolelle kokevat muita useammin pystyvänsä keskustelemaan asioistaan koulun aikuisen kanssa. Keskustelumahdollisuuden tarjoaminen lienee tavoittanut erityisesti niitä nuoria, joilla on selkeitä hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä. THL toteaa, että LAPE-kärkihankkeessa osana perhekeskustoiminnan kehittämistä on koulutettu lapsiperhepalveluissa toimivia ammattilaisia terveyttä ja mielenterveyttä edistävien näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön. Vuoden 2018 aikana koulutetaan yhteensä noin tuhat ammattilaista menetelmäosaajiksi ja menetelmien kouluttajiksi. Perheitä näiden interventioiden piiriin pääsee vuoden 2018 aikana arviolta 12 000. LAPE-kärkihankkeen osana laadittavien opiskeluhuoltoryhmien toimintamallien mukaisella yhteisöllisellä opiskeluhuoltotyöllä edistetään kaikkien lasten ja nuorten terveyttä, mielenterveys mukaan lukien. THL katsoo, että opiskeluhuollon palveluiden tulisi olla kaikkien oppilaiden käytettävissä tasavertaisestija myös koulujen lomien ja kesan aikana. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Opiskeluhuoltoa on jatkossa kehítettävä huomioimaan eri oppilasryhmien erilaiset tarpeet. Erityisen tuen tarpeessa oleville on kehítettävä toimintamalleja ja menetelmiä, jotka vastaavat riittävästi heidän tarpeisiinsa. Kaikille lapsille ja heidän huoltajilleen suunnattu perheen tarpeista ja lapsen ikävaiheesta lähtevä Terveyden ja hyvrnvoinnin laiios. lnsiitutet för hälsa och välfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimjntie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Fl-00271 He s nki, puh/tel +358 29 524 6000

TERVIYDEN JA THL/1 163 I 4.00.00t2018 5(1 0) Perhe, vapaa-aika ja osallisuus terveysneuvonta ja ohjaus nähdään tärkeäksi, eikä kohdennetun tuen tehostaminen saa johtaa tämän primaariprevention heikentämiseen. Vanhemman ja nuoren välinen avoin vuorovaikutus edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia. Koulutervejyskyselyn tulosten mukaan vanhemman ja nuoren väliset keskusteluvaikeudet lisääntyvät yläluokille siirryttäessä. Lähes joka kymmenes nuori kokee, ettei pysty juuri koskaan keskustelemaan asioistaan vanhempiensa kanssa. Keskusteluvaikeuksia vanhemman ja nuoren väliflä esiintyy tytöillä enemmän kuin pojilla, ja muita enemmän ulkomaalaistaustaisilla ja toimintarajoitteisilla nuorilla, adoptoiduilla nuorilla sekä nuorilla, joiden äidin koulutustaso on matala. Vanhemman ja nuoren väliset keskusteluvaikeudet ovat yhteydessä vanhempien taholta koettuun henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan sekä nuoren päivittäiseen oireiluun, ylipainoon, humalahakuiseen juomiseen, yksinäisyyteen, uupumusasteen väsymykseen, ahdistuneisuuteen ja koulusta lintsaamiseen. (Halme ym 2018, Hedman & Halme 2018.) Vanhempien ero on lapselle ja nuorelle yksi merkittävä stressiä aiheuttava tekijä. Suurin osa vanhempien eron kokeneista lapsista ja nuorista sopeutuu kuitenkin hyvin eron jälkeiseen tilanteeseen; erityistä haittaa lapselle ja nuorelle aiheutuu silloin, jos eroon liittyy vanhempien välistä vihamielisyyttä. Kouluterveyskyselyyn vuonna 2017 vastanneista perusopetuksen oppilaista noin viisi prosenttia on kokenut vanhempiensa eron vuoden aikana. Nämä lapset ja nuoret tuntevat muita yleisemmin yksinäisyyttä, ahdistuneisuusoireilua ja uupumusasteista väsymystä koulunkäynnissä. Noin neljännes niistå nuorista, joiden vanhemmat ovat eronneet, joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa ja noin kaksi viidestä koki vanhempien henkistä väkivaltaa ja noin neljännes nuorista vanhempien fyysistä väkivaltaa. (Halme ym. 2018.) Suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa jotakin, neljällå viidestä on viikottainen harrastus. Harrastaminen on vähäisempää nuorilla, jotka ovat syntyneet ulkomailla, ovat toimintarajoitteisia tai sijoitettuna kodin ulkopuolelle ja joiden äidillä on korkeintaan perusasteen koulutustaso. Viikoittaisella harrastamisella on positiivinen yhteys elämään tyytyväisyyteen ja elämånhallintaan sekä elintapoihin. (Halme ym. 2018.) Kouluterveyskyselyn tulosten valossa kokemus yksinäisyydestä koskettaa lapsia ja nuoria eri tavoin. Perusopetuksen 4. ja 5.-luokkalaisista vain kolme prosenttia tuntee itsensä usein yksinëiiseksi, mutta yksinäisyyden kokemukset lisääntyvät yläluokille siirryttäessä. Yksinäiseksi itsensä tuntevien tyttöjen osuus kasvaa poikia voimakkaammin, toisaalta pojissa on hieman enemmän niitä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Muita useammin yksinäisyyttä kokevat toimintarajoitteiset nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret, ulkomailla syntyneet sekä ne nuoret, joiden äidin koulutustaso on matala. Yksinäisyyden kokemus heijastuu lukuisiin muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Yksinäiset nuoret kärsivät muita useammin päivittäisestä oireilusta ja ovat huomattavasti muita harvemmin tyytyväisiä elämäänsä. Yksinäisyys näkyy myös nuoren elintavoissa ja koulunkäynnissä sekä ahdistuneisuusoireilussa. Pitkäaikainen yksinäisyys heikentää nuoren elämän-laatua ja hyvinvointia, ja on riskitekijä psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle (Kanste ym. 2017). THL toteaa, että äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa on painotettu vanhemmuuden ja parisuhteen tukemista vuodesta 2011 lähtien järjestämällä perheille lakisääteisiä laajoja terveystarkastuksia, joissa arvioidaan koko perheen hyvinvointia. Nämä tarkastukset tarjoavat hyvän tilaisuuden tunnistaa tuen tarvetta ja tarjota tukea riittävän ajoissa. Laajojen terveystarkastusten toteutumisessa on kuitenkin edelleen puutteita ja alueellisia eroja (Hakulinen ym.2017, Hietanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet lör h ilsa och välfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Fl-00271 Helsinki, puh/tel +358 29 524 6000

TËRVËYDËN JA HYVINVOiNNIN LAITÛS 6(1 0) Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Peltola ym. 2017). Osana LAPE-kärkihanketta on pyritty vahvistamaan vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä matalan kynnyksen palveluita kehittämällä perhekeskustoimintamalli, joka toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen, varha skasvatuspalvelujen, terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen sekä järjestójen ja seurakuntien lapsi- ja perhetoiminnan yhteen sovittajana ja palvelujen verkostoijana. Perhekeskusten yhteydessä on tarjolla avoin kohtaamispaikka ja toimintaa lapsille. Kohtaamispaikka tarjoaa kaikille lapsille ja perheille avointa leikki- ja varhaiskasvatustoimintaa. Toiminnasta voivat hyötyä erityisesti vauva- ja pikkulapsiikäisten, kotihoidon tuella hoidettavien ja maahanmuuttajaperheiden perheiden lapset. Perhekeskuksen kohtaamispaikka voi myös vahvistaa varhaiskasvatuksen saatavuutta lähipalveluna. Osana LAPE-kärkihanketta on kehitetty myös eroauttamista (toimintatapoina mm. vanhemmuussuunnitelma ja sähköiset eropalvelut), tavoitteena sovinnollinen ero ja vanhemmuuden jatkuminen eron jälkeenkin. LAPE-kärkihankkeessa on kehitetty neuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastuksiin esitietolomakkeita, jotka auttavat vanhempia valmistautumaan etukäteen tarkastukseen. Sähköiset lomakkeet ovat menossa Omakantaan. THL toteaa, että vammaisten lasten kohdalla sekä lapsuus että vammaisuus aiheuttavat riskin kuulemiselle ja sitä kautta osallisuudelle omissa asioissaan. Lapsen vamma ei poista hänen mielipiteitä omista palveluistaan. Kiire ja suuret asiakasmäärät lisäävät helposti houkutusta asioida vain vanhempien kanssa. Toki vanhempien kuuleminen lapsen asioissa on tärkeää, sillä he osaavat usein tuoda esille asioita, joita lapsi ei yksin osaisi. Lapsen mielipiteen selvittåimisellä palvelutilanteissa lisätään paitsi heidän osallisuuttaan nyt, mutta myös ehkäistään syrjäytymistä aikuisena. Valtakunnallisessa VamO -hankkeessa on lasten osallisuusryhmien ja kyselyjen perusteella todettu, että vammaissosiaalityössä kuullaan ja kysytään huonosti vammaisten lasten mielipiteitä. Hankeen kokemusten perusteella vammaisten lasten mahdollisuus harrastamiseen on rajoittunut. THL katsoo, että vanhemmuuteen ja parisuhteeseen tarvitaan tukea paitsi pikkulapsivaiheessa, myös lapsen ja nuoren kasvaessa ja siirtyessä perusopetuksen yläluokille ja toiselle asteelle. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukemiseksi tarvitaan osaamista, joka vahvistaa toimijoiden yhteistyötä sekä auttaa perheen jäsenten kohtaamisissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsen vanhempien erotilanteisiin sovinnollisen eron toteutumiseksi. THL katsoo, että lasten ja nuorten yhdenvertaisia harrastamismahdollisuuksia tulee tukea sekä kouluissa ja oppifaitoksissa että vapaa-ajalla. Tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä matalan kynnyksen ja matalien kustannusten harrastetoiminnan lisäämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittåä heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, mukaan luettuna vammaiset lapset. Aitiys- ja lastenneuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeitä varhaisen tuen palveluita. Niiden henkilöstömitoitukset ovat kuitenkín puutteelliset erityisesti lääkäriresurssien osalta, lisäksi henkilöstömitoitustilanne vaihtelee suuresti alueittain (Wiss ym. 2017). Sekä perusopetuksen ala- ja yläluokkalaisten että toisen asteen opiskelijoiden osalta kokemukset viimeisimmän terveystarkastuksen laadukkaasta toteutumisesta vaihtelevat alueellisestija koulutusasteittain (KTK 2017). Lastensuojeluilmoitusten nìäärä (139 368) kasvoi vuonna 2017 edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Yhtä lasta kohden tehtiin keskimäärin 1,8 lastensuojeluilmoitusta. Myös kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä oli 15 prosenttia suurempi. Huostassa oli yhteensä 10 526 lasta ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna 17 956 lasta ja nuorta. ïerveyden ja hyvinvoinnin iaitos. lnstitutei för hålsa och vàlfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Fl-00271 Helsinkì, puh/tel +358 29 5246000

TERVEYDËN JA 7(1 0) Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 55 884 lasta ja nuorta, määrå väheni edellisestå vuodesta parilla prosentilla. Tämän pienen ryhmän kokemien vaikeuksien tuottamat kustannukset aiheuttavat pitkåaikaisesti kasautuvia resurssipaineita monille yhteiskunnan eri alueille. Lastensuojelun ympärivuorokautinen palvelutuotanto on edelleen yksítyistynyt ja keskittynyt. THL toteaa, että lasten ja perheiden tueksi on LAPE-kärkihankkeen osana kehitetty äitiys- ja lastenneuvolan palveluita osana perhekeskustoimintamallia sekä kouluterveydenhuoltoa osana opiskeluhuollon palveluja. THL on kehittänyt maksutta ja matalalla kynnyksellä käyttöön otettavan Luo luottamusta suojele lasta verkkokoulutuksen, joka tarjoaa välineen lapsi- ja perheystävällisen toimintakulttuurin kehittämiseen. LAPE-kärkihankkeessa on kehitetty lastensuojelun sisältöjä laajasti: kehittämiskohteena on ollut lastensuojelun sosiaalityö, perhetyö ja perhekuntoutus, perhehoito, laitoshoito ja sijaishuollon ohjaus ja valvonta; lisäksi on kehitetty kasvatus- ja perheneuvonnan palveluita (Bildjuschkin ym. 2018) sekä perheoikeudellisia palvelu ita. THL katsoo, että yhteiskunnan lapsille ja perheille tarjoaman tuen ja suojelun hyvä toteuttaminen edellyttää sekä osaamista että riittäviä voimavaroja niin perus- kuin erityispalveluissakin. Aitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laadukkaasti toteutetut määräaikaiset terveystarkastukset edellyttävät riittävästi aikaa ja osaavaa henkilöstöä, jotta varhainen tuen tarpeen tunnistaminen mahdollistaa oikea-aikaisen avun ja tuen (Poutiainen ym. 2016). Osaamista on vahvistettava vammaisten lasten palveluissa. THL katsoo, että lastensuojelun sosiaalityön ylikuormitus vaatii lakiin perustuvaa mitoitusta. Monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön ja tiimityön vahvistamista tulee jatkaa. Lasten huostaanottopäätösten valmisteluprosessi tulee yhdenmukaistaa ja turvata siinä avoimuus, asianosaisten osallisuus sekä monipuolinen asiantuntemus. Lastensuojelun sekä huostaan otettujen lasten hyvinvoinnin ja hoidon laadun parantamiseen tarvitaan erityistä resurssointia. Toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutosta on tavoiteltava erityisesti mielenterveys- ja päihdetyössä, jotta lasten sijoittamisen tarvetta voidaan vähentää. Elinolojen ja kokemusten erilaisuuden tiedostaminen ja huomioiminen palveluissa ja opetuksessa on tarpeen tuettaessa sijoitettuja lapsia ja nuoria niin, että vältetään lasten leimaaminen. Lastensuojelun palveluntuottajarekisterin tietopohjaa tulee uudistaa, jotta eri lastensuojelun yksiköiden toimintaa on mahdollista seurata, ohjata ja valvoa. Tulee kehittää nuorten itsenäisen elämän ja selviytymisen intensiivisen tuen toimintakokonaisuuksia, joissa kytkeytyvëit elämänhallinnan, päihde- ja mielenterveysongelmien, sosiaalisten suhteiden, opintojen, asumisen, työllistymisen ja toimeentulon asiat nuoria osallistaen. Jälkihuollossa olevilla nuorilla tulee olla mahdollisuus tällaiseen kokonaisvaltaiseen tukeen yksil0llisen tarpeen mukaisesti, aina 25-vuotiaaksi asti. THL katsoo, että lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan tarvitaan yhteistoimintalaki, joka määrittää yhteistyön velvoitteet ja muodot. Olisi tärkeätä taata lapsiystävällinen kuuleminen, tapausten kiireellinen käsittely sekä tarvitseman avun ja tuen varmistaminen ja seuranta Pääjohtaja Juhan Johtaja /'â-1- rtuire Sa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hälsa och välfärd. National lnstiiute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box30, Fl-00271 Hels nki, puh/tel +358 295246000

TERVËYDËN,'A 8(1 0) LIITE: Lähteet Aaltio Elina ym. (2018) Sosiaalityöntekijöiden kuormitus ei kevene ilman lisäresurssia. THL blogi. https://blogi.thl.fillastensuojelu n-sosiaa litvontekiioiden-ku ormitus-ei-kevene-ilman-lisaresu rssia/ Ahola, S; Pollari, K (2018) Lapsella on oikeus osallisuuteen - vammaisuudesta riippumatta http://u rn.filu RN : ISBN :978-952-302-999-6 Ahonen, Karoliina et. al (2018) Kuuluva lapsi- kohti vammaisen lapsen osallisuutta palveluissa http: / / www.iulkari.fi / handle / t0o24 / L36423 Bildjuschkin, K ym (20L8): Kasvatus- ja perheneuvonta - työnsisältöjen, työtehtävien, tavoitteiden ja työmenetelmien määrittely. Työpaperi 20 / 20L8, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/136496/urn ISBN 978-952-343-126- 3. pdf?sequence=1&isallowed=y Côté, S. M., Orri, M., Marttila, M., & Ristikari, T. (2018). Out-of-home placement in early childhood and psychiatric diagnoses and criminal convictions in young adulthood: a population-based propensity score-matched study. The Lancet Child & Adolescent Health.Jul 27. https://www.sciencedirect.com/science/a rticle/piils23524642 18302074 Forsell, Martta ym. (2018) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusten kestot 2016. THL: Tilastoraportti 9. http : / /www.iulkari.fi / handle / 10024 / 80432 Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Vaara S, Merikukka M, Pelkonen M (2013): Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen seuranta 20L6-20L7, THL Raportti, käsikirjoitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Vaara S, Merikukka M ja Pelkonen M (2017): Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että neuvolahenkilöstö - ammattilaisten kokemuksia. Tutkimuksesta ti viisti 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/135533/urn ISBN 978-952- 302-95 1-4.pdf?seq uence=1&isallowed=v Halme N, Kuusio H, Kanste O, Rajala R, Klemetti R, Seppänen J (20L7): Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 26/20f7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/135234/urn ISBN 978-952-302-910- 1. pdf?sequence=1&isallowed=v Halme N, Hedman Ç lkonen R ja Rajala R (20L8): Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia Työpaperi L5/20L8, käsikirjoitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. Hedman L, Halme N:Adoptoitujen nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä 2017. Tutkimuksesta tiiviisti L8/20L8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/l36453/urn ISBN 978-952- 343-132-4.pdf?sequence=1&isAl lowed=v Terveyden ja hyvìnvoinnin laitos. lnstituiet för hälsa och välfàrd. National lnst tute for Health and Welfare Mannerheiminiie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, Ft-00271 Helsinkì, puh/tel +358 29 524 6000

TERVEYDEN JA TH L/1 163 t 4.00.00t2018 e(10) Heino, T, Pursi K: Miten maakunta voi vähentää tarvetta lasten huostaanottoon? Tutkimuksesta tiiviisti 5/20L8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,2018. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/136072/urn ISBN 978-9SZ- 343-079-2.pdf?sequence=1- Hietanen-Peltola M, Hakulinen T, Vaara S, Merikukka M ja Pelkonen M: Laajoista terveystarkastuksista hyötyvät sekä perheet että kouluterveydenhuollon henkilöstö - ammattilaisten kokemuksia. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. http:llwww.iulkari.filbitstream/handle/lo0241135235/tuti%2022 20L7%20Laaioista%20tervevstarkastuksista%Z}h v%c3%b6tvv%c3%a4t. pdf?seq uence=2&isal lowed=v lkonen R, Halme N: Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2OL8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/136131/urn ISBN 978-952-343-091- 4.pdf?sequence=1&isAllowed=v lkonen R, Hietamäki J, Laakso R, Heino T, Seppänen, Halme N: Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviist 2U20L7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. http://www.iu lkari.filbitstrea m/handle/10024/13613 UU RN ISBN 978-952-343-09 1-4.pdf?sequence=1&isAllowed=v Kanste O, Sainio P, Halme N, Nurmi-Koikkalainen P: Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen - Ioteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 24/20L7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 20]-7. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/l3523l/urn ISBN 978-952-302-8gA- 8.pdf?sequence=1&isAllowed=v Luopa P, Kanste O, Klemetti R: Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 25/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/135233/urn ISBN 978-952-302-909- 5.pdf?sequence=1&isAllowed=v 2017 20L7 Sinkkonen, M, Mäkelä, J: LASTA-hanke : Kokemuksia viranomaisten yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista lapseen kohdistuneissa pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen epäilytilanteissa. https: / / www.iulkari.fi / handle /!O024 / t3 4582 Sinkkonen, M: Kohti lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä- yhdessä. https://bloei.thl.filkohti-lapsivstavallistaoi keuden kayttoa-vhdessa/ Poutiainen H, Hakulinen T, Mäk P ja Laatikainen T. Family characteristics and parents'and children's health behaviour as reasons of public health nurses' concerns at children's health examinations. lnternational Journal of N u rsing Practice 2016, 22, 584-595. Ristikari, T., Merikukka, M., & Hakovirta, M. K. (2018). Timing and duration of social assistance receipt during childhood on early adult outcomes. Longitudinaland Life Course Studies, 9(3),312-326. http ://www. llcsiou rnal.orelindex.php/l lcs/article/view/471 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hálsa och välfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PLIPB/P.O. Box30, Fl-00271Helsinki, puh/tel +358 295246000

ÏERVEYDEN JA 1 0(1 0) Wiss K, Hakamäki P, Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Saaristo V, Ståhl f. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärivoimavarat maakunnissa vuonna 2015. Tutkimuksesta tiiviisti L4/20L7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017. http://www.iulkari.filbitstream/handle/l0024/134672lurn ISBN 978-952-302-886- 9.pdf?sequence=L&isAllowed=v Wiss K, Halme N, Hietanen-Peltola M & Ståhl T. Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 20L7 - Yhdenvertaisuus haasteena yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä työssä. Tutkimuksesta tiiv isti 23/20!7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://www.iulkari.filbitstream/handle/10024/135219/tuti &isallowed=v Opiskeluhuollon%20tilannekuva final.pdf?sequence=1 Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut {LTH) -tutkimus, 4-vuotiaiden lasten ja perheiden tiedonkeruun vä liaikatu loksia ajalta t.2-2l.5.20l8, https://thl.fildocuments/10531/3498578/190618 v%c3%a4lia katulokset raportt final.pdf/7odofff7-75a6-4ba4- a73c-57820335a2f2 Kouluterveyskyselyn tuloksia https://thl.filf lweb/lapset-nuoret-ia-perheet/tutkimustuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. lnstitutet för hälsa och vàlfärd. National lnstitute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PBIP.O. Box30, Fl-00271 Helsinki, puh/tel +358 295246000