Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi

Transkriptio

1 Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Riikka Ikonen, erikoistutkija, THL Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL Johanna Seppänen, erikoistutkija, THL Nina Halme, erikoistutkija, THL Esitys pohjautuu julkaisuun: Ikonen R, Hietamäki J, Laakso R, Heino T, Seppänen J & Halme N Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta Tiiviisti 21/2017, THL.

2 Taustaa Suomessa ei ole aikaisempaa kansallisesti kattavaa koottua tietoa sijoitettujen lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista Aikaisempien tutkimusten mukaan Sijoitetut nuoret voivat huonommin kuin sijoitetut lapset (Ottosen & Jørgensen 2015) Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla on vanhempansa kanssa asuvia enemmän koulunkäyntiä vaikeuttavia ongelmia (Tideman ym. 2011) Sijoitetut lapset ja nuoret kokevat vähemmän väkivaltaa heistä huolehtivan aikuisen taholta kuin syntymävanhempansa kanssa asuvat ikätoverit (Ellonen & Pösö 2010) 2

3 Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely on koko maan kattava väestötutkimus Kokonaisotanta perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista ja heidän huoltajistaan, 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Aineisto on kerätty keväällä 2017 Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista vastasi 80 % ( N = ) ja 8. ja 9. luokan oppilaista 63 % (N = ) 3

4 SIJOITETUT LAPSET JA NUORET KOULUTERVEYSKYSELYSSÄ Sijoitetut lapset ja nuoret identifioitiin aineistosta asumista koskevan kysymyksen avulla Sijoitetuksi määriteltiin lapsi tai nuori, joka oli vastannut asuvansa sijaisperheessä, perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa Sukulaisten luona asuvat eivät ole mukana, koska aineistosta ei ole mahdollista erotella lastensuojelusyistä ja muista syistä sukulaistensa luona asuvia Sijoitettuna asui lapsista 0,4 % (n = 351) ja nuorista 1,0 % (n = 705) Verrattuna huhtikuun viimeisenä päivänä 2017 sijoitettuna olleiden lasten ja nuorten lukumäärään (THL:n TIETOosaston tuottama tieto), kysely kattaa noin 30 % kokonaisjoukosta 4

5 TARKOITUS Kuvata sijoitettuna asuvien perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvien lasten ja 8. ja 9. luokkaa käyvien nuorten hyvinvointia ja verrataan sitä toisen tai molempien vanhempiensa kanssa asuvien ikätovereiden hyvinvointiin. Lisäksi kuvataan muutamien keskeisten hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ja väkivaltakokemusten kasautumista sijoitettuna asuvilla ja vanhempansa kanssa asuvilla nuorilla. 5

6 TAUSTATIEDOT Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot Sijoitettuna asuvat 4-5. luokka 8-9. luokka Vanhempansa kanssa asuvat Sijoitettuna Vanhempansa asuvat kanssa asuvat Osallistujien lukumäärä Äidin koulutus, korkea aste Ei saatavilla Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai huonompi Ei saatavilla Vanhempi työttömänä viimeisen vuoden aikana Ei saatavilla Sukupuoli, tyttö Suomalainen syntyperä Fyysinen toimintarajoite Ei saatavilla 14 5 Kognitiivinen toimintarajoite Ei saatavilla Pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma Ei saatavilla Merkittävät elämäntapahtumat lukuvuoden aikana Koulun vaihto Vanhempien ero Uusperheen muodostuminen Sisaruksen syntymä Oma vakava sairaus, vammautuminen tai muu vastaava Perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakava sairaus tai kuolema Sijoitetut lapset ja nuoret eroavat monin tavoin vanhempansa kanssa asuvista taustatietojen osalta Vanhemmilla enemmän työttömyyttä ja koettuja taloudellisia ongelmia Enemmän toimintarajoitteita Huomattavasti enemmän merkittäviä elämäntapahtumia 6

7 KOETTU HYVINVOINTI 4-5. luokka Tyytyväinen elämäänsä Tuntee itsensä yksinäiseksi luokka Tyytyväinen elämäänsä Tuntee itsensä usein yksinäiseksi Sijoitettuna asuvat, % Vanhemman kanssa asuvat, % THL: Kouluterveyskysely

8 KOETTU TERVEYS 4-5. luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 7 10 Mielialaan liittyviä ongelmia luokka Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuusoireilu Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

9 KOULUNKÄYNTI 4-5. luokka Kouluinnostus Pitää koulunkäynnistä Koulustressi Paljon vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa 3 9 Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä 8-9. luokka Kouluinto Pitää koulunkäynnistä Koulu-uupumus Vaikeuksia oppimistaidoissa Kokee olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä THL: Kouluterveyskysely 2017 Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % 9

10 KASVUYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS 4-5. luokka Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana 8-9. luokka 2 8 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla lukukauden aikana Osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Kokenut seksuaalista väkivaltaa vuoden aikana Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % THL: Kouluterveyskysely

11 PALVELUT JA AVUNSAANTI 4-5. luokka Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista luokka Mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koululääkäriltä lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulupsykologilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin koulukuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut Ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin opettajalta lukuvuoden aikana, vaikka olisi tarvinnut THL: Kouluterveyskysely 2017 Sijoitettuna asuvat % Vanhemman kanssa asuvat % 11

12 HYVINVOINTIA UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN Kasautumista tarkasteltiin 8. ja 9. luokkaa käyvien nuorien osalta Hyvinvointia uhkaavien tekijöiden kasautumista laskettaessa otettiin huomioon seuraavat indikaattorit: Ei ole tyytyväinen elämäänsä Tuntee itsensä yksinäiseksi Terveydentila keskinkertainen tai huono Ahdistuneisuusoireilua Koulu-uupumusta 12

13 HYVINVOINTIA UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN KASAUTUMINEN 1-2 riskitekijää: sijoitetuista nuoresta neljällä kymmenestä (41 %), vanhempansa kanssa asuvista joka kolmannella (31 %) 4-5 riskitekijää: sijoitetuista nuorilla joka kuudennella (17 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 13

14 VÄKIVALTAKOKEMUSTEN KASAUTUMINEN Väkivaltakokemusten kasautumisen osalta tarkasteltiin seuraavia väkivallan muotoja: Viikoittaisen koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen Joutunut fyysisen väkivallan tai sen uhkaamisen kohteeksi: varastettu tai yritetty varastaa jotakin väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla, uhattu fyysisesti vahingoittaa tai käyty fyysisesti kimppuun Joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi: kehon intiimien alueiden koskettelu vastoin tahtoa, seksiin painostaminen tai pakottaminen tai rahan, tavaran tai päihteiden tarjoaminen vastineeksi seksistä 14

15 VÄKIVALTAKOKEMUSTEN KASAUTUMINEN 2-3 väkivaltakokemusta: sijoitetuista nuorista joka viidennellä (22 %), vanhempansa kanssa asuvista vain harvalla (5 %) 15

16 POHDINTAA Sijoitettujen lasten ja nuorten elämässä on usein tapahtunut suuria muutoksia kuluvan lukuvuoden aikana Erityisesti sijoitetuilla nuorilla on merkittävä ero elämään tyytyväisyydessä ja yksinäisyyden kokemuksissa verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin Suuri osa sijoitetuista lapsista ja nuorista oli kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat ja koulunkäynnin ongelmat (ml. osallisuus kouluyhteisössä) ovat huomattavan yleisiä Käytännön haasteena tukea nuorta tehokkaasti Tutkimuksellisena haasteena selvittää kuormittavien elämäntapahtumien ja väkivaltakokemuksien yhteyttä ongelmiin Hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttäisivät kasautuvan noin joka kuudennekselle sijoitetuista nuorista Näiden nuorten tunnistaminen ja tehokas tukeminen 16

17 POHDINTAA Aineistosta ei käy ilmi, onko väkivallan kokemukset tapahtuneet sijoituksen aikana tai sijoituspaikassa Aikaisempi tutkimus (Ellonen & Pösö 2010) antaa viitteitä siitä, että väkivaltaa koetaan mahdollisesti muissa kuin nuorten ja heistä huolehtivien aikuisten suhteissa Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla huomattavan paljon kiusaamisen ja väkivallan kokemuksia Väkivallan yleisyyden vuoksi on perusteltua kysyä jokaiselta sijoitetulta lapselta ja nuorelta väkivallan kokemuksista ja tarvittaessa ohjata heidän avun piiriin Erityistä huomiota ja tehokasta apua tarvitsee se viidennes nuorista, jolle on kasautunut useita väkivallan kokemuksia 17

18 LÄHTEET Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010) Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä. Yhteiskuntapolitiikka 75 (1), Ottosen, Mai Heide & Jørgensen, Trinen (2015) Anbragte børn og unges trivsel SFI rapport 15:01. Det Nationale Forskningscenter for Velfærd. Tideman, Eva, Bo Vinnerljung, Kristin Hintze, & Anna Isaksson Aldenius (2011) Improving Foster Children's School Achievements: Promising Results from a Swedish Intensive Study. Adoption & Fostering, 35,

19 Lisätietoja: Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 21/2017. Saatavilla verkosta vapaasti. 19