Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018
|
|
- Jarmo Koskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018 Outi Kanste, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
2 Uudistunut Kouluterveyskysely tietoa perusopetuksen ja 2. asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista sisältöjä ja tiedonkeruun tapoja uudistettu 2017 tietoa myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan kielivalikoimaa lisätty, myös selkokieli tuen ja avun saamisen sisältöjä lisätty taustatiedot mahdollistavat yhdenvertaisuuden seurannan lisätty toimintarajoitteisuutta arvioiva kysymys esteettömyys huomioitu tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja tarpeisiin vastaamisesta 2
3 Osallistuminen Kouluterveyskyselyyn ja 5. lk. oppilaat 80 % (n = ) 8. ja 9. lk. oppilaat 63 % (n = ) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (n = ) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 % (n = ) 4. ja 5. lk. oppilaiden huoltajat 30 % (n = ) kyselyyn vastataan nimettömänä luokkatilanteessa tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja kokonaistutkimus, toteutetaan 2. toinen vuosi >
4 Miksi tarvitaan seurantatietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista ja palveluista? Kansainväliset lapsen oikeuksia (CRC) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia (CRPD) koskevat sopimukset velvoittavat Yhdenvertaisuuden toteutumisen seuranta Palvelujen ja toiminnan seuranta paikallisella, maakunnallisella ja kansallisella tasolla Alueelliset ja paikalliset hyvinvointikertomukset Koulujen ja oppilaitosten toiminnan kehittäminen Palvelujen kehittäminen ja tutkimus 4
5 Toimintarajoitteiden mittaamisesta
6 Toimintarajoitteiden mittaaminen Kouluterveyskyselyssä Toimintarajoitteiden mittaaminen pohjautuu Washington Groupin suositukseen toimintakyvyn ulottuvuuksista Näkeminen, kuuleminen, liikkuminen Kognitiiviset tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot: muistaminen, oppiminen ja keskittyminen Neliportainen asteikko: ei vaikeuksia, vähän vaikeuksia, paljon vaikeuksia, en pysty lainkaan Toimintarajoitteinen nuori: oman kokemuksen mukaan ainakin yhdellä toimintakyvyn ulottuvuudella vakavia vaikeuksia (paljon vaikeuksia tai ei pysty lainkaan) Kysytty: 8. ja 9. lk., lukioiden ja ammatillisten opp. opiskelijat (4. ja 5. luokkalaisten osalta huoltajilta) 6
7 Toimintarajoitteiden yleisyys nuorilla (%, n = ) Tytöt Pojat Yht. Jokin toimintarajoite 17,4 10,9 14,2 Vaikeuksia nähdä 3,8 2,6 3,2 Vaikeuksia kuulla 1,3 1,3 1,3 Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 0,7 1,0 0,8 Vaikeuksia muistaa asioita 9,2 5,4 7,4 Vaikeuksia oppia uusi asioita 6,5 3,4 5,0 Vaikeuksia keskittyä 3,1 1,7 2,4 Yleisimpiä muistamisen ja oppimisen ongelmat kaikilla kouluasteilla tilanne sama sekä pojilla että tytöillä Tytöillä useammin toimintarajoitteita kognitiivisissa toiminnoissa kuin pojilla, kuulemisessa ja liikkumiskyvyssä ei juuri eroja 7
8 Toimintarajoitteiset nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä tulevat erilaisista perhetaustoista Toimintarajoitteiset nuoret ovat muita nuoria useammin ulkomaalaistaustaisia tai toinen heidän vanhemmistaan on ulkomaalaistaustainen Asuvat useammin vain yhden vanhemman kanssa tai eivät asu vanhempiensa kanssa Äidin koulutustaso keskimäärin alhaisempi Vanhempien työttömyys yleisempää ja perheen taloudellinen tilanne heikompi Perhetaustan mukaiset erot toimintarajoitteisten nuorten ja muiden nuorten välillä samansuuntaisia eri kouluasteilla sekä tytöillä että pojilla 8
9 Elämään tyytyväisyys ja osallisuus
10 Suurin osa nuorista elämäänsä tyytyväisiä Pojat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt Elämään tyytyväisyys yhteydessä vahvaan elämänhallintaan ja luokkayhteisöön kiinnittymiseen kaikilla kouluasteilla 10
11 Toimintarajoitteisista nuorista pienempi osa elämäänsä tyytyväisiä kuin muista nuorista Tyytyväinen elämäänsä Toimintarajoitteisista nuorista 50 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 80 % Vaikeuksia nähdä 62 % Vaikeuksia kuulla 54 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 51 % Vaikeuksia muistaa asioita 46 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 41 % Vaikeuksia keskittyä 32 % 11
12 Kenenkään ei tulisi olla yksin yksinäisyys koskettaa liian montaa toimintarajoitteista nuorta Neljännes toimintarajoitteisista nuorista tuntee itsensä yksinäiseksi Tytöt tuntevat yksinäisyyttä poikia useammin, tyttöjen yksinäisyys lisääntyy erityisesti yläluokille siirryttäessä Yksinäisyys yhteydessä ahdistuneisuuteen ja masennusoireisiin 12
13 Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa tuntee itsensä yksinäiseksi kuin muista nuorista Tuntee itsensä yksinäiseksi Toimintarajoitteisista nuorista 23 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 19 % Vaikeuksia kuulla 24 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 30 % Vaikeuksia muistaa asioita 25 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 27 % Vaikeuksia keskittyä 36 % 13
14 Toimintarajoitteiset nuoret kokevat paljon irrallisuutta kouluyhteisössä Pojat kiinnittyvät koulu- ja luokkayhteisöön tyttöjä enemmän, ammatillisissa oppilaitoksissa enemmän kuin lukioissa 14
15 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla kiinnittymättömyyttä luokka- ja kouluyhteisöön Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä Toimintarajoitteisista nuorista 27 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 12 % Vaikeuksia nähdä 23 % Vaikeuksia kuulla 27 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 33 % Vaikeuksia muistaa asioita 29 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 32 % Vaikeuksia keskittyä 40 % 15
16 Terveelliset elintavat oppimiskyvyn perusta
17 Entistä useampi nuori on raitis toimintarajoitteiset nuoret käyttävät muita nuoria useammin alkoholia Lukioissa raittiita nuoria enemmän kuin ammatillisissa oppilaitoksissa Tyttöjen ja poikien välillä ei suuria eroja 17
18 Toimintarajoitteisissa nuorissa vähemmän raittiita kuin muissa nuorissa Raittiit nuoret Toimintarajoitteisista nuorista 38 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 49 % Vaikeuksia nähdä 41 % Vaikeuksia kuulla 38 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 35 % Vaikeuksia muistaa asioita 36 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 36 % Vaikeuksia keskittyä 34 % 18
19 Vähän liikkuvien toimintarajoitteisten nuorten määrä on sangen suuri Suuret erot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä Tyttöjen ja poikien välillä ei suuria eroja Toimintarajoiteryhmittäin: vähän liikkuvia erityisesti ne, joilla vaikeuksia kävellä ja kognitiivisia toimintarajoitteita 19
20 Toimintarajoitteisilla nuorilla ylipainoa hieman yleisemmin kuin muilla nuorilla Suuret erot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä, pojat tyttöjä useammin ylipainoisia, ylipainoa erityisesti niillä, joilla vaikeuksia kävellä Toimintarajoitteiset kokevat terveydentilansa muita huonommaksi: toimintarajoitteiset tytöt huonommaksi kuin pojat 20
21 Mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen tarvitaan tukea
22 Koulu-uupumuksesta kärsivät erityisesti tytöt Toimintarajoitteisilla nuorilla lähes kuusinkertainen todennäköisyys kokea koulu-uupumusta: koulutyöhön liittyvä väsymys, välinpitämätön suhtautuminen ja riittämättömyyden tunne, jatkuvan stressin seuraus > riski koulutuksen keskeyttämiseen 22
23 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla koulu-uupumusta kuin muista nuorista Koulu-uupumus Toimintarajoitteisista nuorista 33 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 23 % Vaikeuksia kuulla 30 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 36 % Vaikeuksia muistaa asioita 37 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 47 % Vaikeuksia keskittyä 49 % 23
24 Kolmannes toimintarajoitteisista nuorista kärsii ahdistuneisuudesta: tytöt useammin kuin pojat Toimintarajoitteisilla nuorilla kuusinkertainen todennäköisyys kokea ahdistuneisuutta 24
25 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Toimintarajoitteisista nuorista 34 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 26 % Vaikeuksia kuulla 35 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 39 % Vaikeuksia muistaa asioita 39 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 43 % Vaikeuksia keskittyä 57 % 25
26 Jokaiselle nuorelle taattava turvallinen kasvuympäristö
27 Kaikkeen kiusaamiseen tulisi asettaa nollatoleranssi Syrjivä kiusaaminen: kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi Tytöt kokeneet poikia useammin, toimintarajoitteisilla nuorilla lähes kolminkertainen todennäköisyys kohdata syrjivää kiusaamista 27
28 Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa kokenut syrjivää kiusaamista Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla Toimintarajoitteisista nuorista 35 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 17 % Vaikeuksia nähdä 33 % Vaikeuksia kuulla 43 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 53 % Vaikeuksia muistaa asioita 36 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 42 % Vaikeuksia keskittyä 43 % Seuraukset voivat olla vakavia, koska uhrien on mahdotonta muuttaa asioita, joista heitä kiusataan, kuten vammaisuutta 28
29 Pojat kohtaavat tyttöjä useammin fyysistä uhkaa Toimintarajoitteisilla nuorilla yli kaksinkertainen todennäköisyys kokea fyysistä uhkaa: varastettu käyttämällä väkivaltaa, uhattu vahingoittaa netissä, puhelimitse tai kasvotusten tai käyty kimppuun fyysisesti 29
30 Toimintarajoitteiset nuoret kohtaavat muita useammin fyysistä uhkaa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toimintarajoitteisista nuorista 23 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 11 % Vaikeuksia nähdä 21 % Vaikeuksia kuulla 29 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 37 % Vaikeuksia muistaa asioita 24 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 26 % Vaikeuksia keskittyä 28 % Kokenut seksuaalista väkivaltaa (toimintarajoitteiset 14 %, muut nuoret 5 %, 3-kertainen todennäköisyys), tytöt useammin kuin pojat, erityisesti ne joilla vaikeuksia kävellä 30
31 Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Toimintarajoitteisista nuorista 17 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 6 % Vaikeuksia nähdä 13 % Vaikeuksia kuulla 18 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 19 % Vaikeuksia muistaa asioita 18 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 21 % Vaikeuksia keskittyä 26 % Tytöillä hieman useammin kuin pojilla 31
32 Avun ja tuen saaminen turvattava
33 Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua terveydenhoitajalta vaikka olisi tarvinnut Toimintarajoitteisista nuorista 19 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 9 % Vaikeuksia nähdä 17 % Vaikeuksia kuulla 21 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 23 % Vaikeuksia muistaa asioita 20 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 22 % Vaikeuksia keskittyä 27 % Tulokset samansuuntaisia kaikilla kouluasteilla, myös avun saaminen koululääkäriltä, kuraattorilta ja psykologilta Tyydyttämätöntä tuen tarvetta erityisesti tytöillä 33
34 Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista Tytöillä paremmin mahdollisuuksia kuin pojilla keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 34
35 Toimintarajoitteisilla nuorilla harvemmin mahdollisuus keskustella jonkun kanssa Mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista Toimintarajoitteisista nuorista 81 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 88 % Vaikeuksia nähdä 82 % Vaikeuksia kuulla 76 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 66 % Vaikeuksia muistaa asioita 81 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 79 % Vaikeuksia keskittyä 74 % 35
36 Tulosten tulkinnassa huomioitava Toimintarajoitteiset nuoret eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä Erilaiset elämäntilanteet ja taustatekijät saattavat vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin toimintarajoite Toimintarajoiteryhmittäin eroja hyvinvoinnissa ja avun saamisessa: yhdenvertaisuus ei kaikilta osin toteudu Tarvitaan syvempää tarkastelua toimintarajoiteryhmien sisällä ja välillä Osalle toimintarajoitteisista nuorista näyttäisi kasautuvan useita hyvinvointia vaarantavia tekijöitä > kasautumisen taustalla olevien prosessien tarkempi selvittäminen 36
37 Eriarvoisuus hyvinvoinnissa ja avun saamisessa huomattavaa ja siihen tulee puuttua Asioita voidaan parantaa kouluissa ja palveluissa mm. lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä puuttumalla kiusaamiseen ja syrjintään heti kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin huolehtimalla palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta kohtaamalla nuori yksilönä, tavallisena nuorena, vahvistamalla nuoren voimavaroja opiskeluhuollolla tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa 37
38 Lisätietoa kouluterveyskyselystä Kouluterveyskyselyn sähköinen tulospalvelu (perustulokset maksuttomasti saatavilla) 38
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotToimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 24 ELOKUU 2017 Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia JOHDANTO Päälöydökset ovat hyvin moninainen joukko nuoria. ovat muita nuoria harvemmin tyytyväisiä elämäänsä
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä
Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä Th, tutkija Hanne Kivimäki Terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Finlandia-talo 16.2.2018 Terveydenhoitajapaivat 2018/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä tiedonkeruusta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Kainuussa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta
LisätiedotSijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Riikka Ikonen, erikoistutkija, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Suomessa ei ole aikaisempaa kansallisesti kattavaa
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Lapissa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Pohjois- Pohjanmaalla? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI - MUUTAMIA NOSTOJA,,, 23.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotKouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi
Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi Th, tutkija Hanne Kivimäki Opiskeluhuollon verkostopäivä 8.3.2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 8.3.2018 Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille Keski-Suomessa? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI,,, 1.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus Maakunnittaiset
LisätiedotUlkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 26 SYYSKUU 17 Kouluterveyskyselyssä vuonna 17 Päälöydökset Ulkomaista syntyperää olevat nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ryhmän sisältä löytyy merkittäviä hyvinvointieroja mm.
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, ja Varsinais-Suomi 17.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI Keski-,, Pohjois- ja ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, Etelä-Pohjanmaa ja ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu tamperelaisille lapsille ja nuorille? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotUlkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:
Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku: Työryhmässä mukana: Nupoli, Tyttöjen Talo, Ohjaamo, Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, Vamos, Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut,
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI,,, 13.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus Maakunnittaiset
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, ja Varsinais-Suomi 8.5.2019 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotSijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi Riikka Ikonen, erikoistutkija, THL Johanna Hietamäki, erikoistutkija, THL Johanna Seppänen, erikoistutkija, THL Nina Halme, erikoistutkija, THL Esitys pohjautuu
LisätiedotMitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?
LAPE akatemia 15.5.2019, Pohjois-Savo Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? Tulokset koottu THL:n laatimasta tulospaketista 5/2019 https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI. Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI, ja Varsinais-Suomi 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvat väestötutkimukset Kouluterveyskysely LTH-tutkimus Tulosten saatavuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI,,, 4..2019 1 KOKEMUSTIETOA SAADAAN THL:N LAPSIIN, NUORIIN JA LAPSIPERHEISIIN KOHDENTUVISTA VÄESTÖTUTKIMUKSISTA Kouluterveyskysely 201 Lasten terveys, hyvinvointi
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotKouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset
Kouluterveyskysely 2017, Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisten vastaukset Myönteiset asiat ja huolenaiheet sekä perusindikaattorikoonti teemoittain. Vertailuna Helsinki - koko maa sekä Helsinki; tytöt-pojat.
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi 2017
Nina Halme Lilli Hedman Riikka Ikonen Rika Rajala Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017 TYÖPAPERI Kouluterveyskyselyn tuloksia 15 2018 TYÖPAPERI 15/2018 Halme Nina, Hedman Lilli, Ikonen Riikka ja Rajala Rika
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla?
Kouluterveyskysely 2017 Mitä kuuluu lapsille ja nuorille pääkaupunkiseudulla? UUDISTUNUT KOULUTERVEYSKYSELY Tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta,
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotTIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA
TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA Päivi Nurmi-Koikkalainen Johtava asiantuntija paivi.nurmi-koikkalainen@thl.fi @paivink VAMMAINEN VAI EI? 21.8.2018 Päivi Nurmi-Koikkalainen 2 TIETOA JA TIETOTARPEITA
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 4-5. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast Lapset ja perheet muutosohjelma (LAPE) Kansallinen hallituksen kärkihanke 2017-2018 Kaikki maakunnat mukana, lla kaikki 30 kuntaa
LisätiedotAdoptoitujen nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä 2017
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 18 KESÄKUU 2018 Adoptoitujen nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä 2017 Päälöydökset Adoptoidut nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Suomessa ja alla syntyneiden adoptoitujen
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotTHL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi
THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa
TIIVISTELMÄ SUUNNITELMAN TAVOITE Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa SUUNNITELMAN TAUSTA Lasten ja
LisätiedotLukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys
Lukion opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys Johanna Käsnänen, Turun kaupungin vastaava koulupsykologi Lisa Salonen, Turun hyvinvointitoimiala, terveyden edistämisen koordinaattori, 19.4.2018 THL:n
LisätiedotMaahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotKouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotHyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?
1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn
LisätiedotMiten lapset ja nuoret Suomessa voivat mitä uutta tiedämme LAPE työn tuloksena?
Miten lapset ja nuoret Suomessa voivat mitä uutta tiedämme LAPE työn tuloksena? Miten tietopohjaa on LAPE:ssa vahvistettu? 1. Pienten lasten tietopohjan vahvistaminen käynnistämällä LTHtutkimus, joka tuottaa
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta
Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotKouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotAmmattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan
Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
2017:13 Kouluterveyskysely 2017 katsaus Helsingin tuloksiin Suurin osa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Noin seitsemän kymmenestä tuntee itsensä arvokkaaksi, elämänhallinta on
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotViidesluokkalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä tuen tarpeista sekä avunsaannista ja palveluista
Viidesluokkalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä tuen tarpeista sekä avunsaannista ja palveluista Outi Kanste, Nina Halme, Marja-Leena Perälä & työryhmä 1 Työryhmä Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori,
Lisätiedot