II (TAMMERKOSKI), PUUTARHAKATU 11 JA 13, KAUPPAKATU 2, 4 JA 6. Asemakaava nro 8557 Diaarinumero: TRE:665/10.02.01/2014 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 9.1.2017
II (TAMMERKOSKI), PUUTARHAKATU 11 JA 13, KAUPPAKATU 2, 4 JA 6 ASEMAKAAVA NRO 8557 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 9.1.2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8557. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 2 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee II kaupunginosassa (Tammerkoski) Tampereen ydinkeskustassa Keskustorin laidalla. Korttelin nro 10 tontit nro 3, 4, 11, 12 ja 13 käsittävä kaavamuutosalue rajautuu Kauppakatuun, Kuninkaankatuun, Puutarhakatuun ja Aleksis Kiven katuun. Keskustori ympäristöineen on Tampereen hallinnollinen, kaupunkikuvallinen, toiminnallinen ja historiallinen ydin, jossa sijaitsevat kaupungin merkittävimmät julkiset rakennukset. Korttelin eteläpuolinen Kauppakatu on kaupungin alkuperäinen pääkatu ja länsipuolella korttelia rajaa Kuninkaankadun kävelykatuosuus. Pääosin liike- ja toimistokäytössä oleva kortteli 10 on kaupungin vanhimpia kortteleita. Suunnittelualueella sijaitsevat Hämeenpohjan talo (1961), Pantin talo (1908), Sandbergin eli Kekäleen talo (1880 1896), Osuuspankin talo (1905, 1954) sekä Tirkkosen talo (1899 1905, laajennus 1985). Asunto Oy Hämeenpohjan (tontti nro 3) tavoitteena on korttelin kehittäminen ja keskusta-alueen täydennysrakentaminen. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n (tontti nro 4) ja Peab Invest Oy:n (tontti nro 12) tavoitteena on kehittää korttelin elinvoimaisuutta, lisätä asumista ja katutason kaupallista houkuttelevuutta, monipuolistaa tonttien käyttötarkoitusta sekä selvittää mahdollisuudet maankäytön tehostamiseen. Kekäle Oy:n tavoitteena on tontin asemakaavan päivittäminen sekä täydennysrakentaminen osana korttelin kehittämistä. Kiinteistö Oy Tirkkosentalon (tontti nro 13) tavoitteena on tontin käyttötarkoituksen muutos sekä ullakon osittainen muutos asuinkäyttöön. Kaupungin tavoitteena on korttelin kehittäminen korttelisuunnitelman periaatteiden mukaisesti alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Suunnittelutyön yhteydessä selvitetään hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Viranomaisyhteistyö Asemakaava Asemakaava laaditaan tonttien omistajien aloitteesta. Kaavahanke tuli vireille 26.6.2014, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 26.6. 21.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin nähtävilläolon jälkeen Tampereen Veden kommentti eikä yhtään mielipidettä. Asemakaavaluonnos liiteaineistoineen kuulutetaan nähtäville 12.1. 2.2.2017 ja suunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.2017. Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty seuraavia erillisneuvotteluja eri viranomaisten kanssa: - Tirkkosen talon suojelukysymyksiä käsiteltiin työpalavereissa Museoviraston kanssa 23.11.2015 sekä Museoviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa 22.6.2016 ja 11.11.2016. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan korttelin täydennysrakentaminen ja päivitetään korttelin arvorakennusten suojelumääräykset. Korttelin käyttötarkoitus muuttuu monipuolisemmaksi merkinnällä C-8: Keskustatoimintojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, toimisto-, palvelu- ja asuintilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Uudisrakentaminen sijoittuu korttelin sisäosiin ja pysäköinti maan alle. Rakennusten 1. 2.kerroksiin sijoittuu pääsääntöisesti liike- ja palvelutiloja. Kortteliin mahdollistetaan uusien jalankulkuyhteyksien avaaminen ja tonttien yhteisiä huolto- ja pysäköintijärjestelyjä. Tontilla nro 3 (Puutarhakatu 13) korotetaan vanhaa rakennusta ja rakennetaan sisäpihalle 4-kerroksinen uudisrakennus. Tontilla nro 4 (Puutarhakatu 11) muutetaan nykyisiä liike- ja toimistotiloja asunnoiksi ja korvataan vanha pihasiipi 3 8-kerroksisella uudisrakennuksella. Tontilla nro 11 (Kauppakatu 2) korvataan matala piharakennus 5 7-kerroksisella uudisrakennuksella. Tontilla nro 12 (Kauppakatu 4) puretaan toinen pihasiipi ja rakennetaan tilalle 7 9-kerroksinen uudisrakennus. Tontilla nro 13 (Kauppakatu 6) muutetaan nykyisiä liike- ja toimistotiloja takaisin asunnoiksi sekä otetaan ullakkokerros asuinkäyttöön. Rakennusoikeuden muutos Suunnittelualueen kokonaiskerrosala on 35 950 k-m² ja tehokkuus e=3,08. Rakennusoikeus kasvaa voimassa oleviin asemakaavoihin verrattuna n. 7290 k-m² ja toteutuneeseen tilanteeseen verrattuna n. 8200 k-m². 3
Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Pysäköinnin ja huollon yhteisjärjestelyt sekä pihan ja jalankulkuyhteyksien kehittäminen edellyttävät koko korttelin kiinteistöjen yhteistyötä ja keskinäisiä sopimuksia. 4
5 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin II kaupunginosan (Tammerkoski) korttelin nro 10 tontteja nro 3, 4, 11, 12 ja 13. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Anna Hyyppä. Diaarinumero: TRE:665/10.02.01/2014, pvm 22.1.2014 Vireille tulo: 26.6.2014 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Suunnittelualue sijaitsee Tammerkosken kaupunginosassa Tampereen ydinkeskustassa osoitteessa Puutarhakatu 11 ja 13 sekä Kauppakatu 2, 4 ja 6. II (Tammerkoski), Puutarhakatu 11 ja 13, Kauppakatu 2, 4 ja 6. Korttelin täydennysrakentaminen. Asemakaava nro 8557. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.6.2014 - Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava 9.1.2017 - Asemakaavan seurantalomake - Viitesuunnitelmat (BST-Arkkitehdit Oy 18.8.2016 ja Aihio Arkkitehdit Oy 9.1.2017) - Korttelisuunnitelma (Eriksson Arkkitehdit Oy, 23.11.2012) - Kymppikorttelin kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014) - Vanha Osuuspankin talo, rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014) - Pantin talo, rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014) - Sandbergin eli Kekäleen talo, rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy 30.8.2014) - Sandbergin talo, A-rapun porrashuoneen dokumentointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2014) - Tirkkosen talon rakennushistoriallinen selvitys (Aihio Arkkitehdit Oy 5.10.2016)
6 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee II kaupunginosassa (Tammerkoski) Tampereen ydinkeskustassa Keskustorin laidalla. Korttelin nro 10 tontit nro 3, 4, 11, 12 ja 13 käsittävä kaavamuutosalue rajautuu Kauppakatuun, Kuninkaankatuun, Puutarhakatuun ja Aleksis Kiven katuun. Pääosin liike- ja toimistokäytössä oleva kortteli 10 on kaupungin vanhimpia kortteleita. Keskustori ympäristöineen on Tampereen hallinnollinen, kaupunkikuvallinen, toiminnallinen ja historiallinen ydin, jossa sijaitsevat kaupungin merkittävimmät julkiset rakennukset. Korttelin eteläpuolinen Kauppakatu on kaupungin alkuperäinen pääkatu ja länsipuolella korttelia rajaa Kuninkaankadun kävelykatuosuus. Suunnittelualue on rakennettua korttelialuetta, jossa ei ole luonnontilaista ympäristöä. Tonttien sisäpihat on katettu tai asfaltoitu. Pihojen korkeusasemat vaihtelevat +89,5 metristä (tontti nro 11) +92,0 metriin (tontti nro 4). Suunnittelualueen lähiympäristö on ydinkeskustan tiivistä ruutukaava-aluetta, jossa on asuin-, liike-, toimisto- ja julkisia rakennuksia. Ydinkeskustan kaikki palvelut ja julkisen liikenteen vaihtoehdot ovat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Viistokuva suunnittelualueen lähiympäristöstä. Suunnittelualue on rajattu karttaan punaisella. Kuva: 2014 BLOM
Kaupunkikuva ja alueen rakennuskanta Alun perin 1700-luvulla rakentunut kortteli 10 esiintyy jo kaupungin ensimmäisissä asemakaavakartoissa. Korttelin alkuperäiset puutalot on purettu ja nykyiset rakennukset ovat 1880 1990-luvuilta. Korttelin rakentumisen painopistealue on ollut Kauppakadulla, joka oli kaupungin pääkatu aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat yhdestä seitsemään. Korttelin muiden sivujen julkisivukorkeudet vaihtelevat, mutta Aleksis Kiven kadun puoleinen katujulkisivu on ollut 1880-luvulta asti kolmikerroksinen. Tonttien sisäpihat ovat pääosin pysäköinti- ja huoltokäytössä, Tirkkosen talon ja Kelan sisäpihat on katettu. Tontti nro 3 (Puutarhakatu 13) Tontilla sijaitsee Olavi Suvitien ja Taito Uusitalon suunnittelema, 1961 rakennettu Hämeenpohjan asuin- ja liikekerrostalo. Kuninkaankadun puolella on 7-kerroksinen asuinosa ja Puutarhakadun puolella 3-kerroksinen liikesiipi, jossa sijaitsevat mm. Suomalaisen Klubin tilat. Rakennus on Suomalaisen Klubin rakennuttama. Rakennuksessa on tehty vuosien varrella mm. tilamuutoksia sekä 2007 julkisivu- ja parvekeremontti. Sisäpihalla on kaareva varastorakennus, ajo parkkihalliin sekä autopaikkoja. 7 Vasemmalla: Hämeenpohja Kuninkaankadun ja Puutarhakadun kulmassa. Oikealla: Suomalaisen Klubin ravintola sisäpihan puolelta. Kuvat: Seija Hirvikallio Hämeenpohjan julkisivu Kuninkaankadulle. Hämeenpohjan julkisivu Puutarhakadulle. Kuvat: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto
Tontti nro 4 (Puutarhakatu 11) Tontilla sijaitsee Heikki Tiitolan suunnittelema, 1908 10 rakennettu Pantin talo. Jugendtyylisen rakennuksen katu- ja länsisiipi ovat kolmikerroksisia, pihanpuolinen eteläsiipi nelikerroksinen. Alun perin Tampereen Suomalaisen Klubin käyttöön rakennetussa talossa on nykyään ravintola-, kahvila-, liike- ja toimistotilaa sekä panttilainaamo. Sisäpihan asuntosiipi korotettiin ja muutettiin toimistotiloiksi 2002. 8 Vasemmalla: Pantin talon pääjulkisivu Puutarhakadulta. Oikealla: Pantin talon eteläinen siipi Osuuspankin tontilta kuvattuna. Kuvat: Seija Hirvikallio Pantin talon pääjulkisivupiirustus vuodelta 1909. Kuva: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto Tontti nro 11 (Kauppakatu 2) Tontilla sijaitsee F. L. Caloniuksen suunnittelema, kolmessa vaiheessa vuosina 1880 1897 rakennettu Sandbergin talo. Kauppakatuun ja Aleksis Kiven katuun rajautuva uusrenessanssia edustava päärakennus on kolmikerroksinen ja sisäpihan piharakennus on kaksikerroksinen. Sandbergin talo on korttelin vanhin rakennus ja myös korttelin sisäpihojen rakennuksista vanhimmat ovat Sandbergin talon pihalla. Talossa on ollut liiketoimintaa koko olemassaolonsa ajan ja nykyään siinä toimii Kekäleen vaatemyymälä. Keskustorin siiven pohjoisessa päädyssä on poikkeuksellisen alkuperäisessä asussa säilynyt porrashuone maalauksineen.
9 Vasemmalla: Sandbergin talo Keskustorilta päin. Oikealla: Sandbergin talon piharakennuksia. Sandbergin talon julkisivu Keskustorille, nykytila. Kuvat: Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy Tontti nro 12 (Kauppakatu 4) Kauppakadun varressa sijaitsee Vilho Penttilän suunnittelema, 1907 valmistunut Osuuspankin talo. Kansallisromanttista tyyliä edustanut pankkitalo vaurioitui talvisodan pommituksissa ja korotettiin kolmikerroksisesta viisikerroksiseksi 1954 Bertel Strömmerin suunnittelemana. Rakennus on liike- ja toimistokäytössä. Pysäköintikäytössä olevaa sisäpihaa rajaavat itä- ja länsireunoilla 1 3-kerroksiset siipirakennukset. Länsisiipi on rakenteellisesti huonossa kunnossa ja sille on myönnetty purkulupa 2012. Vasemmalla: Osuuspankin pääjulkisivu Kauppakadulle. Oikealla: Osuuspankin sisäpiha Pantin talon tontilta kuvattuna. Kuvat: Seija Hirvikallio Bertel Strömmerin suunnittelema Osuuspankin korotus 1954, Kauppakadun puoli. Kuva: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto
Tontti nro 13 (Kauppakatu 6) Tontilla sijaitsee Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema Tirkkosen talo. Kolmikerroksinen, jugendtyylinen Tirkkosen talo on rakennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1899 1905. Kuninkaankadun ja sisäpihan puolelle valmistui 1985 Ritva Lappalaisen ja Liisa Vaahteran suunnittelema, pääosin viisikerroksinen laajennusosa. Sisäpihalla on valokatteista liiketilaa. Liike- ja asuinkäyttöön suunnitellussa rakennuksessa on nykyään pääosin liike- ja toimistotilaa. 10 Vasemmalla: Tirkkosen talo Kauppakadulta. Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy Oikealla: Tirkkosen talon v. 1985 laajennus Kuninkaankadulla. Kuva: Seija Hirvikallio Tirkkosen talon julkisivu Kauppakadulle. Kuva: Tampereen rakennusvalvonnan arkisto Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue kuuluu tontin nro 11 osalta Hämeenkadun, Hämeensillan ja Keskustorin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Kauppakatu on todettu Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n selvityksessä maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Korttelin historiallisesti tärkeimmät katuosuudet ovat Kauppakatu ja osa Aleksis Kiven kadusta, joille sijoittuvat korttelin vanhimmat päärakennukset. Korttelin julkisivu Keskustorille on kaupungin tärkeimpiä kaupunkikuvallisia näkymiä. Korttelin rakennushistorialliset kohokohdat ovat vanhimmat kadunvarsirakennukset Sandbergin talo, Tirkkosen talo, Osuuspankin talo ja Pantin talo. Niiden ulkoarkkitehtuurin alkuperäisyysaste on korkea. Myös Sandbergin talon ja Pantin talon sisäpiharakennusten ulkoarkkitehtuurin alkuperäisyysaste on
Virkistys Liikenne Tekninen huolto korkea. Osuuspankin sisäpihan rakennuksissa on useita ajallisia kerrostumia 1880 1960-luvuilta. Pantin talo on suojeltu asemakaavalla kadun- ja lännenpuoleisilta osiltaan. Osuuspankin kadunpuoleinen osa on suojeltu asemakaavalla. Tirkkosen talon vanhimman osan julkisivut on suojeltu kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain nojalla ja koko rakennus myös asemakaavalla. Sandbergin taloa ei ole suojeltu. Korttelista on laadittu kulttuuriympäristöselvitys, korttelin arvorakennuksista erilliset rakennushistoriaselvitykset ja Sandbergin talosta A-rapun porrashuoneen dokumentointi. Selvitykset ovat asemakaavan liitteinä. Suunnittelualueella ei ole virkistysalueita, mutta alueelta on hyvät yhteydet kaupungin virkistysalueille ja -reiteille. Kuninkaankatu on kävelykatu välillä Hämeenkatu Satakunnankatu. Puutarhakatu ja Kauppakatu ovat yksisuuntaisia tonttikatuja. Puutarhakadun pohjoisreunalla kulkee pyöräilyn laatukäytävä, ja Kuninkaankadulla ja Aleksis Kiven kadulla on pyöräilyn pääreitti. Korttelin sisäpihoille on kulku kaduilta johtavien porttikäytävien kautta. Tonteilla nro 10-1, 3 ja 13 on maanalaiset pysäköintihallit ja tonteilla nro 10-3, 4, 11 ja 12 on pysäköintiä sisäpihalla. Hämeenkadun kattavat joukkoliikenneyhteydet sijaitsevat n. 100 metrin päässä korttelista. Suunnittelualue on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 2.1.4 Väestö ja palvelut Tampereen kaupungin meluselvityksen (2012) mukaan lähistön korkeimmat melutasot ovat Aleksis Kiven kadulla: päivämelun keskiäänitaso on alle 60 db ja yömelun alle 55 db vuonna 2030. Tampereen ilmanlaatumallinnuksen (2011) mukaan typpidioksidin (NO2) vuorokausipitoisuus on alueella yli 60 µg/m3 ja hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuus yli 40 µg/m3. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella II kaupunginosassa asuu 1820 henkilöä. Alueen väestö on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut 194 henkilöllä ja viimeisen 10 vuoden aikana 205 henkilöllä. Alle kouluikäisiä lapsia väestöstä on 3,4 % ja yli 74-vuotiaita 7,7 %. Väestön keski-ikä on 39,6 vuotta. Asuminen, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella on asumista As. Oy Hämeenpohjan tontilla nro 10-3. II kaupunginosan asuntokunnista yhden hengen talouksia on 58,3 % ja lapsiperheitä 6,1 %. Vuokra-asuntoja on 48,5 %. 11
12 2.1.5 Maanomistus Pääosin liike- ja toimistokäytössä olevassa korttelissa on mm. muotija erikoiskauppaa, kahvila- ja ravintolatiloja sekä palvelu- ja toimistotiloja. Kaikki kaupungin ydinkeskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Lähimmät koulut ovat Aleksanterin koulu ja Pyynikin koulu n. 500 m päässä ja lähimmät päiväkodit ovat n. 700 m päässä suunnittelualueelta. II kaupunginosassa on 4552 työpaikkaa. Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. Omistajat: tontti 10-3: Asunto Oy Hämeenpohja tontti 10-4: Tampereen Palvelukiinteistöt Oy tontti 10-11: Kekäle Oy tontti 10-12: Kiinteistö Oy City Garden, Kiinteistö Oy Kauppakatu 4 tontti 10-13: Kiinteistö Oy Tirkkosentalo 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä on osoitettu palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 2) eli Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Valmisteilla olevan Pirkanmaan uuden maakuntakaavan (maakuntakaava 2040) ehdotus on julkisesti nähtävillä syksyllä 2016. Maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Maakuntakaavaehdotuksessa (12.9.2016) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue kuuluu myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen (kk-1), jota kehitetään hyvin saavutettavana ja monipuolisena yritystoiminnan, asumisen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena. Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ja oikealla ote maakuntakaavasta 2040.
13 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.1.2016 keskustan strategisen osayleiskaavaehdotuksen, joka vahvistuessaan korvaa keskustan oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan (kv hyv. 4.1.1995) ja keskustan liikenneosayleiskaavan (kv hyv. 18.1.2006). Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavaehdotuksen maankäyttökartassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta, joka kuuluu myös ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeeseen. Osayleiskaavan liikennekartassa suunnittelualue kuuluu kävelykeskustana kehitettävään hitaan liikkumisen alueeseen. Kuninkaankadulla ja Aleksis Kiven kadulla on urbaani jalankulkuakseli. Puutarhakadulla on seudullinen pyöräilyn pääreitti ja Aleksis Kiven kadulla keskustan pyöräilyn pääreitti. Keskustorin tuntumaan on merkitty keskitettyä pyöräpysäköintiä. Keskustorin ja Kuninkaankadun alla on maanalainen pysäköintilaitosverkosto ja sen laajenemisalueet. Vasemmalla ote keskustan strategisen osayleiskaavan maankäyttökartasta ja oikealla ote liikennekartasta. Kaupunginvaltuuston 4.1.1995 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustan osayleiskaavassa suunnittelualue on pääosin keskustatoimintojen aluetta, joka varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille (C). Tontti nro 3 on kerrostalovaltaista asuntoaluetta, jonka kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin (AK). Kaupunginvaltuuston 18.1.2006 hyväksymässä keskustan liikenneosayleiskaavassa Kuninkaankatu ja Puutarhakatu ovat kevyen liikenteen pääreittejä. Kuninkaankatu on kävelykatu, Aleksis Kiven katu kävelypainotteinen katu ja Kauppakatu kävelypainotteiseksi muuttuva katu. Puutarhakadulla on varaus pikaraitiotietunnelille ja korttelin itäpuolella varaus pikaraitiotien seisakkeelle. Suunnittelualue sisältyy myös valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelualueeseen. Yhdyskuntalautakunta päätti 9.8.2016 asettaa yleiskaavan luonnoksen ja siihen liit-
tyvän selvitysaineiston nähtäville. Yleiskaavan luonnoksessa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta sekä osa Pirkanmaan pääkeskusta. Asemakaava Tontilla nro 3 on voimassa 13.5.1961 vahvistunut asemakaava nro 1636, jossa tontti on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK). Tontin kerrosalasta saa käyttää asunnoiksi enintään 55 %. Kuninkaankadun puolella suurimmat sallitut kerrosluvut ovat VI ja VII ja suurimmat sallitut keskikorkeudet 21 m ja 24 m; Puutarhakadun puolella vastaavasti II ja 9 m. Pihan puolelle saa rakentaa ulokkeen sekä enintään 60 m² suuruisen ja 3,5 m korkean kellarin ajoluiskan suojakatoksen. Tontin rajalle ei saa tehdä aitausta. Rakennusoikeutta on rakennusaloista mitattuna n. 5690 k-m². Tonteilla nro 4 ja 12 on voimassa 7.1.1993 vahvistunut asemakaava nro 7153. Tontit ovat liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jonne saadaan rakentaa myös asuntoja. Tonteille on varattava yksi autopaikka 140 k-m² kohti. Autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 metrin päässä olevasta pysäköintilaitoksesta (K-20). Tonttien läpi on merkitty ohjeellinen jalankulkureitti (jk-piha). Tontilla nro 4 on rakennusoikeutta 6400 k-m². Kerrosluvut ovat I, III ja IV. Pantin talo Puutarhakadun puoleinen osa on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia arvoja. Kerrosalaan kuulumattomia tiloja sekä ullakko- ja kellarikerroksen tiloja saa muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen kadunpuoleista räystäskorkeutta tai kattomuotoa (sr-29). Rakennuksen läntinen osa on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta. Kellarikerroksessa olevia tiloja saa muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi (sr-30). Tontilla nro 12 on rakennusoikeutta 8700 k-m². Kerrosluvut ovat I, II, IV ja V. Osuuspankin talo on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai rakennuksessa sijaitsevan pankkisalin rakennustaiteellisia arvoja (sr-26). Tontilla nro 11 on voimassa 10.6.1936 vahvistunut asemakaava nro -182, jossa tontille ei varhaisten asemakaavojen tapaan ole osoitettu asemakaavamerkintöjä. Tontilla nro 13 on voimassa 6.1.1984 vahvistunut asemakaava nro 6056. Tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Tontin tehokkuusluku on e=3,3, mikä vastaa rakennusoikeutta 7871 k-m². 14
Kerrosluvut ovat II, III2/3, IV ja V. Tirkkosen talon Kauppakadun puoleiset julkisivut on suojeltu kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain nojalla (sk-1). Kuninkaankadun varren rakennusosa on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen (sr-1). Sisäpihalla on valopiha, joka saadaan kattaa teräsrakenteisella läpinäkyvällä katolla (va). Uudisrakennuksen tulee sopeutua tontilla olevaan vuonna 1901 valmistuneeseen ja vuonna 1905 jatkettuun rakennukseen. Ilmastointikonehuoneita yms. teknisiä tiloja ei saa sijoittaa Kuninkaankadun puolelle. Tontille on varattava 64 autopaikkaa. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 metrin päässä olevasta pysäköintitalosta. Kadunpuoleisilla tonttirajoilla on ajoneuvoliittymäkiellot. Tonttien nro 3 ja 13 (As. oy Hämeenpohja ja Tirkkosen talo) asemakaavat ovat pääosin toteutuneet. Tonttien nro 4 ja 12 (Pantin talo ja Osuuspankin talo) asemakaavat eivät ole toteutuneet tonttien sisäosien uudisrakentamisen osalta. Suunnittelualue sisältyy vireillä olevan Kunkun parkin maanalaisen asemakaavan suunnittelualueeseen (kaava nro 8437). 15 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu kuvaan punaisella. Kaupungin strategiat Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Valtuusto hyväksyi Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian 19.8.2013. Kaupunkistrategiaa toteutetaan mm. kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmalla, joka on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 3.12.2013, joukkoliikennelautakunnassa 4.12.2013 sekä kaupunginhallituksessa 16.12.2013.
Korttelisuunnitelma Rakennuskiellot Kaupunki haluaa edistää keskustan vahvistamista ja teettää tarpeen mukaan ydinkeskustan liikekortteleista korttelikohtaisia kehittämissuunnitelmia. Korttelisuunnitelmissa tarkastellaan mm. korttelin täydennysrakentamispotentiaalia, keskitetyn pysäköinnin ja huollon edellytyksiä, sisäisten ja kortteleiden välisten yhteyksien parantamista sekä mahdollisuuksia muuttaa sisäpihoja liiketoimintaa ja asukkaita palveleviksi. Ensimmäinen korttelisuunnitelma valmistui tämän asemakaavamuutoksen pohjaksi (Eriksson Arkkitehdit Oy 2012). Korttelisuunnitelmassa on osoitettu maltillisesti uutta asuin- ja liikerakentamista pääosin Hämeenpohjan ja Osuuspankin tontille sekä korotusrakentamista Pantin tontille. Korttelin keskelle muodostuu aukio ja korttelin läpi uusia kulkuyhteyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaan kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Kielto päättyy, kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 25.2.2016 jatkaa korttelin nro 10 tonttien rakennuskieltoa 1.3.2018 saakka. Tirkkosen talon suojelupäätös Tonttijako Tirkkosen talon vanhimman osan julkisivut on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 12.6.1975 kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain nojalla. Suojeltua osaa koskevat seuraavat suojelumääräykset: 1. Rakennuksen ulkoasuun saadaan tehdä vain ennallistavia muutoksia. 2. Rakennuksen ulkoasua koskevista muutos- ja korjaustoimen-piteistä on hankittava museoviraston lausunto. 3. Rakennuksen ulkoasua on hoidettava siten, että sen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 4. Lisäksi on noudatettava mitä kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetussa laissa ja asetuksessa on säädetty. Rakennussuojelulaki on päätöksen jälkeen uudistunut ja nykylaissa sisätilat on nostettu paremmin esiin. Tirkkosen talon päätös ei kata lainkaan sisätiloja. Pirkanmaan ELY-keskus ja Museovirasto selvittävät, avataanko vuoden 1975 suojelupäätös ja laaditaan uusi suojeluesitys. - Tontti nro 10-3: Tonttijako (tunnus 4842) on hyväksytty 13.8.1979 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 19.10.1979. - Tontti nro 10-4: Tonttijako (tunnus 6883) on hyväksytty 3.11.1993 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 14.8.1998. - Tontti nro 10-11: Tonttijako (tunnus -162) on hyväksytty 2.12.1897 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 30.11.1799. Tontti ei ole voimassaolevan tonttijaon mukainen. 16
Pohjakartta 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset - Tontti nro 10-12: Tonttijako (tunnus -187) on hyväksytty 9.11.1908 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 21.4.1938. - Tontti nro 10-13: Tonttijako (tunnus -162) on hyväksytty 2.12.1897 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 30.11.1907. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2017. Tätä asemakaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset: - Korttelisuunnitelma (Eriksson Arkkitehdit Oy, 23.11.2012) - Kymppikorttelin kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014) - Vanha Osuuspankin talo, rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014) - Pantin talo, rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014) - Sandbergin eli Kekäleen talo, rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy 30.8.2014) - Sandbergin talo, A-rapun porrashuoneen dokumentointi (Pirkanmaan maakuntamuseo 2014) - Tirkkosen talon rakennushistoriallinen selvitys (Aihio Arkkitehdit Oy 5.10.2016) Keskustan strategista osayleiskaavaa varten laadituista selvityksistä suunnittelualuetta käsittelevät mm. seuraavat selvitykset: - Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö (A-Insinöörit 2012) - Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella (Arkkitehtistudio M&Y 2013) 17 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavamuutoksen tarve Asemakaavan muutos laaditaan tonttien omistajien aloitteesta. Tonttien omistajien tavoitteena on korttelin kehittäminen ja täydennysrakentaminen. 3.2 Asemakaavamuutoksen käynnistäminen Asemakaavan muutoshakemukset päivämäärineen: tontti nro 10-3: Asunto Oy Hämeenpohja, 19.6.2014 tontti nro 10-4: Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, 17.3.2014 tontti nro 10-11: Kekäle Oy, 22.1.2014 tontti nro 10-12: Peab Invest Oy, 22.1.2014 tontti nro 10-13: Kiinteistö Oy Tirkkosentalo, 21.3.2014. Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 26.6.2014.
3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 26.6. 21.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin nähtävilläolon jälkeen Tampereen Veden kommentti eikä yhtään mielipidettä. Asemakaavaluonnosta valmisteltaessa järjestettiin erillisneuvotteluja alueen toimijoiden ja eri kaupungin organisaatioiden kanssa. Kaavatyötä on ohjannut erillinen ohjausryhmä. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville 12.1. 2.2.2017 ja suunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.2017. Asunto Oy Hämeenpohjan tavoitteena on korttelin kehittäminen ja keskusta-alueen täydennysrakentaminen. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n ja Peab Invest Oy:n tavoitteena on kehittää korttelin elinvoimaisuutta yhdessä naapuritonttien kanssa, lisätä katutason kaupallista houkuttelevuutta, lisätä asumista ydinkeskustaan, monipuolistaa tonttien nro 4 ja 12 käyttötarkoitusta sekä selvittää mahdollisuudet maankäytön tehostamiseen. Kekäle Oy:n tavoitteena on tontin nro 11 asemakaavan päivittäminen sekä tontin täydennysrakentaminen osana korttelin kehittämistä. Kiinteistö Oy Tirkkosentalon tavoitteena on tontin nro 13 käyttötarkoituksen muutos sekä ullakon osittainen muutos asuinkäyttöön. Kaupungin tavoitteena on korttelin kehittäminen korttelisuunnitelman periaatteiden mukaisesti alueen kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Suunnittelutyön yhteydessä selvitetään hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. 3.4.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana Asemakaavatyön aikana korttelin suunnittelua jatkettiin tonttien omistajien ja kaupungin tavoitteita yhteen sovittaen. Lisäksi tutkittiin tarkemmin tonttien yhteisiä, maanalaisia huolto- ja pysäköintijärjestelyjä. Tavoitteena on edelleen järjestää jalankulkuyhteyksiä korttelin läpi sekä uusi aukio korttelin keskelle. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan lähtökohtana oli korttelisuunnitelma (Eriksson Arkkitehdit Oy, 2012). Korttelisuunnitelmaan verrattuna uudisrakentamisen määrä on kasvanut. Korttelisuunnitelmassa uudisrakentamista oli n. 5700 k-m² ja kerrosluvut ovat I VIII. Asemakaavaluonnoksessa uudisrakentamista on n. 11 900 k-m² ja kerrosluvut ovat I IX. Asemakaavaluonnos mahdollistaa kortteliin enemmän uutta asumista ja liiketilaa, kun taas korttelisuunnitelmassa esitetty rakentaminen oli maltillisempaa. Korttelisuunnitelma huomioi paremmin kortte- 18
lin kulttuuriympäristöarvot ja mittakaavan. Molemmissa suunnitelmissa uudisrakentaminen on osoitettu korttelin sisäosiin, joten vaikutukset ympäröivään kaupunkikuvaan ovat molemmissa samankaltaiset. Asemakaavaluonnos on vastaa paremmin hakijoiden tavoitteita ja on toteuttamiskelpoisempi. 19 Korttelisuunnitelma 2012. Kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy Viitesuunnitelma 2016. Kuva: BST-Arkkitehdit Oy 3.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana 3.6.1 Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin nähtävilläolon jälkeen yksi kommentti eikä yhtään mielipidettä. Tampereen Vesi toteaa, että tonteilla ei ole yleisiä vesihuollon putkia tai laitteita. Tonttijohtojen tiedot ja niiden muutostyöt kuuluvat kiinteistöille. Lisäksi tuodaan esiin sprinklerisopimuksiin ja liittymismaksuihin liittyviä asioita. Kommentti on annettu tiedoksi kaavamuutoksen hakijoille. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Asemakaavan suhde yleiskaavaan 4.1.1 Yleiskaavallinen tarkastelu Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.1.1995. Tampereen keskustan osayleiskaavan, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Tämä suori-
tetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa asemakaavan nro 8557 suunnitelman osalta. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaavan mukainen täydennysrakentaminen kaupungin keskustaan tukee periaatteeltaan yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja on taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Suunniteltu rakentaminen tukeutuu valmiiseen kaupunkirakenteeseen ja on kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjausten mukaista. 2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallistekniikkaan. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavan mukainen rakentaminen lisää asumista Tampereen keskustaan, jossa on monipuolinen palvelutarjonta. Kaavamuutos monipuolistaa korttelin palveluita ja mahdollistaa nykyisten palveluiden kehittämisen. 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Hanke sijoittuu Tampereen ydinkeskustaan ja on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Alueella on erinomainen joukkoliikennetarjonta ja lähistöllä kulkee useita kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Joukkoliikennetarjonta täydentyy jatkossa raitiotiellä. Energia-, vesi- ja jätehuolto voidaan liittää olemassa olevaan verkostoon. Kaava ohjaa pysäköinnin ja huollon yhteisratkaisuihin korttelialueella. 5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Ydinkeskustan hyvät liikenneyhteydet ja palvelutarjonta mahdollistavat tasa-arvoisen ja saavutettavan ympäristön eri väestöryhmille. Kaavassa on osoitettu ulko-oleskelualueita uudisrakennusten katoille sekä korttelin keskelle. Alueelle ei osoiteta ympäristön turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia toimintoja. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta elinkeinoelämään. Asemakaava lisää liiketilojen ja palveluiden määrää ydinkeskustassa ja mahdollistaa uudenlaisen toimintakonseptin syntymisen kortteliin. Asuntojen lisääminen tuo lisää asiakkaita ydinkeskustaan. 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen Sijainti keskeisellä paikalla hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla kannustaa liikkumaan ilman henkilöautoa. 20
Johtopäätökset 4.2 Kaavan rakenne 4.2.1 Mitoitus Tämä osaltaan vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Uudisrakentamisen sisäilman laatu ja liikennemelun torjunta varmistetaan teknisin ratkaisuin. Kaavan mukainen toiminta ei itsessään tuota ympäristöhaittoja. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Korttelin arvorakennusten säilyminen varmistetaan asemakaavan suojelumerkinnöillä. Sisäpihojen rakennusten osittainen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla vähentää korttelin sisäosien alkuperäisyyttä. Alue sijoittuu rakennettuun ympäristöön, jossa ei ole luonnonarvoja. 9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavamuutosalueella ei ole virkistysaluetta, mutta alueelta on hyvät yhteydet kaupungin ulkoilualueille ja -reiteille. Keskustan täydennysrakentaminen ja asukasmäärän kasvu vähentävät keskustan virkistysalueiden pinta-ala asukasta kohden. Yleiskaavallisen tarkastelun perusteella asemakaavan tavoitteena oleva korttelin täydennysrakentaminen ja käyttötarkoituksen monipuolistaminen on mahdollista. Lisäksi muutos on samansuuntainen kaupunginvaltuuston 18.1.2016 hyväksymän keskustan strategisen osayleiskaavan ratkaisujen kanssa. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan korttelin täydennysrakentaminen ja päivitetään korttelin arvorakennusten suojelumääräykset. Uudisrakentaminen sijoittuu korttelin sisäosiin ja pysäköinti maan alle. Kortteliin mahdollistetaan uusien jalankulkuyhteyksien avaaminen sekä tonttien yhteisiä huolto- ja pysäköintijärjestelyjä. Suunnittelualueen kokonaiskerrosala on 35 950 k-m² ja alueen tehokkuus e=3,08. Rakennusoikeus kasvaa voimassa oleviin asemakaavoihin verrattuna n. 7290 k-m² ja toteutuneeseen tilanteeseen verrattuna n. 8200 k-m². 21 Tontti nro Pinta-ala Rakennusoikeus Muutos (verrattuna asemakaavaan) Muutos (verrattuna toteutuneeseen) Tonttitehokkuus 3 2214 m² 6500 k-m² +810 k-m² +1210 k-m² e=2,94 4 2060 m² 5750 k-m² -650 k-m² +1170 k-m² e=2,79 11 2385 m² 6150 k-m² +6150 k-m² +1750 k-m² e=2,58 12 2642 m² 9200 k-m² +500 k-m² +3547 k-m² e=3,48 13 2385 m² 8350 k-m² +479 k-m² +519 k-m² e=3,50 yht. 11 686 m² 35 950 k-m² +7289 k-m² +8196 k-m² e=3,08 4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan yhteydessä.
22 4.3.1 Korttelialueet Kaikki tontit Tontit merkitään keskustatoimintojen korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, toimisto-, palvelu- ja asuintilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa (C-8). Kortteliin voidaan rakentaa maanalaista pysäköintitilaa (ma/a). Tonteille saadaan sijoittaa kerrosalaan luettavia maanalaisia liike- ja työtiloja riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Kyseisten tilojen tulee liittyä ensimmäisen kerroksen liiketilaan tai niihin on oltava välitön yhteys kadulta tai korttelin sisäiseltä jalankulkualueelta (ma-39). Uudisrakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä (ym-12). Pihat ja kulkuyhteydet Rakennusten 1. kerrokseen ja mahdollisuuksien mukaan 2. kerrokseen tulee sijoittaa pääsääntöisesti liike- ja palvelutiloja. Korttelialueelle tulee toteuttaa laadukkaita, istutettuja ja viihtyisiä maantaso- ja kattopihoja. Tonteille 4 ja 12 merkitään yhtenäinen ohjeellinen alueen osa, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi korttelin yhteiseksi oleskelualueeksi (i-17). Rakennusten sisään tai niiden väliin tulee järjestää Kuninkaankadulta Aleksis Kiven kadulle ja Puutarhakadulta Kauppakadulle kulkevat jalankulkuyhteydet, jotka ovat käytettävissä liike- ja toimistotilojen aukioloaikoina. Korttelin tonttien välille saa järjestää tarvittavia maanalaisia ajo- ja huoltoyhteyksiä. Kaavassa varaudutaan tulevaan Kunkun parkin pysäköintilaitokseen siten, että kortteliin saadaan rakentaa korttelin ulkopuolisesta maanalaisesta pysäköintilaitoksesta maantasoon johtavia porras- ja hissirakennelmia sekä muita pysäköintilaitokseen liittyviä teknisiä tiloja. Suojellut rakennukset Kaikille arvorakennuksille merkitään rakennuskohtaiset suojelumääräykset. Lisäksi suojeltavien rakennusten muutostöitä ohjataan yleismääräyksellä: Olemassa olevissa suojelluissa rakennuksissa saa muuttaa rakennuksen vaipan sisällä kerrosalaan kuulumattomia tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi siitä riippumatta, mitä asemakaavassa on määrätty tontin rakennusoikeudesta ja kerrosluvusta. Lisärakentamisella ei saa muuttaa suojeltujen rakennusten räystäskorkeutta tai kattomuotoa. Suojeltuja rakennuksia koskevista merkittävistä muutos- ja korjaussuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Pysäköinti Kaavan pysäköintimääräykset koskevat uudisrakennuksia. Suojeltuja rakennuksia varten ei tarvitse osoittaa pysäköintipaikkoja.
Tontti nro 10-3 Tontti nro 10-4 Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: - Asuminen 1 ap/150 k-m² - Opiskelija-asuminen 1 ap/250 k-m² - Palveluasuminen/senioriasuminen, kaupungin oma vuokratuotanto ja ARA-vuokratuotanto (valtion korkotukikohde) 1 ap/180 k-m² - Liike- ja toimistotilat 1 ap/120 k-m² Toteutettava autopaikkamäärä voi olla pysäköintinormia 20 % alempi, mikäli hankkeessa toteutetaan keskitetty rakenteellinen pysäköinti sekä vuoroittaispysäköinti ja/tai paikkojen nimeämättömyys. Korttelin maanalaisiin pysäköintitiloihin saa sijoittaa asemakaavan vaatimia korttelin kaikkien tonttien autopaikkoja tonttirajoista riippumatta. Korttelin autopaikkoja saadaan sijoittaa myös enintään 300 m päässä olevaan pysäköintilaitokseen. Tonteille ei saa sijoittaa maanpäällisiä autopaikkoja. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava seuraavasti: - Asuminen ja palveluasuminen/senioriasuminen 1 pp/40 k-m² - Opiskelija-asuminen, kaupungin oma vuokratuotanto ja ARA-vuokratuotanto (valtion korkotukikohde) 1 pp/35 k-m² - Liike- ja toimistotilat 1 pp/100 k-m² Asuinkerrostaloissa vähintään 50 % ja liike- ja toimistotiloissa vähintään 30 % polkupyöräpaikoista on osoitettava katettuun tilaan. Kuninkaankadun puolella mahdollistetaan ylimmän kerroksen muuttaminen kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi ja kerrosluvuiksi merkitään VI, VII ja VIII. Sisäpihalle merkitään rakennusala IV-kerroksista uudisrakennusta varten. Puutarhakadun varren liikesiipi säilyy nykyisellään ja sen kerrosluvuksi merkitään III. Pantin talon suojelumääräykset päivitetään siten, että määräysten sisältö on muilta osin nykytilannetta vastaava, mutta ullakko- ja kellaritilojen muuttamista kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi ohjataan kaavan yleismääräyksellä. Pantin talon Puutarhakadun puoleinen rakennus merkitään rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja (sr-17). Rakennuksen länsisiipi merkitään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-51). 23
Tontti nro 10-11 Tontti nro 10-12 Tontti nro 10-13 Tontin eteläosaan merkitään uudisrakennuksen rakennusala. Uudisrakennuksen kerrosluvut ovat III, VI, VII ja VIII siten, että se liittyy vanhaan rakennukseen III-kerroksisella osalla ja on ylimmästä kerroksestaan sisäänvedetty. Sisäpihalle merkitään I-kerroksiset rakennusalat. Säilyvän rakennuksen kerrosluvut ovat III ja IV. Sandbergin talon kadunpuoleiset osat merkitään rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja (sr-17). Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen porrashuoneiden rakennustaiteellisia arvoja (sr-por). Sisäpihalle tontin länsireunaan merkitään uudisrakennuksen rakennusala. Kerrosluvut ovat V ja VII siten, että kaksi ylintä kerrosta on sisäänvedetty. Sisäpihalle vanhan rakennuksen kylkeen merkitään II-kerroksinen rakennusala laajentamista varten. Osuuspankin talon kadunpuoleinen osa ja sisäpihan pankkisalisiipi merkitään rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai rakennuksessa sijaitsevan pankkisalin rakennustaiteellisia arvoja (sr-26). Rakennuksen kerrosluvut ovat I, III, IV ja V. Sisäpihalle merkitään II-, VII- ja IX-kerroksisen uudisrakennuksen rakennusala. Tirkkosen talo merkitään rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja. Sisätilojen alkuperäistä tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa (sr-53). Tirkkosen talon vanhimman osan julkisivuja koskee valtioneuvoston antama suojelupäätös 10693/55/74 (12.6.1975). Rakennusta koskevat suojelupäätöksen mukaiset erikoismääräykset, jotka ohjaavat rakennuksen ulkoasun muutoksia. Vanhan osan kerrosluvut ovat IV sekä IVy70%, jonka mukaan ylimmässä kerroksessa saa käyttää 70% alemman kerroksen pintaalasta kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Vuoden 1985 laajennusosan kerrosluvut ovat II ja V. Sisäpihalla on valokatteinen tila (v). 24
4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; Asemakaavamuutos tuo kortteliin lisää asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Korttelin sisäosiin sijoittuvat uudisrakennukset muuttavat lähinnä korttelin valaistusoloja ja näkymiä, eivät niinkään ympäröivien alueiden oloja. Pihojen kunnostaminen, uuden korttelipihan rakentaminen ja pysäköinnin sijoittaminen maan alle parantavat sisäpihojen viihtyisyyttä. Asumisen nostaminen ylempiin kerroksiin muodostaa rauhallista asuinympäristöä. Korttelin sisäosat avautuvat kaupunkilaisten käyttöön. Kaavalla mahdollistetaan uusien korttelin läpi kulkevien kävely-yhteyksien syntyminen. Kaavassa on osoitettu oleskelualueita uudisrakennusten katoille sekä korttelin keskelle. Kaava-alueelta on hyvät yhteydet kaupungin ulkoilualueille ja -reiteille. 4.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan eikä ilmastoon. Läpäisevän pinnan määrä puistossa ei muutu eikä alueen korkeusasemia muuteta. 4.4.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Alue on osa rakennettua kaupunkiympäristöä eikä alueella ole erityisiä luontoarvoja. 4.4.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; Asemakaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Keskustan ruutukaava-alueella sijaitseva jo rakentuneen korttelialueen osa säilyy rakennettuna. Alueen käyttötarkoitus on yleiskaavan mukainen ja rakentamisen tehokkuus kaupungin ydinkeskustaan soveltuva. Rakentaminen tukeutuu valmiiseen yhdyskuntarakenteeseen sitä täydentäen. Kaupunkirakenteen tiivistäminen, autopaikkojen poistuminen sisäpihalta ja ulko-oleskelualueen laadullinen kehittyminen ovat kaupungin täydennysrakentamistavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Asemakaavan käyttötarkoitusmerkintä C-8 mahdollistaa kortteliin monenlaista toimintaa, mikä tukee keskustan monipuolistumista sekä keskustan länsiosan kehittymistä. Suunnittelualueen tehokkuus nousee 2,45:stä 3,08:aan. Asemakaava lisää ja monipuolistaa keskustan asunto- ja palvelutarjontaa, mahdollistaa uusien palveluiden syntymisen sekä tukee nykyisten palveluiden säilymistä. Asemakaavan viitesuunnitelmissa kortteliin on esitetty uutta asumista n. 11 000 k-m² osin uudisrakentamisella ja osin nykyisten liike- ja toimistotilojen muuttamisella asuintiloiksi. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Korttelissa hyödynnetään tonttien yhteisiä pysäköinti- ja huoltoajoratkaisuja. Pysäköinti järjestetään korttelin kellarikerroksessa sekä lähistön pysäköintilaitoksissa. Uusien asukkaiden myötä liikenne lisääntyy hieman. Sijainti 25
keskeisellä paikalla hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla mahdollistaa liikkumisen ilman henkilöautoa. Asemakaava mahdollistaa liittymisen korttelista tulevaan Kunkun parkin pysäköintilaitokseen, mikä tukee lähiympäristön katuverkoston jalankulkupainotteisuuden kehittämistä. 4.4.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Uudisrakentaminen sijoittuu korttelin sisäosiin. Korttelin katusivuilla sijaitsevat arvorakennukset säilyvät ja korttelin viereisten katujen katukuva pysyy pääosin ennallaan. Korttelin nykyistä rakennuskantaa korkeammat uudisrakennukset näkyvät Keskustorin laitaan sekä kaukomaisemaan muutamista katselukulmista. 26 Havainnekuva Keskustorin suunnasta. Uudisrakentaminen näkyy torille Sandbergin talon takaa. Havainnekuva Frenckellin suunnasta. Tähän suuntaan näkyvät lähinnä Pantin ja Osuuspankin tonttien uudisrakennukset. Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy Korttelin sisäosissa uusi rakentaminen erottuu vanhasta. Uudisrakennusten ylimpien kerrosten sisäänvedot keventävät rakennusmassoja. Uudisrakentaminen, ensimmäisten kerrosten liiketilat, korttelin keskelle sijoittuva aukio sekä uudet jalankulkuyhteydet synnyttävät korttelin sisäosiin uudenlaisen raittimiljöön. Asemakaavan suojelumääräyksillä varmistetaan nykyisten kaavalla suojeltujen arvorakennusten säilyminen jatkossakin. Myös aiemmin ilman suojelumääräystä ollut Sandbergin talo saa asemakaavassa suojelustatuksen. Asemakaava mahdollistaa nykyisten rakennusten sisätilojen käyttötarkoituksen muuttamisen rakennusten arvot huomioiden.
27 Vasemmalla: Havainnekuva korttelin sisäosan uudisrakentamisesta sekä Osuuspankin ja Pantin talon tonttien välisestä aukiosta. Kuva: BST-Arkkitehdit Oy Oikealla: Osuuspankin ja Pantin nykyisiä sisäpiharakennuksia sekä tonttien välinen raja-aita. Kuva: Seija Hirvikallio Vasemmalla: Havainnekuva Sandbergin talon sisäpihan uudisrakentamisesta. Kuva: BST-Arkkitehdit Oy Oikealla: Sandbergin sisäpihan nykyisiä rakennuksia. Kuva: Seija Hirvikallio Asemakaava mahdollistaa Pantin talon eteläsiiven, Sandbergin talon matalien piharakennusten sekä Osuuspankin talon huonokuntoisen matalan länsisiiven purkamisen ja korvaamisen uudisrakennuksilla. Sisäpihojen rakennusten osittainen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla vähentää korttelin sisäosien alkuperäisyyttä. Karttaan on merkitty punaisella korttelin sisäosien rakennukset, jotka joudutaan purkamaan asemakaavan mahdollistaman uudisrakentamisen alta. Kuva: Tampereen kaupunki Keskustan ullakkorakentamisselvityksessä (Arkkitehtistudio M&Y 18.9.2013) on nostettu esiin kaupunkitiloja, jotka ovat kaupunkikuvallisesti keskeisessä asemassa ja joihin korotusrakentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia. Tällaisia ovat mm. Keskustorin kaupunkikuvallisesti merkittävä aukio korttelin itäpuolella sekä Kauppakadun