NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

Samankaltaiset tiedostot
Raisioagro. Nurmiopas 2014

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Muistiinpanot ovat valmiina

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

NURMEN VILJELYOHJELMA

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

RaHa-hankeen kokemuksia

Johtamalla hyvää säilörehua

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Kasvuohjelmaseminaari

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Hyödyllinen puna-apila

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Rehumaissin viljelyohjeet

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Transkriptio:

NURMISIEMEN Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

NURMEN PERUSTAMINEN Huolehdi nurmea perustaessasi pellon peruskunnostuksesta. Viljavuustutkimukseen perustuen on hyvä tehdä kalkitus ja hiven lannoitus. Samoin muu lannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Perustamislannoitukseen soveltuvat YaraMila -lannoitteet, esimerkiksi YaraMila Y10 tai YaraMila Y3 Hiven. Myös karjalannan käyttö on nurmen perustamisvaiheessa hyvä vaihtoehto. TIMOTEI Timotei on Suomen viljellyin nurmikasvi, joka erinomaisen talven kestävyytensä ansiosta soveltuu viljeltäväksi koko maassa. Timotei sietää jonkin verran myös happamuutta, mutta matalan juuristonsa vuoksi se on poudan arka. Heinälajeista maittavimpana timoteitä voidaan viljellä puhtaana kasvustona tai seoskasvustona eri käyttötarkoituksiin. Puhtaan timoteikasvuston perustamisessa kylvömääränä suositellaan 4000 kpl/m 2. Timoteivaltaisia seoksia kylvettäessä tulee seosta varata 20 30 kg/ha. D-arvo TIMOTEI Lajike 74 73 72 71 70 69 68 67 66 65 64 Nurmikasvien erittäin tärkeänä ominaisuutena pidetään D-arvoa eli sulavuutta. Sulavuuden laskiessa prosenttiyksikön verran lehmän maidontuotos alenee 0,5 kg/vuorokausi, ellei huonoa sulavuutta korvata lisäämällä väkirehun määrää. lippulehtivaihe tähkimisen alku täysi tähkiminen Timoteilajikkeiden sulavuuden muutos ennen ensimmäistä niittoa Lähde: Boreal Kasvinjalostus Oy 1. niitto D-arvo 1. niitto 2. niitto D-arvo 2. niitto 3. niitto D-arvo 3. niitto Talvituho % Kevättiheys % GRINDSTAD = C 5 149 667 4 953 645 2 406 709 3,6 99,2 RUBINA BOR 5 332 676 4 391 667 2 288 712 3,2 94,7 RHONIA BOR 5 217 670 4 596 664 2 284 720 2,7 95,6 TENHO BOR 5 041 676 4 160 673 2 358 713 5,4 92,1 NUUTTI BOR 5 195 680 4 318 674 2 243 722 3,6 93,8 UULA BOR 5 352 681 3 899 695 2 327 722 2,2 95,5 TUURE BOR 5 194 688 4 032 687 2 333 719 2,9 95,1 TUUKKA BOR 5 233 681 3 807 683 2 478 3,5 93,7 TRYGGVE 5 200 681 4 143 678 1 981 741 2,6 94,7 RAKEL 5 325 668 4 927 653 2 169 717 3,0 94,4 Lähde: LUKE viralliset kokeet 2010-2017, estimoidut lajikekeskiarvot. Tuure Tammisto II Iki Jonatan Grindstad TUURE BOR Ensiluokkainen ruokintalaatu, hyvä sulavuus ja valkuaispitoisuus Sadon laatu säilyy korjuun viivästyessä, koska D-arvo laskee hitaasti Erittäin talvenkestävä Suositeltava viljelyyn I IV-vyöhykkeille Tuure on Suomen oloissa satoisin ja viljelyvarmin timotein yleislajike. Sekä ensimmäisten niittojen sato että jälkikasvukyky ovat erittäin hyvät. Tuure menestyy erinomaisesti kaikilla maalajeilla ja viljely vyöhykkeillä. Tuure tuottaa laadukasta rehua, josta eniten kertoo sulavuus eli D-arvo. Sen D-arvo laskee jalostajan kokeiden mukaan hitaammin kuin muilla lajikkeilla. Tuure on erittäin talvenkestävä timotei. Se on verrattavissa Iki-timotein talvenkestävyyteen ja onkin näin ollen tuottava aina V-viljelyvyöhykettä myöden. RHONIA BOR Huippusatoisa Soveltuu hyvin kaikille vyöhykkeille Säilyttää hyvin korkean sadontuottokykynsä koko kasvukauden ajan Erinomainen talvenkestävyys Tuottaa laadukasta rehua, hyvä D-arvo Rhonia on hyvän jälkikasvukyvyn omaava uutuustimotei. Kokeiden mukaan sen kuivaainesato on sekä eri ikäisissä nurmissa että eri koepaikoilla erittäin kilpailukykyinen muihin timoteilajikkeisiin verrattuna. Rhonia tuo lisäarvoa timotein viljelyyn Suomessa korkean satonsa ja erinomaisen talven kestävyytensä ansiosta. TUUKKA BOR Satoisa ja sulava Menestyy koko maassa Viljelyvarmuus korostuu kasvuston vanhetessa Tasaisen varma sadontuottaja jokaisella korjuukerralla Laadukas ja varma 2

NURMIKASVIEN TÄRKEIMMÄT VALINTAPERUSTEET 1 2 3 SATOISUUS 1 3 vuosien sato jälkikasvukyky ensimmäisen niiton sato VALKUAISPITOISUUS, SADON LAATU oikea-aikainen korjuu/ myöhästynyt korjuu vertailu D-arvo eli sulavuus TALVENKESTÄVYYS 1 3 vuosien talvituhot NURMI- JA RUOKONATA Nurmi- ja ruokonata ovat poudankestävämpiä nurmilajeja kuin timotei, mutta eivät ole ruokinnallisesti yhtä maittavia. Voimakkaan kasvunsa ansiosta ruokonata on nurminataa satoisampi. Molemmilla lajeilla on hyvä jälkikasvukyky. Nurmi- ja ruokonataa viljellään hyvin yleisesti nurmiseoksissa timotein kanssa. Laidunnurmien korkeaa ruokonatapitoisuutta tulee välttää, sillä ruokonata on karkeaa ja maittavuudeltaan laitumissa muita lajeja heikompaa. Ruokonata soveltuu hyvin säilörehutuotantoon. Talvenkestävyydeltään molemmat ovat erittäin hyviä lajeja. Nurminata viihtyy erityisesti runsaslumisilla alueilla. Natojen suositeltava kylvömäärä on 1250 kpl/m 2 ja kylvösyvyys 2 3 cm. Natavaltaisia nurmiseoksia kylvettäessä suositellaan käyttämään siementä 20 28 kg/ha. Nurminata ILMARI BOR Kestävä lajike koko Suomeen Hyvä sadontuottokyky läpi kasvukauden Valkuaispitoinen ja hyvin sulava Erittäin talvenkestävä KLAARA BOR Erittäin satoisa Soveltuu hyvin koko Suomeen Rehuntuotannossa etenkin 1. sato korkea verrattuna muihin Talvenkestävyys huippuluokkaa Hyvä rehunlaatu Ruokonata KAROLINA BOR 10 % satoisampi kuin yleisesti viljelyssä olevat nurminatalajikkeet Talvenkestävyys ruokonatojen parhaimmistoa Erinomainen erityisesti säilörehunurmiin Poudankestävä voimakkaiden ja syvien juurien ansiosta NURMI- JA RUOKONATA Lajike 1. niitto D-arvo 1. niitto 2. niitto D-arvo 2. niitto 3. niitto D-arvo 3. niitto Talvituho % Kevättiheys % KASPER = C (N) 4 407 700 3 866 705 2 549 710 3,7 93,5 ILMARI BOR (N) 4 286 705 3 753 710 2 550 707 3,1 94,1 INKERI BOR (N) 4 241 706 3 914 693 2 656 705 4,1 94,1 KLAARA BOR (N) 4 626 695 3 705 705 2 500 707 2,3 96,4 EEVERT BOR (N) 4 429 700 3 938 711 2 825 710 4,2 94,3 SANTTU (N) 4 595 691 3 990 698 2 882 702 2,5 94,8 SW MINTO (N) 4 116 704 3 865 714 2 721 712 4,7 92,8 VALTTERI BOR (N) 4 429 703 4 013 713 2 608 711 2,9 95,2 RETU = C (R) 4 146 693 4 995 673 3 243 695 5,0 92,6 KAROLINA BOR (R) 4 088 699 5 263 675 3 460 696 6,2 91,9 (N) = Nurminata, (R) = Ruokonata Lähde: LUKE viralliset kokeet 2010-2017, estimoidut lajikekeskiarvot. 3

PUNA-APILA Puna-apila on monivuotisiin nurmiin hyvin soveltuva palkokasvi. Se on arvokas rehuarvoltaan ja valkuais pitoisuudeltaan. Sopii hyvin säilö rehu nurmiin etenkin hyvin kalkituilla ja ojitetuilla kiven näis mailla. Korkeaa typpi lannoitusta tulee puna-apilalla välttää. Puna-apila parantaa seoksissa nurmi rehun laatua ja nostaa valkuais pitoisuutta. Suositeltava kylvömäärä puhtaana kasvustona on 10 12 kg/ha ja seoksissa 4 7 kg/ha. SAIJABOR Kotimainen Satoisa ja talvenkestävä Hyvä jälkikasvukyky Parantaa seoksissa nurmirehun laatua ja nostaa valkuaispitoisuutta Suositeltava vyöhykkeille I IV RAIHEINÄT Raiheinää viljellään pääasiassa nurmiseoksissa, mutta se soveltuu viljeltä väksi myös puhtaana kasvustona. Sen sulavuus ja maittavuus ovat erittäin hyviä, mutta talven kestävyys ei ole sen parhaita ominaisuuksia. Sen vuoksi sitä suositellaan viljeltäväksi ainoastaan eteläisemmässä Suomessa. Yksivuotinen italianraiheinä on lehtevyydeltään erittäin runsas, yksivuotinen wester woldin raiheinä puolestaan on hyvin kuitupitoinen korsiominai suuk siensa ansiosta. Monivuotinen englanninraiheinä on kasvultaan mätästävä. Sillä on runsas korren muodostus ja tiheä aluslehdistö. Puhtaan raiheinä kasvuston kylvömääräksi suositellaan 1250 kpl/m2 ja kylvösyvyydeksi 2 3 cm. YKSIVUOTISET RAIHEINÄT Italianraiheinä: BARMULTRA II Westerwoldinraiheinä: BARTIGRA Erittäin nopeasti itävä ja kehittyvä Tuottaa runsaan sadon Erittäin maittava ja sulava Korkea valkuaispitoisuus Rehevä kasvusto, hillitsee rikkakasvien kasvua II V-vyöhykkeille Suositellaan Pohjois-Suomen lyhyeen kasvukauteen Sato korjattavissa aikaisemmin kuin italianraiheinässä Runsassatoinen pohjoisilla alueilla Kuiva-ainepitoisuus korkeampi kuin lehtevillä italianraiheinälajikkeilla ITALIANRAIHEINÄ Lajike 1.niitto D-arvo 1.niitto 2.niitto D-arvo 2.niitto FABIOBOR 943 78,2 2 219 75,5 BARMULTRA II 966 78,3 2 329 75,9 Lähde: MTT viralliset kokeet 2005 2012, estimoidut lajikekeskiarvot. 4 MONIVUOTISET RAIHEINÄT Englanninraiheinä: RIIKKABOR Kotimainen, laadukas ja nopea kasvuinen Talvenkestävin raiheinälajike, joka toipuu nopeasti talven rasituksista Suositellaan I III-vyöhykkeille Erinomainen jälkikasvukyky

NURMISEOKSET Kuivaheinäntuotantoon tarkoitetuilla nurmilla tulee suosia pitkään laatun sa säilyttäviä lajeja, joiden ensimmäisen niiton sato on erittäin runsas. Runsaan korsipitoisuuden saavuttanut timotei kuivuu nopeasti. Säilörehu- ja laidunnurmilla on kannattavinta viljellä hyvän jälkikasvukyvyn omaavia lehteviä lajikkeita, jotka tuottavat laadukasta satoa läpi koko kasvu kauden. Laidunnurmilla tulee kiinnittää huomiota myös lajien tallaamisen kestävyyteen. HANKKIJAN KLASSIKKO HANKKIJAN SULAVA Timotein ja nurminadan seos, joka soveltuu useaan eri käyttötarkoitukseen. Seoksella on mahdollista tuottaa kolmen niiton järjestelmissä erittäin korkea D-arvo ja samanaikaisesti hyvällä tasolla oleva NDF-kuidun määrä. Tuure-timotei tuottaa kaikissa niitoissa korkean D-arvon. Perintei sen nurminadan lisäksi seoksessa on käytetty Riikka-englanninraiheinää, joka on talven kestävyydeltään paras englannin rai heinistä. Englanninraiheinä parantaa eten kin toisen ja kolmannen niiton D-arvoa. Englannin rai heinän osuus seoksessa on kohtuullisen matala, mikä pienentää talveh ti misriskiä. Seosta suositellaan säilö rehun tuotantoon ja laitumeksi vyöhykkeille I III ja vyöhykkeen VI edullisimmille paikoille. Timotei (TuukkaBOR, TuureBOR tai RhoniaBOR) 80 % Nurminata (IlmariBOR tai KlaaraBOR) 20 % Kylvömäärä: 25 30 kg/ha HANKKIJAN TUURENURMI Kuivaheinä- ja säilörehunurmien perusta mi seen soveltuva seos, joka sisältää sulavuu deltaan ja jälkikasvukyvyltään ensiluokkaista Tuure-timoteitä sekä lisäksi nurmi- ja ruoko nataa. Ruokonataa on lisätty satotasoa kas vat ta maan. Yleisseos koko maahan. Timotei (TuureBOR) 75 % Nurminata (IlmariBOR tai KlaaraBOR) 10 % Ruokonata (KarolinaBOR) 15 % Kylvömäärä: 25 30 kg/ha Timotei (TuureBOR) 65 % Nurminata (IlmariBOR tai KlaaraBOR) 25 % Englanninraiheinä (RiikkaBOR) 10 % Kylvömäärä: 22 kg/ha HANKKIJAN PRO Satoisa, D-arvon peräkkäisissä niitoissa hienosti säilyttävä ja jälkikasvukyvyltään voimakas Tuure-timotei yhdistettynä sulavuudeltaan lähes nurminatojen luokkaa olevaan Karolina-ruokonataan. Seos säilö rehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmien perustamiseen. Seos sisältää korkeatuottoisen lypsykarjan edellyttämää sulavaa kuitua. Se on oivallinen säilörehunurmi myös seosrehun raakaaineeksi ja automaattilypsytiloille, joilla vaaditaan märehtimisaktiviteetin ylläpitoa. Tuure-timotein hyvän pensomis kyvyn ansiosta syntyy runsaasti sulavaa lehtimas saa, mikä mahdollistaa yhtä aikaa korkean D-arvon ja NDF-pitoisuuden rehussa. Timotei (TuureBOR) 90 % Ruokonata (KarolinaBOR) 10 % Kylvömäärä: 25 30 kg/ha 5

NURMISEOKSET HANKKIJAN LAATU Monipuolinen apiloita sisältävä seos. Seoksella on mahdollista tuottaa eri niitoissa korkea D-arvo ja puhtaita nurmikasveja sisältäviä seoksia suurempi valkuaispitoisuus. Seoksessa on käytetty kahta timoteilajiketta, korkean laadun tuottavaa Tuurea ja hyvän jälkikasvukyvyn omaavaa Rhoniaa. Seoksessa on mukana myös nurminataa ja englanninraiheinää tuomassa jälkikasvukykyä ja laatua jälkikasvusatoihin. Seoksessa käytetyt nurminata ja englanninraiheinälajikkeet ovat talvenkestävyydeltään markkinoiden parhaim pia. Seoksen sisältämät apilat sitovat typpeä ja nostavat rehun valkuaispitoisuutta sekä hidastavat D-arvon laskua. Seos soveltuu sekä säilörehuntuotantoon että laitumeksi. Timotei (Tuure BOR ) 36 % Timotei (Rhonia BOR ) 24 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 10 % Englanninraiheinä (Riikka BOR ) 10 % Puna-apila 10 % Valkoapila 10 % Kylvömäärä: 25 kg/ha HANKKIJAN APILANURMI Typensitojakasvina apila takaa riittävän typpimäärän valkuaispitoisen säilörehun ja monivuotisen kesannoinnin onnistumiselle. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR tai Rhonia BOR ) 60 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 20 % Puna-apila 20 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: 25 30 kg/ha HANKKIJAN VALKEA Säilörehunurmien perustamiseen ja monivuotiseen kesannointiin soveltuva seos, jossa komponentteina timotei, nurminata, valkoapila ja puna-apila. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR, Rhonia BOR ) 50 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 30 % Puna-apila 5 % Valkoapila 15 % Kylvömäärä: 25 30 kg/ha HANKKIJAN PIKALAIDUN Pikalaidunseoksella saadaan aikaan kasvusto, joka soveltuu laiduntamiseen jo perustamisvuonna. Monivuotisten lajien ansiosta nurmesta saadaan seuraavina vuosina run sas sato. Soveltuu hyvin myös säilörehun tuotantoon. Kylvetään aikaisin keväällä ilman suojaviljaa tai käyttämällä pientä kauramäärää. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR tai Rhonia BOR ) 40 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 35 % Yv. raiheinä (Barmultra II) 15 % Niittynurmikka 10 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: 30 kg/ha HANKKIJAN MULTAMAA Monivuotinen raiheinä timotein ja nurminadan rinnalla takaa kasvuston hyvän alkuvaiheen kehityksen. Soveltuu heinä-, säilörehu- ja laidunnurmien perustamiseen multa-, turve- ja multaville kivennäismaille koko maahan. Timotei (Tuukka BOR, Tuure BOR tai Rhonia BOR ) 40 % Nurminata (Ilmari BOR tai Klaara BOR ) 50 % Mv. raiheinä rehutyyppi (Riikka BOR ) 10 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: 30 kg/ha HANKKIJAN VEHREÄ Nopeasti uusiutuva ja tallaamisen kestävä seos on valmistettu erityisesti hevosten laiduntamiseen. Timotei (Tuukka BOR ) 35 % Mv. raiheinä rehutyyppi (Riikka BOR ) 15 % Mv. raiheinä nurmikkotyyppi 15 % Niittynurmikka 20 % Punanata 15 % Pakkauskoko: 10 kg Kylvömäärä: 50 kg/ha SOPIVA-NURMISEOS Tyydytkö keskimääräiseen vai vaaditko enemmän? Tilakohtaisesti suunnitellut seokset tilan omat tarpeet ja lähtökohdat huomioon ottaen Ruokinnan kautta saatavat impulssit peltoviljelyn suunnitteluun tarkasti ja tehokkaasti Tarkoituksena hyödyntää tilan vahvuudet ja nostaa nurmentuotanto uudelle tasolle Suunnittelu alkaa tavoitteiden asetta misella ja päädytään kaikki tarpeet huomioivaan nurmiseokseen Vähimmäistilausmäärä: 600 kg SOPIVA SOPIVA nurmiseokset Jokainen tila on erilainen Myös luomutuotettuja nurmikasvien siemeniä valikoimassamme. KYSY LISÄÄ! Osta siemenet vaivattomasti verkkokaupasta! Hankkija Oy pidättää oikeuden seosten lajikemuutoksiin. 6

NURMEN KASVINSUOJELU Rikkakasvit heikentävät rehun maittavuutta ja voivat aiheuttaa maitoon makuvirheitä sekä häiriöitä eläinten ruuansulatuksessa. Erityisesti ne kuitenkin vievät ravinteita ja kasvutilaa varsinaisilta satokasveilta. Huolehdi nurmen rikkatorjunnasta jo perustamisvaiheessa. Jos rikkakasvit ovat päässeet valloilleen, ne voidaan torjua myös kasvavasta nurmesta. RIKKAKASVITORJUNTA APILA- JA HEINÄKYLVÖKSILTÄ Käsittelykohde Kauppavalmiste Käyttömäärä Varoaika NURMET ILMAN APILAA Timotei-nurminata nurmen perustaminen ilman 30 vrk Ariane S 1,75-2,0 l/ha suojaviljaa, nurmesta korjataan yksi säilörehusato laidun, säilörehu, 21 vrk kuivaheinä Gratil + kiinnite 30-40 g/ha + 0,1-0,2 l/ha tai laidunnetaan. Primus + kiinnite 0,1-0,15 l/ha + 0,1 l/ha 1-vuotinen raiheinäkylvös, korjataan niittorehuksi/ Primus XL 1 l / ha säilörehuksi Timotei-nurminata-nurmen perustaminen suojaviljaan (ohra/kaura 170 kg/ha), vilja puidaan. Pikalaidunnurmi + suojavilja (40 kg/ha), sato korjataan säilörehuksi. Ariane S XL-pakkaus Premium Classic + kiinnite Gratil + Ratio 50 SX + kiinnite Agrimarket MCPA Harmony SX + kiinnite Primus + kiinnite Ratio 50 SX + kiinnite Ariane S XL-pakkaus Premium Classic + kiinnite Gratil + Ratio 50 SX + kiinnite 1,75-2,5 l/ha 20 ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha 15-20 g/ha + 8 g/ha + 0,1-0,2 l/ha 1,5-2,0 l/ha 15 g/ha + 0,1 l/ha 0,05-0,1 l/ha + 0,1 l/ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha 1,75-2,5 l/ha 20 ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha 15-20 g/ha + 8 g/ha + 0,1-0,2 l/ha 30 vrk 0 vrk 30 vrk Harmony SX + kiinnite Primus + kiinnite Ratio 50 SX + kiinnite Starane XL Vakiintuneet säilörehunurmet, laitumet. Ariane S Gratil + kiinnite Harmony SX + kiinnite Primus + kiinnite Starane XL Primus XL APILANURMET Timotei-puna-apila-nurmen perustaminen (suojaviljaan tai ilman), nurmesta korjataan Basagran SG sato tai laidunnetaan. Timotei-puna-apila-nurmen perustaminen Premium Classic + Agrimarket MCPA suojaviljaan (ohra/kaura 170 kg/ha), vilja puidaan. Agrimarket MCPA Kts. lisätietoja: Peltokasvien kasvinsuojelu 2016. ProAgria Keskusten Liitto. 15 g/ha + 0,1 l/ha 0,05-0,1 l/ha + 0,1 l/ha 8-11 g/ha + 0,1 l/ha 0,8-1,0 l/ha 2,0-3,5 l/ha 40-60 g/ha + 0,1-0,2 l/ha 15-20 g/ha + 0,1 l/ha 0,1-0,15 l/ha + 0,1 l/ha 1,5-1,8 l/ha 1 l/ha 1,1-1,7 kg/ha 8-11 g/ha + 0,5 l/ha 1,0 l/ha 10 vrk 30 vrk laidun, 21 vrk kuivaheinä 10 vrk REHUKASVIT ALSIKEAPILA (Dawn tai vastaava) Hyvä esikasvi, sopii hyvin lisäyksenä seoksiin Kasvualustaltaan puna-apilaa vaatimattomampi Kilpailee kasvultaan puna-apilaa heikommin rikkakasveja vastaan Kukkii ja tuleentuu puna-apilaa aikaisemmin Hyvä mesikasvi Kylvömäärä 8 10 kg/ha PERSIANAPILA (Lightning tai vastaava) Yksivuotinen, nopeasti kehittyvä typensitojakasvi Käytetään tavallisesti seoksena yksivuotisen raiheinän kanssa, viherkesanto kasvina ja viherlannoitukseen, soveltuu myös maisemakasviksi Hyvä jälkikasvukyky Hyvä juuristovaikutus Sisältää puna-apilaa enemmän kuitupitoisia varsia ja vähemmän lehtimassaa Kylvömäärä 8 12 kg/ha, seoksissa 12 15 kg/ha VIHANTAHERNE (Bohatyr tai vastaava) Tuorerehuksi ja viherlannoitukseen Voidaan viljellä sellaisenaan tai seoksena kauran kanssa (rehuherne 150 200 kg/ kaura 100 150 kg/ha) Kylvömäärä puhtaana 200 300 kg/ha VIHANTAHÄRKÄPAPU (Honey tai vastaava) Hyvin satoisa ja sulava kasvi säilörehuksi tuotettuna Viljellään puhtaana tai seoksena myö häi sen kauran tai vehnän kanssa (härkäpapu 150 200 kg/ kevätvilja 50 150 kg) Ruokinnallisesti paras laatu puhtaana kasvustona viljeltynä (kylvömäärä 250 300 kg/ha), seosvilja saattaa kuitenkin helpottaa säilöntää Säilörehusato korjataan palkojen kokonaan täytyttyä, ennen tuleentumisen alkua REHUVIRNA (Nitra tai vastaava) Yksivuotinen typensitojakasvi Viherlannoitukseen ja rehukasviksi Runsas vihermassa tukahduttaa tehokkaasti rikkakasveja Voidaan tuottaa joko kauran kanssa (rehuvirna 50 100 kg/kaura 100 150 kg/ha) tai puhtaana kasvustona Kylvömäärä puhtaana 130 190 kg/ha REHUKAALI (Inka tai vastaava) Suosittu riistapeltojen yksivuotinen rehukasvi Menestyy parhaiten hyväkuntoisilla kivennäismailla Kylvömäärä 5 8 kg/ha REHURAPSI (Akela tai vastaava) Yksivuotisten rehuseosten ja riistapeltojen kasvi Syysrapsin kuitupitoinen ja lehtevä muunnos Kylvömäärä 7 10 kg/ha SINIMAILANEN (Power 4.2 tai vastaava) Monivuotinen palkokasvi Käytetään yleisesti rehuna Juuristoltaan voimakas ja tuottaa runsaasti valkuaista Kylvömäärä seoksissa 5 15 kg/ha REHUMAISSI (esim. Nordicstar) Käytetään karjan rehuna Hehtaarituotto voi olla Suomessa esim. 8 12 tonnia kuiva-ainetta Kylvömäärä 1,5 2 yksikköä/ha 7

Kasvuohjelman palvelupuhelin puh. 010 76 83110 Numerosta saa neuvoja kasvukaudella nurmikasvien kasvinsuojelusta, lannoitteista sekä maanparannuksesta. Puhelimessa Hankkijan Kasvuohjelman ammattilaiset vastaavat kysymyksiin. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan palvelun avautuessa www.hankkija.fi www.hankkija.fi