Kuntahallinnon muutos ja tulevaisuus KUNTAJOHDON, SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JOHDON, ESIMIESTEN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN HALLINTOPÄIVÄ 6.2.2014 Oulu Arto Haveri Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
AAMULEHTI Pääkirjoitukset 20.1. 2014 06:35 Suomen julkisen sektorin rajusti pullistunut bkt-osuus on länsimaiden huippua. Analyysi: Julkinen sektori paisuu yli äyräittensä
YLE UUTISET KOTIMAA 16.10.2013 klo 8:41 päivitetty 16.10.2013 klo 14:42 Kuntien velka kasvaa miljardeilla, jos nykymeno jatkuu
Tasks assigned to local government by legislation in Finland, years 1930-2012 600 500 400 399 506 535 300 200 100 0 265 176 114 56 59 86 40 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2012 Source: Ministry of Finance, Finland 2013
Karut luvut vanhusten hoidosta terveyskeskuksissa Kotimaa Julkaistu 21.01.2014 16:10 MTV
Rakenneuudistuksen valmistelussa arviointivaihe 04.10.2013 Valtiovarainministeriö Tiedote 154/2013 Hallituksen budjettiriihessään päättämän rakenneuudistuspaketin valmistelu etenee. Rakenneuudistuksilla pyritään poistamaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje ja siten turvaamaan julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitus. Keinoina on saada työllisyys, talouskasvu ja julkisten palvelujen tuottavuus nousuun. Uudistukset ovat kokonaisuus, jonka täytäntöönpano paikkaa kestävyysvajeen.
Kuntien lukumäärän kehitys Delfoi - asiantuntijapaneelin perusteella 2002 Haveri ym. Kuntarakenne muutoksessa 7
Lessons The secret of their success The Nordic countries are probably the best-governed in the world The Economist Feb 2nd 2013
Government effectiveness in the European Union World Bank, Worldwide Governance Indicators (2011)
Nykytila ja muutos, kunta palvelujen järjestänä H Virasto-organisaatio M Oma tuotanto, virasto-organisaatio Liikelaitos Palvelujen ostaminen ulkopuolisilta Yksityistäminen, palvelusetelit Sopimuksellisuus Kuntakonserni Kunnan omistama yhtiö Sisäinen tilaaja-tuottaja Kuntien yhteinen toimielin Kuntayhtymä t. vastaava kuntien yhteistyöelin Kunnan avustukset järjestöille Kumppanuudet V H= Hierarkia M = Markkinat V= Verkostot Yhteisöllisyys, vapaaehtoisuus 10
Kuntalaisen roolien korostuminen hallinnan vaihtoehdoissa Kuntalainen (passiivisena) omistajana Oma tuotanto, virasto-organisaatio Liikelaitos Kunnan omistama yhtiö Palvelujen ostaminen ulkopuolisilta Yksityistäminen, palvelusetelit Kuntalainen asiakkaana Sisäinen tilaaja-tuottaja Kuntien yhteinen toimielin Kuntayhtymä t. vastaava kuntien yhteistyöelin Kunnan avustukset järjestöille Kumppanuudet Kuntalainen (aktiivisena) asukkaana 11
Kuntajohtajat muutoksen tulkkeina Arto Haveri, Jenni Airaksinen, Henna Paananen 2013 Tutkimus suurten ikäluokkien (1945-1950 s.) kuntajohtajista Miten kokeneimmat kuntajohtajat näkevät suomalaisen yhteiskunnan ja kunnan muuttuneen viime vuosikymmeninä? Perustuu elämänkerrallisiin tarinoihin, joita yhdistetään ns. mallitarinoiksi
KULTA-AIKA Kunta ajassa suurten ikäluokkien kuntajohtajien tarinoissa Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Yksityiskohtainen valtionohjaus mutta vapaus ja resursseja toimia Kehitysmyönteinen ilmapiiri Elinkeinopoliittinen aktiivisuus LAMA Selviytyminen Kuntien yhteisöllinen rooli korostuu Kuntamurroksen merkit, rajojen liudentuminen alkaa KAAOSTA JA KUNTA- UUDISTUSTA Uuden roolin etsintä Epävarmuus ja monimutkaisuus Kuntauudistusten ristiriitaisuudet
4 tekijää jotka vaikuttavat kuntien roolin muutokseen Valtion vetäytyminen ja kaikkitietävyys Paluu voimakkaaseen ohjaukseen Ohjauksen sisäiset ristiriidat KUNTA-VALTIO- SUHTEEN VIILENEMINEN KUNTALAISESTA ASIAKKAAKSI Palvelun kuluttaja, asiakkuus Vetäytyminen vastuusta yhteisön hyvinvointiin Paikallispolitiikka ei houkuttele Aluepoliittinen yhteistyö Elinkeinopoliittiset yhteistyöhankkeet Yhteiset palvelurakenteet jopa uusi kunta KUNTARAJOJEN LIUDENTUMINEN KUNNALLIS- POLITIIKAN PIRSTOUTUMINEN Poliittisten eliittien heikentyminen Populistinen kulttuuri Paikalliset asiat, yhteinen etu Päätöksentekijöiden parantunut tieto- ja taitotaso
Mihin olemme menossa? Tulevaisuus, trendi: Yksilöllistyvä, rajaton Suomi, integroituva teknostruktuuri hallinnon tulevaisuudenkuvana Asiakkaan valinnanvapaus korostuu, markkinat hoitavat laajan osan nykyisistä julkisista palveluista, etenkin kaupunkiseuduilla Valtion ja kunnan toiminnot integroituvat palvelupisteinä ja sähköisissä palveluissa Ero kaupunkikeskuksissa asuvien ja maaseudun palvelujen välillä kasvaa Suuret organisaatiot, lähidemokratia ja yhteisöllisyys irtautuvat kunnista Poliittisen ohjauksen merkitys vähenee palveluissa
Tulevaisuus, vastatrendi; Paikallisen itsehallinnon, omaehtoisuuden ja yhteisöjen Suomi Kuntien roolissa vahvistuu paikallisen elinvoiman yhteisöllinen edistäminen, aktiivinen kumppanuus kuntalaisten ja järjestöjen kanssa Yhteisöjen aktivoituminen, osallisuus nousuun Erilaiset paikalliset tavat hoitaa asioita, eipäjoet ja muut elämäntapakunnat yleistyvät, kuntien erilaisuus kasvaa
Tulevaisuus/ eräitä pohdintoja Jonkinlainen kaksitasoinen kuntahallinto kehittyy lähidemokratiavaatimuksen myötä riippumatta kuntauudistuksen etenemisestä Kuntakoon suurentuessa kunnallishallinto irtaantuu paikallisyhteisöistä eikä pyri/pysty kanavoimaan kansalaisten vapaata liikehdintää, silti kansalaisyhteiskunta voi kokea uuden nousun Kuntahallinnon suurin uhka on legitimaation (oikeutuksen) ja luottamuksen menetys kun kunnat eivät pysty vastaamaan odotuksiin, joita niihin kohdistetaan