Ulla Vuori 04.03.2014 Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori YMMÄRRÄ - VÄLITÄ - TULE VASTAAN - PYSY LÄHELLÄ
Nykypäivän ilmiöitä: Ikäihmiset haluavat olla aktiivisia ja autonomisia toimijoita Voimavara- ja tavoitesuuntautuneisuus Kolmas ikä: stressittömyys, oma aika, omien tavoitteiden toteuttaminen, itsensä kehittäminen. Eläkeläisten positiivinen kiire Moninaiset mahdollisuudet harrastaa ja osallistua Toimijuus, osallisuus Saarenheimo 2004
Elämisen rytmi hektinen ja kiireinen (2): Yksinäisyys, masennus, sosiaalinen eristäytyminen Turvattomuus, avuttomuus Epäluottamus Puuttumattomuus jokainen pitää huolen vain omista asioistaan Ohi kulkeminen - ohittaminen Ei kuulu minulle Poissa silmistä poissa mielestä
Tarvitaan: välittämistä ja puuttumista huolenpitoa rinnalla kulkemista
Muistisairauden vaikutuksia: Neurokemialliset ja patologiset muutokset Kognitiiviset oireet Henkilökohtaiset tekijät ja vaikutus minäkuvaan Fyysinen toimintakyky, päivittäistoiminnoista selviytyminen ja elämänhallinta Mieliala Motivaatio Vuorovaikutustilanteet ja sosiaaliset suhteet Psykososiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön liittyvät tekijät Tilannehallinnan menetys ja käytösoireet
(2): Fyysisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen murentaa vähitellen selviytymistä omassa elinympäristössä jokapäiväisistä arjen toiminnoista, haasteista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Hankaluuksia ymmärtää ja selviytyä arjessa, kodin arki ei suju, avun tarve lisääntyy, eksyminen jne Pelko, turvattomuus, epäluottamuksen kokemukset Itsetunnon mureneminen Ei kykene tunnistamaan ja ilmaisemaan tarpeitaan ja toiveitaan selkeästi
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen:
Muistisairaan ihmisen keskeisiä perustarpeita: Turvallisuuden tarve Identiteetin säilymisen tarve Itsemääräämisen tarve Omanarvontunteen tarve Mielekkäiden roolien tarve Toiminnan ja osallisuuden tarve Läheisyyden ja arvostavien ihmissuhteiden tarve Luottamuksen tarve Fyysisen koskemattomuuden tarve Eloniemi-Sulkava & Savikko 2011, Mäkisalo-Ropponen 2007
Kohtaamisen elementtejä: Hienotunteisuus Tasavertaisuus Luontevuus Kunnioitus, myötätunto Aito kiinnostus ja kuunteleminen kuuleminen Vakavasti ottaminen Kiireettömyys Kannustaminen Tartu hetkeen!
Vaikea seurata keskustelua Kuulon ja näön ongelmat? Vaikea nähdä kanssaihmisten ilmeitä ja eleitä Jatkuva sanotun toistamisen pyytäminen Vaikea saada samalta kuulostavista sanoista selvää (Sari, Jari, Kari, Mari ) Keskustelun seuraaminen väsyttää Apuvälineet: silmälasit, kuulolaite Taustahälyn minimointi Hyvä valaistus Kohdista huomiosi kuulijaan, asetu lähietäisyydelle Puhu selkeästi, yksi asia kerrallaan
Ikääntynyt muistioireista kärsivä ihminen tarvitsee enemmän aikaa uuden asian omaksumiseen, pohtimiseen ja vastaamiseen. Liian nopeasti etenevä keskustelu, tai jos uutta asiaa tulee liian runsaasti yhdellä kertaa, vaikeuttaa keskittymistä ja uusien asioiden mieleen painamista.
(2): Mukauta oma rytmisi kuulijan rytmiin. Anna aikaa pohtia kuulemansa merkitystä. Anna aikaa miettiä ja vastata omaan tahtiin. Tarkista ymmärsittekö toisianne. Tarvittaessa puhu yhdestä asiasta kerrallaan. Vältä moniosaisia kysymyksiä.
Kohtaaminen muistisairaan ihmisen näkökulmasta: Sairaus muistuttaa olemassaolostaan aina kun joku esittää kysymyksen, johon en osaa vastata, tai kun joku korjaa tekemisiäni tai sanomisiani. (Taylor 2008) sairauden alkuvaiheessa muistisairas ihminen voi tarkkailla itseään on tietoinen tulevasta Omatoimisuuden ja itsenäisyyden mureneminen; riippuvuus toisista ihmisistä lisääntyy sairauden edetessä Miten voi uskaltaa luottaa kanssaihmisiin?
(2): Paljon kysymyksiä - vähän vastauksia Joinakin päivinä minun kanssani ei ole helppo puhua ja useimpina päivinä minua ei ole helppo kuunnella. (Taylor 2008) - esim. muistisairas ihminen puhuu asiaa, joka ei kuulu ko. asiayhteyteen, aikaan, paikkaan, jne. - puhuu sanoja, jotka yksittäin sanottuna ovat ymmärrettäviä, mutta lauseeksi puettuna kuulijan on vaikea ymmärtää, mistä viestissä on kysymys - muistisairauden edetessä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus kasvaa
Minua on alkanut pelottaa jos saan itseni kiinni sellaisesta puheesta, joka ei ole ihan oikea tilanteeseen, tulen hiljaiseksi, enkä halua sanoa mitään harmittaa - Alzheimerin tautia sairastava yksin asuva henkilö-
(3): On tarpeeksi surkeaa joutua elämään unohtamisen kanssa. Vielä surkeampaa siitä tulee, kun se, minkä muistaa, aiheuttaa lisästressiä! Mitä enemmän teen virheitä, sitä pelokkaampi olen Pelkään olla yksin oudon ihmisen kanssa Miten voit tukea jotakuta, joka kokee joskus olevansa SE?... (Taylor 2008)
Muistisairaan ihmisen toimijuuden ylläpito vaatii muiden ihmisten tukea ja itseilmaisua mahdollistavaa ympäristöä. Saarenheimo 2008
Aito kohtaaminen = vakavasti ottaminen, läsnäolo ja jakaminen toisen ihmisen kokemuksen huomioon ottaminen hänen viestinsä KUULEMINEN toisen persoonallisuuden arvostaminen tilan antaminen Aito läsnäolo synnyttää luottamuksellisen ja välittämisen ilmapiirin! Mattila 2007
Aidossa kohtaamisessa säilyy elintila Elintilan menetys seuraa kaikenlaisesta mestaroinnista, monenlaisesta neuvomisesta ja myös hyvää tarkoittavasta holhoamisesta. = toista ihmistä ei oteta vakavasti Aito kohtaaminen sisältää sallivuuden näkökulman! tilaa persoonalliselle erilaisuudelle. Mattila 2007
Yksilöllinen, aito kohtaaminen turvallinen olo minusta välitetään -kokemus
Haluanko olla muistisairaan ihmisen kanssa tasavertaisessa vuorovaikutussuhteessa, vai haluanko ainoastaan yksipuolisesti vaikuttaa (=käyttää valtaa)? Jos kohtelet kahta ihmistä samalla tavalla, kohtelet toista väärin. (Frankl)
Kaikkein tärkeintä on saada kokemus anteeksisaamisesta. Tarvitaan armahtavaa katsetta, kosketusta ja kaikesta huolimatta saat olla sellainen kuin olet viestiä. (yksin asuva Alzheimer-potilas)
Vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa tärkeää: Tuntosarvet Näkevät silmät Kuulevat korvat Pieni suu Lämpimät kädet Myötäelävä mieli Salonen 2010
Muistisairas ihminen ei välttämättä tunnista itse muisti- ja muita arjessa selviytymisen ongelmiaan. Joskus voi esiintyä käytösoireita mm. vahvaa kieltämistä ja aggressiivisuutta päivittäisen toimintakyvyn heikentymisen lisäksi. Yksin asuvat muistisairaat ihmiset erityisryhmä, jonka arjesta selviytymiseen ja syrjäytymiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Muistisairas ihminen haluaa olla aktiivinen toimija ja yrittää etsiä erilaisia selviytymiskeinoja arjen toiminnoissa. Tutussa toimintaympäristössä muistisairas ihminen voi selviytyä arjen toiminnoista kohtalaisen hyvin. Olennaista on, että kanssaihmiset eivät kohtaa muistipotilasta kyvyttömänä, vaan pyrkivät tunnistamaan hänellä olevia voimavaroja ja taitoja.
Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon ja elämänlaadun perusta on toimintakyvyn tukeminen ja mahdollisuudet käyttää toimintakykyään ja voimavarojaan optimaalisesti!
Miltä itsestä tuntuisi, jos: - en ymmärrä Pohdittavaa: - teen keskustelussa virheitä, joita en ole ennen tehnyt - unohdan asioita, jotka olen ennen tiennyt ja osannut - en pysy mukana keskustelussa ja koen itseni ulkopuoliseksi
- Taylor 2008 - Vihjeitä viestintään Alzheimer-potilaan kanssa: Mitä voit tehdä auttaaksesi?
Ota tauti huomioon. Yritä muistaa, ettei muistisairas ihminen käyttäydy tahallaan niin kuin käyttäytyy. Yritä olla loukkaantumatta. Äänessä on sairaus. Osoita mielenkiintoa. Säilytä katsekontakti ja pysy hänen lähellään, jotta hän tietää, että kuuntelet ja yrität ymmärtää. Vältä häiriötekijöitä ja melua. Viestintä on vaikeaa, ellei mahdotonta, jos taustalla on kilpailevaa katsottavaa ja kuunneltavaa.
Muista yksinkertaisuus. (2): Käytä lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia sanoja. Vältä mutkikkaita kysymyksiä tai ohjeita. Älä keskeytä. Muistisairaalta ihmiseltä voi mennä useita minuutteja, ennen kuin hän vastaa. Vältä arvostelua, hoputtamista, korjailemista ja riitelyä. Älä korota ääntäsi. Tauti vaikuttaa keskittymiskykyyn, ei kuuloon. www.mayoclinic.com/health/alzheimers /AZ00004
Voin unohtaa kukan nimen, en sen kauneutta. Voin unohtaa nimesi, en rakkauttasi. Jos en muista, en tunne, aistin lämmön, koen ilon, erotan hyvän ja pahan. Älkää sulkeko minua pois maailmasta, jossa vielä pysyttelen. Eksyneenä entisestä haparoin tapaamaan itseäni. - Aino Räty-Hämäläinen -
Lähteet: Eloniemi-Sulkava U, Sulkava R. Muistisairaiden ihmisten käytösoireet: hoidon haaste. Teoksessa Geriatria arvioinnista kuntoutukseen. (Toim.) Hartikainen S, Lönnroos E. Edita Prima, 2008. Laaksonen R, Rantala L, Eloniemi-Sulkava U. Ymmärrä tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa, Suomen dementiahoitoyhdistys, 2004. Laine M, Heimonen S. Mahdollisuuksien matka. Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Jyväskylän yliopistopaino, 2010
Mattila K-P. Arvostava kohtaaminen arjessa, auttamistyössä ja työyhteisössä, 2007. Saarenheimo M. Positiivinen mielenterveys ja elämänhallinta. Teoksessa Geropsykologia. (Toim.) Raitanen T, Hänninen T, Pajunen H, Suutama T. WSOY, 2004. Taylor R. Alzheimerin kanssa. Minun tarinani. Edita Prima Oy, Helsinki 2008.