SUONENJOEN KAUPUNKI Lempyyn osayleiskaavan muutos Kaavaselostus Kaupunginvaltuusto..201_ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35932
Kaavaselostus Leskinen Timo / Lievonen Heli Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 1.2 Osayleiskaavan muutos... 1 2 Suunnittelutilanne... 2 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 2 2.2 Maakuntakaava... 2 2.3 Yleiskaava... 3 2.4 Asemakaava... 4 2.5 Rakennusjärjestys... 4 3 Perustiedot... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Maanomistus... 4 3.3 Yhdyskuntarakenne... 4 3.4 Liikenne... 4 3.5 Luonnonympäristö... 4 3.6 Kulttuuriympäristö... 6 3.7 Tekninen huolto... 6 4 Suunnittelun vaiheet... 7 4.1 Yleiskaavamuutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet... 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.2.1 Osalliset... 7 4.2.2 Vireilletulo... 8 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 8 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 8 5 Osayleiskaavan muutos... 8 5.1 Kaavamuutos... 8 5.2 Aluevaraukset... 9 5.3 Yleismääräykset... 10 6 Vaikutukset... 11 6.1 Yleistä... 11 6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 6.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 11 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 6.5 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 12 6.6 Taloudelliset vaikutukset... 12 6.7 Sosiaaliset vaikutukset... 12 7 Toteuttaminen... 12
Kaavaselostus Leskinen Timo / Lievonen Heli Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (12) Lempyyn osayleiskaavan muutos 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Suonenjoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lempyyn osayleiskaavan 9.9.2013. Yksityinen maanomistaja esitti Suonenjoen kaupungille Lempyyn osayleiskaavan muutosta elokuussa 2018. Osallistumis ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä..201_- Kaavaehdotus oli nähtävillä._..201_ T ÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 1.2 Osayleiskaavan muutos Vuonna 2013 hyväksytyssä Lempyyn osayleiskaavassa on osoitettu tilan Viitasenniemi 778-415-2-18 alueelle kaksi lomarakennuspaikkaa tilan lounaisosaan Iso-Viitasen rantaan. Osayleiskaavan muutoksella nämä lomarakennuspaikat siirretään tilan alueella noin 230 metriä pohjoisemmaksi paikkaan, jonne on olemassa oleva tieyhteys. Kaavamuutos koskee yksityisessä omistuksessa olevaa tilaa Viitasenniemi 778-415-2-18. Kuva 1. Kaavamuutosalueen sijainti (merkitty punaisella katkoviivalla).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (12) Kuva 2. Kaava-alueen rajaus (oranssi) ja ilmakuva-alueesta. 2 Suunnittelutilanne 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.2 Maakuntakaava Valtioneuvosto on päättänyt uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätös tuli voimaan 1.4.2018. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - tehokas liikennejärjestelmä - terveellinen ja turvallinen elinympäristö - elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - uudistumiskykyinen energiahuolto Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu vuonna 2011 ja muutokset vuosina 2014 ja 2016. Alueella on myös voimassa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (vahvistettu 2014) ja Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava (vahvistettu 2016) Suunnittelualueelle ei ole osoitettu voimassa olevissa maakuntakaavoissa aluevarauksia tai muita merkintöjä. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 laadinnan 1. vaihe käynnistettiin tammikuussa 2017. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä 7.11 15.12.2017 ja kaavaehdotus oli nähtävillä 27.6.-15.8.2018. 1. vaiheen kaavaehdotuksessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu uusia merkintöjä tai aluevarauksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (12) Kuva 3. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella nuolella. 2.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Lempyyn osayleiskaava, joka on hyväksytty 9.9.2013. Kaavassa tilan Viitasenniemi alueelle on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa (RA) Iso-Viitanen järven rannalle tilan lounaisosaan. Tilan eteläosaan on osoitettu sähkölinja ja muilta osin tila on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kuva 4. Ote Lempyyn osayleiskaavasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (12) 2.4 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 2.5 Rakennusjärjestys 3 Perustiedot 3.1 Alueen yleiskuvaus 3.2 Maanomistus Suonenjoen kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.2008. Suunnittelualue sijaitsee Iso-Viitanen- ja Pieni-Viitanen -järvien välissä Suonenjoen keskustasta noin 8 kilometriä itään. Alue on metsätalouskäytössä. Muutosalueen välittömässä läheisyydessä on kaksi olemassa olevaa lomarakennusta yksi alueen länsipuolella ja toinen alueen pohjoispuolella Iso-Viitasen rannalla. Lisäksi alueen vastarannalla, Iso-Viitanen järven länsirannalla, on viisi olemassa olevaa lomarakennusta. Kaavamuutosalueet ovat yksityisomistuksessa. 3.3 Yhdyskuntarakenne 3.4 Liikenne Kaavamuutosalueen lähistöllä on haja-asutusluontoista vakituista asutusta ja lomaasutusta. Suunnittelualueen rannat ovat rakentamattomia, mutta muutosalueen välittömässä läheisyydessä Iso-Viitasen rannalla on yksi olemassa oleva lomarakennus. Valtatie 9 kulkee alueen pohjoispuolelta noin 1 km päässä tilan pohjoisrajasta. Suunnittelualueen rakennuspaikoille on olemassa oleva tieyhteys tilan eteläosasta. 3.5 Luonnonympäristö Alue on metsätalouskäytössä olevaa havumetsää. Alueen itä- ja pohjoisosassa on kuivahkoa kangasta ja etelä- ja länsiosassa tuoretta kangasta. Puusto on kehitysluokaltaan taimikkoa alueen keskiosassa ja uudistuskypsää metsikköä koilllis-, kaakkois- ja länsiosassa. Muutoin alueella on varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuusia kasvaa alueen länsi- ja kaakkoisosassa, muualla pääpuulajina on mänty. Kohdassa, jonne rakennuspaikat on tarkoitus siirtää, on rannassa vanhaa, yli 110-vuotiasta puustoa. Muutoin rakennuspaikkojen alueella puusto on noin 30-80 vuotta vanhaa. Lempyyn osayleiskaavan laadinnan yhteydessä alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys kesällä 2009. Selvityksessä muutosalueelta ei löytynyt arvokkaita luontokohteita tai maisema-alueita eikä uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (12) Kuva 5. Suunnittelualueen puuston kehitysluokat Kuva 6. Kasvupaikkaluokittelu suunnittelualueella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (12) Kuva 7. Suunnittelualueen puulajit. 3.6 Kulttuuriympäristö 3.7 Tekninen huolto Kaavamuutosalueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lempyyn osayleiskaavan laadinnan yhteydessä alueelle on laadittu muinaismuistoinventointi kesällä 2009 ja syksyllä 2012 Mikroliitti Oy:n toimesta. Inventoinnissa kaavamuutosalueelta ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muutosalueen eteläosassa kulkee sähkölinja itä-länsi-suuntaisesti. Alueella ei ole vesihuoltoverkostoa eikä viemäriverkostoa. Lempyyn vesihuoltoosuuskunnan toiminta-alueen raja on suunnittelualueen pohjoisrajalta noin 200 metriä pohjoiseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (12) Kuva 8. Lempyyn vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alueen rajat suunnittelualueen läheisyydessä. 4 Suunnittelun vaiheet 4.1 Osayleiskaavamuutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on maanomistajan toiveesta siirtää tilan Viitasenniemi alueelle voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitetut kaksi lomarakennuspaikkaa noin 230 metriä pohjoisemmaksi, paikkaan, jonne on olemassa oleva tieyhteys. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat - suunnittelualueella ja lähialueilla asuvat ja työskentelevät ihmiset - lähialueen maanomistajat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (12) - osakaskunnat Kaupungin hallintoelimet Viranomaiset Muut yhteisöt - tekninen toimi - ympäristötoimi - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Savon liitto - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo - Savon Voima Verkko Oy 4.2.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta ilmoitetaan samalla, kun valmisteluaineisto asetetaan nähtäville. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisten on mahdollista ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta niiden ollessa nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä....201_. Kaavaehdotus nähtävillä....201_. TÄYDENNETÄÄN KAAVAPROSESSIN EDETESSÄ 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Neuvotteluita järjestetään tarvittaessa. 5 Osayleiskaavan muutos 5.1 Kaavamuutos Voimassa olevassa Lempyyn osayleiskaavassa tilalle Viitasenniemi on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa Iso-Viitanen-järven rannalle tilan lounaisosaan (kuva 6. vasen puoli) Kaavamuutoksella nuo kaksi rakennuspaikkaa on siirretty pohjoisemmaksi saman järven rannalle (kuva 6. oikea puoli).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (12) Kuva 9. Voimassa oleva Lempyyn osayleiskaava (vas.) ja kaavamuutos (oik.) Osayleiskaavan muutos on voimassa olevan kaavan mitoitusperiaatteiden mukainen, koska uusia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu. Voimassa olevan osayleiskaavan kaavamääräyksiä ei ole muutettu. 5.2 Aluevaraukset RA Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella Viitasenniemen tilan rakennusoikeus (kaksi rakennuspaikka) on sijoitettu Iso- ja Pieni-Viitasen väliselle kannakselle sen eteläpäähän alueelle tulevan tien päähän. Alue, mistä rakennuspaikat on siirretty, Iso-Viitanen on melko matalaa ja siten rannan käyttö virkistysalueena ei ole kovin hyvä. Kaavan yleismääräyksissä on määritetty mm. rakentamisen etäisyydet rantaviivasta, ohjeet jätevesien käsittelylle, jätehuollolle sekä metsän käsittelylle. M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Ranta-alueella ei saa rakentaa niin, että
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (12) vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle. 200 metrin levyisen rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, RA-, P-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 135 :ssä. Muu osa tilasta on osoitettu M-alueeksi. M-alueen läpi sen eteläosassa kulkee sähkölinja, joka on osoitettu kaavassa. 5.3 Yleismääräykset Rakentaminen Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (A ja RA-alueille), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Rantavyöhykkeen ulkopuolella Lempyyn kyläalueella enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää yleiskaavan mukaisesti APalueelle. Lempyyn kyläalueella määräys muiden kuin omarantaisten rakennuspaikkojen rakennusluvan myöntämiselle yleiskaavan perusteella on voimassa 10 vuotta. Rakennusten tulee sijoittaa kaupungin rakennusjärjestyksessä määrätyn etäisyyden päähän rantaviivasta. Yli 150 k-m2 rakennukset on sijoitettava vähintään 35 m:n päähän keskiveden mukaisesta rantaviivasta ja muut kuin saunarakennukset vähintään 25 m:n päähän keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Muutoinkin rakennusten sopeuttamisessa ympäristöön, sijoittumisessa ja niiden enimmäismäärässä tulee noudattaa rakennusjärjestyksen määräyksiä. Asuin- ja työtilojen lattiataso on rakennettava vähintään 1,5 m keskivedenpinnan korkeutta ylemmäksi. Erillisen rantasaunan kerrosala saa olla enintään 30 m2. Erillinen rantasaunarakennus on sijoitettava vähintään 15 m:n päähän keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Maatilojen talouskeskusten yhteyteen voi rakentaa maa- ja metsätalouteen liittyvä tuotanto- ja varastorakennuksia yli alueen sallitun rakennusoikeuden. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten rakennuspaikkojen vähimmäiskoko tulee olla vähintään 5000 m², jos rakennuspaikkoja ei yhdistetä keskitettyyn viemäriverkostoon. Pienissä saarissa (alle 1 ha) sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (12) Jätevesien käsittely Talousvedet tulee käsitellä talousvesiasetuksen ja kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Talousvesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä, maastomuodot sekä rakennuspaikan pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Saarissa (ei tieyhteyttä) ei tule sallia vesikäymälän rakentamista. Suositeltavin käymäläratkaisu on kuivakäymälä. Jätehuolto Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kaupungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Metsän käsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Tiet Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maantielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Tiepitoviranomaisten kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Myös uusien liittymien luvat ja käyttötarkoituksen muutosten luvat tulee hakea Tiepitoviranomaisilta ennen rakennusluvan hakemista. 6 Vaikutukset 6.1 Yleistä Kaavamuutokset vaikutukset ovat vähäiset, koska uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Kaavamuutoksella vain siirretään kahta lomarakennuspaikkaa saman tilan alueella ja saman järven rannalla. 6.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia asuinrakennuspaikkoja, joten tilanne ei muutu verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Kaavamuutoksen ansiosta olevaa tieverkostoa voidaan hyödyntää paremmin. 6.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset liikenteeseen ovat vähäiset, uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Siirretyille rakennuspaikoille on olemassa oleva tie.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (12) 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueella, jonne rakennuspaikat siirretään ei ole arvokkaita luontokohteita eikä uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Kokonaisvaikutus luontoon ja maisemaan ei lisäänny voimassa olevaan kaavan nähden, koska uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta. Vaikutus on hiukan pienempi, koska vältytään uuden tien tekemiseltä. 6.5 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. 6.6 Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksen suorat taloudelliset vaikutukset kohdistuvat alueen maanomistajiin. 6.7 Sosiaaliset vaikutukset 7 Toteuttaminen Kaavan toteutuminen ei heikennä alueen sosiaalista turvallisuutta eikä kaavamuutos vaikuta alueen ulkoilureitteihin tai virkistysalueisiin. Kaavaa voidaan toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI