MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 Kaupunginvaltuusto 12.12.2013 1
2 Sisällysluettelo 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus... 3 2. Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät... 3 a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 b. Maakuntakaava... 4 c. MAL-aiesopimus... 4 d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030... 4 e. Ylöjärven kaupungin strategia... 4 f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma... 5 g. Voimassa olevat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat... 5 h. Kaupungin talouslinjaukset... 5 3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä... 6 4. Näkökulmatarkastelu... 6 4.1. Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma... 6 4.2. Asuntonäkökulma... 7 4.3. Liikennenäkökulma... 7 4.4. Ympäristönäkökulma... 8 5. Toimenpiteet alueittain... 8
3 MAPSTO - MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelman on tarkoitus koota strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen valmistelu yhdeksi, poikkitoimialalliseksi kokonaisuudeksi. MAPSTO-asiakirja pyrkii vastaamaan kysymykseen Miten ja miksi Ylöjärven kaupunki ja sen palvelu- ja liikenneinfrastruktuuri rakentuvat suunnittelu- ja toteutuskaudella? Käytännössä ohjelman avulla yhteen sovitetaan kaavoitus, tontinluovutus ja asuntotuotanto ja näistä seuraava yhdyskuntateknisen infrastruktuurin ja palveluinfrastruktuurin mitoittaminen, rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi asiakirjan avulla nostetaan valmistelun pohjatiedon tasoa sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä nykyisten ohjelmien kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Kaupunginvaltuuston ja muiden toimielinten saaman informaation määrää ja käytettävyyttä parannetaan. Valmistelukäytännön muuttamisen, asiakirjojen sisältöjen yhdistämisen ym. muutosten taustalla on tarve parantaa kaikkia valmistelun osa-alueita, ennen kaikkea poikkitoimialallista ristiintarkastelua sekä lisätä aikajännettä. 2. Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät Asiakirjan sisältöä ohjaavat Ylöjärven kaupungin kehittymiseen ja menestymiseen tähtäävän perusperiaatteen ja sekä yleisten kehitysnäkymien ja lisäksi seuraavat MAPSTO-asiakirjan ulkopuoliset tekijät ja asiakirjat: a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
4 - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet b. Maakuntakaava Maakunnan liiton laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava ohjaa kaupungin yleis- ja asemakaavoitusta, jotka eivät voi olla ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007 ja 2. maakuntakaava on valmisteilla. c. MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013-2015 edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla se edistää hallitusohjelman, valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman sekä kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista Tampereen seudulla. Sopimuksen erityisiä tavoitteita kaupunkiseudulla ovat väestön kasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu. Yleistavoitteena korostetaan energiatehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Sopimuksessa oleelliset Ylöjärven tavoitteet ovat keskimäärin 282 tuotettua asuntoa vuodessa, keskustan alueen tiivistäminen sekä keskustan laajentaminen Siltatien alueelle. d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on laatinut seudun rakennesuunnitelman joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.4.2010. Rakennesuunnitelmapäivitys on valmisteilla. Suunnitelmassa määritellään kaupunkiseudun kasvu ja kasvun alueet ja otetaan kantaa joukkoliikenneratkaisuihin. Ylöjärven osalta kasvun painopistealueiksi on määritelty Keskusta, Siltatien alue, Metsäkylä ja Mäkkylä-Teivaala (MAPSTO-asiakirjassa Itäinen Ylöjärvi). Kasvaviksi työpaikka-alueiksi on määritelty Kolmenkulman alue (Lounainen Ylöjärvi) ja Elovainion alue (Keskusta). Rakennesuunnitelman toteutumista seurataan seurataan MAL-aiesopimukseen määriteltyjen tavoitteiden kautta. Rakennesuunnitelma ei ole lakisääteinen eikä oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan perustuu kaupunkiseudun kuntien yhteisesti sopimiin kehityslinjauksiin. Rakennesuunnitelmakartta on liitteenä. e. Ylöjärven kaupungin strategia Kaupunginvaltuuston 9.12.2010 hyväksymä strategia toimii pohjana kaikelle kaupungin toiminnalle ja päätöksenteolle. Seuraavat kirjatut strategiset tavoitteet ohjaavat suoraan MAPSTO-asiakirjan sisältöä:
5 Vakaan talouden näkökulma: - Kaupungin talous on aidossa tasapainossa Työn ja yrittämisen näkökulma: - Ylöjärvi on kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö Toimivan kaupunkirakenteen näkökulma: - Ylöjärven tiivistynyt kaupunkirakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun - Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Ylöjärven viihtyisyyttä - Puhdas ja monimuotoinen luonto on kaupungin merkittävä voimavara f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma antaa edellytykset hoitaa maapolitiikkaa pitkäjänteisesti. Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 15.6.2006. Ohjelmassa maapolitiikan visio on seuraava: Ylöjärven kaupungin rakennettu ympäristö kehittyy puutarhakaupungiksi, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot. Kaupunki turvaa elinkeinoelämän hyvät toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapolitiikan yleiset tavoitteet: - Maapolitiikan tehtävänä on edistää yleiskaavojen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. - Kaupunki kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta oikeaan aikaan. - Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kaupungin talouden tasapainottamista. - Onnistuneella maapolitiikalla kaupunki pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan sekä palvelujen tarvitsemaa tonttitarjontaa. - Kaupunki eheyttää pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta maapoliittisin keinoin. - Kaupunki varmistaa, että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. - Kaupunki pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla. Kaupungin maanhankinta kohdennetaan ensi sijassa kaavoitusohjelman osayleiskaavakohteiden alueille kaupunkiseudun taajama-alueella. g. Voimassa olevat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat Aiemmat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat on alun perin laadittu kolmen vuoden aikajänteellä. Erillisten ohjelmien sisältö on toiminut pohjana MAPSTO-asiakirjan valmistelussa. h. Kaupungin talouslinjaukset Talousnäkymät ja tulevaisuuden taloudellinen liikkumavara asettaa konkreettiset rajat maankäytön suunnittelulle ja palvelu- ja yhdyskuntateknisen infrastruktuurin rakentamiselle. Talousarvion valmisteluohjeessa kaupunginhallitus voi antaa puitteet investointimenojen kokonaismäärästä tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Kaupunginhallituksen antamassa vuoden 2014 talousarvion valmisteluohjeessa tavoitteeksi asetettiin, että investointimenojen omahankintameno olisi enintään noin 14 miljoonaa euroa vuonna 2014.
6 3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä Suunnitelmakaudella kaupungin kasvun painopisteet ovat asumisen osalta Keskusta ja Metsäkylä, sekä loppuvaiheessa Siltatie. Asukasmäärän oletetaan pienenevän Siivikkalassa ja Vuorentaustassa, tämä asettaa haasteen tuleville suunnitelmakausille. Yritystontteja luovutetaan pääosin Elovainion-Heinikon alueelta, Kolmenkulmasta ja Teivon alueelta. Luovutus tapahtuu jo rakentumassa olevilta alueilta niitä laajentamalla ja kokonaan uusien alueiden avaamista pyritään suunnittelukaudella välttämään investointikustannusten minimoimiseksi. Kaupungin uudet palveluinvestoinnit pyritään minimoimaan käyttämällä olemassa olevaa palveluinfraa maksimaalisesti hyväksi. Liikennealueiden ym. infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavat määrärahat eivät ole riittävät korjausvelan vähentämiseksi. Väestönkasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran suunnittelukaudella. Valmistuvien asuntojen määrän ennakoidaan olevan vuonna 2013 vain 190 asuntoa ja väestön kasvun jäävän noin 200 asukkaaseen. Suunnittelukaudelle on ohjelmoitu runsaasti asemakaavoituskohteita, jotta kaupungin asemakaavatonttien varantoa saadaan lisättyä lähelle kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa määriteltyä kolmen vuoden tavoitetta. Yleiskaavatyötä jatketaan useissa kohteissa ja aloitetaan koko Ylöjärven alueen käsittävän kaupunkirakenneyleiskaavan valmistelu. Kylien maankäyttöä kehitetään MAL-aiesopimuksen mukaisesti osayleiskaavoilla, joista käynnissä on Karhen ja Antaverka-Mutalan osayleiskaavat (MAPSTO-asiakirjassa Keski-Ylöjärvi, Ylöjärven taajaman lähikylät). 4. Näkökulmatarkastelu Ohjelman sisältöä on kokonaisuutena tarkasteltu kolmesta näkökulmasta. 4.1. Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma Ylöjärven kaupunki on vuodesta 2002 lukien luovuttanut elinkeinoelämälle noin 200 kpl yritys-, teollisuus- ja liiketontteja. Hyvä tonttitarjonta, aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka sekä panostukset kunnallisteknisiin investointeihin ovat olleet yksi kulmakivi, jolla Ylöjärven myönteinen elinkeinoimago on luotu. Valtakunnan tasollakin tarkasteltuna Ylöjärvelle on sijoittunut huomattava määrä Pk-yrityksiä mainittuna tarkastelujaksona. Positiivisen kehityksen jatkumiseksi on erittäin tärkeää huolehtia monipuolisesta laadukkaasta tonttitarjonnasta myös jatkossa. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Ylöjärvellä luovutetaan elinkeinoelämän tontteja Elovainion, Siltatien, Kolmenkulman ja Teivo II:n yritysalueilta. Yritysalueiden profiilit ovat erilaisia ja vastaavat hyvin erilaisten ja erikokoisten yritysten sijoittumistarpeisiin. Teivo II ja Kolmenkulma vastaavat isompien toimijoiden tonttitarpeeseen ja Elovainio ja Siltatie taas Pk-yritysten tonttitarpeeseen. Lukumäärällisesti on luonnollista, että pienempiä hankkeita menee eteenpäin enemmän ja tonttien kysyntä kohdistuu näin ollen enemmän pienempiin tontteihin. Luovutettavissa olevia tontteja tarkasteltaessa onkin tärkeää laskea tonttien määrää niin, että erilaisille yritysprofiileille löytyy tarjontaa riittävästi. Samoin tonttien kysyntään vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti sen hetkinen talouden suhdannetilanne. Lukumäärällisesti tarkastellen hyvä tavoitetaso olemassa olevaksi tonttitarjonnaksi on n. 16 kpl heti luovutettavissa olevia teollisuus- ja yritystontteja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaupallisten palveluiden kehittämistä varten kaavoitetaan tontteja keskusta-alueelle sekä kehittyville asuinalueille lähipalveluita varten. Alueiden rakentamisella on suorat ja nopeat vaikutukset työttömyyteen ja yritysten työllisyystilanteeseen rakennussektorille sekä välilliset, mutta ei niin nopeat muille sektoreille. Monipuolisella ja joustavalla tonttitarjonnalla yrityksille varmistetaan elinkeinojakaumalla, mikä tasoittaa
talous- ja työttömyysvaikutusten jälkiseurauksia suhdannemuutoksissa. Monipuolisella asuntotuotannolla varmistetaan työvoiman saatavuus, mikä on yhä tärkeämpi yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Erilaisilla joustavilla liikenneratkaisuilla taataan työssä kulkeminen työpaikkakeskittymiin. 4.2. Asuntonäkökulma Ohjelmaan on pyritty arvioimaan asuntotuotannon toteutuminen tulevien viiden vuoden aikana. Pääpaino asuntotuotannon lisäämisessä on Ylöjärven keskustassa ja sitä ympäröivillä asuntoalueilla, mutta myös Viljakkalan ja Kurun asuntotuotannon kasvulle keskustojen tuntumassa taajama-alueilla on pyritty luomaan mahdollisuudet. Asuntotuotannon ohjelmoinnilla on tavoiteltu noin 200-205 asunnon vuosittaista lisäystä Ylöjärven kaupungin omistamilla alueilla. Asunnoista on keskimäärin 60 kerrostaloasuntoja, 90 rivitaloasuntoja ja 55 omakotiasuntoja. Sen lisäksi rakennetaan vuosittain asuntoja myös yksityisten omistamille maa-alueille pääasiassa omakotitaloina. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen on Ylöjärven vuosittaiselle kasvulle asetettu tavoitteeksi 282 asunnon tuottaminen, josta 65 kerrostaloasuntoja, 76 rivitaloasuntoja ja 90 omakotiasuntoja. Sopimuksen tavoite ei tulevalla viisivuotiskaudella näytä Ylöjärven osalta toteutuvan. MAL-aiesopimuksen mukaan kunnat tehostavat kaavoitusta siten, että pidemmällä aikavälillä kussakin kunnassa on rakennesuunnitelman mukaisilla alueilla yleiskaavavarantoa noin 10 vuoden ja asemakaavavarantoa asuntotuotantoon 3-4 vuoden tarpeen verran. Ylöjärvellä tämä tavoite täyttyy yleiskaavavarannon osalta Siltatien yleiskaavan hyväksymisen kautta. Tällä hetkellä asemakaavavaranto on noin 2 vuotta ja MAPSTO-asiakirjan kunnianhimoinen kaavoitusohjelma tähtää suunnitelmakaudella 3 vuoden varantoon. 4.3. Liikennenäkökulma Ohjelma sisältää pääasiassa uusien asemakaava-alueiden katujen rakentamisen. Liikenteen toimivuutta parannetaan toteuttamalla kiertoliittymiä Elovainiolle ja Kuruntien/Viljakkalantien liittymään. Metsäkylässä Metsäkyläntien ja Vaasantien (VT3) välinen yhteys avaa uuden yhteyden Metsäkylän länsiosasta VT3:lle ja parantaa samalla joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Merkittävin kevyen liikenteen väylä on Kolmenkulmantien yhteys Soppeenmäen ja Myllypuron välille. Väylä on osa kaupunkiseudun kevyenliikenteen pääreittejä. Lisäksi toteutetaan pieniä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä hankkeita. Kevyen liikenteen kytkeminen joukkoliikenteeseen sekä joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittäminen suunnitelmakaudella ja myös jatkossa ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttöä edistävä asioita. Suunnitelmakauden ulkopuolelle jää toteutettavaksi keskustan osayleiskaavan toteuttamiseen liittyviä väylähankkeita. Joukkoliikenteen järjestäminen edellyttää riittävää käyttäjämäärää, jotta joukkoliikenteen järjestäminen olisi taloudellisesti mahdollista. Maankäytön suunnittelulla luodaan ne puitteet, joissa joukkoliikennettä tullaan tulevaisuudessa järjestämään. Suunnitelmakaudella Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään linja-autoilla, mutta pitkällä tähtäimellä Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään katuraitiotien avulla linja-autoilla hoidettavan syöttöliikenteen tukemana. Nykyinen joukkoliikenteen järjestelysopimus Ylöjärven alueella päättyy kesällä 2016. Tällöin avautuu mahdollisuus vaikuttaa paremmin ongelmallisten alueiden joukkoliikennetarjontaan kaupungin keskeisillä alueilla, esimerkiksi Metsäkylässä. Kaupunkiseudun kasvun malleista sisäinen tiivistäminen parantaa parhaiten joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiä tuomalla uusia käyttäjiä jo olemassa olevien joukkoliikennepalveluiden piiriin ja siten mahdollistamalla palvelutason säilyttämisen tai jopa sen nostamisen. Ohjelmassa esitetyt taajama-alueiden kehityshankkeet pääosin edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja lisäämällä alueiden asukasmääriä. Myös Ylöjärven taajaman lähikylien uusi maankäyttö on pyritty osoittamaan olemassa olevien joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä edesauttaa joukkoliikennepalveluluiden säilymistä myös taajama-alueen ulkopuolella. 7
8 4.4. Ympäristönäkökulma Ylöjärven kaupunki kehittyy ilmastostrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti siten, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu henkilöä kohden pysähtyy suunnitelmakaudella, minkä jälkeen ne kääntyvät laskuun. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen vaikuttavat mm. joukkoliikenteen ja jalankulun kulkutapaosuuksien kasvu niiden toimintaedellytyksiä parantamalla, lisärakentamisen sijoittuminen kehittyvien yhteyksien ja palveluiden lähettyville, keskustan tiivistäminen, energiatehokkaampi rakentaminen sekä energiaratkaisujen ilmastoystävällisyys. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huolta kaupungin alueella olevien pohjavesivarojen turvaamiseen. Erityisesti vedenhankintakäytössä olevilla (Ylöjärvenharju, Vilpeenharju, Hangasjärvi ja Pitkäkangas) pohjavesialueilla suunnittelu ja rakentaminen tehdään huomioiden pohjaveden laatu ja määrä. Suunnitelmakauden hankkeista pohjaveden kannalta merkittävin on ydinkeskustan suunnittelu, missä lisärakentamisen ja pohjaveden oton reunaehdot selvitetään erityisen tarkkaan. Ydinkeskustan alueella saadaan myös puhdistettua laaja pilaantunut maa-alue Saurion vedenottamon tuntumassa. Pitemmällä tähtäyksellä pohjavesialueen riskejä pyritään vähentämään myös tutkimalla Soppeenmäen teollisuusalueen muuttamista asuinalueeksi. Suunnittelun keskeisiä tavoitteita on myös turvata laajat seudulliset ja paikalliset viheryhteydet koko kaupungin alueella. Keskustan, lounaisen Ylöjärven, Julkujärven ja Metsäkylän osalta keskeisiä tavoitteita on turvata harjun maakunnallisesti merkittävä viheryhteys sekä kehittää alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä niiden saavuttamiseksi ja viheryhteyksiä lajiston kannalta. Valtakunnallisesti tärkeintä viheryhteyttä ja aluetta Seitsemisen-Haukkamaan aluetta kehitetään edelleen luontomatkailu-, virkistys- ja metsäalueena. Nykyisen luonnonsuojelualueverkoston arvoja tuetaan ja verkostoa lisätään kaupungin mailla. Keskeisiä lähtökohtia ovat myös Keijärven, Veittijärven, Viisajärven, Näsijärven ja Kyrösjärven sekä niiden rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suunnittelualueilla. Suunnitelmakaudella lisärakentaminen sijoittuu pääosin olemassa olevien vesihuoltoverkostojen piiriin. Ylöjärven keskustaajaman jälkeen voimakkain rakentaminen sijoittuu taajaman lähikyliin, missä vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Näillä alueilla vesistökuormitus vähenee nykyisestä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla lisärakentaminen on vähäistä. Laadukkaan elinympäristön saavuttamiseksi suunnittelualueella kunnostetaan pilaantuneita maaalueita asumisterveyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi. Keskustan alueen Nikron maaperän lisäksi selvitetään Siltatien alueen vanhan Veittijärven kaatopaikan riskit ja lisäkunnostustarpeet sekä Viljakkalan keskustan tuntumassa olevan entisen Haverin jätealueen turvallisuus ympäristölle. 5. Toimenpiteet alueittain Kaupunki on jaettu 11 alueeseen hyödyntäen tilastokeskuksen tilastoaluejakoa. Aluejako perustuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä tulevaisuuden eroavaisuuksiin maankäytön suunnittelun näkökulmasta.