Ylöjärvi MAPSTO

Transkriptio

1 Ylöjärvi MAPSTO

2 Ylöjärven eteläosan aluejako 2

3 MAPSTO MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA Kvalt

4 1. MAPSTO:n tausta ja tarkoitus MAPSTO-prosessin taustalla on tarve parantaa kaikkia valmistelun osa-alueita, ennen kaikkea poikkitoimialallista ristiintarkastelua sekä lisätä aikajännettä. Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO kokoaa strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen valmistelun yhdeksi, poikkitoimialalliseksi kokonaisuudeksi. MAPSTO-asiakirja ja sen valmisteluprosessi pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Miten ja miksi Ylöjärven kaupunki ja sen palvelu- ja liikenneinfrastruktuuri rakentuvat suunnittelu- ja toteutuskaudella? Käytännössä ohjelman avulla yhteen sovitetaan kaavoitus, tontinluovutus ja asuntotuotanto ja näistä seuraava yhdyskuntateknisen infrastruktuurin ja palveluinfrastruktuurin mitoittaminen, rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi asiakirjan avulla nostetaan valmistelun pohjatiedon tasoa sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä aiemmasta (-2013) kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Valmistelun integroinnin lisäksi MAPSTO-prosessi ja -asiakirja tuottavat koottua tietoa kaupungin rakentumisesta toiminnan suunnittelijoille, päätöksentekijöille ja kuntalaisille. 4

5 2. MAPSTO-sisältöä ohjaavat tekijät Asiakirjan sisältöä ohjaavat Ylöjärven kaupungin kehittymiseen ja menestymisen perusperiaatteiden ja yleisten kehitysnäkymien lisäksi seuraavat ulkopuoliset tekijät ja linjaukset: a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. 5

6 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet b. Maakuntakaava Maakunnan liiton laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava ohjaa kaupungin yleis- ja asemakaavoitusta, jotka eivät voi olla ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007 ja Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla. c. MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla se edistää hallitusohjelman, valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman sekä kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista Tampereen seudulla. 6

7 Sopimuksen erityisiä tavoitteita kaupunkiseudulla ovat väestön kasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu. Yleistavoitteena korostetaan energiatehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Sopimuksessa oleelliset Ylöjärven tavoitteet ovat keskimäärin 282 tuotettua asuntoa vuodessa, keskustan alueen tiivistäminen sekä keskustan laajentaminen Siltatien alueelle. d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on laatinut seudun rakennesuunnitelman joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennesuunnitelma 2040 on valmisteilla. Suunnitelmassa määritellään kaupunkiseudun kasvu ja kasvun alueet ja otetaan kantaa joukkoliikenneratkaisuihin. Ylöjärven osalta kasvun painopistealueiksi on määritelty Keskusta, Siltatien alue, Metsäkylä ja Mäkkylä-Teivaala (MAPSTO-asiakirjassa Itäinen Ylöjärvi). Kasvaviksi työpaikka-alueiksi on määritelty Kolmenkulman alue (Lounainen Ylöjärvi) ja Elovainion alue (Keskusta). Rakennesuunnitelman toteutumista seurataan MAL-aiesopimukseen määriteltyjen tavoitteiden kautta. Rakennesuunnitelma ei ole lakisääteinen eikä oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan perustuu kaupunkiseudun kuntien yhteisesti sopimiin kehityslinjauksiin. 7

8 e. Ylöjärven kaupungin strategia Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia toimii pohjana kaupungin toiminnalle ja päätöksenteolle. Seuraavat strategiakirjaukset ohjaavat suoraan MAPSTO-asiakirjan sisältöä: Elinkeinopolitiikan tavoite toteutuu tarjoamalla vetovoimaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa yritysten sijoittumisen ja toimimisen kaupungissa. Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman kasvua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaupunki varautuu MAL-sopimuksen mukaiseen kasvuun. Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, asunnot, palvelut ja virkistysalueet ovat joustavasti saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Yhdyskuntarakenne on sekoittunut eli toiminnot ovat toistensa lomassa tarkoituksenmukaisessa suhteessa, mikä luo pohjan yritysten ja asukkaiden sijoittumiselle sekä hyvälle ja turvalliselle arjelle. Katuraitiotien toteutumista edistetään ja se huomioidaan suunnittelussa. Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot nähdään kehitettävänä voimavarana. Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin. Pääkasvusuunnat strategiakaudella ovat ensisijaisesti keskusta ja sen tiivistäminen, Siltatien tiivis pientaloalue ja Metsäkylän pientaloalue. Haja-asutusalueella edistetään palvelujen säilymistä kylien ja taajamien suunnittelun kautta kaupunkimaisen asumisen vaihtoehdoksi. Työpaikka-alueina kehitetään ensisijaisesti Kolmenkulman, Teivo II:n, Siltatien ja Elovainion alueita. Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen. 8

9 f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma antaa edellytykset hoitaa maapolitiikkaa pitkäjänteisesti. hyväksyi ohjelman Ylöjärven kaupunginvaltuusto Ohjelmassa maapolitiikan visio on seuraava: Ylöjärven kaupungin rakennettu ympäristö kehittyy puutarhakaupungiksi, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot. Kaupunki turvaa elinkeinoelämän hyvät toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapolitiikan yleiset tavoitteet: Maapolitiikan tehtävänä on edistää yleiskaavojen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. Kaupunki kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kaupungin talouden tasapainottamista. Onnistuneella maapolitiikalla kaupunki pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan sekä palvelujen tarvitsemaa tonttitarjontaa. Kaupunki eheyttää pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta maapoliittisin keinoin. Kaupunki varmistaa, että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. Kaupunki pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla Kaupungin maanhankinta kohdennetaan ensi sijassa kaavoitusohjelman osayleiskaavakohteiden alueille kaupunkiseudun taajama-alueella. 9

10 g. MAPSTO Ensimmäinen, joulukuussa 2013 päätetty MAPSTO-asiakirja vuosille toimi MAPSTO valmistelun pohja-aineistona. h. Kaupungin talouslinjaukset Talousnäkymät ja tulevaisuuden taloudellinen liikkumavara asettaa konkreettiset rajat maankäytön suunnittelulle ja palvelu- ja yhdyskuntateknisen infrastruktuurin rakentamiselle. Lisäksi yleiset talousnäkymät vaikuttavat mm. tonttikysyntään. Talousarvion valmisteluohjeessa kaupunginhallitus voi antaa puitteet investointimenojen kokonaismäärästä tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Kaupunginhallituksen antamassa vuoden 2015 talousarvion valmisteluohjeessa tavoitteeksi asetettiin, että investointien nettomäärä olisi alle 13 miljoonaa euroa vuosille

11 3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä Suunnitelmakaudella kaupungin kasvun painopisteet ovat asumisen osalta Keskusta ja Metsäkylä, sekä loppuvaiheessa Siltatie. Asukasmäärän oletetaan pienenevän Siivikkalassa ja Vuorentaustassa, tämä asettaa haasteen tuleville suunnitelmakausille. Yritystontteja luovutetaan pääosin Elovainion-Heinikon alueelta, Kolmenkulmasta ja Teivon alueelta. Luovutus tapahtuu jo rakentumassa olevilta alueilta niitä laajentamalla ja kokonaan uusien alueiden avaamista pyritään suunnittelukaudella välttämään investointikustannusten minimoimiseksi. Kaupungin uudet palveluinvestoinnit pyritään minimoimaan käyttämällä olemassa olevaa palveluinfraa maksimaalisesti hyväksi. Liikennealueiden ym. infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavat määrärahat eivät ole riittävät korjausvelan vähentämiseksi. Väestönkasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran suunnittelukaudella. Valmistuvien asuntojen määrän ennakoidaan olevan vuonna 2014 noin 230 asuntoa ja väestönkasvun noin 450 asukasta. Suunnittelukaudelle on ohjelmoitu runsaasti asemakaavoituskohteita, jotta kaupungin asemakaavatonttien varantoa saadaan lisättyä lähelle kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa määriteltyä kolmen vuoden tavoitetta. Yleiskaavatyötä jatketaan useissa kohteissa ja aloitetaan koko Ylöjärven alueen käsittävän kaupunkirakenneyleiskaavan valmistelu. Kylien maankäyttöä kehitetään MALaiesopimuksen mukaisesti osayleiskaavoilla, joista käynnissä on Karhen ja Antaverka-Mutalan osayleiskaavat (MAPSTO-asiakirjassa Keski-Ylöjärvi, Ylöjärven taajaman lähikylät). 11

12 4. Näkökulmatarkastelu Ohjelman sisältöä on kokonaisuutena tarkasteltu neljästänäkökulmasta: 4.1. Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma Ylöjärven kaupunki on 2000-luvun alusta lukien luovuttanut elinkeinoelämälle noin 250 kpl yritys-, teollisuus- ja liiketontteja. Hyvä tonttitarjonta, aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka sekä panostukset kunnallisteknisiin investointeihin ovat olleet yksi kulmakivi, jolla Ylöjärven myönteinen elinkeinoimago on luotu. Valtakunnan tasollakin tarkasteltuna Ylöjärvelle on sijoittunut huomattava määrä Pk-yrityksiä mainittuna tarkastelujaksona. Positiivisen kehityksen jatkumiseksi on erittäin tärkeää huolehtia monipuolisesta laadukkaasta tonttitarjonnasta myös jatkossa. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Ylöjärvellä luovutetaan elinkeinoelämän tontteja Elovainion, Siltatien, Kolmenkulman ja Teivo II:n yritysalueilta. Yritysalueiden profiilit ovat erilaisia ja vastaavat hyvin erilaisten ja erikokoisten yritysten sijoittumistarpeisiin. Teivo II ja Kolmenkulma vastaavat isompien toimijoiden tonttitarpeeseen ja Elovainio ja Siltatie taas Pk-yritysten tonttitarpeeseen. Lukumäärällisesti on luonnollista, että pienempiä hankkeita menee eteenpäin enemmän ja tonttien kysyntä kohdistuu näin ollen enemmän pienempiin tontteihin. Luovutettavissa olevia tontteja tarkasteltaessa onkin tärkeää laskea tonttien määrää niin, että erilaisille yritysprofiileille löytyy tarjontaa riittävästi. Samoin tonttien kysyntään vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti sen hetkinen talouden suhdannetilanne. Lukumäärällisesti tarkastellen hyvä tavoitetaso olemassa olevaksi tonttitarjonnaksi on n. 16 kpl heti luovutettavissa olevia teollisuus- ja yritystontteja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaupallisten palveluiden kehittämistä varten kaavoitetaan tontteja keskusta-alueelle sekä kehittyville asuinalueille lähipalveluita varten. 12

13 Alueiden rakentamisella on suorat ja nopeat vaikutukset työttömyyteen ja yritysten työllisyystilanteeseen rakennussektorille sekä välilliset, mutta ei niin nopeat muille sektoreille. Monipuolisella ja joustavalla tonttitarjonnalla yrityksille varmistetaan elinkeinojakaumalla, mikä tasoittaa talous- ja työttömyysvaikutusten jälkiseurauksia suhdannemuutoksissa. Monipuolisella asuntotuotannolla varmistetaan työvoiman saatavuus, mikä on yhä tärkeämpi yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Erilaisilla joustavilla liikenneratkaisuilla taataan työssä kulkeminen työpaikkakeskittymiin Asuntonäkökulma Ohjelmaan on pyritty arvioimaan asuntotuotannon toteutuminen tulevien viiden vuoden aikana. Pääpaino asuntotuotannon lisäämisessä on Ylöjärven keskustassa ja sitä ympäröivillä asuntoalueilla, mutta myös Viljakkalan ja Kurun asuntotuotannon kasvulle keskustojen tuntumassa taajama-alueilla on pyritty luomaan mahdollisuudet. Asuntotuotannon ohjelmoinnilla on tavoiteltu noin 210 asunnon vuosittaista lisäystä Ylöjärven kaupungin omistamilla alueilla. Asunnoista on keskimäärin 65 kerrostaloasuntoja, 90 rivitaloasuntoja ja 55 omakotiasuntoja. Tämän lisäksi rakennetaan vuosittain asuntoja myös yksityisten omistamille maa-alueille pääasiassa omakotitaloina. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen on Ylöjärven vuosittaiselle kasvulle asetettu tavoitteeksi 282 asunnon tuottaminen, josta 65 kerrostaloasuntoja, 76 rivitaloasuntoja ja 90 omakotiasuntoja. Sopimuksen tavoite ei tulevalla viisivuotiskaudella näytä Ylöjärven osalta toteutuvan. MAL-aiesopimuksen mukaan kunnat tehostavat kaavoitusta siten, että pidemmällä aikavälillä kussakin kunnassa on rakennesuunnitelman mukaisilla alueilla yleiskaavavarantoa noin 10 vuoden ja asemakaavavarantoa asuntotuotantoon 3-4 vuoden tarpeen verran. Ylöjärvellä tämä tavoite täyttyy yleiskaavavarannon osalta Siltatien yleiskaavan hyväksymisen kautta. Tällä hetkellä asemakaavavaranto on noin 2,5 vuotta ja MAPSTO :n kaavoitusohjelma tähtää suunnitelmakaudella 3 vuoden varantoon. 13

14 4.3. Liikennenäkökulma Ohjelma sisältää pääasiassa uusien asemakaava-alueiden katujen rakentamisen. Liikenteen toimivuutta parannetaan toteuttamalla kiertoliittymiä Elovainiolle ja Kuruntien/Viljakkalantien liittymään. Metsäkylässä Metsäkyläntien ja Vaasantien (VT3) välinen yhteys avaa uuden yhteyden Metsäkylän länsiosasta VT3:lle ja parantaa samalla joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Merkittävin kevyen liikenteen väylä on Kolmenkulmantien yhteys Soppeenmäen ja Myllypuron välille. Väylä on osa kaupunkiseudun kevyenliikenteen pääreittejä. Lisäksi toteutetaan pieniä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä hankkeita. Kevyen liikenteen kytkeminen joukkoliikenteeseen sekä joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittäminen suunnitelmakaudella ja myös jatkossa ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttöä edistävä asioita. Suunnitelmakauden ulkopuolelle jää toteutettavaksi keskustan osayleiskaavan toteuttamiseen liittyviä väylähankkeita. Jotta joukkoliikenteen järjestäminen olisi taloudellisesti mahdollista, edellytetään riittävää joukkoliikenteen käyttäjämäärää. Maankäytön suunnittelulla luodaan ne puitteet, joissa joukkoliikennettä tullaan tulevaisuudessa järjestämään. Suunnitelmakaudella Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään linjaautoilla, mutta pitkällä tähtäimellä Ylöjärven joukko-liikenne tullaan järjestämään katuraitiotien avulla linjaautoilla hoidettavan syöttöliikenteen tukemana. Nykyinen joukkoliikenteen järjestelysopimus Ylöjärven alueella päättyy kesällä Uuden joukkoliikennelinjaston suunnittelu on aloitettu yhteistyössä Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön kanssa 2014 loppupuolella. Tulevan linjaston suunnittelu- ja hankintaprosessi viedään loppuun vuoden 2015 aikana. Vuonna 2015 rakennetaan myös osana MAL - aiesopimusta polkupyörien liityntäpysäköintipaikkoja Matkatielle ja Kuruntielle keskustan alueelle. Tavoitteena on myös suunnitelmakaudella kehittää joukkoliikenteen muuta liityntäpysäköintiä sekä toimintaympäristöä ja sen myötä edistää toimivan joukkoliikenneinfran rakentumista. Perimmäisenä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja sitä kautta vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia. 14

15 Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huolta kaupungin alueella olevien pohjavesivarojen turvaamiseen. Erityisesti vedenhankintakäytössä olevilla (Ylöjärvenharju, Vilpeenharju, Hangasjärvi ja Pitkäkangas) pohjavesialueilla suunnittelu ja rakentaminen tehdään huomioiden pohjaveden laatu ja määrä. Suunnitelmakauden hankkeista pohjaveden kannalta merkittävin on ydinkeskustan suunnittelu, missä lisärakentamisen ja pohjaveden oton reunaehdot selvitetään erityisen tarkkaan. Ydinkeskustan alueella Saurion vedenottamon lähialueen pohjaveden puhdistus ja suojapumppaus jatkuvat maaperäkunnostuksen jälkeen. Suunnittelun keskeisiä tavoitteita on myös turvata laajat seudulliset ja paikalliset viheryhteydet koko kaupungin alueella. Keskustan, lounaisen Ylöjärven, Julkujärven ja Metsäkylän osalta keskeisiä tavoitteita on turvata harjun maakunnallisesti merkittävä viheryhteys sekä kehittää alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä niiden saavuttamiseksi ja viheryhteyksiä lajiston kannalta. Valtakunnallisesti tärkeintä viheryhteyttä ja aluetta Seitsemisen-Haukkamaan aluetta kehitetään edelleen luontomatkailu-, virkistys- ja metsäalueena. Nykyisen luonnonsuojelualueverkoston arvoja tuetaan ja verkostoa lisätään kaupungin mailla. Keskeisiä lähtökohtia ovat myös Keijärven, Veittijärven, Viisajärven, Näsijärven ja Kyrösjärven sekä niiden rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suunnittelualueilla. Suunnitelmakaudella lisärakentaminen sijoittuu pääosin olemassa olevien vesihuoltoverkostojen piiriin. Ylöjärven keskustaajaman jälkeen voimakkain rakentaminen sijoittuu taajaman lähikyliin, missä vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Näillä alueilla vesistökuormitus vähenee nykyisestä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla lisärakentaminen on vähäistä. Laadukkaan elinympäristön saavuttamiseksi suunnittelualueella kunnostetaan pilaantuneita maa-alueita asumisterveyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi. Saurion vedenottamon lähialueen pohjaveden puhdistamisen lisäksi selvitetään Veittijärven vanhan kaatopaikan sekä entisten Haverin ja Parosjärven kaivosten jätealueiden ympäristöriskejä ja kunnostusmahdollisuuksia. 15

16 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena hyväksynyt Ylöjärven alueen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn vuoden 2012 alusta lähtien. Palvelutasomäärittelyn rungon muodostavat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Alueille määritetyt palvelutasoluokat perustuvat ensisijaisesti kunkin alueen asukasmäärään ja asukastiheyteen ja sitä kautta muodostuvaan matkustustarpeeseen. Määrityksessä on lisäksi otettu huomioon merkittävien työpaikka-alueiden sekä asiointikohteiden sijainti. Palvelutasomääritelmää päivitetään Ylöjärven osalta vuonna 2016 muuttuvan linjaston suunnittelun yhteydessä. Kaupunkiseudun kasvun malleista sisäinen tiivistäminen parantaa parhaiten joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiä tuomalla uusia käyttäjiä jo olemassa olevien joukkoliikennepalveluiden piiriin ja siten mahdollistamalla palvelutason säilyttämisen tai jopa sen nostamisen. Joukkoliikennemyönteisen yhdyskuntarakenteen kannalta olennaista on tarkasteltavan alueen sijainti suhteessa muuhun rakenteeseen, maankäytön tehokkuus ja sekoittuneisuus, eri toimintojen sijainnit sekä jalankulun ja pyöräilyn edellytykset. Kun nämä osa-alueet, niiden suunnittelu ja rakentaminen ovat onnistuneesti nivoutuneet toisiinsa, voidaan joukkoliikenteen ajatella olevan jopa osa kaupungin infraa. Ohjelmassa esitetyt taajama-alueiden kehityshankkeet pääosin edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja lisäämällä alueiden asukasmääriä. Myös Ylöjärven taajaman lähikylien uusi maankäyttö on pyritty osoittamaan olemassa olevien joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä edesauttaa joukkoliikennepalveluluiden säilymistä myös taajama-alueen ulkopuolella Ympäristönäkökulma Ylöjärven kaupunki kehittyy ilmastostrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti siten, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu henkilöä kohden pysähtyy suunnitelmakaudella, minkä jälkeen ne kääntyvät laskuun. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen vaikuttavat mm. joukkoliikenteen ja jalankulun kulkutapaosuuksien kasvu niiden toimintaedellytyksiä parantamalla, lisärakentamisen sijoittuminen kehittyvien yhteyksien ja palveluiden lähettyville, keskustan tiivistäminen, energiatehokkaampi rakentaminen sekä energiaratkaisujen ilmastoystävällisyys. 16

17 Keskusta Kaupunkikeskustan monipuolinen kehittäminen on ollut viime vuosikymmeninä Ylöjärven tärkein painopistealue. Sekä ydinkeskustan että muille keskustan alueille on sijoittunut runsaasti lisää asukkaita, palveluita ja yritystoiminnan alueita. Keskustan tärkeys tulee entistä enemmän korostumaan myös tulevaisuudessa. Keskusta muodostuu kolmesta osa-alueesta: Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio. Keskustan eheyttäminen ja tiivistäminen on keskeisin tavoite suunnittelussa ja toteutuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Keskustaan tulevat sijoittumaan merkittävimmät uudet palvelut ja yritystoiminnat. Asuntotuotannon osalta keskustaan sijoittuvat suurehkot kerrostaloalueet ja ns. tiiviit, matalammat asuinalueet. Perinteiset pientaloalueet sijoittuvat muualle Ylöjärvellä. Tavoitteena on toteuttaa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä toimiva kaupunkiympäristö. Asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat keskustassa ns. sekoittuneena kaupunkirakenteena. Samanaikaisesti turvataan keskustan viihtyisyys puistojen ja kulttuurillisesti arvokkaiden alueiden osalta. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutosluonnoksessa on arvioitu keskustaan sijoittuvan noin uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Asukasluku on loppuvuodesta 2013 noin 6400 ja vuoteen 2018 mennessä asukaslisäys on noin

18 18

19 19

20 Keskusta kaavoitus 101 osayleiskaava Keskusta 40 t Karkea 20 t 20 t asemakaava Ranta-Laatu asuinalue 10 t Karkea 5 t 5 t asemakaava Lähdevainiontien kauppakeskus 0 t Karkea Keskustan osayleiskaavalla haetaan periaatteita ydinkeskustan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä nykyistä rakennetta täydentäen, uudistaen ja laajentaen. Keskeisin tavoite on keskustan eri osa-alueiden yhdistävä eheyttäminen, keskustan elinvoimaisuus, monipuolisuus ja omaleimaisuus, asuntoalueiden ja työpaikkojen lisääminen, joukkoliikenteen parantaminen sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen väkiluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 5000 asukkaasta noin asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vielä noin asukasta. Keskustan osayleiskaavassa huomioidaan mahdollinen läntinen ratayhteys valmisteilla olevan maakuntakaavan pohjalta. Osayleiskaavan aikataulu, 2016 hyväksyminen. Asemakaavat uusitaan alueittain noin 20 vuoden aikana Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alueelle sijoittuu noin asuntoa. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan Asemakaavan aikataulu, 2016 hyväksyminen Lähdevainiontien ja Kuruntien liittymän lounaispuolella tutkitaan asemakaavan muutoksella onko kaupan tontin rakennusoikeutta mahdollista lisätä. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen 2016, kaavoituspyyntö. 20

21 Keskusta kaavoitus 104 asemakaava Mikkolantien varsi 10 t Karkea 10 t asemakaava Räikäntien ympäristö 0 t Karkea asemakaava Heinikon teollisuusalue 5 t Karkea 5 t Alueen maankäytön muutos pientaloalueesta ja teollisuusalueesta keskitehokkaaksi asuin- ja liikerakennusten alueeksi tutkitaan asemakaavan muutoksella. Vedenkäsittelylaitoksen sijainti tutkitaan. Alue on kooltaan noin 6 hehtaaria. Alueen jatkokäytön haasteena on ns. Nikron tontin maaperän puhdistustoimien onnistuminen. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan 2020 jälkeen, kun maaperän puhdistustoimien onnistuminen on seurannan kautta varmistettu. Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen Tavoitteena on tutkia teknisen keskuksen ja siitä etelään olevien rakennusten korvaamista uudisrakentamisella. Tavoitteena on korkeatasoinen asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4½ hehtaaria ja sille sijoittuu arviolta noin 200 asuntoa sekä lisäksi liike- ja toimistotiloja. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2015 ja rakennetaan Suunnitelma teknisen keskuksen ja musiikkiopiston toimitiloista aloitetaan Tontit luovutetaan ja rakentaminen ajoittuu vuosille Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen Tavoitteena on laajentaa Heinikon teollisuusaluetta Siltatien pohjoispuolelle kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja sinne sijoittuu noin 50 tonttia. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2019 ja rakennetaan 2019 jälkeen. Alueen tontteja voidaan luovuttaa 2019 jälkeen. Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen

22 Keskusta kaavoitus 107 asemakaava Hietasmäen pientaloalue 15 t Karkea 5 t 5 t 5 t asemakaava Uusi-Kuruntie länsip. teollisuusalu 40 t Karkea - 20 t 10 t 10 t asemakaava Uusi-Kuruntie länsip. teollisuusalu 40 t Karkea t 15 t 15 t 107. Hietasmäen pientaloalueen asemakaava uudistetaan ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan. Alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön rinnalla. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2019 ja rakennetaan 2020 jälkeen. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2016, hyväksyminen Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta edelleen valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan 2020 jälkeen. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2017, hyväksyminen

23 Keskusta kaavoitus 110 asemakaava Aronranta 80 t Karkea - 50 t 20 t 10 t asemakaava Elovainion PTV-kauppa 20 t Karkea 10 t 10 t asemakaava Ojapuiston Kastetie 5 t Karkea 5 t Tavoitteena on täydentää keskustan yhdyskuntarakennetta ja muodostaa Aronrannan alueelle uusi keskustan painopiste, joka on myös tulevan katuraitiotien solmukohta. Alueelle tutkitaan sijoittamismahdollisuuksia noin k-m2 käsittävälle liikekeskukselle, liityntäpysäköinnille, toimitiloille, terveyskeskuksen vastaanottopisteelle, palvelukeskukselle ja noin 500 asunnolle. Alue tukeutuu Keijärven rantaan, johon tavoitellaan yhteisessä käytössä olevaa kaupunkimaista aluetta. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja rakentaminen aloitetaan 2019 jälkeen. Asemakaavatyö aloitetaan 2016 järjestettävällä kutsukilpailulla. Asemakaavan hyväksyminen Elovainion kauppakeskuksen luoteispuolelle tutkitaan paljon tilaa vaativan kaupan alueen sijoittamista ja työpaikka-alueen laajentamista. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja alueen rakentaminen aloitetaan Asemakaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen Ojapuiston Kastetien asemakaavan muutoksella tutkitaan palvelukorttelin muutos asuntoalueeksi Lähdevainiontien ja Siltatien tuntumassa Kastetien varrella. Suunnittelu liittyy Siltatien suunnitteluun. Kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja toteutetaan Asemakaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen

24 Keskustan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m² Teivo Heinikko / Kivilähde Elovainio

25 Keskusta talonrakennus 201 uudiskohde Tiuraniemen ryhmäkoti 0 t karkea Yksityinen saneeraus Moision koulu t karkea 700 t 700 t saneeraus Vanha koulu t karkea t Tiuraniemen ryhmäkoti: Palvelusetelillä ja yksityisellä rahalla toteutettava ryhmäkoti 202. Moision koulu: Lukion tilojen muutos perusopetuksen käyttöön noin 2.000m2. Ei suuria tilamuutoksia, talotekniikan uusiminen ja uudet pintamateriaalit 203. Vanha koulu: Koulutilojen muutos päivähoidon käyttöön. Käyttötarkoituksen muutos, rakennuslupa, uudet viranomaismääräykset, talotekniikan uusiminen, vähäisiä tilamuutoksia. Investoinnin aiheuttamat energia- ja ylläpitokustannukset

26 Keskusta talonrakennus 204 uudiskohde Haaviston koulu ja päiväkoti t karkea t t t 205 uudiskohde Kulttuuritalo/monitoimitalo t karkea t t 206 saneeraus Vanha Räikkä t karkea t Haaviston koulu ja päiväkoti: Kvr-urakkana uudisrakennus perusopetuksen käyttöön. Laajuustiedot puuttuvat. Päiväkoti kvr-urakkana. Laajuustiedot alustavasti 5-osastoinen päiväkoti Kulttuuritalo/ monitoimitalo: Uudisrakennus suunnittelu- ja rakentamisen aloitusraha. Tilatiedot puuttuvat Vanha Räikkä: Suojelukohde, käyttötarkoituksen muutos taidetilaksi, rakennuslupa, talotekniikan uusiminen, esteetön kulku, poistumistieasiat, tilamuutoksia, pintojen uusiminen ja energiatalouden parantaminen. Investoinnin aiheuttama energia- ja ylläpitokustannusten muutos käyttötalouteen

27 Keskusta talonrakennus 207 saneeraus Tekninen toimisto t karkea t saneeraus Musiikkiopisto 200 t karkea t 209 saneeraus Kyläsepän päiväkoti t karkea 400 t 800 t Tekninen toimisto: Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Teknisen toimiston tilavaraus osana suurempaa kokonaisuutta Musiikkiopisto: Kaavoitushankkeen tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Musiikkiopistolle uudet tilat Kyläsepän päiväkoti: Tehdyn kartoituksen mukaan saneerattava päiväkoti. Päiväkodin saneeraus uudet pinnat, talotekniikan uusiminen, lämmitystapamuutos, ei tilamuutoksia. 27

28 Keskusta talonrakennus 210 uudiskohde Ryhmäkoti t karkea t t 211 uudiskohde Terveyskeskuksen vastaanottopist 100 t karkea t 210. Ryhmäkoti: Uudisrakennus 32- paikkaa. Investoinnin aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset Terveyskeskuksen vastaanottopiste: Hankesuunnittelua 28

29 Keskusta liikenneväylät 301 rakentaminen Ranta-Laatu asuinalue 300 t karkea t peruskorjaus Räikäntien ympäristö 250 t karkea t rakentaminen Hietasmäen pientaloalue 300 t karkea t 150 t 304 rakentaminen Heinikon teollisuusalue 740 t karkea t 300 t 90 t 200 t 301. Uuden asemakaava-alueen katujen rakentaminen. Viimeistely ja päällystys v.2020 ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen katuverkon muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen katuverkon rakentaminen ja peruskorjaus v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen katuverkon rakentaminen ja vuonna 2014 rakennettujen katujen viimeistely ja päällystys. Rakennettava katupituus n. 700m. 29

30 Keskusta liikenneväylät 305 rakentaminen Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe 700 t karkea t 275 t t 306 rakentaminen Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe 550 t karkea t 275 t 307 rakentaminen Rantajätkäntie 100 t karkea t rakentaminen Pallotien kiertoliittymä 400 t sop. mukainen t Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v ( ) 307. Urheilutalon ja koulun tontin itäosan keskustakorttelin kadun ja kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 300 m Pallotie / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. 30

31 Keskusta liikenneväylät 310 viimeistely Haavisto laajennus 90 t sop. mukainen 90 t viimeistely Ojapuisto 50 t sop. mukainen 30 t 20 t rakentaminen Myllytanhua kvl 30 t karkea 30 t viimeistely Kesäniemi 50 t karkea - 50 t Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys 312. Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys 313. Myllytanhuan kevyen liikenteen väylän rakentaminen Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. 31

32 Keskusta liikenneväylät 315 peruskorjaus Vanhat teollisuusalueet 120 t karkea 30 t 30 t 30 t 30 t viimeistely Linjatien alue 60 t sop. mukainen 60 t viimeistely Kivilähde 80 t suun. mukainen - 80 t viimeistely Hiitintien loppuosa 150 t sop. mukainen t Vanhojen teollisuusalueiden pienet parannus- ja täydennysrakentamiskohteet Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Aikaisemmin rakennetun kadun viimeistely ja päällystys. 32

33 Keskusta liikenneväylät 319 peruskorjaus Mastontien kevyen liikenteen väyl 50 t sop. mukainen - 50 t rakentaminen Elovainion PTV-kauppa 400 t karkea t 200 t Mastontien varrella olevan kevyenliikenteen väylän muutos ja kuivatuksen parantaminen Erkontien ja hiihtosillan välillä Uuden asemakaava-alueen katujen rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 33

34 Keskusta yleiset alueet 401 rakentaminen Ranta-Laatu asuinalue 50 t karkea t rakentaminen Hietasmäen pientaloalue 50 t karkea t rakentaminen Räikänpuisto IV vaihe 150 t suun. mukainen 150 t rakentaminen Kuruntien reunakiveys 90 t karkea - 45 t 45 t Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen tulevan asemakaavan mukaisesti Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen tulevan asemakaavan mukaisesti Räikänpuiston parantaminen IV-rakennusvaihe Kuruntien reunakiveyksen rakentamisen jatkaminen Asemantien risteyksestä pohjoiseen. 34

35 Keskusta yleiset alueet 405 rakentaminen Leijapuisto 150 t karkea t muutos Räikän kenttä 450 t karkea t 300 t muutos Tiuravuoren monitoimikenttä 35 t karkea t 408 rakentaminen Maunussuon kuntoradan WC 50 t karkea - 50 t Leijapuiston rakentaminen puistosuunnitelman mukaisesti Räikän kentän pinnoitteen uusiminen, katsomon ja tukimuurin rakentaminen Tiuravuoren kentän muuttaminen monitoimikentäksi 408. WC:n rakentaminen kuntoradan käyttäjiä varten Maunussuolle. 35

36 Keskusta vesihuolto 501 rakentaminen Ranta-Laatu asuinalue 250 t karkea t rakentaminen Räikäntien ympäristö 150 t karkea t rakentaminen Hietasmäen pientaloalue 300 t karkea t 150 t 504 rakentaminen Heinikon teollisuusalue 650 t suun. mukainen t 200 t 150 t 150 t 501. uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen vesihuoltoverkoston muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen ja peruskorjaus v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamon rakentaminen. 36

37 Keskusta vesihuolto 505 rakentaminen Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe 300 t karkea t 150 t rakentaminen Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe 300 t karkea t 150 t 507 rakentaminen Elovainin PTV-kauppa 150 t karkea - 75 t 75 t rakentaminen Saurio-Hiitti runkoviemärin siirto 700 t sop. mukainen t 400 t Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Saurion ja Hiitin välisen siirtoviemärin rakentaminen pituus n. 2,4 km. 37

38 Keskusta vesihuolto 509 rakentaminen Sinivainiontie-Saurio 700 t karkea t 400 t 510 rakentaminen Saurion vedenottamo t karkea 600 t 400 t rakentaminen Teollisuusalueen täydennysrak. 150 t karkea 30 t 30 t 30 t 30 t 30 t 509. Runkolinjan rakentaminen Saurion ja Sinivainiontien välille pituus n. 2,3 km Alkalointilaitoksen rakentaminen ja vedenkäsittelylaitoksen siirto Teollisuusalueen täydennysrakentaminen vesihuollon turvaamiseksi. 38

39 Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää suunnitelmakaudella merkittävästi, noin 200 asukasta. Aluetta ei olla pitemmälläkään tähtäimellä merkittävästi laajentamassa. Asuntilassa on hyvät kevyen liikenteen yhteydet, mutta haasteena on toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen. 39

40 40

41 Asuntila kaavoitus 113 asemakaava Asuntilan eteläosa 5 t Karkea 5 t asemakaava Idäntien yleisen rakennuksen tont 5 t Karkea 5 t asemakaava Reetankujan itäpuolisen alueen as 0 t Karkea Asemakaavalla tutkitaan yhdyskuntarakenteen laajentamista etelään ottaen huomioon vanha omakotiasutus ja loma-asutus. Alue käsittää sekä kaupungin että yksityisen maata. Alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria ja sinne sijoittuu arviolta noin 50 asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan ja rakennetaan Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen Tutkitaan Idäntien yleisen rakennuksen käyttötarkoituksen osittainen muutos asumiseen lähinnä rivitalo- ja omakotialueeksi. Alueen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta noin 25 rivitaloasuntoa ja 10 omakotiasuntoa. Alueen katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään kaavatyön yhteydessä. Tarvittavat muutokset suunnitellaan Alueen asuintontit voidaan luovuttaa Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen Asemakaavalla tutkitaan Reetankujan itäpuoliselle alueelle kaksi paritalotonttia. Alue käsittää yksityisen maata. Kaavoituksesta on sovittu kauppakirjan yhteydessä. Alueen pinta-ala on noin hehtaari ja sinne sijoittuu arviolta neljä asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä. Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen

42 Asuntila tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Asuntila talonrakennus Alueelta ei talonrakennusinvestointeja suunnittelukaudella. 42

43 Asuntila liikenneväylät 322 rakentaminen Asuntilan eteläosa 600 t karkea t 300 t 323 rakentaminen Idäntien yleisen rakennuksen tont 200 t karkea t viimeistely Niittylän alue, itäpuoli 100 t suun mukainen t viimeistely Haavikko 25 t sop. mukainen - 25 t Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä uuden asemakaava-alueen kadunrakentaminen. Viimeistely ja päällystys v ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys 43

44 Asuntila yleiset alueet 409 rakentaminen Asuntilan eteläosa leikkipuisto 40 t karkea t 410 rakentaminen Idäntien yleisen rakennuksen tont 50 t karkea t rakentaminen Veittijärvi ulkoilureitti 100 t karkea t 50 t Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen asemakaavan mukaisesti Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen asemakaavan mukaisesti Ulkoilureitin rakentaminen Asuntilan/Veittijärven ympäristöön ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti. 44

45 Asuntila vesihuolto 512 rakentaminen Asuntilan eteläosa 400 t karkea t 200 t 513 rakentaminen Idäntien yleisen rakennuksen tont 200 t karkea t Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 45

46 Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan, erityisesti Lielahteen ja keskustaan. Ylöjärven keskustan suuntaan ja palveluihin on ollut erityisen huonot joukkoliikenneyhteydet. Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueet ovat perinteisiä luvuilla toteutuneita pientaloalueita. Parina viime vuosikymmenenä alueen väestö ei ole juurikaan kasvanut ja alue ei ole ollut kaupungin kasvusuunta. Pienillä asemakaava-alueiden laajennuksilla on pystytty pitämään alueen asukasmääränä noin Tulevaisuudessa alue monien palveluiden ja työssäkäynnin osalta tukeutuu Tampereen suuntaan. Suunnitelmakauden aikana Siivikkalan asukasmäärä ei kasva merkittävästi, noin asukasta. Pidemmällä tähtäimellä Siivikkala kehittyy viihtyisänä asuntoalueena, jota korostaa erityisesti Näsijärven läheisyys ja rantojen säilyminen virkistyskäytössä. Tiiviimpi asutus sijoittuu koulun lähiympäristöön. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Siivikkala on ns. reservialuetta. Sen kehittämisestä ja yhdyskuntarakenteesta päätetään vuoden 2030 jälkeen. Mäkkylän - Teivaalan uuden asuntoalueen suunnittelu aloitetaan osayleiskaavalla suunnitelmakaudella. 46

47 47

48 Itäinen Ylöjärvi kaavoitus 116 osayleiskaava Mäkkylä-Teivaala osayleiskaava 100 t Karkea 20 t 20 t 20 t 20 t 20 t 117 asemakaava Siivikkalan keskusta 8 t Karkea 5 t 3 t asemakaava Leppästentien pientaloalue 10 t Karkea - 5 t 5 t Osayleiskaavalla tutkitaan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisen uuden noin asukkaan asuntoalueen ja työpaikan sijoittumista katuraitiotien linjalle. Kaavatyön aloittaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman uudistamistyössä arvioidaan uudelleen Mäkkylän Teivaalan rooli kaupungin kasvussa. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Alueen asemakaavatyö käynnistetään 2020-luvulla. Osayleiskaavan aikataulu Asemakaavalla tutkitaan Siivikkalan keskusta-alueen laajentamista yhtiömuotoisella tiiviillä pientaloasumisella. Alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä, viimeistellään ja toteutetaan Alueen tontinluovutus voidaan aloittaa Asemakaavan aikataulu Asemakaavalla tutkitaan Leppästentien pientaloalueen jatkamista itään. Alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä. Alueen tontinluovutus Asemakaavan aikataulu, aloitus 2016, hyväksyminen

49 Itäinen Ylöjärvi kaavoitus 119 asemakaava Siivikkalan Nuoralahdentien-Valkil 3 t Karkea 3 t asemakaava Mettistön pientaloalueen 5 t Karkea 5 t Korttelissa 98 on asemakaavassa kaksi puistoaluetta, joista pohjoisemman muutos omakotialueeksi tutkitaan. Kaava-alueen pinta-ala on noin m2 ja siitä on mahdollista muodostaa kaksi omakotitonttia. Kunnallistekniikan muutokset arvioidaan asemakaavatyön aikana Mettistön omakotialuetta laajennetaan Mettistöntien pohjoisosassa. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria ja alueelle voidaan sijoittaa noin 20 omakotitonttia. Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön aikana ja viimeistellään katusuunnitelmaksi rakentamisen aikataulutuksen mukaan. Kunnallistekniikan rakentaminen tehdään Alueen tontinluovutus Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen

50 Itäinen Ylöjärvi tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Itäinen Ylöjärvi talonrakennus Alueelta ei talonrakennusinvestointeja suunnittelukaudella. Itäinen Ylöjärvi yleiset alueet Alueelta ei yleisten alueiden investointeja suunnittelukaudella. 50

51 Itäinen Ylöjärvi liikenneväylät 326 rakentaminen Siivikkalan keskusta 600 t karkea t 300 t rakentaminen Vihattula, Kuuratie 50 t karkea 50 t rakentaminen Mettistön laajennus 500 t karkea t 250 t rakentaminen Siivikkalantie 240 t karkea 80 t 160 t Uuden asemakaava-alueen katujen rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Uuden asemakaava-alueen katujen rakentaminen asemakaavan mukaisesti Uuden asemakaava-alueen katujen rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Siivikkalantien valaistuksen uusiminen sekä katualueen siistiminen ja viimeistely 51

52 Itäinen Ylöjärvi liikenneväylät 330 viimeistely Vasamankaaren alue 35 t suun mukainen - 35 t Aikaisemmin rakennettujen katujen päällystys ja viimeistely 52

53 Itäinen Ylöjärvi vesihuolto 514 rakentaminen Siivikkalan keskusta 500 t karkea t 200 t 100 t 515 rakentaminen Vihattula, Kuuratie 20 t karkea 20 t rakentaminen Mettistön laajennus 400 t karkea t 200 t Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 53

54 Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä luvun pientaloaluetta. Vuorentaustaan ei ole suunnattu aktiivisia kaavoitustoimenpiteitä eikä juurikaan uutta asuinrakentamista viime vuosikymmeninä. Vuorentausta on suuntautunut ennen kaikkea Tampereen suuntaan, mutta jonkin verran Siivikkalaa enemmän myös Ylöjärven keskustan suuntaan. Vuorentaustan asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samana viimeisinä vuonna. Osa-alueen väestömäärä on vähän alle Alueelle ei odoteta asukaslisäystä suunnitelmakaudella. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat suhteellisen hyvät. Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. 54

55 55

56 Lounainen Ylöjärvi kaavoitus 121 osayleiskaava Kolmenkulman teollisuusalue 40 t Karkea 10 t 20 t 10 t asemakaava Kolmenkulman teollisuusalue 15 t Karkea 5 t 10 t asemakaava Kolmenkulman pohjoisosan teollis 30 t Karkea t 15 t Osayleiskaavalla tutkitaan teollisuusalueen laajentamisen mahdollisuutta pohjoiseen nykyisestä asemakaavaalueesta. Alueella on sekä kaupungin että yksityisen maanomistusta. Alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Teollisuusalueen laajentaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista osalla aluetta. Alueen asemakaavatyö käynnistetään voimassa olevan yleiskaavan teollisuusalueelta 2014 ja asemakaavatyötä jatketaan 2017 osayleiskaavan pohjalta. Osayleiskaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus voimassa olevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja Asemakaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus tulevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan ja rakennetaan Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja Asemakaavan aikataulu, aloitus 2017, hyväksyminen

57 Lounainen Ylöjärvi tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Alueelta ei luovuteta asuintontteja suunnittelukaudella. Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m² Kolmenkulma Kolmenkulman laajennus 4 4 Lounainen Ylöjärvi talonrakennus Alueelta ei talonrakennusinvestointeja suunnittelukaudella. 57

58 Lounainen Ylöjärvi liikenneväylät 331 rakentaminen Kolmenkulman teollisuusalue 600 t karkea t 300 t rakentaminen Kolmenkulman pohjoisosan teollis 600 t karkea t 300 t 333 rakentaminen Malminmäki 90 t suun mukainen 40 t t rakentaminen Kolmenkulmantien kevyenliikentee 600 t suun mukainen t Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä Alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Kolmenkulmantien varteen välillä: kaupungin raja - Ahveniston eritasoliittymä. 58

59 Lounainen Ylöjärvi liikenneväylät 335 viimeistely Koreeniitty 30 t karkea - 30 t rakentaminen Pohjolantie-Hatolantie risteys 100 t karkea - 50 t 50 t rakentaminen Yrjöntien kevyenliikenteen väylä 60 t karkea 60 t Aikaisemmin rakennettujen katujen viimeistely ja päällystys 336. Risteysalueen parantaminen ja kevyen liikenteen väylän lisärakentamista kevyen liikenteen verkoston ja bussireitin saavutettavuuden parantamiseen Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Yrjöntien varteen välille Hatolantie-Käyräkuja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 59

60 Lounainen Ylöjärvi yleiset alueet 413 rakentaminen Ulkoilureitin siirto 50 t karkea 50 t muutos Vuorentaustan monitoimikenttä 45 t karkea t rakentaminen Soppeenmäen kuntoreitti, välineet 30 t - 30 t rakentaminen Soppeenharjun kenttä, WC-tilat 50 t 50 t Tukesin määräämä ulkoilureitin siirto Julkujärvellä latuverkoston riskikartoituksen mukaisesti Vuorentaustan kentän muuttaminen monitoimikentäksi 415. Soppeenharjun kuntoreitin liikuntavälineiden hankinta ja asennus 416. Soppeenharjun kentän WC:n rakentaminen kenttäalueen käytettävyyden parantamiseksi. 60

61 Lounainen Ylöjärvi vesihuolto 517 rakentaminen Kolmenkulman teollisuusalue 0 t karkea - Tre vesi Tre vesi Tre vesi Tre vesi 518 rakentaminen Kolmenkulman pohjoisosan teollis 0 t karkea - Tre vesi Tre vesi Tre vesi Tre vesi 517. Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. 61

62 Julkujärvi Osa-alue koostuu Soppeenmäen harjun teollisuusalueesta ja virkistysalueista. Soppeenmäen teollisuusalue on toiminnallisesti osa kaupunkikeskustaa. Alueella on merkittävät pohjavesivarat. Pohjaveden suojelun johdosta alueen teollisuutta ei ole enää laajennettu ja pitemmällä tähtäimellä teollisuusalue muuttuu ainakin osittain muuhun käyttöön, esim. asuminen ja palvelut. Alueelle ei sijoitu uusia yrityksiä tai asukkaita. Vähäinen asutus, noin 100 asukasta, alueen keskiosassa harjun eteläpuolella pysyy nykyisen suuruisena. 62

63 63

64 Alueella ei ole kaavoitushankkeita suunnittelukaudella. Julkujärvi kaavoitus Julkujärvi tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta ei luovuteta tontteja suunnittelukaudella. Alueelta ei asuntotuotantoa suunnittelukaudella. Julkujärvi investoinnit Alueelta ei talonrakennus-, liikenneväylä-, vesihuolto- eikä yleisten alueiden investointeja suunnittelukaudella. 64

65 Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut erityisesti viimeisinä 10 vuotena useita satoja. Metsäkylä on ollut ja on myös tulevaisuudessa keskustan ja Siltatien alueen jälkeen merkittävin kasvualue. Tällä hetkellä alue on suurin omakotitalojen rakentamiskohde ja merkittävä myös muun pientalotuotannon alue. Metsäkylä sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta hyvin keskustan palveluihin ja työpaikka-alueiden läheisyyteen. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvin hoidettavissa. Myöskään kevyellä liikenteellä ei ole liian pitkä matka keskustan palveluihin. Metsäkylää kehitetään suunnitelmakaudella edelleen monipuolisena pientaloalueena, jossa pääosa rakentamisesta sijoittuu omakotitaloihin ja paritaloihin sekä vähenevässä määrin rivitaloihin. Metsäkylässä lisääntyvä asutus turvaa nykyiset lähipalvelut. Metsäkylän osayleiskaavasuunnittelussa on varauduttu 3000 asukkaan väestökasvuun, mutta suunnitelmakaudella väestökasvu lienee noin 800 henkeä. Nyt asukasmäärä on noin Metsäkylän nykyiset ja tulevat asukkaat tukevat merkittävästi enemmän kaupungin keskustan palveluita kuin esim. Tampereen rajan läheisyydessä sijaitsevat Siivikkala ja Vuorentausta. Metsäkylä on koko suunnitelmakauden merkittävin omakotitalorakentamisen ja Siltatien alueen jälkeen toiseksi merkittävin muun pientalotuotannon alue. 65

66 66

67 Metsäkylä kaavoitus 124 osayleiskaava Metsäkylä 5 t Karkea 5 t asemakaava Metsäkylän Työläjärven alue 1 15 t Karkea 5 t 10 t asemakaava Metsäkylän Työläjärven alue 2 20 t Karkea - 10 t 10 t Osayleiskaavalla tutkitaan Metsäkylän asuntoalueen tiivistämisen ja laajentamisen mahdollisuudet valtatien 3 uuden linjauksen mahdollistamalla tavalla. Aluetta suunnitellaan pientalovaltaisena ja alue on tällä hetkellä Ylöjärven merkittävin laajeneva omakotialue. Alueen väestön kasvun vuoteen 2030 mennessä arvioidaan olevan noin 3000 asukasta, jolloin alueen koko väestö olisi 6000 asukasta. Alueen pinta-ala on noin 640 hehtaaria. Alueen asemakaavatyötä jatketaan vuosittain koko suunnittelukauden. Osayleiskaavan aikataulu, hyväksyminen Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Työssä tutkitaan joukkoliikennereitin jatko Heikkiläntieltä Metsäkyläntielle. Alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 30 rivitaloasuntoa ja 30 omakotitonttia. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Kunnallistekniikka toteutetaan 2017 lähtien. Tontinluovutus Asemakaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 20 rivitaloasuntoa ja 20 omakotitonttia. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Kunnallistekniikka toteutetaan 2019 lähtien. Tontinluovutus Asemakaavan aikataulu, aloitus 2016, hyväksyminen

68 Metsäkylä tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo

69 Metsäkylä talonrakennus 212 uudiskohde Mustarastaantien päiväkoti (työni 0 t karkea Yksityinen Yksityinen uudiskohde Metsäkylän koulu laajennus vaihe t karkea t t uudiskohde Metsäkylän koulu laajennus vaihe t karkea t t Mustarastaan päiväkoti: Toteutus palvelusetelimallilla ja yksityisellä rahoituksella Metsäkylän koulu: Laajennus/ uudisrakennus vaihe 1 nykyisen koulun tontille Metsäkyläntien varteen. Laajuus noin 2.150hm2/3.000m Metsäkylän koulu: Laajennus/ uudisrakennus vaihe 2 nykyisen koulun taakse talonmiehen asunnon paikalle. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset

70 Metsäkylä liikenneväylät 338 rakentaminen Työläjärven alue 1.vaihe 700 t karkea t rakentaminen Työläjärven alue 2.vaihe 700 t karkea t rakentaminen Työlänojan alue 1. vaihe t karkea t t rakentaminen Työlänojan alue 2. vaihe t karkea t t 338. Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentaminen v Viimeistely ja päällystys v ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Rakentaminen jatkuu 2018 ( ), viimeistely ja päällystys v ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen katuverkon rakentaminen 1.vaihe v Viimeistely ja päällystys v Rakennettava katupituus 1,7 km. Alueen rakentamiseen on myönnetty valtion avustusta (1. ja 2. vaihe) Alueen katuverkon rakentaminen 2.vaihe v Viimeistely ja päällystys v Rakennettava katupituus 2,5 km. Alueen rakentamiseen on myönnetty valtion avustusta (1. ja 2. vaihe). 70

71 Metsäkylä liikenneväylät 343 viimeistely Aholan alue 100 t karkea t rakentaminen Aholan alueen eteläosa 20 t karkea t Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys työohjelman mukaisesti Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys työohjelman mukaisesti. 71

72 Metsäkylä yleiset alueet 417 rakentaminen Maankaatopaikka 100 t karkea 80 t 20 t rakentaminen Leikkikenttä 40 t karkea - 40 t rakentaminen Metsäkylän tekonurmikenttä 200 t karkea t rakentaminen Kangasniemen pallo- ja luisteluke 40 t karkea - 40 t Rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden maankaatopaikan toteuttaminen alueen asemakaavan toteuttamiseksi laadittavan hankesuunnitelman mukaisesti Metsäkylän leikkikentän rakentaminen asemakaavan mukaisesti Metsäkylän koulun kentän rakentaminen asemakaavan mukaisesti Kangasniemen alueelle rakennettava pallo- ja luistelukenttä. 72

73 Metsäkylä vesihuolto 519 rakentaminen Työläjärven alue 1.vaihe 700 t karkea t rakentaminen Työläjärven alue 2.vaihe 700 t karkea t rakentaminen Työlänojan alue 1. vaihe 600 t karkea 600 t rakentaminen Työlänojan alue 2. vaihe 700 t karkea t Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset v. 2018, hanke jatkuu 2019 ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Rakennettavan verkostopituus 1,5 km Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Rakennettava verkostopituus 1,8 km. 73

74 Metsäkylä vesihuolto 523 rakentaminen Metsäkylä-Saurio siirtoviemäri 600 t karkea t 200 t 200 t 523. Siirtoviemärin rakentaminen Metsäkylästä Sauriolle. 74

75 Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin asukkaan taajama. Alueelle sijoittuvat omat lähipalvelut ja osa koko kaupunkikeskustan palveluista. Alueelle rakennetaan suunnitelmien mukaan kerrostaloalueita ja tiiviitä pientaloalueita. Kerrostaloihin sijoittuisi noin asukasta ja pientaloalueelle n asukasta. Alue hahmottuu tulevaisuudessa selkeästi laajaan, yhtenäiseen kerrostalovaltaiseen länsiosaan kokoojakadun varrella väljempään, pientalovaltaiseen pohjois- ja itäosaan. Rakentamisen tulee sitomaan yhteen uusi joukkoliikenteen kokoojakatu, joka muodostaa Siltatien kanssa kehämäisen pääkadun. Paha-Kaurasen ympärille muodostuu laaja keskuspuisto. Alueelle muodostuu palvelukeskusta liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeiselle paikalle lounaisosaan. Alueen pohjoisosaan varataan laajat lähivirkistysalueet korvaamaan nyt rakennettavia alueita. Nämä virkistysalueet palvelevat myös koko keskustaasutusta. Suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kevyen liikenteen yhteydet. Ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenne toteutuu linja-autoilla ja pitemmällä tähtäimellä katuratikalla. Suunnitelmakaudelle vuoteen 2019 mennessä alueelle sijoittuu noin 200 asukasta. Ns. Haaviston yhtenäiskoulun ja siihen liittyvän päiväkodin rakentamistarve on syytä selvittää lähivuosina sen jälkeen, kun alueen asemakaavat ovat laillistuneet. Alueelle on kaavailtu neljää päiväkotia, joista 1-2 sijaitsee koulujen yhteydessä. Alueella varaudutaan kahden yhtenäiskoulun rakentamiseen. 75

76 76

77 Siltatien alue kaavoitus 127 asemakaava Siltatien keskus 10 t Karkea 10 t asemakaava Siltatien pohjoispuoli 2. vaihe 15 t Karkea 10 t 5 t asemakaava Siltatien eteläpuoli 3. vaihe 15 t Karkea - 10 t 5 t Asemakaavalla tutkitaan Lähdevainiontien ja Siltatien liittymän pohjoispuolen ympäristön maankäyttö. Suunnittelualue käsittää koulu- ja päiväkotitontin järjestelyt sekä noin 400 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen suunnittelun. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen alkaa Asuntotonttien luovutus aloitetaan Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen Asemakaavalla tutkitaan Siltatien pohjoispuolisen alueen maankäyttö 1. vaiheen jatkoksi. Suunnittelualue käsittää noin 450 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen etenee tälle alueelle Asuntotonttien luovutus aloitetaan tällä alueella Asemakaavan aikataulu, aloitus 2015, hyväksyminen Asemakaavalla tutkitaan Siltatien eteläpuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi Katuverkon rakentaminen tehdään tällä alueella 2020 jälkeen. Myös asuntotonttien luovutus aloitetaan 2020 jälkeen. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2016, hyväksyminen

78 Siltatien alue kaavoitus 130 asemakaava Siltatien koillispuoli 4. vaihe 20 t Karkea t 10 t asemakaava Siltatien koillispuoli 5. vaihe 20 t Karkea t 10 t 132 asemakaava Siltatien länsipuoli 6. vaihe 10 t Karkea t 130. Asemakaavalla tutkitaan Siltatien ja Hietasmäen välisellä alueella olevien teollisuusalueiden järjestely sekä olevan asuntoalueen täydentäminen. Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi. Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle luvun puoli välissä. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2017, hyväksyminen Asemakaavalla tutkitaan Siltatien liittyminen Viljakkalantielle sekä tietä ympäröivän alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi. Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle luvun lopussa. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2018, hyväksyminen Asemakaavalla tutkitaan Siltatieltä länteen kiertävä katuyhteys ja alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 400 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi. Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle luvun lopussa. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2019, hyväksyminen

79 Siltatien alue tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu Siltatien alue talonrakennus Alueelta ei talonrakennusinvestointeja suunnittelukaudella. 79

80 Siltatien alue liikenneväylät 345 rakentaminen Siltatie 1. vaihe 650 t karkea t t 346 rakentaminen Siltatien pohjoispuolen 2. vaihe 700 t karkea t 300 t 347 rakentaminen Siltatie kevyenliikenteen väylä 85 t karkea - 85 t Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Siltatien varteen. 80

81 Siltatien alue yleiset alueet 421 rakentaminen Tekonurmikenttä 200 t karkea t 422 rakentaminen Leikkikenttä 40 t karkea t Tekonurmipintaisen pelikentän rakentaminen tulevan asemakaavan mukaisesti Leikkikentän rakentaminen Siltatien alueelle tulevan asemakaavan mukaisesti. 81

82 Siltatien alue vesihuolto 524 rakentaminen Siltatien alue 1. vaihe 300 t karkea t rakentaminen Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. v 400 t karkea t 200 t 526 rakentaminen Siltatie-Viljakkalantie 700 t karkea t 200 t 150 t 150 t 524. Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Runkolinjalinjan rakentaminen rautatien-viljakkalantien välille Siltatien varteen, pituus n. 2,9 km. 82

83 Ylöjärven taajaman lähikylät Tämä haja-asutusalue koostuu Takamaan, Vahannan ja Mutalan palvelukylistä sekä Antaverkan Pihkaperän asuinkylästä. Osa-alue sijoittuu Näsijärven rannalle Kuruntien, Uusi- Kuruntien ja Viljakkalantien varteen. Alueella on runsaasti myös muuta haja-asutusta kuin kyläasutusta. Alueen väestökasvu ja rakentaminen on ollut voimakasta. Osa-alueella oli vuonna 1985 yhteensä noin 2100 asukasta ja tällä hetkellä asukkaita on n Kasvu on ollut noin 960 asukasta eli 35 asukasta / vuosi. Uusi asutus on syntynyt pääosin kyläalueille, mutta myös jonkin verran kyläalueiden ulkopuolelle. Alueen osayleiskaavat mahdollistavat usean sadan uuden omakotitalon rakentamisen. Alueen väestömäärä tulee kasvamaan edelleen. Alue rakentuu todennäköisesti melko hajanaisesti ja ennustettavuus siitä, minne asuminen sijoittuu, on huono. Kaavoituksella asutusta ohjataan mahdollisimman paljon kyläalueille palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Lisäksi asutusta sijoittuu merkittävästi Antaverkan- Pihkaperän asuinkyliin. Kaavoituksen keskeinen tavoite on myös tällä osa-alueella eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä turvata palveluiden säilyminen sekä järkevä kehittäminen. 83

84 84

85 Ylöjärven taajaman lähikylät kaavoitus 133 osayleiskaava Antaverkka Mutalan haja-asutusa 5 t Karkea 5 t Osayleiskaavalla tutkitaan Ylöjärven taajamarakenteen pohjoispuolella olevan alueen maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, tuleva vesihuolto, palveluverkko ja alueelle tehty vyöhyketarkastelu. Vesihuoltoverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen vesihuolto-osuuskunnan kanssa alustavan rakentamisen ajoituksen pohjalta. Osayleiskaavan aikataulu, ehdotus 2015, hyväksyminen

86 Ylöjärven taajaman lähikylät tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueen rakentuminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityiselle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun arvioidaan kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Ylöjärven taajaman lähikylät liikenneväylä Alueelta ei liikenneinvestointeja suunnittelukaudella. 86

87 Ylöjärven taajaman lähikylät talonrakennus 216 uudiskohde Mutalan koulu perustukset ja piha 100 t karkea 100 t Mutalan koulu: Perustukset investointina. Siirtokelpoinen rakennus koulun käyttöön vuokra tai leasinghankintana. Investoinnin ja vuokrauksen/ leasingin aiheuttamat ylläpito-, vuokra- ja energiakustannukset / vuosi. 87

88 Ylöjärven taajaman lähikylät yleiset alueet 423 rakentaminen Mutalan matonpesupaikka 40 t karkea - 40 t muutos Vahannan ja Mutalan kentät 80 t karkea t 40 t Mutalan matonpesupaikan rakentaminen Vahannan ja Mutalan koulun kenttien muuttaminen monitoimikentiksi. 88

89 Ylöjärven taajaman lähikylät vesihuolto 527 rakentaminen Haja-asutusalueiden vesihuolto, v 500 t karkea 100 t 100 t 100 t 100 t 100 t 527. Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää määrärahojen käytöstä haja-asutusalueen vesihuoltosuunnitelman mukaisesti vuosittain. 89

90 Keski-Ylöjärvi Osa-alue koostuu Viljakkalan haja-asutusalueista ja Kurun eteläosan maaseutualueista. Alueella on useita maaseutukyliä, joiden väestömäärä vaihtelee asukkaaseen. Asutus on sijoittunut hajalleen laajalle alueelle. Selkeimmin erottuvia asutuskyliä ovat Karhe, Pengonpohja, Poikelus, Parkkuu ja Länsi-Teisko. Tällä hetkellä alueella on noin asukasta. Karhen kyläalueella on vireillä osayleiskaavan laadinta. Rakentaminen alueella on perinteistä haja-asutusta ja pysyvän asumisen uudisrakentaminen on erittäin vähäistä. Tulevaisuudessa, varsinkin suunnitelmakaudella alueen väestömäärä pysynee entisellään ja uudisrakentamisen määrä on erittäin pieni. 90

91 91

92 Keski-Ylöjärvi kaavoitus 134 osayleiskaava Karhen osayleiskaava 13 t Karkea t 5 t 3 t 134. Karhen osayleiskaavalla tutkitaan Karhen kylän maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, vesihuolto- ja palveluverkko. Suunnittelutyötä jatketaan 2017, jolloin alueelle tehdään vyöhyketarkastelu ja mitoitus tarkennetaan. Vesihuolto suunnitellaan yhteistyössä vesihuolto-osuuskunnan kanssa. Osayleiskaavan aikataulu, luonnos 2018, ehdotus 2019, hyväksyminen

93 Keski-Ylöjärvi tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueen rakentuminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityiselle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun arvioidaan kehittyvän alueella seuraavasti : Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Keski-Ylöjärvi investoinnit Alueelta ei talonrakennus-, liikenneväylä-, vesihuolto- eikä yleisten alueiden investointeja suunnittelukaudella. 93

94 Viljakkala Osa-alue koostuu Viljakkalan entisen kuntakeskuksen eli kirkonkylän ja Manni Vilppeen asemakaava-alueista sekä Harhalan haja-asutusalueesta. Kirkonkylän asukasmäärä on tällä hetkellä noin 580, Manni Vilppeen alueen noin 700 ja näiden välisen alueen noin 200 asukasta. Entisen Viljakkalan kunnan väestö kasvoi 1990 ja 2000 luvuilla. Viljakkalan asukasluvun kasvuvauhti oli suhteellisesti vuonna 2006 Suomen toiseksi nopein. Tällä hetkellä pysyvän asumisen rakentaminen alueella on vähäistä eikä väestökasvua juuri ole. Omakotitonttien kysyntää alueella on mahdollista elvyttää kaupungin toimenpitein. Suunnitelmakaudella Viljakkalan kirkonkylään ei juurikaan synny uutta asutusta, joten väestö pysynee suunnilleen ennallaan. Manni Vilppeen alueella on voimassa asemakaavoja ja kaupungilla maata suuremmallekin väestökasvulle kuin mitä viime vuosina on toteutunut. Väestö kasvanee kaupungin tontinluovutuksesta riippuen suunnitelmakaudella noin 100 henkeä. 94

95 95

96 Viljakkala kaavoitus 135 osayleiskaava Viljakkalan keskusta 35 t Karkea - 10 t 10 t 10 t 5 t 136 asemakaava Litukan pientaloalue 5 t Karkea 5 t asemakaava Kuivaniemen pientaloalue 25 t Karkea t 10 t 5 t 135. Osayleiskaavalla tutkitaan Viljakkalan keskusta-alueen maankäyttö. Osayleiskaavan pohjalta uusitaan alueen asemakaavat ja laajennetaan alueita tarpeen mukaan Asemakaavalla suunnitellaan Litukan pientaloalueen laajentamista nähtävillä olleiden asemakaavan luonnosvaihtoehtojen pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja se käsittää noin 80 asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä, tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2016 ja rakennetaan Kuivaniemen alue avaa uuden kasvusuunnan Viljakkalan keskustan itäpuolelle. Asemakaavalla suunnitellaan Kuivaniemen pientaloalueen maankäyttö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi sen jälkeen. 96

97 Viljakkala tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo 97

98 Viljakkala talonrakennus 217 saneeraus Elokaaren Palvelukeskus/tiskilinja 50 t karkea 50 t Elokaaren palvelukeskus: Tiskilinjaston uusiminen. 98

99 Viljakkala liikenneväylät 348 rakentaminen Litukan pientaloalue 500 t karkea t 250 t rakentaminen Vilpeen alue 230 t suun mukainen t 80 t 45 t peruskorjaus Haverintien peruskorjaus 220 t suun mukainen 220 t rakentaminen Särkäntien alue 300 t karkea t 348. Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentaminen. Viimeistely ja päällystys 2020 ( ). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen katuverkon rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 250 m Haverintien peruskorjaus. Tien pituus n. 1,1 km Asemakaava-alueen katujen rakentaminen. 99

100 Viljakkala yleiset alueet 425 rakentaminen Litukan pientaloalue 40 t karkea t rakentaminen Vilpeen alue leikkikenttä 40 t karkea t rakentaminen Haverin alueen pienparannukset 70 t karkea 20 t 20 t 10 t 10 t 10 t 428 rakentaminen Ansomäen kentän peruskorjaus 50 t karkea t Alueen leikkikentän rakentaminen asemakaavan mukaisesti Alueen leikkikentän rakentaminen asemakaavan mukaisesti Haverin lomakylän ja virkistysalueen peruskorjausta 428. Kentän aitaaminen ja peruskorjaus 100

101 Viljakkala yleiset alueet 429 muutos Viljakkalan monitoimikenttä 25 t karkea t Viljakkalan jääkiekkokaukalon muuttaminen monitoimikentäksi 101

102 Viljakkala vesihuolto 528 rakentaminen Litukan pientaloalue 250 t karkea t 125 t rakentaminen Vilpeen alue 130 t suun. mukainen - 80 t 50 t rakentaminen Osuus Hämeenkyrön puhdistamos 800 t suun. mukainen 600 t 200 t rakentaminen Vedenjakelun varmistus 150 t karkea 150 t Uuden asemakaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 550 m Neuvoteltavan sopimuksen mukainen osallistuminen Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon laajentamiskustannuksiin Vedenjakelun varmistamiseksi rakennettava vesijohtolinja Vilpeen vedenottamolle. 102

103 Kuru Osa-alue käsittää Kurun entisen kuntakeskuksen asemakaava-alueet ja sen viereiset lähialueet. Alueella asuu tällä hetkellä noin henkeä. Kaupungilla ja yksityisillä on hyvä tonttireservi pientalojen osalta, mutta tonttien kysyntää ei juuri ole. Rakentaminen alueella on ollut erittäin vähäistä eikä ole näköpiirissä rakentamisen määrän suurta muutosta. Väestömäärän säilyminen entisellään edellyttää uudisrakentamista. Markkinointitoimenpiteillä edistetään uutta omakotirakentamista Kurun asemakaava-alueella. 103

104 104

105 Kuru kaavoitus 138 asemakaava Kurun keskusta 30 t Karkea 10 t 10 t 10 t Kurun keskustan alueella on runsaasti toteutumatonta asemakaavaa, jonka ajanmukaisuus pitää arvioida. Asema-kaavalla tutkitaan alueen maankäyttö. Työ edellyttää keskustan alueen pohjakartan uusimista. Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja viimeistellään katusuunnitelmaksi rakentamisen aikataulutuksen mukaan. 105

106 Kuru tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m² Tammikangas

107 Kuru talonrakennus 218 uudiskohde Kurun päiväkoti t karkea t t t 219 saneeraus Kurun kirjasto lämmitystapamuuto 40 t karkea 40 t saneeraus Kurun palvelukeskus 30 t karkea 30 t Kurun päiväkoti: Uudisrakennus, toteutus kvr- urakkana, 5-osastoa Kurun kirjasto: Lämmitystapamuutos tehdyn vertailun pohjalta Kurun palvelukeskus: Hankesuunnittelua 107

108 Kuru liikenneväylät 352 rakentaminen Kalliopään alue 170 t karkea - 60 t 60 t 50 t Alueen katuverkon rakentaminen. Viimeistely ja päällystys v 2020 ( ). Rakennettava katupituus n. 350 m. 108

109 Kuru yleiset alueet 430 rakentaminen Kalliopään alue leikkikenttä 40 t karkea t muutos Kurun yhtenäiskoulun monitoimike 40 t karkea t Alueelle tuleva leikkikenttä tulevan asemakaavan mukaisesti Kurun yhtenäiskoulun kentän muuttaminen monitoimikentäksi. 109

110 Kuru vesihuolto 532 rakentaminen Kalliopään alue 80 t suun. mukainen - 35 t 45 t peruskorjaus Puhdistamon valvomorakennus 90 t suun. mukainen 90 t Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Rakennettava verkostopituus n. 350 m Puhdistamon rengaskanavan purku ja valvomorakennus. 110

111 Pohjoinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu asukasluvultaan pienistä kyläalueista, joissa asuu yhteensä noin 850 asukasta. Vanhoja ns. asutuskyläalueita ovat mm. Itä-Aure, Länsi-Aure, Luode, Riuttanen, Karjula Kaidankylä ja Niemikylä. Kylien asutustihentymät ovat erittäin pieniä. Hajaasutusalueasutus on levinnyt laajalle alueelle. Alueella uusien asuinrakennusten rakentaminen on ollut erittäin vähäistä. Myöskään suunnitelmakaudella ei ole odotettavissa alueelle aikaisempaa merkittävämpää rakentamista eikä siten asukasmäärän kasvua. Alueelle luonteenomaista ovat laajat metsä- ja retkeilyalueet. Kansainvälisestikin merkittävä Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee pääosin Pohjoisen Ylöjärven alueella. Laajempi aluekokonaisuus pitää sisällään Seitsemisen kansallispuiston, Riuttaskorven virkistysmetsän sekä Haukkamaan alueen, joka liittyy vahvasti Ruoveden Helvetinjärven kansallispuistoon. 111

112 112