Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri
Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa hoidetaan vuosittain 250 000 virtsatieinfektiota avohoidossa ja 20 000 sairaalassa Joka toinen nainen sairastaa virtsatieinfektion elämäns nsä aikana Miehillä yleistyy vasta vanhana
Virtsatieinfektion riskitekijöit itä Nainen (vaihdevuodet, yhdyntä,, raskaus) Immuunipuutos Diabetes Virtsan kulkuesteet ja virtsateiden poikkeavuudet Virtsakatetri: 10-kertainen riski Muut virtsateiden vierasesineet (stentit( stentit, virtsatiekivet) Virtsateiden toimenpiteet Selkäydinvamma
Virtsatieinfektion tasodiagnostiikka Urosepsis= pyelonefriitti, jossa bakteereita veressä Pyelonefriitti= munuaistason tulehdus Alavirtsatieinfektiot Kystiitti= virtsarakon tulehdus Uretriitti= virtsaputken tulehdus
Virtsatieinfektion oireet Kirvely/kipu virtsatessa Tiheävirtsaisuus Alamahakipu joskus vanhuksilla epäselv selvät yleisoireet: väsymys, v pahoinvointi, kuume, sekavuus pelkkä haju ei ole oire
Pyelonefriitin oireet kuume yleistilan lasku selkäkipu kipu koputusarkuus munuaisessa Rakkotulehduksen klassiset oireet voivat puuttua kokonaan
Virtsanäytteenotto NÄYTE OTETAAN VAIN, JOS EPÄILL ILLÄÄN VIRTSATIEINFEKTIOTA (Poikkeus: esim. preoper.rutiininäytteet ytteet, ym kontrollinäytteet) luotettava tulos: oikea ottotekniikka, säilytys ja kuljetus mieluiten keskisuihkunäyte, joka rakossa yli 4 t joskus näyte n kertakatetroinnilla tai rakkopunktiolla tai kestokatetrista EI ALUSASTIANÄYTETT YTETTÄ
Virtsanäyte: liuskakokeet 15.01.05 05.43 U -KEMSEUL TEHTY Ottoaika: 15.01.05 05:43 Ottotap: Keskis R-aika: Yli 4 Ohj.muk: : U-SUHTI U 1.020 U-PH U 6.0 U-LEUK-O +++ U-NITR-O NEGAT U-ALB-O O + U-GLUKU GLUK-O O NEGAT U-KETO-O O NEGAT U-ERYTU ERYT-O O ++ TEHDÄÄ ÄÄN Vil
Virtsanäyte: viljelyvastaus 15.01.05 05.43 U-BAKTJVI TEHTY PMY/ML VAST: 19.01.2005 VARSINAINE OMLNRO:05UM00677 NÄYTE:Virtsa Sairaalainf.epäily,miten: Viljely: ESCHERICHIA COLI >10E5 KEFALEKS/R KEFUROKS/S MESILLIN/S NITROFUR/S SIPROFLO/S TRIMETOP/R INFEKTION AIHEUTTAJA VAI OIREETONTA BAKTERIURIAA?
Oireeton bakteruria = bakteeria kasvaa virtsanäytteess ytteessä ilman virtsatieinfektion oireita Ei hoideta antibiootilla Poikkeus: raskaana olevat (pyritää ään n vaikuttamaan keskenmenon riskiin) pre/postoperatiivisesti tapauskohtaisesti >65-vuotiailla oireetonta bakteruriaa jopa 10%:lla miehistä ja 20%:lla naisista Pitkää ään n kestokatetroiduilla lähes l kaikilla on bakteruria
Estolää ääkitys Vähintään n 3 oireista infektiota/vuosi Kesto 6-12kk6 Kerran vrk annostelu Pitkää ään n käytettk ytettäessä johtaa yleensä resistenssin kehittymiseen Virtsatiekatetri ei ole estolää ääkityksen aihe
Virtsatiekatetri Indikaatio virtsatiekatetrille Jos virtsa ei kulje Diureesin seuranta Makuuhaavojen suojaus
Kartoitus 2012 tuloksia
AITO-projekti 2005-2006 2006 Virtsatiekatetrit, Tk-vuodeosastot Virtsatiekatetrien käyttk yttö vaihteli terveyskeskuksittain 0-200 % välillv lillä. Koko aineistossa virtsatiekatetreja oli keskimää äärin 10 %:lla potilaista. 25 % 20 % %-osuus potilaista 15 % 10 % 5 % 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Paikkakunta
Kartoitus 2012 Virtsatiekatetrit -Tk-vuodeosastot Virtsatiekatetrien käyttk yttö vaihteli terveyskeskuksittain 0-240 % välillv lillä. Koko aineistossa virtsatiekatetreja oli keskimää äärin 10 %:lla potilaista. Valtaosa katetreista akuuttiosastoilla. %-osuus potilaista, joilla virtsatiekatetri 25 20 % potilaista 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Paikkakunta
Miksi potilaalla on katetri terveyskeskuksessa? k p l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 akuuttios pitkäaikaisos sekaos diureesin seuranta virtsaretentio ihorikkeymät, haavat virtsaumpi leikkaus alaraajamurtuma terminaalivaihe pot oma tahto, tottunut katetriin ei tietoa
Kartoitus 2012 Virtsatiekatetrit- Pitkäaikaislaitokset 0-13 %:lla potilaista katetri Keskiarvo 4 % % potilaista, joilla virtsatiekatetri pa-laitoksissa 14 12 10 %-osuus 8 6 4 2 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 paikkakunta
Miksi potilaalla on katetri pitkäaikaislaitoksessa? kpl 8 7 6 5 4 3 2 1 0 virtsaretentio virtsaumpi leikkaus pot oma tahto, tottunut katetriin fisteli rakon ja suolen välillä toistuva kertakatetrointi hoivakoti palvelukoti vanhainkoti asumispalveluyks
Estolää ääkitys
AITO - TK Estolää ääkitys kaikista potilaista 40 % %-osuus potilaista 30 % 20 % 10 % 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Paikkakunta - 16%:lla kaikista potilaista estolääkitys
AITO- TK Estolää ääkitys kestokatetripotilailla 0-100 % katetripotilaista estolää ääkitys keskimää äärin 26 %:lla 100 % 90 % 80 % %-osuus kk-potilaista 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 13 15 17 18 19 20 21 22 23 24 25 27 Paikkakunta
Kartoitus 2012 Estolää ääkitys katetripotilaalla Tk-vuodeosastot 24 %:lla virtsatiekatetripotilaista estolää ääkitys Pa-osastot 56%:lla estolää ääkitys Estolää ääkityksiä todennäköisesti voitaisiin vähentv hentää
Kartoitus 2012 VTI katetripotilailla Terveyskeskukset (55 kpl katetreja) 10/55= 19%:lla virtsatieinfektio Pitkäaikaislaitokset (27 kpl katetreja) 5/27= 19%:lla virtsatieinfektio
haju ei tie toa muulla keinoin 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Miten vti todettu katetripotilaalla haju + bakteerilöydös liuskat+bakt.löydös + oireet bakt.löydös+oireet bakt.löydös KPL
Onko katetrin laittamispäiv ivämäärä kirjattu? Terveyskeskuksissa (55 kpl katetreja) 83%:lla kirjattu Akuuttiosastoilla: kyllä 33, ei 5, ei tietoa 2 Pitkäaikaisosastoilla: kyllä kaikissa tapauksissa Sekaosastoilla: kyllä 5, 2 ei Osastotyypistä ei tietoa: kyllä kaikissa tapauksissa Pitkäaikaislaitoksissa (27 kpl katetreja) 74%:lla kirjattu Hoivakodeissa: kyllä kaikissa tapauksissa Palvelukodeissa: kyllä 8, ei 4 Ryhmä- ja vanhainkodeissa: kyllä 1 Asumispalveluyksiköss ssä: : ei tietoa 2, kyllä 1
Lopuksi Virtsatieinfektio = oireet + virtsalöyd ydös Oireeton bakteriuria ei (yleensä) tarvitse hoitoa Virtsatiekatetri ei ole estolää ääkityksen aihe