Urologia. Virtsatie-elimistön sairauksien hoitotyö

Transkriptio

1 Urologia Virtsatie-elimistön sairauksien hoitotyö

2 Virtsaneritys elimistön tutkimuksia Virtsanäyte Mielellään 4 tuntia rakossa Ennättää kertyä riittävästi soluja ja bakteereita Paras näyte aamuvirtsasta Aseptisesti otettu PLV puhtaasti laskettu keskivirtsanäyte Pussivirtsanäyte Rakkopunktionäyte Katetrinäyte

3 Urologisia tutkimuksia Miktiografia Arvioidaan virtsarakon tyhjentymishäiriön syytä Virtsataan mittalaitteeseen Kystometria Virtsarakon ja virtsaputken toimintahäiriöiden perustutkimus, joka mittaa painetta suoraan virtsarakossa Virtsarakon tyhjentämisen jälkeen virtsarakkoon laitetaan katetri ja virtsarakko täytetään keittosuolaliuoksella niin täyteen kun on mahdollista Virtsaamistarpeen paine rekisteröityy piirturille Kystoskopia Virtsarakon tähystys Tutkitaan verenvuotoa, epäillään kasvainta tai virtsanjohtimen kuroumaa tai poistetaan kiviä virtsanjohtimista

4 Virtsatieinfektiot VTI

5 Virtsatieinfektiot voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, esiintyykö potilaalla jokin infektiolle altistava anatominen tai toiminnallinen tekijä vai ei. Jos potilaalla ei ole kliinisiä oireita, kyse on oireettomasta bakteriuriasta. Miesten virtsatieinfektioihin suhtaudutaan aina kuten komplisoituneisiin infektioihin

6 Virtsatieinfektion esiintyminen Suomessa hoidetaan vuosittain avohoidossa noin virtsatieinfektiota sairaalassa noin infektiota Virtsatieinfektioiden esiintyvyys nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla on 50-kertainen verrattuna esiintyvyyteen samanikäisillä miehillä. Yli 65-vuotiaista naisista joka kymmenennellä todetaan bakteriuriaa, ja riski lisääntyy huomattavasti iän myötä ollen yli 80- vuotiailla jopa 50 %. Miesten oireeton bakteriuria ja infektiot yleistyvät iän myötä ja lähes saavuttavat naisten tason

7 Oireet Kystiitti eli äkillinen virtsarakon tai putken infektio Virtsaamispakko Tihentynyt virtsaamistarve Kirvelyä virtsatessa Pyelonefriitti eli äkillinen munuaisaltaan tai munuaisen infektio Kuumeinen infektio Selkä- tai kylkikipua Suurentuneet tulehdusarvot ja kreatiniiniarvot verinäytteessä Virtsanäytteessä runsaasti valkosoluja, epiteelisoluja ja bakteereja

8 Infektion riskiä lisää erityisesti virtsakatetrin pito. Pyelonefriitit ovat yleisiä yli kuukauden ajaksi katetroiduilla potilailla. Virtsatieinfektio on haavainfektion ohella tärkein sairaalainfektioiden aiheuttaja: 40 % kaikista infektioista sairaalaja laitoshoidossa syntyy virtsateissä, ja 80 % niistä liittyy virtsateiden katetrisaatioon tai instrumentein tehtäviin toimenpiteisiin.

9 Riskitekijät Virtsainfektioille altistavia, normaalia virtsankulkua häiritseviä tekijöitä ovat virtsateiden rakenteelliset poikkeavuudet, suurentunut eturauhanen, virtsateiden toimenpiteet, virtsakivet sekä rakon neurologiset tyhjenemis- ja muut toimintahäiriöt. Liitännäissairauksista johtuva heikentynyt vastustuskyky (esim. diabetes) ja laitoshoidossa virtsateiden katetrointi ovat ikääntymisen mukanaan tuomien fysiologisten muutosten ohella merkittäviä altistavia tekijöitä. Ummetus, kylmettyminen ja tiukkojen vaatteiden käyttö saattavat altistaa infektioille.

10 Muuten terveillä naisilla sukupuoliyhdyntä sekä aiemmin sairastettu virtsatieinfektio ovat tärkeimmät riskitekijät. Rakon tyhjentämisellä yhdynnän jälkeen riskiä voidaan pienentää ja ehkäistä rakkotulehduksen kehittymistä. Karpalo- ja puolukkamehun tai C- vitamiinivalmisteiden virtsaa happamoittavaa vaikutusta voidaan käyttää samaan tarkoitukseen. Vaihdevuosien jälkeen paikallisen estrogeenihoidon on todettu vähentävän sairastumisriskiä.

11 Virtsatieinfektion yleisin aiheuttaja on Escherichia coli bakteeri ja nuorella naisella Staphylococcus saprophyticus Hoito Naisten komplisoitumattomat virtsatietulehdukset voidaan hoitaa ilman bakteeriviljelyä anamneesin kliinisen kuvan ja mahdollisesti pikadiagnostisten menetelmien (moniliuskakoe) nojalla.

12 Lääkehoito Ensisijaisia lääkkeitä ovat trimetopriimi - Trimopan 160 (mg x 2 x 3 tai 300 mg x 1 x 3), nitrofurantoiini - Nitrofur-C (75 mg x 2 x 3) tai pivmesillinaami - Penomax (200 mg x 3 x 3 tai 400 mg x 2 x 3). Kolmen vuorokauden hoidolla saavutetaan vaste jopa yli 90 %:lla potilaista. Fluorokinolonien (ryhmä laajakirjoisia antibiootteja) kerta-annoshoidolla on saavutettu hyviä tuloksia, esim. Tarivid, Ciproxin, Levofloxacin Actavis Jos infektio uusii kahden viikon kuluessa, kyseessä on saman infektion uusiutuminen; muussa tapauksessa on yleensä kyse uudesta infektiosta.

13 Toistuvat infektiot Toistuvien infektioiden ehkäisy pieniannoksisella estolääkityksellä on paikallaan, kun infektioita esiintyy vähintään kolme vuoden aikana. Lääkityksen tulisi kestää yli kuusi kuukautta, ja suositeltavimmat valmisteet ovat trimetopriimi (100 mg iltaisin), nitrofurantoiini (50 75 mg iltaisin), metenamiinihippuraatti - Hiprex (1 g 2) ja norfloksasiini - Norfloxacin (200 mg 3 7 iltana viikossa). Jos infektiot uusiutuvat estohoidon loputtua, aloitetaan uusi 6 12 kuukauden estolääkitys.

14 Kestokatetri Pitkäaikaisesti katetroiduista potilaista yli puolella on bakteriuria ilman selvää infektiota. Katetroidun potilaan virtsatieinfektion hoidon tulee perustua aina tietoon aiheuttavasta mikrobista ja sen lääkeherkkyydestä. Hoito tulisi toteuttaa mahdollisimman kapeakirjoisella antibiootilla Kestokatetri tulisi poistaa hoidon ajaksi ja siirtyä toistokatetrointiin.

15 Toistokatetrointi Toistokatetrointi on erinomainen menetelmä virtsateiden vaurioitumisen vähentämiseksi eri syistä johtuvissa virtsarakon tyhjenemishäiriöissä. Toistokatetroinnilla voidaan vähentää myös infektioriskiä, jos se tehdään riittävän usein (4 6 kertaa/vrk). Aikuisilla kerralla tyhjennettävän määrän tulisi olla alle 400 ml. Infektionestolääkitystä ei yleensä pitäisi käyttää toistokatetroinnin yhteydessä, ja vain oireiset infektiot tulisi hoitaa herkkyysmäärityksen mukaisilla antibiooteilla.

16 Eturauhasen liikakasvu Hyperplasia prostatae

17 Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireet Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu kehittyy yleensä ikääntymisen myötä, ilmeisesti hormonaalisten muutosten aikaansaamana Oireita ovat erilaiset virtsaamisvaivat Ärsytysoireita ovat esim. tiheävirtsaisuus ja se että useat yölliset wc-käynnit Ahtaumaoireet taas tarkoittavat virtsaamisen alkamisen vaikeutumista, ja sitä että joutuu ponnistelemaan virtsaamisen aikana, ja että virtsasuihku on hyvin heikko

18

19 Nykyään suuri osa lievistä eturauhasen liikakasvun aiheuttamista vaivoista hoidetaan lääkkeillä Seuranta Oireettomat potilaat Hoidon vaihtoehdot Lämpöhoito eli termoterapia Virtsaputken sisäinen mikroaaltohoito Katetrihoito Virtsaumpi - toistokatetrointi Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan kuitenkin edelleen leikkaushoitoa Vaihtoehtoina ovat eturauhasen halkaisu, eturauhashöyläys tai eturauhasen avoleikkaus Leikkaustapa riippuu eturauhasen koosta. Leikkauksen tarkoitus on poistaa virtsaamiseste ja saada virtsa kulkemaan paremmin

20 TURP eli eturauhasen höyläys Transurethral Resection on the Prostate TUIP eli eturauhasen aukaisu Transurethral Incision on the Prostate Prostatektomia eli eturauhasen osapoisto TUVP eli eturauhasen höyrystäminen Transurethral Elecktrovaporization on the Prostate TUNA eli eturauhasen neulakuumennus Transurethral Needle Ablation VLAP eturauhasen laserkoagulaatio Visual Laser Ablation on the Prostate

21 Halkaisu ja höyläys ovat tähystystoimenpiteitä, jotka tehdään virtsaputken kautta Avoleikkauksessa tehdään potilaan alavatsalle haava Tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa Toimenpide kestää yleensä ½-1½h Kaikissa leikkauksissa pyritään väljentämään virtsanvirtauskanava eturauhasessa siten, että saadaan virtsa kulkemaan paremmin

22 TURP Höyläysleikkaus on hyvin turvallinen Eturauhasessa paljon verisuonia vuotovaara (huomioitava Marevan / ASA) Leikkauksen aikana verisuonten polttaminen Usein joudutaan antamaan potilaalle myös verensiirtoja Verenvuotojen vuoksi saatetaan jossain tilanteessa joutua keskeyttämään toimenpide ja jatkamaan sitä toisella kerralla. Kuolemanvaara muutaman promille (sydänvika rytmihäiriöt tai infarkti)

23 Leikkauksen myöhäisongelmat Impotenssi alle 5 %, korjattavissa lääke- tai pistoshoidolla Takaperoinen siemensyöksy Rakonkaula on toimenpiteessä avattu Siemensyöksy menee suuntaan, johon se helpoimmin pääsee, eli rakkoon Kehittyy yli puolelle potilaista, ei haittaa, ellei suunnittele lasten hankkimista Virtsanpidätyskyvyn häiriöt toimenpiteen jälkeen yleistä, useimmilta se jää pois muutaman viikon sisällä johtuu alkuvaiheessa siitä, että rakko on yliärtynyt ja kouristelee tilanne paranee yleensä ajan kanssa sulkijalihasharjoituksilla Virtsaputken kurouma alle 10 %:lle tähystimet suhteellisen kookkaita ja saattavat vahingoittaa limakalvoa, johon kehittyy arpiahtauma. Jos virtsaaminen vaikeutuu, kirurginen avaaminen

24 Video - eturauhasen liikakasvu 2 min

25 Virtsakivitauti

26 Ehkäisy Runsas nesteen käyttö vuorokauden eri aikoina Noin kaksi litraa nestettä, lähinnä vettä Kokojyvävalmisteet, kala, pinaatti ja maapähkinät vähentävät virtsatie kivien esiintymistä Samoin kuitupitoinen ravitsemus Ruokasuolan runsas käyttö lisää virtsakiviä Runsas lihan käyttö myös lisää kiviä

27 Ensimmäisen kivikohtauksen yhteydessä selvitetään kivitaudin esiintyminen suvussa, potilaan lääkitys, ruokavalio ja päivittäin nautitun nesteen määrä. Urografialla suljetaan pois ylävirtsateiden rakenteelliset poikkeavuudet ja selvitetään alavirtsateiden toiminta rakkokivien ehkäisemiseksi Ensimmäisen kivikohtauksen jälkeen annetaan yleiset ohjeet kivitaudin ehkäisemiseksi, jolloin korostetaan runsasta nesteen käyttöä ja ruokavaliosuosituksia. Jos todetaan rakenteellisia poikkeavuuksia, ne on syytä korjata kirurgisesti Esim. eturauhasen huomattava liikakasvu

28 Hoitomuodot Pyelostooma Munuaisaltaaseen vietävä katetri UÄ ohjauksessa Huolellinen kiinnitys Kehon ulkoinen kivenmurskauslaite eli ESWL Polikliinisesti, kipulääkitys Anturi asetetaan iholle kiven kohtaan iskuaalto murentaa kiven Muruset tulevat virtsan mukana pois Ei raskaana olevalle, verenohennuspotilaalle, hoitamaton VTI Kehon sisäinen munuaistähystys eli PCNL Ihon ja munuaiskudoksen läpi suoraan munuaisaltaaseen Ison kiven hajottamiseen soveltuva, murska poistetaan pihdeillä Virtsajohtimien tähystys eli ureteroskopia Ohut tähystin, virtsaputken kautta virtsarakkoon ja sieltä virtsajohtimeen Kivi hajotetaan mekaanisesti ja vedetään pois instrumentin avulla

29 Munuaisten vajaatoiminta

30 Akuutti munuaisten vajaatoiminta Munuaiset sijaitsevat vatsaontelon takana suunnilleen vyötärön korkeudella Äkillisellä eli akuutilla munuaisten vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa muutamien päivien kuluessa munuaisten toiminta huononee, ja tämä johtaa monenlaisiin seuraamuksiin elimistön tasapainossa. Tilan taustalla on usein monia samanaikaisesti vaikuttavia tekijöitä. Nykyisin äkillinen munuaisten vajaatoiminta on erityisesti iäkkäiden monisairaiden potilaiden ongelma, ja se voi kehittyä kotona tai sairaalassa.

31 Syyt munuaisten vajaatoimintaan Nestehukka tai liian matala verenpaine voivat johtaa munuaisiin tulevan verenkierron vähenemiseen ja munuaistoiminnan huononemiseen. Taustalla voi olla oksentelu, ripuli, kuumeilu, verenvuoto, vakava infektio, leikkaus tai sydämen vajaatoiminta. Erilaiset munuaisten sairaudet voivat johtaa äkilliseen vajaatoimintaan. verisuonitulehdukset eli vaskuliitit munuaiskerästen sairaudet tai myyräkuume Lihaskudoksen äkillinen vaurio eli rabdomyolyysi, jotkin lääkkeet, röntgenkuvauksissa käytetyt varjoaineet ja korvikealkoholimyrkytys voivat estää munuaisten normaalin toiminnan.

32 Syyt munuaisten vajaatoimintaan Virtsan kulun estyminen voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Tavallisin syy on miehillä eturauhasen suurentuminen, joka johtaa virtsan kerääntymiseen rakkoon ja virtsaumpeen, mikä vaurioittaa munuaisia. Tyypillinen äkillistä munuaisen vajaatoimintaa sairastava potilas on vanhus, jolla on jo alun perin heikentynyt munuaisen toiminta (taustalla korkea ikä, verisuonisairaus, verenpainetauti) ja monia munuaistoimintaan vaikuttavia lääkkeitä Kun potilaalle näiden lisäksi tulee jokin ulkoinen tekijä, kuten akuutti sairaus, kuivuminen, leikkaus tai varjoainetutkimus, nämä yhdessä voivat johtaa nopeasti kehittyvään munuaisten vajaatoimintaan.

33 Oireet Akuutti munuaisten vajaatoiminta on alkuvaiheessa useimmiten täysin oireeton Kuume, hengitystieoireet, päänsärky, nivelvaivat, matala verenpaine, kuivuminen liittyvät taustalla olevaan munuaisen vajaatoimintaa aiheuttavaan sairauteen. Diagnoosi perustuu laboratoriotutkimuksiin P-Krea Virtsan perustutkimus (U-KemSeul) Kaikututkimuksella voidaan helposti todeta virtsan kulun este ja saada käsitys myös munuaisten koosta ja mahdollisista rakenteellisista muutoksista. Joskus vaikeaa munuaisperäistä syytä epäiltäessä tarvitaan munuaisista ontolla neulalla otettu pieni koepala eli biopsia.

34 Akuutin munuaisten Akuutti vajaatoiminnan munuaisten vajaatoiminta hoito kuuluu pääsääntöisesti hoitaa sairaalassa. Munuaisten vajaatoiminnan seurannassa tarvitaan usein laboratorioarvojen seurantaa päivittäin. Hoito on aiheuttavan tekijän mukainen. Jos vajaatoiminnan syynä on kuivuminen ja verenpaineen lasku, nestehoito ja nestehukan korjaus on keskeisin hoito. Munuaistoimintaa huonontavien lääkkeiden käyttö pitää lopettaa, samoin kuin niiden lääkkeiden, joiden pitoisuus veressä suurenee munuaistoiminnan huonontuessa. Jos virtsan kulku on estynyt, pitää "patotilanne" laukaista esimerkiksi katetroimalla potilas.

35 Useimmiten akuutti munuaisten vajaatoiminta laukeaa nestehoidolla ja aiheuttavien tekijöiden poistamisella. Akuutissa vaiheessa voidaan tarvita tilapäisiä keinomunuaishoitoja eli dialyysihoitoja henkeä uhkaavan tilanteen takia (nesteen kertyminen, suuri kaliumpitoisuus), mutta useimmiten munuaistoiminta palautuu muutamissa päivissä tai viikoissa.

36 Kroonisen munuaisten vajaatoiminn anhoito Lääkehoito Nesteenpoisto Kohonneen verenpaineen hoito Ruokavalio Nesterajoitus Jääpalat Turvotusten seuranta Nestelista, virtsamäärien mittaus Dialyysi aissairaudet/munuaisten_vajaatoiminta

37 Eturauhassyöpä itus?id=hoi11060

38 Yleisin miesten syöpä Vanhojen miesten sairaus Sairastuneiden keski-ikä 71 v PSA-testi asto/tk.koti?p_artikkeli=snk03230

39 Hoito Eturauhassyövän hoito määräytyy aina yksilöllisesti potilaan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Paikallisessa eturauhassyövässä on mahdollista pyrkiä parantamaan potilas taudistaan (ns. radikaali hoito), jos tähän katsotaan olevan edellytyksiä potilaan ikä, perussairaudet ja potilaan toiveet huomioiden. Levinneessä taudissa ei parantavaa hoitoa ole tarjolla ja hoidoilla pyritäänkin hidastamaan taudin etenemistä ja parantamaan potilaan elämänlaatua.

40 Hoito Aina ei hoito edes ole tarpeellista. Paikallisessa hyvä ennusteisessa eturauhassyövässä, voidaan joissain tapauksissa jäädä seurantalinjalle eli ns. aktiiviseurantaan. Aktiiviseurannassa potilas on urologin tarkassa seurannassa ja jos sen aikana ilmenee viitteitä taudin etenemisestä tai muuttumisesta huono ennusteisemmaksi, annetaan potilaalle parantava hoito (leikkaus- tai sädehoito).

41 Potilaan ollessa iäkäs tai monisairas (eli elinajan ennuste "lyhyt") ei eturauhassyövän hoidosta ole potilaalle välttämättä mitään hyötyä ja tällöinkin voidaan usein jäädä seurantalinajalle jolloin puhutaan ns. "odottavasta hoidosta" (engl. watchful waiting) eli hoito aloitetaan vasta, jos potilaalle kehittyy eturauhassyövästä jotain oireita 0BhRC0Y

42 HDR hoito

43 Lähteet Anttila, Hirvelä, Jaatinen, Polviander & Puska. Sairaanhoito ja huolenpito.