Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Samankaltaiset tiedostot
B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi

European Migration Network VI National Finnish Seminar

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus Maahanmuuttajat ja HIV / Tiittala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

sityksiä terveysinformaatiosta

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

DUODECIM. Pekka Mustonen

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE

Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin Hyvinvointiklinikka / Terveytemme.fi

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Katsaus infektiotauteihin

Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

AVOPALVELUJEN ASIAKASPALAUTE 2016

H.001 Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -raportti (TSRloppuraportti)

HIV ja hepatiitit HIV

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa Tiina Kaisla

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Miten elämänhallintaa voi mitata?

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen. Hanna Rinne Kuntoutusakatemia

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

HIV. ja ikääntyminen

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Maahanmuuttajan mielenterveys

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Suomalaisten mielenterveys

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

Kotouttaminen terveydenhuollossa

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Kaikki painottamaton n= Kaikki painotettu N=

TUTKIMUSRAPORTTI. Ikäsyrjintä työelämässä

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Transkriptio:

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola

Taustaa Vuodesta 200 hiv-tartuntoja noin 70 vuodessa, joista noin 90 (53 %) muilla kuin Suomen kansalaisilla Vuonna 203 EU/EEA-alueella 35 % uusista hiv-tartunnoista todettiin maahanmuuttajilla Maahanmuuttajuus lisää riskiä myöhäiselle diagnoosille Suomessa asuvien hiv-positiivisten maahanmuuttajien terveydestä niukalti tietoa THL: Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus eli Maamu-tutkimus 200-202

Tavoitteet Onko hiv-negatiivisten ja positiivisten maahanmuuttajien välillä eroa o sosiodemografisissa taustatekijöissä o hiv-tietämyksessä o syrjintäkokemuksissa o koetussa terveydentilassa ja elämänlaadussa o terveyspalvelujen käytössä ja palvelukokemuksissa o mielenterveydessä?

Aineisto ja menetelmät Hiv-negatiiviset tutkittavat (n=526) THL: Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointi (Maamu)-tutkimus 200-202 Hiv-positiiviset tutkittavat (n=25) HUS Auroran sairaalan infektiotautien poliklinikka Maamu-tutkimukseen pohjautuva haastattelu

Sosiodemografiset taustatekijät Taulukko. Sosiodemografiset taustatekijät Sukupuoli ; % (n) Nainen Mies Ikä 2 ; % (n) 8 29 30 44 45 64 Hiv-negatiiviset 65,2 (343) 34,8 (83) 27,9 (47) 38,6 (203) 33,5 (76) Hiv-positiiviset 48,0 (2) 52,0 (3) 2,5 (3) 58,3 (4) 29,2 (7) Ero ryhmien välillä (parvo) 0,079 Ikä; keskiarvo 38,36 4,20 0,252 Ryhmä; % (n) 0,003 Venäläinen Somali 54,4 (286) 45,6 (240) 84,0 (2) 6,0 (4) Pakolainen tai turvapaikanhakija 3 ; % (n) 28,9 (29) 6,7 (4) 0,248 Suomeen muuttoikä; keskiarvo 25,25 28,20 0,273 Suomessa oloaika; % (n) 0,307 Alle 6 vuotta 6-4 vuotta Yli 4 vuotta 2, (06) 39,2 (97) 39,8 (200) 28,0 (7) 24,0 (6) 48,0 (2) Suomen kansalaisuus; % (n) 42,8 (26) 52,0 (3) 0,363 Lukion käyneet; % (n) 57,7 (290) 73,9 (7) 0,22 Ansiotyössä; % (n) 39,4 (97) 57, (2) 0,04 Kotitalouden tulot enintään 850e/kk; % (n) 23,4 (97) 36,0 (9) 0,52 Koettu toimeentulovaikeus; % (n) 30,4 (47) 28,0 (7) 0,796 Aineistossa yksi transnainen 2 Aineistossa yksi yli 64-vuotias 3 Aineistossa yksi turvapaikkahakemuksensa päätöstä odottava sekä yksi kielteisestä päätöksestä valittanut 0,

Koettu terveydentila ja elämänlaatu Taulukko 2. Koettu terveydentila ja elämänlaatu; % (n) Hiv-negatiiviset Hiv-positiiviset Ero ryhmien välillä (parvo) Koettu elämänlaatu hyvä 88,3 (399) 75,0 (8) 0,054 Koettu terveys hyvä tai melko hyvä 73,4 (370) 64,0 (6) 0,30 Tyytyväinen omaan terveyteensä 75,2 (340) 36,0 (9) <0,00 Tyytyväinen selviytymiseensä päivittäisistä toimista 88, (398) 64,0 (6) 0,00 Kokee elämän merkitykselliseksi 78,8 (356) 76,0 (9) 0,743

90 Terveyteensä tyytyväisten osuus sukupuolittain (%) 84,6 80 70 70 60 50 40 30 33,3 38,5 20 0 0 Naiset (p-arvo 0,0) Miehet (p-arvo <0,00) Hiv-negatiiviset Hiv-positiiviset

Taulukko 4. Terveyteensä tyytyväisten osuus ja siihen vaikuttavat tekijät Tyytyväinen Muuttuja terveyteensä; % (n) Sukupuoli Nainen Mies Ikä 8 29 30 44 45 64 Ryhmä Venäläinen Somali Suomessa oloaika Alle 6 vuotta 6-4 vuotta Yli 4 vuotta Koulutus Lukio Muut Työllistyminen Ansiotyössä Muut Hiv-status Negatiivinen Positiivinen Masennus- ja ahdistusoireita Kyllä Ei 68,5 (207) 8, (42) 90,8 (8) 76,8 (39) 55,2 (9) 60,6 (77) 93,0 (72) 79,4 (8) 73, (36) 69,7 (3) 67,6 (96) 8,6 (5) 69,3 (33) 75,5 (20) 75,2 (340) 36,0 (9) 32,9 (25) 8,2 (324) Univariaatti p-arvo Multivariaatti p-arvo 0,003 0,3 <0,00 <0,00 <0,00 <0,00 0,203 0,779 0,00 0,453 0,32 0,973 <0,00 0,002 <0,00 <0,00 Vetosuhde (luottamusväli),533 (0,876 2,684) 5,398 (2,472,788),860 (,063 3,256) 0,53 (0,07 0,332),285 (0,639 2,58),090 (0,620,96) 0,783 (0,44,482) 0,99 (0,575,707) 5,806 (,735 9,434) 6,66 (3,479 2,584)

Terveyspalvelujen käyttö ja palvelukokemukset Taulukko 6. Terveyspalvelujen käyttö ja tarve sekä psyykkinen oireilu; % (n) Hiv-negatiiviset Hiv-positiiviset Ero ryhmien välillä (p-arvo) Toistuvan lääkärinhoidon tarve 40,2 (30) 70,8 (7) 0,003 Tyydyttymätön lääkärinhoidon tarve 64, (82) 8,2 (4) <0,00 Mielenterveyspalvelujen käyttö 3,6 (8) 6,0 (4) 0,06 (2kk) Mielenterveyspalvelujen tarve 6,5 (29) 20,0 (4) 0,044 Tyydyttymätön mielenterveyspalvelujen tarve Vakavat masennus- ja ahdistusoireet (7vrk) 4,9 (22) 5,0 (3) 0,084 4,5 (76) 29,2 (7) 0,050

Taulukko 7. Tyytyväisyys viimeisimpään lääkärikäyntiin; % (n) Hiv-negatiiviset Hiv-positiiviset Ero ryhmien välillä (p-arvo) Pääsin hoitoon riittävän nopeasti Sain riittävästi tietoa terveydentilastani Minua kuunneltiin ja minua kohtaan osoitettiin kiinnostusta Pystyin vaikuttamaan hoitoani koskeviin päätöksiin Saamastani hoidosta oli minulle apua 68,4 (20) 84,0 (2) 0,7 57,8 (70) 96,0 (24) <0,00 66,0 (94) 96,0 (24) 0,00 57,2 (63) 72,0 (8) 0,204 56,9 (64) 84,0 (2) 0,00

35 Vakavia masennus- ja ahdistusoireita sukupuolittain (%) 33,3 30 25 25 20 8,7 5 0 6,6 5 0 Naiset (p-arvo 0,706) Miehet (p-arvo 0,00) Hiv-negatiiviset Hiv-positiiviset

Johtopäätökset Hiv-infektio ei ole merkittävä heikentävä tekijä hiv-positiivisten maahanmuuttajien elämänlaadussa Hiv-positiivisilla maahanmuuttajilla tarvetta mielenterveyspalveluille sekä suurentunut todennäköisyys masennus- ja ahdistusoireisiin Mitkä tekijät lisäävät hiv-positiivisten maahanmuuttajien riskiä sairastua mielenterveysongelmiin? Miten niitä voitaisiin ehkäistä? Miten mielenterveyspalveluja voitaisiin kehittää?