Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen Sini Puntanen, HSL 1.11.2018
Nuoret: hyvä joukkoliikenne vähentää auton omistamisen tarvetta 15-29-vuotiaat: Jos asuinalueellani on tulevaisuudessa hyvät joukkoliikennepalvelut, olen valmis jättämään hankkimatta oman auton tai luopumaan autosta (%) (n = 2903). Lähde: HSL, tiedot Nuorisobarometri 2016 2
Asuntojen autopaikkatarpeen skenaariopuu ja suositeltavia käytäntöjä HSL+MAL-verkosto: Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää (https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/py sakointiratkaisut_hsl_julkaisu_7_2017_002.pdf)
Jaettujen kulkutapojen vaikutustarkastelut Uusien liikkumispalvelujen vaikutusten arvioimiseksi laadittiin simulaatiot vuodelle 2030 Tutkittiin seuraavia yhteiskäyttöpalveluita: Kyytien jakaminen B2C: Kutsuohjattu joukkoliikenne, kuten Kutsuplus Kyytien jakaminen C2C: Kimppakyytimäinen palvelu, kuten Tziip, Blablacar Autojen yhteiskäyttö B2C: Autonvuokrauspalvelut, kuten DriveNow Autojen yhteiskäyttö C2C: Autonvuokrauspalvelut, kuten Shareit Bloxcar (jätettiin simulaatioiden ulkopuolelle, sillä todettiin palvelevan vahvasti arjen ulkopuolisia matkoja, joita HELMET-malli ei mallinna) Lisäksi tutkittiin henkilöauton nykyistä suhteellista palvelutasoa Helsingin seudulla kulkutapamuutosten kynnysarvojen ymmärtämiseksi Autojen Yhteiskäyttö B2C Kyytien jakaminen B2C Autojen yhteiskäyttö C2C Kyytien jakaminen C2C
Liikenteen uusien palveluiden potentiaalit Jaettujen kyytien osuus 2-13 % riippuen alueesta ja hinnasta Yhteiskäyttöautojen osuus 1-11 % riippuen alueesta ja hinnasta Kulkutapaosuus alueelta tehtävistä moottoroiduista matkoista HSL: Autolla yhdessä jakamisen mahdollisuuksista https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/autolla_yhdessa_loppuraportti_130318.pdf
Palvelujen otolliset käyttötyypit ja malleilla tarkastellut vaikutukset Kyytien jakaminen Autojen yhteiskäyttö Otollinen käyttötyyppi/ tyypillinen matkaryhmä B2C C2C B2C C2C (ei tarkastelussa) Epäsymmetrinen matkaketjun osa, jolla tarve päästä kohtuullisen nopeasti perille Usein toistuva, keskipitkä, matka (mediaani 16km) Epäsymmetrinen matkaketjun osa, jolla tarve päästä kohtuullisen nopeasti perille Symmetrinen (lähtöpaikkaan palaava) epäsäännöllinen matkaketju Työasiamatkat Työmatkat Työasiamatkat Kilometrisuorite -0,5 % -11 % 0,7 % Vapaa-ajan matkat Aikasuorite -3 % -2 % -3 % Pysäköintitarve (päivittäisessä käytössä olevasta tilasta) - 16 % -9 % (riippuu autonomistusasteen muutoksesta) Hyötyjen kohdistuminen, markkinapotentiaali Keskusta ja seudun alakeskukset Kehä III:n ulkopuoliset alakeskukset Seudun ydinalue ja alakeskukset Koko seutu ja seudun ulkopuoliset matkat
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma MAL 2019 vuodelle 2030 Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja elinympäristön laadusta huolehditaan Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen vahvat panostukset, tieliikenne tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti Päästöjä vähennetään liikennesuoritetta pienentävin tiemaksuin sekä ajoneuvokantaa uudistaen Vähintään 90 % asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille 16 500 asuntoa vuodessa Investoinnit : joukkoliikenne 1,8Mrd pyöräliikenne 0,3Mrd tieliikenne 0,3Mrd Suunnitelma vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 %
Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030 2005 Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu 2015-19% Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen 60 45 Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali -33% 27 Raskaan liikenteen teknologian investointituki 23 Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t Tavoite -50% 17 16 15 15 13 11 6 5 Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen
Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Seudun kunnat laativat yhtenäiset pysäköintiperiaatteet Pysäköintimaksuja kasvatetaan ja maksullisia alueita lisätään hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueilla Yhteiskäyttöautojen ja sähköautojen yleistymistä tuetaan Tuodaan pysäköinnin todellinen hinta näkyväksi erilaisissa kohteissa ja mahdollistetaan pysäköinnin toteutuminen markkinaehtoisesti Vaikutetaan työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen Tavoitellaan pysäköintiedun muuttamista verotettavaksi eduksi sekä työsuhdematkalipun verotusarvon korottamista (valtio selvittää) Hyödynnetään systemaattisesti tehtäviä liikkumissuunnitelmia suurilla työpaikoilla ja seurataan niiden toteutumista Mahdolliset verovähennykset, jos liikkumissuunnitelma hyvin toteutettu
Datan avulla pysäköinnin ja katutilan optimointiin BEFORE AFTER Lähde: SF Park, San Francisco 10
Pysäköintidatan kehittäminen tärkeää Tekniikka olemassa Liikkujien vaatimustaso korkealla Sovellustarpeita tiedossa dynamic curb? Lähde: https://zlant.github.io/parking-lanes/
12 1.11.2018