MAL 2019 luonnos esittely KUUMA johtokunnalle Sini Puntanen, Mari Randell, Mari Siivola

Transkriptio

1 MAL 2019 luonnos esittely KUUMA johtokunnalle Sini Puntanen, Mari Randell, Mari Siivola

2 MAL lähtökohdat

3 MAL 2019 mikä se on? Maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuuden suunnitelma vuosille Lähtökohta kuntien ja valtion MAL-sopimukselle Helsingin seudun 14 kuntaa ja Siuntio

4 Helsingin seutu varautuu väestönkasvuun Nyt asukasta työpaikkaa 2050

5 Valmistelu perustuu monipuoliseen vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa Lausuntokierrokset Muut kokoukset ja työpajat Kyselytutkimukset Kokoukset Seminaarit Verkkosivut, Twitter #MAL2019 MAL-uutiskirje Tiedotteet

6 MAL suunnitelman valmistelu 3 x Suunnitelman 1. versio Suunnitelman 2. versio Suunnitelmaluonnos Lausuntoaika: Lausuntojen käsittely ja suunnitelman viimeistely 12/2017 3/2018 6/2018 9/ /2018 3/2019

7 MAL 2019:n keskeinen sisältö

8 Sisältö 1. Visio, tavoitteet ja mittarit 2. Kärkikeinot 3. Vaikutusten arviointi

9 MAL visio Vetovoimainen metropolialue Monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Kestävä liikenne Tiivis ydinalue Omailmeisten keskusten verkosto Luonnonläheisyys

10 MAL tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen

11 MAL päämittarit tavoitetasoineen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset Alueiden erot pienenevät väliset erot ja pienenevät sosiaalinen ja eriytyminen sosiaalinen ei eriytyminen kasva ei kasva Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus tehokkuus Asuntotuotannotuotannon Asunto- kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien Kestävien kulkutapojen osuus osuus Väestö Väestö sijoittuminen sijoittuminen kestävän kestävän liikkumisen liikkumisen vyöhykkeillä vyöhykkeillä Tavoite -50 % Tavoite +10 % Tavoite Tavoite > 1,0 1,0 Tavoite Tavoite % Tavoite % Tavoite Tavoite %

12 Vuonna 2030 tavoitteisiin päästään tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja elinympäristön laadusta huolehditaan Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen vahvat panostukset, tieliikenne tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti Päästöjä vähennetään liikennesuoritetta pienentävin tiemaksuin sekä ajoneuvokantaa uudistaen Vähintään 90 % asunnoista ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille asuntoa vuodessa Investoinnit : joukkoliikenne 1,8Mrd pyöräliikenne 0,3Mrd tieliikenne 0,3Mrd Suunnitelma vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 %

13 Maankäyttö

14 Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin saavutettaville alueille ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen nykyisessä kaupunkirakenteessa Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan rakentamisen ja elinympäristön laadusta Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön

15 Maankäytön ensisijaiset vyöhykkeet on määritelty Kuntien aineistojen (2017) pohjalta Yhteismitallisesti samoilla kriteereillä: mm. saavutettavuus ja riittävää intensiteetti. Kahteen tasoon: nykyiseen infraan tukeutuvat ja joukkoliikenneinvestointeja edellyttävät.

16

17 Joukkoliikennevyöhykkeellä laatu tarkoittaa myös käveltävyyttä, koska jokainen matkustaja liikkuu osan matkastaan jalan. Helsingin seutu tiivistyy Uusi asuntotuotanto, uudet työpaikkaintensiiviset toimitilat ja palvelut vahvistavat edelleen seudun keskuksia ja joukkoliikennevyöhykettä. Jotta tiivistyminen tukee seudun elinvoimaa, houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia, tulee kaupunkiseudusta rakentaa toiminnoiltaan sekoittunutta laadukasta elinympäristöä.

18 Ensisijaiset vyöhykkeet, asuntotuotannon sijoittuminen ja liikenneinvestoinnit 18 Edellytyksenä kasvulle ovat oikea-aikaiset liikenneinvestoinnit. Niillä generoidaan uutta maankäyttöä, ohjataan täydennysrakentamista ja varmistetaan kasautumisetujen saavuttaminen.

19 Samaan aikaan lausunnoilla MAL suunnitelma Kuntien yhteinen tavoitetila seudun kehityksestä (priorisointi) Painopiste seuraavassa vuosikymmenessä, toteuttamisessa ja erityisesti asumisen ja liikenteen teemoissa Hyväksytään kunnissa, valtio sitoutuu MAL-sopimuksen kautta Ei juridista sitovuutta Ohjaa kuntien asunto-ohjelmia ja investointisuunnitelmia Helsingin seudun vaihemaakuntakaava Pitkä aikatähtäin (2050) Mahdollistava, aiheiltaan laaja-alainen ja yleispiirteinen Kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen näkökulma Maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen Konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudullisiksi ratkaisuiksi Lakisääteinen, päätösvalta maakuntavaltuustolla

20 Asuminen

21 Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Edistetään asuntotuotannon monipuolisuutta Vahvistetaan elinympäristöjen laatua Huolehditaan asuntokannan laadusta Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta

22 Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja kohtuuhintaisuus Vuosittain uutta asuntoa, joista pitkäaikaisesti kohtuuhintaista asumista - PKS 30 % - KUUMA 20 %

23 Asuntorakentamisen mahdollistava ennuste Ennusteessa on esitetty kuntakohtainen asuntotuotantotavoite lähivuosille ja suunnittelukaudelle. Seudulle yhteensä uutta asuntoa Valmistunut Ennuste Tavoite KA( ) KA( ) Yht Espoo Espoo Helsinki Helsinki Kauniainen Kauniainen Vantaa Vantaa Pk-seutu Pk-seutu Hyvinkää Hyvinkää Järvenpää Järvenpää Kerava Kerava Kirkkonummi Kirkkonummi Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi Nurmijärvi Pornainen Pornainen Sipoo Sipoo Tuusula Tuusula Vihti Vihti Kuuma-kunnat Kuuma-kunnat Helsingin seutu Helsingin seutu

24 Edistetään asuntotuotannon monipuolisuuttaa ja vahvistetaan elinympäristön laatua Monipuolinen asuntojen rahoitus- ja hallintamuotojakauma ja asuntojen huoneistotyyppijakauma (asumisen laatu!) Uudenlaiset kysyntää vastaavat asumisen konseptit (esim. pientalotuotannon uudenlaiset konseptit, yhteisölliset kerrostaloasumisen konseptit jne.)

25 Vahvistetaan elinympäristön laatua Keskeistä segregaation ehkäisy ja tunnistettujen, seudun heikompien alueiden vahvistaminen MAL-keinoja: Hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tasapainottaminen Täydennysrakentaminen ja purkava lisärakentaminen Liikenneyhteyksien parantaminen Palvelutasosta ja lähiympäristön laadusta sekä viihtyisyydestä huolehtiminen Osallisuuden vahvistaminen Laaditaan konkreettinen myönteisen erityiskohtelun ohjelma yhdessä sovittaville alueille Valtion kehittämisavustus ohjelma-alueille

26 Huolehditaan asuntokannan laadusta Tavoitteena olemassa olevan asuntokannan vetovoimaisuuden ylläpitäminen Kunnat huolehtivat oman asuntokantansa pitkäjänteisestä kiinteistönpidosta Valtio tukee mm. avustuksin peruskorjauksia, hissien rakentamista ja energiasaneerauksia

27 Olemassa olevan kannan energiatehokkuutta parannetaan mm. valtion avustuksin Edistetään rakennuskannan energiatehokkuutta Uudistuotannon energiatehokkuus varmistetaan lainsäädännöllä Kunnat yhdessä valtion kanssa tukevat lakia kunnianhimoisempia innovatiivisia kokeiluja (esim. puun käyttöä rakentamisessa)

28 Liikenne

29 Tehot irti nykysysteemistä Datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää liikkumista Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Varaudutaan valtakunnallisesti tärkeisiin ratayhteyksiin

30 Tehot irti nykysysteemistä Pasila Riihimäki, 2. vaihe Espoon kaupunkirata Leppävaara Espoo Helsinki Pasila ja rautatiejärjestelmän kehittäminen liikennöinti- ja ratasuunnitelmien tarkistus lähijunien varikot ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä -> valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen Metron kapasiteetin varmistaminen kääntöraide Matinkylässä automatisointi KUHA-hankkeet Investointikustannukset n M

31 Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina Esimerkkejä Seudullisen pikaraitiotieverkoston toteuttamiseksi aloitetaan: Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan Viikin-Malmin pikaraitiotie Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara Maankäytön edellyttämiä liittymä- ja tiejärjestelyjä Bussien runkoyhteydet koko seudulle Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma Investointikustannukset n M

32 Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla Autoliikenteelle kilpailukykyinen seudullinen pyöräliikenteen pääverkko (yht. 900 km) Pilotti: pyöräilyn ketterien kokeilujen nelivuotinen ohjelma Edistetään sähköpyörien yleistymistä Kaupunkipyöräjärjestelmien laajentaminen seudulla Kustannukset n. 300 M

33 Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä Päätieverkon ja logistiikan toimintavarmuuden vahvistaminen, esim. Logistiikan poikittaisyhteyksien kehittäminen valtateiden 3 ja 4 välillä (1.vaiheessa Järvenpää kt 45) Kehä III parantaminen ja lisäkaistat Vt4 Raskaan liikenteen palvelualueet ja niiden vastuunjakomalli Pääväylien liikenteenhallinta

34 2030 jälkeen tunnistettuja liikennehankkeita Kerava Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikenteen käyttöön maankäytön edellytysten täyttyessä [maankäyttö- ja liikennetarkastelu vielä käynnissä] Uudet asemat Kehäradalla ja Pääradalla maankäytön edellytysten täyttyessä Pikaraitiotieverkon täydentäminen pääkaupunkiseudulla Itämetro Mellunmäki-Majvik Lentorata Länsirata (taajamaliikenne Lohjalle ja Helsinki-Turku nopea ratayhteys) Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet Kehä IV -pohjoinen linjaus (toteutus vaiheittain maankäytön ja rahoituksen edellytysten täyttyessä) Hyvinkään itäinen ohikulkutie (ja itäinen radanvarsitie pitkän aikavälin varauksena pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus vaiheittain)

35 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut Loppuraportti

36 Maankäyttö - Asukkaat Kerava Nikkilä -ratakäytävän asukasmäärät MAL v MAL v MAL ve Trendi 3 % 2030 Sipoo 3 % 2030 MAL v Sipoo 3 % 2050 Asukkaat 2016 MAL v Ahjo Nikkilä Talma MAL ve Trendi 3 % 2030 Sipoo 3 % 2030 MAL v Sipoo 3 % 2050 Ahjo Kerava yhteensä Nikkilä Talma Söderkulla Sipoo yhteensä Käytävä yht Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

37 Maankäyttö - Työpaikat Kerava Nikkilä -ratakäytävän työpaikat MAL v MAL v MAL ve Sipoo 3 % 2030 Ahjo Nikkilä Talma Työpaikat MAL v MAL v MAL ve Sipoo 3 % 2030 Ahjo Kerava yhteensä Nikkilä Talma Söderkulla Sipoo yhteensä Käytävä yht Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

38 Liikennöintivaihtoehdot Vuoroväli ruuhka-aikana Nykyinen järjestelmä Suoraan Keravan kautta Kehitetty bussi Kerava Nikkilä - juna Nikkilä Kerava 60 min min 20 min Nikkilä Helsinki 20 min 60 min min 20 min Matka-ajat ruuhka-aikana Nykyinen järjestelmä Suoraan Keravan kautta Kehitetty bussi Kerava Nikkilä - juna Nikkilä Kerava 30 min - 30 min 11 min Nikkilä Helsinki min min min min 38 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

39 Junakapasiteetin käyttö KERAVA-AHJO AHJO-TALMA TALMA-NIKKILÄ 2030 MAL-v Sipoo 3 % trendi Sipoo 3 % MAL-v Sipoo 3 % Taulukko. Aamuhuipputunnin matkustajamääräennusteet huippusuuntaan (Nikkilä Kerava) asemaväleittäin eri maankäyttöskenaarioissa. Huipputunnin henkilöliikenteen laskennallinen kapasiteetti on suunnitellulla liikennöintiratkaisulla 1080 hlöä/h/suunta Taulukossa on aamuhuipputunnin käyttäjämääräennusteet Kerava Nikkilä-rataosalle eri maankäyttöskenaarioissa. Vuorokausitasolla junayhteyttä käyttää vuonna 2030 MAL-v0-maankäytön mukaisella maankäytöllä yhteensä noin 6100 matkustajaa ja Sipoon 3 % kasvuennusteen mukaisella maankäytöllä noin 7200 matkustajaa. Rataosan henkilöliikenteen laskennallinen kapasiteetti on suunnitellulla liikennöintiratkaisulla huipputunnilla 1080 hlöä/h/suunta. Kerava Ahjo-väli kuormittuu maankäyttöskenaariosta riippuen matkustajalla, Ahjo Talma matkustajalla ja Talma Nikkilä matkustajalla huippusuuntaan. Keravan ja Ahjon välille 2050 ennustettua junan ylikysyntää on mahdollista palvella bussiratkaisuin, joten tarjottu kapasiteetti riittää tuntitasolla palvelemaan matkustajamääriä. Tunnin sisällä on matkustajamäärissä kuitenkin hajontaa, mikä edellyttää reagointia suunnitteluratkaisuin. Tämä saattaa edellyttää varautumista lisäkalustoon pidemmillä laituriratkaisuilla. Pääradan käyttö kasvaa aamuhuipputunnilla vertailuvaihtoehtoon verrattuna enimmillään 400 matkustajalla huippusuuntaan. Ahjo ja Talma tukeutuvat joukkoliikenneratkaisuiltaan kaikissa tilanteissa päärataan. Kerava Nikkilä-rataosalla kulkijamäärät ovat molempiin suuntiin tasaisemmat, kuin pääradalla keskimäärin. 39 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

40 Kulkutapamuutokset Kuvassa on vertailtu liikennöintivaihtoehtojen vaikutuksia kulkutapojen käyttöön Helsingin seudulla eri maankäyttövaihtoehdoissa. Kehitettyä bussivaihtoehtoa ja junavaihtoehtoa on verrattu nykytyyppiseen bussivaihtoehtoon. Vuonna 2030 bussiliikenteen kehittäminen kasvattaa joukkoliikenteen matkamääriä henkilömatkaa vuorokaudessa. Junan aiheuttama joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu on maankäyttöskenaariosta riippuen vuonna 2030 noin henkilömatkaa/vrk. Vuonna 2050 juna kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä noin henkilömatkalla/vrk sen mukaan, kehittyykö vyöhyke MAL-v0- maankäyttöennusteen vai Sipoon ja Keravan laatiman maankäyttöennusteen mukaisesti. Sekä raideliikenteen liikennöinnin aloittaminen vyöhykkeellä että bussiliikenteen vahvistaminen Kerava Ahjo Nikkilä-välillä kasvattavat joukkoliikenteen kulkutapaosuuksia. Suurin osa uusista joukkoliikennematkoista on peräisin henkilöautoliikenteestä ja suuntautuu vyöhykkeeltä sen ulkopuolelle. Kävelyn ja pyöräilyn matkojen väheneminen liittyy pääosin matkojen uudelleen suuntautumiseen yhdyskuntarakenteen muutosten seurauksena Kehitetty bussi Kulkutapamuutos (hlö-matkaa/vrk) Huom. Kukin kulkutapamuutosvertailu tehty nykytyyppisen bussiratkaisuun kiinteällä maankäytöllä. Raide Kehitetty bussi Raide Kehitetty bussi Raide Raide Raide MAL-v0 3 % trendi Sipoo 3 % MAL-v0 Sipoo 3 % Henkilöauto Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily 40 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

41 Raideliikenteen aiheuttamat muutokset joukkoliikennematkojen määriin (hlö-matkaa/vrk) Sipoon 3 % kasvuennusteen mukaisella maankäytöllä vuonna 2030 matkan lähtöpaikan mukaan. Muilta kulkutavoilta joukkoliikenteeseen siirtyy Helsingin seudulla 420 hlömatkaa/vrk. Sipoolaisten tekemistä matkoista joukkoliikenteeseen siirtyy 330 ja keravalaisten tekemistä 110 hlömatkaa/vrk. Vantaalla joukkoliikennematkojen määrä vähenee ja muille kulkutavoille siirtyy 50 hlö-matkaa/vrk. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa seudulla 0,01 %- yksikköä, Sipoossa 0,51 %- yksikköä ja Keravalla 0,12 %- yksikköä. 41 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

42 Investointikustannukset Taulukossa on esitetty vuonna 2015 laadittu kustannusarvio Kerava Nikkilärataosan henkilöliikenteelle avaamisen edellyttämistä investointikustannuksista. Edellytetyt investoinnit ovat yhteensä 31,4 miljoonaa euroa (MAKU 137), joista 12,2 miljoonaa euroa on tasoristeystoimenpiteitä (2 tasoristeystä Keravan kolmioraiteella ja 9 Kerava Nikkilä-rataosalla). Kerava Nikkilä-rataosan tasoristeystoimenpiteitä (kustannukset yhteensä 9,2 miljoonaa) voidaan pitää kynnysinvestointina maankäytön laajemmalle kehittämiselle vyöhykkeellä. 42 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

43 Kalusto ja varikot Vakituisen henkilöliikenteen aloittaminen rataosalla edellyttää varikoiden toteuttamista ja kalustoinvestointeja joko uuden kaluston hankinnan tai nykyisen kaluston pidentämisen osalta. Nykyinen HSL:n kalusto ei riitä uuden rataosuuden liikennöintiin. Hankinnan kesto on useita vuosia. MAL suunnitelmassa seisontavarikot Rantaradalle ja Pääradalle ovat keskeisiä 2020-luvun toimenpiteitä junaliikenteen toimivuuden varmistamiseksi. Pääradan käytävässä varikolle on asemakaavalla varattu paikka Keravan Jäspilässä. 43 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

44 Liikennöintikustannukset Viereisessä kuvassa on vertailtu vyöhykkeen joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia eri maankäyttö- ja liikennöintivaihtoehdoilla. Junan operointikustannukset ovat Sm5-yksikkökustannuksilla (yksikkökustannus eur/v, kiinteä Sm5-erä eur/v, junayksikkökilometrikustannus 1,38 eur/yksikkö-km, junakilometrikustannus 1,99 eur/juna-km) euroa/v, kun rataosaa operoidaan kahdella yhden yksikön junalla km/v. Kustannuslaskentaan sisällytetyt linjat ovat , 982, 984 ja 985 uusine apulinjoineen (Kerava Ahjo Talma). Kyseisten linjojen operointikustannukset on arvioitu nykyisten kustannusten ja suunniteltujen liikennöintimuutosten perusteella. Juna- ja bussiliikenteen operointivaihtoehtojen kustannukset vastaavat toisiaan vuonna 2050, jos Ahjo kehittyy yleiskaavan 2035 mukaisesti ja Sipoon puolinen vyöhyke kunnan suunnitelmien mukaisesti. Maankäyttö/liikennöinti Kustannus Muutos vertailuvaihtoehto Muutos on (bussi) Maankäyttö/liikennöinti 2030 MAL-v0 bussi Kustannus vertailuvaihtoehto MAL-v0 kehitetty bussi on (bussi) MAL-v0 bussi juna MAL-v0 kehitetty bussi bussi MAL-v0 juna MAL-v0 Trendi 3% bussi bussi MAL-v0 Trendi 3% juna kehitetty bussi Trendi 3% bussi juna Trendi Sipoo 3% bussi kehitetty bussi Trendi Sipoo 3% kehitetty juna bussi Sipoo 3% bussi juna Sipoo Trendi 3% kehitetty bussi bussi Sipoo Trendi 3% juna Trendi Sipoo 3% bussi Trendi Sipoo 3% juna Sipoo 3% bussi Sipoo 3% juna Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

45 Yhteiskuntataloudelliset vuosihyödyt 2030 MAL-v trendi 3 % 2030 Sipoo 3 % 2050 MAL-v Sipoo 3 % Kehitetty bussi Raide Kehitetty bussi Raide Kehitetty bussi Raide Raide Raide Kunnossapitokustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset Päästökustannukset Onnettomuuskustannukset Pysyvän tieliikenteen aikakustannukset Lipputulot, kulkutapamuutos Palvelutasokustannukset, kulkutapamuutos Palvelutasokustannukset, välittömät Yhteensä Joukkoliikenneratkaisujen yhteiskuntataloudelliset vuosihyödyt eri maankäyttöskenaarioissa on esitetty ylläolevassa taulukossa. Tasoristeykset on oletettu poistettaviksi kaikissa ratkaisuissa. Radan avaaminen henkilöliikenteelle kasvattaa radan kunnossapitokustannuksia raideratkaisuissa noin 0,19 miljoonaa euroa vuodessa (Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarveselvitys 2015). Henkilöliikenteen avaamisen vaikutus joukkoliikenteen vuositason operointikustannuksiin on maankäyttöennusteesta riippuen vuonna 2030 noin 0,98 miljoonaa euroa (raideratkaisu suhteessa nykytyyppiseen bussiratkaisuun vuonna MAL-v0-maankäytöllä) tai 0,48 miljoonaa euroa (raideratkaisu suhteessa nykytyyppiseen bussiratkaisuun vuonna Sipoon 3 % kasvuennusteella). 45 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

46 Johtopäätökset Keravan ja Nikkilän välisellä henkilöjunayhteydellä on mahdollista parantaa alueen saavutettavuutta ja kasvattaa joukkoliikenteen osuutta erityisesti vyöhykkeeltä ulospäin suuntautuvilla matkoilla. Jos seudun maankäyttö kehittyy MAL-v0-maankäyttöennusteen mukaisesti, henkilöliikenteen käynnistäminen radalla ei ole yhteiskunnallisesti kannattavaa vielä vuonna Jos maankäyttö kehittyy Sipoon ja Keravan ennusteiden mukaisesti, yhteiskuntataloudellisesti kannattava raideliikennöinti on mahdollista aikaisemmin, kun vyöhykkeen väkiluku saavuttaa noin asukkaan rajan. Kuntataloudellisista syistä parantamisinvestoinnit voidaan toteuttaa ja liikennöinti aloittaa ennen vuotta 2030 vyöhykkeen kuntien ylimääräisillä rahoitusosuuksilla, jos seudullisesti niin sovitaan. Päätöksellä henkilöliikenteen aloittamisesta radalla voidaan tukea Sipoon ja Keravan maankäytön keskittymistä asemien läheisyyteen ja kasvattaa kestävän liikkumisen vyöhykkeiden houkuttelevuutta luvun alkupuolella maankäytön kehittymistä vyöhykkeellä tulee johtaa raideliikennepainotteiseksi aktiivisella kaupunkisuunnittelulla ja maapolitiikalla, hankkeen toteuttamisesta riippumatta. Aluksi vyöhykkeen itä-länsisuuntaista joukkoliikennettä kannattaa vahvistaa lisäämällä vuoroja välille Kerava-Ahjo-Talma ja Nikkilää palvella suorin bussiyhteyksin Helsinkiin. 46 Kerava Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarkastelut

47 Kerava Nikkilä -käytävän Kehittämispolku Päätös pää- ja rantaradan varikoista Varikoiden suunnittelu ja toteutus Lisäjunakaluston hankinnan valmistelu Kalustohankinta edellyttää uutta varikkokapasiteettia Kaluston hankinta Henkilöliikenne KeNiradalla edellyttää lisäkalustoa Periaatepäätös henkilöliikenteen valmistelusta Hanke edellyttää alueen tiivistä maankäyttöä Kaavoitus Rata- ja liikennöintisuunnitelman laatiminen Periaatepäätös henkilöliikenteestä tukee Talman maankäytön kehittymistä joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi Vaaditun lisäkaluston sisällyttäminen hankintoihin Hanke- ja rahoituspäätös Rakennussuunnittelu ja toteutus Kustannustehokas liikennöinti edellyttää riittävää väestöpohjaa Henkilöliikenteen aloittaminen radalla 5300 as as as. Talman maankäytön kehittäminen Nikkilän maankäytön kehittäminen Ahjon maankäytön kehittäminen 9700 as as as. Radan varrella asukasta Maankäytön kehittymisen seuranta ja eri osaprosessien yhteensovittaminen päätöksineen

48 Päästöjen vähentäminen 48

49 Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun liikennejärjestelmään Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, rahoitus- ja sujuvuustoimenpide Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Seudun kunnat laativat yhtenäiset pysäköintiperiaatteet ja sitoutuvat niihin Hankintatuet, latauspisteiden rakentaminen Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta

50 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys % 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakas kasvu >2/3 Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen -33% Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali Raskaan liikenteen teknologian investointituki Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin t Tavoite -50% Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen

51 Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-, sujuvuus- ja rahoitustoimenpide Käynnistetään seudullisen tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi Kehitetään seudulle sen eri osien erilaiset olosuhteet huomioon ottava tieliikenteen hinnoittelujärjestelmä, jonka vaikutukset ovat päästövähennystavoitteiden ja ruuhkautumisen vähentämisen kannalta riittävät, mutta maksut eivät ole tienkäyttäjille kohtuuttomat. Tiemaksujen tuotot kohdennetaan joukkoliikenteeseen ja maksujen haittoja kompensoiviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin (esim. joukkoliikenteen hinnan alentaminen ja palvelutason parantaminen sekä KUHA- hankkeet) Käynnistetään lainsäädännön muuttaminen mahdollistamaan tiemaksujen käyttöön ottaminen kaupunkiseuduilla Tiemaksujen tuotot kohdistetaan seudulle Valtion muu liikennerahoitus seudulle ei vähene Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa päätetään, miten tiemaksun tuotot kohdistetaan Samassa yhteydessä voidaan harkita myös laajempaa liikenteen verotusta koskevan lainsäädännön uudistusta Mikäli edellytykset tiemaksujen käyttöön ottamiselle ovat olemassa, voidaan niitä kokeilla aluksi rajoitetusti ja päättää jatkosta kokeilusta saatujen kokemusten jälkeen. Arvio nettotuotoista: n. 150 M /v

52 2017 Tie- ja katuverkon ruuhkautumista hallitaan tiemaksuilla Luonnos 2030, tienkäyttömaksut Luonnos 2030, ei tienkäyttömaksuja Aamuhuipputunnin ruuhkautuminen

53 Tienkäyttömaksujen kohdistuminen käyttäjille Yli 80 % seudun aamun henkilömatkoista on sellaisia, joihin tienkäyttömaksut eivät suoraan kohdistu. Näitä ovat mm. kaikki joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilymatkat. Tienkäyttömaksut kohdistuvat noin puoleen aamun henkilöautomatkoista, koska useimmille lyhyille matkoille ei osu maksuporttia. Myöskään kehysalueella tehtävillä automatkoille ei kohdistu maksua. Niille autoilijoille, joille maksu kohdistuu, tyypillinen maksu on 1,5-2 euroa/matka. Suhteellisesti eniten tienkäyttömaksua maksavia asuu pääkaupunkiseudulla Helsingin ulkopuolella sekä Sipoossa, vähiten Keski- Uudellamaalla. Aamuruuhkan maksujen jakautuminen matkan lähtökunnan mukaan (lähde: Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallinen selvitys, HSL 2016). 5 3

54 Tienkäyttömaksujen vaikutukset kotitalouksiin Vaikutukset talouksien sijainnin ja tuloluokan mukaan vuositasolla (eur) Kantakaupunki Muu pks KUUMA Pienituloiset Keskituloiset Suurituloiset Autoilun vuotuisten kustannusten jakautuminen auton omistavan ruokakunnan tyypin mukaan (lähde: Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallinen selvitys, HSL 2016).

55 Tiemaksun kustannukset käyttäjille kaksi esimerkkiä Keskimääräinen kustannus autoilevalle työmatkalaiselle 340 /v Vastaa 0,97 % verorasitusta Vertailuhinta joukkoliikenteessä: Helsingin sisäinen lippu 576,60 /vuosi Seutulippu 1130,60 /vuosi Esimerkkilaskelmat vaihtoehdolle VE3, jossa tiemaksuja kerätään yhteiskuntataloudellisen optimin mukaisesti (nettotuotot 80 milj. / v) 55 Lähde: Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvitys 2016, esittelytilaisuus

56 Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen HSL 2016 tuloksia Vaikutukset maankäyttöön, asumiseen ja elinkeinoelämään 56

57 Tienkäyttömaksujen vaikutuksista kuntien vetovoimaan tehdään esiselvitys Selvitetään, miten faktapohjaisesti voidaan tutkia liikkuvuuden ja vetovoimaisuuden välistä yhteyttä sekä tienkäyttömaksujen vaikutusta siihen. Työssä tarkastellaan vetovoimaisuuden edellytyksiä ja esteitä sekä muuttohalukkuuteen ja paikan valintaan vaikuttavia tekijöitä Selvityksen tekee MDI:n tutkija VTT Timo Aro Työn projektiryhmässä kuntien edustajat ( MAL- maankäyttöryhmän ja asumisen ryhmän nimeämät sekä KUUMA liikennesuunnittelija) Työn tuottama arviointikehikko on käytettävissä MAL suunnitelmasta saatuja lausuntoja käsiteltäessä 57

58 Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t) Tapahtunut kehitys 160 Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu % Kehitys ilman luonnoksen toimenpiteitä Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestä Rakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeet Tiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen Tiemaksu Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali -33% 27 Raskaan liikenteen teknologian investointituki 23 Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet 2030 Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin t Tavoite -50% Jaetut kyydit Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissa Joukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen Liityntäpysäköinnin lisääminen <1/3

59 Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen Seudun kunnat laativat yhtenäiset pysäköintiperiaatteet Pysäköintimaksuja kasvatetaan ja maksullisia alueita lisätään hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueilla Yhteiskäyttöautojen ja sähköautojen yleistymistä tuetaan Tuodaan pysäköinnin todellinen hinta näkyväksi erilaisissa kohteissa ja mahdollistetaan pysäköinnin toteutuminen markkinaehtoisesti Vaikutetaan työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen Tavoitellaan pysäköintiedun muuttamista verotettavaksi eduksi sekä työsuhdematkalipun verotusarvon korottamista (valtio selvittää) Hyödynnetään systemaattisesti tehtäviä liikkumissuunnitelmia suurilla työpaikoilla ja seurataan niiden toteutumista Mahdolliset verovähennykset, jos liikkumissuunnitelma hyvin toteutettu

60 Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta Toimenpiteet sähköautojen osuuden merkittävään kasvattamiseen ovat Valtio tukee sähköautojen hankintaa verotuksen ja hankintatuen keinoin Valtio tukee sähköautojen latauspisteiden rakentamista Kunnissa sujuvoitetaan latauspisteiden rakentamista ja tuetaan markkinaehtoisia kokeiluja Otetaan käyttöön laajemmin etuuksia sähköautoille ja vähäpäästöisille autoille esim. pysäköinti, lisäkaistojen kaistaetuudet Kunnat huomioivat latausinfran kaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa Julkisorganisaatiot ohjaavat kilpailutuksissa ja kalustohankinnoissa vaihtoehtoisiin käyttövoimiin Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali Raskaan liikenteen osalta Laajennetaan nykyinen Helsingin kantakaupungin ympäristövyöhyke koskemaan kaikkea raskasta liikennettä sekä selvitetään sen alueellisen laajentamisen vaikutuksia Valtion kuljetusyrityksille myöntämillä investointituilla kasvatetaan biopolttoaineilla, kaasulla ja sähköllä kulkevien ajoneuvojen osuutta Kuljetusyrittäjien energiatehokkuussopimukset tai muut vastaavat toimivat edellytyksenä valtion myöntämille investointituille

61 Liikennejärjestelmän rahoituspohja Kokonaisrahoituspohja perustuu: rahoituksen jakaumatoteumiin, pitkän aikavälin makrotaloudellisiin oletuksiin ja liikennemallista saatuihin tietoihin 2020-luvun laskennallisista tuloennusteista muodostetaan kokonaisrahoituksen määrä Kokonaisrahoitus ~19 mrd. Hyödynnetään edelleen investointiraamin muodostuksessa

62 3. Vaikutusten arviointi

63 Vähäpäästöinen Houkutteleva Elinvoimainen Hyvinvoiva Kasvihuonekaasupäästöt Kilpailukyky ja puitteet elinkeinoelämälle Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Segregaatio Liikkumistarve ja kestävät liikkumismuodot Energiankulutus Resurssitehokkuus Yhdyskuntarakenne Asuntomarkkinoiden toimivuus Työmarkkinoiden toimivuus Kasautuminen Seudun sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus Julkistaloudelliset vaikutukset Kasautuminen Työmarkkinoiden toimivuus Liikenteen ja maankäytön välinen yhteys Asuntojen määrä, monipuolisuus ja sijainti Palvelutarjonta Liikkumismahdollisuudet Liikkumiskustannukset Resurssien käyttö Luonnon monimuotoisuus Maisema ja rakennettuympäristö Muut vetovoimatekijät, kuten terveys ja turvallisuus Arjen sujuvuus Asuntotarjonta Laajemmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Terveys ja turvallisuus Liikenteen lähipäästöille altistuminen Liikenneturvallisuus Vesistöt Palvelutarjonta Elinympäristö ja viihtyisyys Sopeutuminen Liikkumismahdollisuudet Terveyshyödyt ja hyvinvointi Lähisaavutettavuus Liikenteen ja liikkumisen sujuvuus

64 MAL päämittarit tavoitetasoineen Luonnos Työvoiman saavutettavuus Alueiden väliset erot ja sosiaalinen eriytyminen Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Asuntotuotannon kohdistuminen ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille Kestävien kulkutapojen osuus Väestö sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Tavoite -50% Luonnos -50% (Ve 0-33%) Tavoite +10% Luonnos +14% (Ve 0 +8%) Luonnos: toimenpiteillä edistetään myönteisesti kehitystä Tavoite 1,0 Luonnos 2,9 Tavoite 90% Luonnos 94 % Tavoite 70% Luonnos 65 % (Ve 0 57 %) Tavoite 85 % Luonnos 90 % (Ve 0 82 %)

65 Tutustu karttasovellukseen!

66