OLKAHISTEN KOULUN UUDISRAKENNUS JA PÄIVÄKODIN PERUSPARANNUS
Sivu 2/26 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 ARVIO KUSTANNUKSISTA... 5 1.2 LAAJUUSTIEDOT... 5 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI... 6 2.1 TOIMIALAN KUVAUS... 6 2.2 NYKYISET TILAT... 6 2.2.1 Rakennuksen kunto 7 2.2.2 Rakennushistoriaselvitys 10 3 TOIMINNAN TARPEET... 10 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE... 10 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT... 11 3.3 TILANTARVE... 11 3.4 VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT... 12 4 RAKENNUSHANKE... 12 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE... 12 4.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA... 15 4.3 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ JA MUUTOKSET TILOISSA... 16 4.4 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT... 17 4.4.1 Ateria- ja puhtauspalvelut 17 4.4.2 Vaihtoehtoiset ratkaisut 17 4.5 VÄISTÖTILATARPEET... 18 4.6 KUSTANNUKSET... 18 4.6.1 Tilakustannukset 18 4.6.2 Toiminnan kustannukset 19 4.7 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA... 20 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET... 20 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET... 20 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET... 20 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET... 20 5.4 ARVIO ENERGIAN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA... 21 5.5 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET... 21 5.5.1 LVI-tekniikka 21 5.5.2 Sähkötekniikka 23 5.5.3 Energialuokkatavoite 25 5.5.4 Teknisten tilojen tilavaatimukset 25 6 LIITTEET:... 26
Sivu 3/26 1 TIIVISTELMÄ Olkahisten koulu ja päiväkoti sijaitsee Olkahisten kaupunginosassa osoitteessa Jenseninkatu 3 33610 Tampere. Kiinteistötunnus on 837-036 - 7501-11. Etäisyys keskustorilta on noin 16,5 km. Koulun ensimmäinen vaihe on valmistunut vuonna 1960 (arkkitehtisuunnittelu Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto). Koulua on laajennettu vuosina 1985 (Arkkitehtitoimisto Harry W Schreck ja kumpp.) ja 1997 (Arkkitehtuuritoimisto Lairto Oy). Päiväkoti rakennettiin koulun laajennusosaksi vuonna 1997. Kuntotutkimuksen mukaan rakennukseen on tehty joitakin korjaustoimenpiteitä vuosina 2010-2014. Rakennuksesta on laadittu haitta-ainekartoitus, kuntotutkimus, sisäilmatutkimusraportti sekä päiväkodin osalta julkisivujen kuntotutkimus ja vesikatteen kunnon arviointi. Koulu kärsii vakavista sisäilmaongelmista ja se siirtyy suunnitelman mukaan koulun kentälle rakennettaviin väistötiloihin jo keväällä 2018. Myös päiväkodissa on todettu sisäilmaongelma, jonka vuoksi myös päiväkodin osa on päätetty liittää hankkeeseen. Rakennus on toiminut alkuperäisessä käytössä koko historiansa ajan. Koulussa on nyt 185 oppilasta ja 40 esiopetuksen oppilasta. Päiväkodissa on 66 lasta. Koulun uudisrakennuksen rakenteellinen mitoitus on 250 oppilasta (luokat 1-6, 25 oppilasta / perusopetusryhmä) ja esiopetus 50 oppilasta / 2 ryhmää. Päiväkodin rakenteellinen mitoitus on neljä ryhmää eli noin 80 lasta. Tarveselvitysvaiheessa on kartoitettu etenemisvaihtoehdot. Sen perusteella on päädytty koulun purkamiseen ja korvaamaan se uudisrakennuksella sekä päiväkodin perusparannukseen. Rakennustyöt toteutetaan vaiheittain kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa lukuvuosien 2019-2020 aikana toteutetaan koulun uudisrakennus. Toisessa vaiheessa vuonna 2021 toteutetaan päiväkodin perusparannus. Lapsivaikutusten arviointi Terveys: Olkahisen koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus mahdollistavat lapsille terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön. Turvallisuus ja liikkuminen: Uudisrakennuksen ja perusparannuksen myötä parannetaan koulu- ja päiväkotiympäristön liikenneturvallisuutta, mm. järjestelemällä paikoitusaluetta uudelleen sekä toteuttamalla päiväkodin välittömään läheisyyteen ajoyhteys invatakseille. Koko rakennuksen huoltoyhteys suunnitellaan turvalliseksi, siten ettei se risteä tontilla kevyen liikenteen kanssa. Kulkuyhteyttä koululta läheiselle kentälle parannetaan. Arjen sujuvuus: Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia lasten ja perheiden arjen sujumiseen, kun päivähoito, esiopetus ja alakoulu pystytään tarjoamaan jatkossakin lähipalveluna alueen lapsille. Rakennuksen tilat tulevat olemaan monikäyttöisiä ja niitä on mahdollista vuokrata iltakäyttöön, esim. lasten harrastustoimintaa varten. Tarveselvitysesityksen on valmistellut hankeryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: koordinaattori Elina Kalliohaka / hyvinvointipalveluiden esikunta, vastaava rehtori Ville Raatikainen ja rehtori Marja Riekkola / kasvatus ja opetus, päiväkodin johtaja Anne Mäkinen / varhaiskasvatus, suunnittelija Matti Tanski / Tampereen Voimia Liikelaitos, hankearkkitehti Jarmo Viljakka ja tilapalveluasiantuntija Anni Andrejeff / Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka-palveluryhmästä sekä LVI-asiantuntija Tapio Hyrkäs ja sähköasiantuntija Juha Rautiainen Tampereen Tilapalvelut Oy:stä. Hankearkkitehti Jarmo Viljakka on toiminut hankeryhmän sihteerinä ja koostanut tämän tarveselvityksen. Tarveselvitysvaiheen alustavat tilakaaviot ja tontinkäyttöluonnokset on tehnyt Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy,
Sivu 4/26 rakennus- ja lvis-teknisen kuntotutkimuksen on laatinut ISS Proko Oy, sisäilmatutkimukset ja päiväkodin julkisivun kuntotutkimuksen ja vesikatteen kunnon arvioinnin Dimen Group Oy, haitta-ainekartoituksen Ylö-Asbest Oy, pohjatutkimukset Taratest Oy ja alustavat kustannusarviot Duco Oy. Sijainti
Sivu 5/26 1.1 ARVIO KUSTANNUKSISTA 1.2 LAAJUUSTIEDOT Investoinnit / Koulu Rakentamisen kustannus (alv 0%) (Haahtela-indeksi Tampereen pisteluku 93,0% / 10.2017) 10 690 000 koulun uudisrakennus 9 166 000 (2686 /brm2) päiväkodin perusparannus 1 524 000 (1836 /brm2) Irtokalustus, ensikertainen (koulu 1 370 000, pk 230 000 ) 1 600 000 Yhteensä 12 290 000 ensikertaisen irtokalustuksen poistokustannus, poistoaika 3 vuotta 533 333 / vuosi Tasearvo 31.8.2017, koulu 923 498 Tasearvo 31.8.2017, päiväkoti 449 038 Vaikutukset käyttömenoihin vuokrataso, koulu 797 109 / vuosi vuokrataso, päiväkoti 200 440 / vuosi vuokrataso yhteensä (pääomavuokra, ylläpito, tontti) 997 549 / vuosi Toiminnan kustannukset, perusopetus henkilöstökustannukset 1 100 000 / vuosi Muut kustannukset (monipalvelu ja muut materiaali) 355 000 / vuosi Toiminnan kustannukset, varhaiskasvatus Päivähoidon henkilöstökustannukset, mukaan lukien esiopetus 900 000 Muut kustannukset (materiaali), Ateria + siivous koulun kustannuksissa 29 000 Käyttökustannukset, vuosi 2016 56 273 Käyttökustannukset, valmis hanke (sisältyy vuokraan) 44 000 Yhteensä / vuosi 3 381 549 / vuosi Oppilas- /hoitopaikan kustannus Yhden oppilaspaikan kustannus, perusopetus* 7 622 / vuosi Yhden hoitopaikan kustannus / esiopetus* 7 540 / vuosi Yhden oppilaspaikan kustannus / vuokra-m2 (250+50 oppilasta) 2657 / vuosi Yhteensä / vuosi (*esi- ja perusopetuksen hoitopaikan kustannukset yhdistetty) 10 279 / vuosi Yhden hoitopaikan kustannus / päivähoito 10 482 / vuosi Yhden hoitopaikan kustannus / vuokra-m2 (80 lasta) 2505 / vuosi Yhteensä / vuosi 12 987 / vuosi Väistötilakustannukset yhteensä 2 450 350 koulu päiväkoti yhteensä Kerrosluku 2 2 Bruttoala, nykytilanne 3 466 brm 2 831 brm 2 4 297 brm 2 Bruttoala, suunnitelma 3 412 brm 2 831 brm 2 4 243 brm 2 Kerrosala 3 412 kem 2 802 kem 2 4 214 kem 2 Huoneistoala 3 145 htm 2 753 htm 2 3 898 htm 2 Hyötyala 2 270 hym 2 666 hym 2 2 936 hym 2 Tilavuus 16 300 m 3 2 850 m 3 19 150 m 3
Sivu 6/26 Päiväkodin hyötyalaan sisältyy koulun tiloissa sijaitseva ruokasali. 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 TOIMIALAN KUVAUS PERUSOPETUS JA ESIOPETUS Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan hyväksymien tilojen käytön periaatteiden mukaisesti ns. koulussa on yhteinen henkilökunnan huone ja tilojen yhteiskäyttö korostuu toiminnassa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan ei varata omaa erillistä tilaa lukuun ottamatta tukikohtatilaa, jossa pienet oppilaat kokoontuvat. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä Harrastava Iltapäivä - toiminta käyttävät joustavasti koulun tiloja. Tilat suunnitellaan joustaviksi ja eri toimintoja tukeviksi niin, että aamu- ja iltapäivätoiminta toimii hyvin koulun tiloissa. 2.2 NYKYISET TILAT Koulussa on luokat 1-6 kaksisarjaisena. Oppilaita koulussa on noin 225, josta esiopetuksen osuus noin 40 oppilasta. Esiopetus siirtyi koulurakennukseen kesällä 2017 viereisestä huonokuntoisesta Omppulan kiinteistöstä. Päiväkodissa on tilat noin 80 lapselle. Opetus- ja hallintohenkilökuntaa on 40 henkilöä, lisäksi kiinteistöhuollon ja ateriapalvelujen henkilökunta. Rakennus on kaksikerroksinen ja osin esteellinen: rakennuksessa ei ole henkilöhissiä ja osaan tiloista on kulku vain portaan kautta. Koulurakennus on toiminut alkuperäisessä käytössään koko historiansa ajan. Koulu on rakennettu kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1960. Rakennusta laajennettiin kahteen suuntaan vuonna 1985, jolloin rakennettiin liikuntasali, keittiö ja ruokasalisiipi sekä lisää opetustiloja. Vuonna 1997 valmistui rakennuksen eteläpäähän koulun kaksikerroksinen laajennusosa jonka pohjakerrokseen sijoittuu myös neuvola ja hammashoitolan tilat. Päiväkoti rakennettiin koulun pohjoispuolelle koulun kiinteään yhteyteen vuonna 1997. Neuvola siirtyi Linnainmaan hyvinvointikeskuksen 1.vaiheen tiloihin vuonna 2016. Hammashoito siirtyy hyvinvointikeskuksen 2.vaiheen tiloihin vuonna 2018. Päiväkodissa on tilat neljälle ryhmälle. Päiväkodin pohjakerroksessa sijaitsevat henkilökunnan tauko- ja työtilat, sosiaalitilat sekä varastotila. Koulun pohjakerroksessa sijaitsevat neuvolan ja hammashoitolan tilat, aineopetuksen tilat (musiikki, tekstiilityö, tekninen työ, varastotiloja, sosiaalitilat sekä väestönsuoja). Päiväkodin kaikki ryhmätilat sijaitsevat 1.kerroksessa. Päiväkodista on lämmin sisäyhteys koulun tiloihin. Koulun 1.kerroksessa sijaitsevat liikuntasali aputiloineen, hallinnon tilat, keittiö ja ruokasali, opetustiloja (kotiluokat) sekä wc-tiloja. Vesikatolla sijaitsevat rakennuksen iv-konehuoneet.
Sivu 7/26 TOIMIJOIDEN NYKYISET TILAKUSTANNUKSET toiminta m 2 /vuosi Perusopetus 2 623 446 615 Varhaiskasvatus 696 122 628 Avopalvelut 134 20 374 Tampereen Voimia 73 18 749 Yhteensä 608 366 Kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki. 2.2.1 Rakennuksen kunto Rakennuksesta on laadittu haitta-ainekartoitus, kuntotutkimus, sisäilmatutkimusraportti sekä päiväkodin osalta julkisivujen kuntotutkimus ja vesikatteen kunnon arviointi. Koulu kärsii vakavista sisäilmaongelmista ja se siirtyy suunnitelman mukaan koulun kentälle rakennettaviin väistötiloihin jo keväällä 2018. Myös päiväkodissa on todettu sisäilmaongelma, jonka vuoksi myös päiväkodin osa on päätetty liittää hankkeeseen. Vanhan koulun rakenteet A-osan kantava runko koostuu betonipilareista ja -palkeista sekä kantavista betoniväliseinistä. A-osa on pääosin 1-kerroksinen, mutta pienellä alueella oleva välipohja on rakenteeltaan ontelolaatasto. A- osan ulkoseinät ovat tiili-villa-tiili-rakenteisia ja alapohjarakenteena maanvastainen teräsbetonilaatta. Liikuntasalissa maanvastaisen alapohjalaatan päällä on puukoolattu lattia. Vesikaton puiset kattokannattajat on tuettu ontelolaataston päälle, yläpohjarakenne on tuuletustilallinen ja vesikatteena on peltikate. A-osalla on loiva pulpettikatto, joka muuttuu loivaksi harjakatoksi liikuntasalin kohdalla. Liikuntasalin katto on korkeammalla tasolla muuta kattoa ja rakenteeltaan A-osan muusta katosta poikkeava. Liikuntasalin osalla katossa on liimapuupalkkikannattajat ja yläpohja on puurakenteinen ja siinä on vino sisäkatto. V-osan kantava runko koostuu paikalla valetuista betoniväliseinistä, -pilareista, -palkeista ja -välipohjarakenteesta sekä yläkerran puurakenteisista ulkoseinistä. Alapohjarakenteena on maanvastainen teräsbetonilaatta. Vesikaton puiset kattokannattajat tukeutuvat puurakenteiseen yläpohjaan, yläpohjarakenne on tuuletustilallinen. Vesikattona on loiva harjakatto ja katemateriaalina on pelti. B-osan kantava runko koostuu betonipilareista ja -palkeista sekä kantavista betoniväliseinistä. Välipohja on rakenteeltaan ontelolaatasto ja alapohjarakenteena on maanvastainen teräsbetonilaatta. B- osan ulkoseinät ovat tiililaattapintaisia tai betoniuritettuja betonisandwich-elementtejä ja yläkerrassa on osittain puurakenteisia seiniä peltiverhouksella. Yläpohjarakenne on puurakenteinen ja tuuletustilallinen. Vesikattona on loiva harjakatto ja katemateriaalina on pelti. Laajennusosan kantava runko koostuu betonipilareista ja -palkeista sekä kantavista betoniväliseinistä. Välipohja on rakenteeltaan ontelolaatasto ja alapohjarakenteena on osittain maanvastainen teräsbetonilaatta ja osittain alapohja on ryömintätilallinen. Laajennusosan ulkoseinät ovat tiililaattapintaisia betonisandwich-elementtejä. Vesikaton puiset kattokannattajat on tuettu ontelolaataston päälle, yläpohjarakenne on tuuletustilallinen ja vesikatteena on peltikate. Rakennuksessa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto.
Sivu 8/26 Koulun sisäilmatutkimusselostuksessa todetaan mm. seuraavaa: Tutkimusten perusteella Olkahisen koulun tiloissa havaittiin useita sisäilman kannalta riskitekijöitä, jotka selittävät sisäilmassa koettuja ongelmia. A-osalla opettajien huoneessa merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava asia on A-osan yläpohjassa todetut kosteusvauriot sekä yläpohjan ja ulkoseinien epätiiveyskohdat, joiden kautta yläpohjan epäpuhtaudet kulkeutuvat opettajien huoneeseen ilmavirtojen mukana käytön aikana todetun voimakkaan alipaineisuuden seurauksena. Opettajien huoneen ilmanvaihdon todettiin olevan erittäin merkittävästi epätasapainossa. A-osalla ilmanlaatua heikentävät osaltaan myös kantavien seinälinjojen ja pilarien epätiiviit liittymät alapohjaan ja sitä kautta ilmavuotojen mukana tulevat epäpuhtaudet maaperästä. A-osan liikuntasalin maanvastaisen betonilaatan päälle puukoolatussa alapohjarakenteessa ei todettu viitteitä maaperän kosteudennoususta. Yhtenä merkittävimpänä asiana sisäilman kannalta voidaan pitää V-osan ala- ja välipohjassa havaittuja akuutteja kosteusvaurioita. Alapohjan ja siihen liittyvien väliseinien alaosien kosteusvauriot ovat peräisin maaperästä, kun kosteus on päässyt nousemaan kapillaarisesti kosteudensulun puuttuessa rakennusaikakaudelle tyypillisellä tavalla ja vaurioittanut pintamateriaaleja pitkällä aikavälillä. Alakerran teknisten töiden luokan puukoolattu lattia on vaurioitunut kosteuden seurauksena. Yhtenä sisäilmaan vaikuttavana asiana ovat mahdolliset ilmavuodot luokkatiloihin V-osan alakerran vanhasta öljysäiliöhuoneesta, jossa todettiin öljyperäistä hajua. V-osan välipohjassa havaitut kosteusvauriot ovat todennäköisesti peräisin putkivuodoista ja ne ovat vaurioittaneet välipohjan lisäksi osittain väliseinien alaosia. Välipohjassa (V-osa) eristeenä on käytetty herkästi vaurioituvaa tojalevyä ja tojalevykerroksella havaittiin olevan ilmayhteyksiä luokkatiloihin seinäliittymissä ja putkiläpivienneissä, mikä heikentää sisäilman laatua epäpuhtauksien kulkeutuessa välipohjasta sisäilmaan ilmavirtausten mukana. V-osan yläpohja on uusittu, eikä siinä havaittu viitteitä vaurioista. Kaikilla osilla ulkoseinärakenteet olivat pääosin hyvässä kunnossa, sisäilman kannalta merkittävä kosteusvaurio todettiin alakerran B-osan yhdessä luokkatilassa maanvastaisessa seinässä. Lisäksi yhdessä pienessä levyrakenteisessa seinässä B-osan alakerrassa todettiin viite vauriosta.
Sivu 9/26 B-osan yläpohjassa ei havaittu vaurioita. Laajennusosalla / terveydenhuollon siivessä on osittainen ryömintätila, jonka tuuletus todettiin puutteelliseksi ja paikoin tilassa havaittiin orgaanista ainesta. Muilta osin ko. osan rakenteissa ei havaittu vaurioita. Yhtenä lähes kaikkien tilojen sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä todettiin runsaasti mineraalivillakuitulähteitä mm. alakattojen eristyksiä, vanhoja pinnoittamattomia mineraalivillapintaisia putkieristeitä, reunoittamattomia akustolevyjä sekä ilmavaihdon mineraalivillalla eristettyjä reikäpeltikanavia. Kuitu- ja pölynkoostumusnäytteissä ei kuitenkaan todettu erityistä kuiturasitusta. Tiloissa pinnoilla sekä ilmastointikoneissa/-kanavissa havaittu runsas pölymäärä heikentää osaltaan sisäilman laatua. Ilmanvaihtokoneiden kokonaisilmamäärät ovat lähellä suunniteltuja ilmamääriä. Osassa luokkatiloja ilmanvaihto on mittausten perusteella epätasapainossa ja joissakin tiloissa ilmamäärät jäävät alle asumisterveysasetuksessa esitetyn 6 l/hlö/s tason. Päiväkodin rakenteet Alapohja on suurimmalta osalta ryömintätilallinen. Kellarikerroksen kohdalla alapohjarakenteena on maanvastainen betonilaatta. Maanvastainen rakenne koostuu seuraavista osista: muovimatto - tasoite - betonilaatta - eps eriste - pohjamaa. Ryömintätilaosuuksilla rakenne on: muovimatto - tasoitebetonilaatta - eps eriste - ontelolaatta - ryömintätila. Ulkoseinärakenne on 1.kerroksessa: kipsilevy - hyörynsulkumuovi - puurunko / mineraalivilla 150+50mm - tuulensuojalevy - tuuletusrako - tiiliverhous. Pohjakerroksessa rakenne on betoni - mineraalivilla - betoniulkokuori. Maanvastaisen seinän rakenne on betoni. Yläpohjan rakenne on peltikate - aluskate - puiset kattokannattajat / ilmatila - selluvilla-höyrynsulkumuovi-kipsilevy. Rakennus sijaitsee kallion rinteessä, mikä lisää valuvesien aiheuttamaan kosteusrasitusta etenkin päiväkotirakennuksen etelä- ja koulun länsipuolella. Päiväkodin lattianpinnan korkeusasema on hieman maanpintaa ylempänä, paikoittain sisäänkäyntien kohdilla lähes samassa tasossa maanpinnan kanssa. Maanpinta rakennuksen vierustalla on osin asfalttia, soraa ja nurmikkoa sekä useassa kohdassa on kasvillisuutta rakennuksen vierellä. Sadevedet on ohjattu katolta räystäskouruja pitkin syöksytorviin, joista ne laskevat sadevesikaivoihin. Rakennuksen ympärillä on salaojitus, sen kuntoa ei ole tarveselvitysvaiheessa tutkittu. Päiväkodin sisäilmatutkimusselostuksessa todetaan mm. seuraavaa: Tutkimusten perusteella Olkahisen päiväkodin rakenteet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Tutkimuksissa havaittiin kuitenkin joitakin tekijöitä, jotka selittävät sisäilmassa koettuja ongelmia. Yhtenä merkittävimpänä asiana sisäilman kannalta voidaan pitää ilmanvaihdon riittämättömyyttä sekä ilmanvaihtokanavien likaisuutta ja mineraalikuitulähteitä. Ilmamäärät ovat lähellä tiloihin alun perin suunniteltuja ilmamääriä, mutta koska voimassaolevan asumisterveysasetuksen vaatimukset ilmanvaihdon riittävyyteen ovat kuitenkin kiristyneet, jäävät tilakohtaiset ilmamäärät alle asumisterveysasetuksen raja-arvon. Ilmanvaihdon mineraalikuitulähteitä havaittiin tuloilman puhalluskammiossa, ilmanvaihdon äänenvaimentimien sisällä ja tuloilmapäätelaitteessa. Myös tuloilmapäätelaitteesta otetussa pölynkoostumusnäytteessä todettiin mineraalikuituja, tosin pinnoilta otetuissa pölyja mineraalikuitunäytteissä mineraalikuituja ei todettu. On kuitenkin hyvin mahdollista, että ilmanvaihtojärjestelmässä havaitut mineraalikuidut pääsevät ajoittain myös sisäilmaan heikentäen sen laatua. Yhtenä sisäilman laatua heikentävänä asiana voidaan pitää pohjakerroksessa havaittuja ulkoseinien ja alapohjan välisiä epätiiviitä liitoskohtia. Ko. liitoskohtien kautta maaperästä ja ryömintätilasta pääsee siirtymään epäpuhtauksia sisäilmaan tiloissa todetun alipaineisuuden aiheuttamien ilmavirtauk-
Sivu 10/26 sien mukana. Ryömintätilassa todettiin olevan puutteellinen tuuletus, minkä vuoksi ryömintätilan kosteuspitoisuus on paikoittain korkea ja mahdollistaa tilassa havaitun orgaanisen aineksen vaurioitumisen. Tämä on rakenteellisesti merkittävin laaja-alainen sisäilman laatuun vaikuttava asia. Rakennetarkastusten ja kosteusmittausten perusteella päiväkodissa ei ole laaja-alaisia kosteusvaurioita. Tuomenkukkien osaston eteisen vesipisteen tuntumassa sekä pohjakerroksen maanvastaisen seinän alaosassa ja sosiaalitilan vesipisteiden läheisyydessä havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Havaituilla kohonneilla kosteuspitoisuuksilla ei voida olettaa olevan merkittävää vaikutusta sisäilman kannalta kokonaisuudessaan, mutta asiat on syytä huomioida tulevaisuudessa korjaustöiden yhteydessä. Yhtenä merkittävästi sisäilman laatuun vaikuttavana asiana voidaan pitää myös tiloissa havaittua pölyisyyttä etenkin sänkykaappien ja hyllyjen päällä. Tilojen lämpötilat olivat pääosin asumisterveysasetuksen rajojen sisäpuolella, Pihlajanmarjojen osastolla lämpötila oli ajoittain hieman matalampi, mikä johtuu todennäköisesti hieman matalammasta tuloilman lämpötilasta. Lämpökameratarkastuksien perusteella ei löytynyt merkittäviä rakenteellisia asioita, jotka selittäisivät lepotiloissa ajoittain koettua viileyttä. Pajunkissojen pienessä ikkunassa havaittiin merkittävämpää epätiiveyttä sekä saman osaston yhdessä ulkonurkassa oli myös viileämpi kohta. Yleisesti ikkunoiden tiivistyksissä havaittiin paikoittain lievää puutetta. Nämä saattavat aiheuttaa paikallisia kylmempiä kohtia. 2.2.2 Rakennushistoriaselvitys Rakennuksesta ei ole tehty rakennushistoriaselvitystä. 3 TOIMINNAN TARPEET 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE Olkahisen koulun oppilasmäärä on pysynyt melko tasaisena kuluvan vuosikymmenen ajan. 250 Olkahisen koulutalo vl 1 6 200 150 219 216 215 199 202 185 100 50 0 2012 13 2013 14 2014 15 2015 16 2016 17 2017 18 Kuva 1. Olkahisen koulun oppilasmäärät vuosina 2012-2017
Sivu 11/26 600 OLKAHINEN 0 5 V. Väestösuunnite 2017 600 OLKAHINEN 6 12 V. Väestösuunnite 2017 Otsikko 400 200 290 227 209 258 411 455 Otsikko 400 200 319318 339 362 473 531 0 2010 2020 2030 2040 2050 0 2010 2020 2030 2040 2050 Kuva 2. ja 3. Olkahinen-Ojala alueen päivähoitoikäisten ja 6-12-vuotiaiden oppilaiden väestösuunnite vuoteen 2040 asti Väestösuunnitteen mukaan päivähoitoikäisten määrä on hienoisessa laskussa Olkahisen alueella 2025 asti, jonka jälkeen määrä lähtee voimakkaaseen kasvuun Ojalan alueen rakentumisen myötä (Ojalan alue kuuluu Olkahisen väestösuunnitealueeseen). 6-12-vuotiaiden määrä puolestaan on hienoisessa kasvussa vuosina 2021-2030. Tämän jälkeen kasvu on voimakasta, liittyen myös Ojalan alueen rakentumiseen. Ojalan alueelle on suunniteltu pienten lasten yksikkö, joka vastaa niin päivähoitoikäisten kuin koululaisten määrän kasvusta aiheutuvaan palvelutarpeen kasvuun. 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT Olkahisten koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus tehdään niin, että se mahdollistaa terveelliset ja turvalliset tilat niin lapsille ja oppilaille kuin henkilökunnalle sekä mahdollistaa tilojen turvallisen käytön. 3.3 TILANTARVE Koulun uudisrakennuksen rakenteellinen mitoitus on 250 oppilasta (luokat 1-6, 25 oppilasta / perusopetusryhmä) ja esiopetus 50 oppilasta / 2 ryhmää. Päiväkodin rakenteellinen mitoitus on neljä ryhmää eli noin 80 lasta. Lapsi- ja oppilasmäärä ei hankkeen myötä kasva, mutta suunnitellut tilat mahdollistavat oppilasmäärien vuosittaisen vaihtelun. Tilaohjelma koostuu osista: Koulun uudisrakennus hallinto 176 hym 2 kouluterveydenhuolto 45,5 hym 2 opetustilat, sis. esiopetus 1270 hym 2 liikuntatilat 400 hym 2 varastot 50 hym 2 wc-tilat / oppilaat 33 hym 2 ruokailutilat 145 hym 2 (sisältävät myös päiväkodin ruokailutilan) keittiötilat 80 hym 2
Sivu 12/26 siivoustilat 35 hym 2 kiinteistönhuollon tilat 40 hym 2 sosiaalitilat 40 hym 2 sijoitus vss-tilaan. Huom! uusi vss-suojatila mitoitetaan myös päiväkodille Päiväkoti päiväkodin ryhmätilat 491,5 hym 2 yhteistilat 129,5 hym 2 Hyötyala yhteensä 2 936 hym 2 Tilaohjelma liitteenä. 3.4 VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT Alueella ei ole vaihtoehtoisia toimitiloja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseksi. 4 RAKENNUSHANKE 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE ASEMAKAAVA Nykyinen asemakaava on vuodelta 1975. Kaavamääräys on YO (Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue). Tontilta on varattava oppilaitoksien osalta yksi autopaikka kerrosalan kahta toimihenkilöä kohti ja lasten päivähoitoloiden osalta 1 autopaikka kerrosalan 80m2 kohti. Tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0,3. Tehokkuusluvun mukainen rakennusoikeus on noin 8873m 2. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Suurin sallittu asuinhuoneistomäärä huoltohenkilökuntaa varten on kaksi. Asemakaavassa on määritetty viemärille varattavat alueet. Asemakaava
Sivu 13/26 TONTTI Koulun tontin koko on 29 576 m 2. Tonttia rajaa idässä Lammaskallionpuisto, etelässä asuintalokortteli, lännessä Aitolahdentien ja liikerakennus sekä pohjoisessa Jenseninkatu. Urheilukenttä sijaitsee koulun tontilla rakennuksen pohjoispuolella. Päiväkodin auto- ja saattopaikat sijaitsevat tontin luoteiskulmalla. Rakennusluvan mukaan tontilla on tällä hetkellä autopaikkoja yhteensä 31 kpl, joista päiväkodilla 11ap, koululla 15ap ja neuvolalla/hammashoitolalla 5ap. Päiväkodin autopaikat toimivat myös saattoliikenteen paikkoina. Koulun uudisrakennus sijoitetaan asemakaavan mukaisesti purettavan koulun paikalle, koulusta on jatkossakin lämmin sisäyhteys päiväkotiin. Koulun uudet autopaikat sijoittuvat kentän itäpuolelle. Päiväkodin saattopaikkojen sijainti säilyy ennallaan. Paikoitusaluetta järjestellään uudelleen ja sen liikenneturvallisuutta parannetaan hankkeen yhteydessä. Päiväkodissa on erityisryhmä jonka vuoksi sen välittömään läheisyyteen toteutetaan ajoyhteys invataksille. Huoltoyhteys suunnitellaan turvalliseksi, se ei risteä tontilla kevyen liikenteen kanssa. Ajoväylät ja korotetut jalkakäytävät asfaltoidaan. Arvioitu asemakaavan mukainen ja toteutettava autopaikkamäärä on koulun osalta (45 toimihenkilöä) 23 ap ja päiväkodin 8 ap, yhteensä 31 ap. Päiväkodille ja esiopetukselle varataan saattopaikkoja kaksi per ryhmä. Päiväkodin piha-alue kunnostetaan hankkeen yhteydessä tarvittavassa laajuudessa. Piha, aidat ja leikkivälineet on uudistettu kiinteistönpidosta saadun tiedon mukaan noin viisi vuotta sitten ja ne pyritään säilyttämään. Leikkivälineiden ja aitojen kunto tarkistetaan. Koulun piha-alueet uudistetaan. Välituntipiha on todettu vaikeasti valvottavaksi ja pieneksi, oppilaat oleskelevat välitunneilla myös viereisellä kalliolla, joka on todettu vaaralliseksi. Uudesta pihasta muodostuu yhtenäinen (esi- ja perusopetuksen) helposti valvottava kokonaisuus. Pihalta on suora yhteys opetustiloihin. Pihalle sijoitetaan tekonurmipintainen aidattu miniareena (jalkapallo, koripallo, ym.), keinut ja kiipeilyvälineitä. Piha aidataan ja kunnostetaan niiltä osin kuin henkilöturvallisuus sitä edellyttää (tontin tasoerot, ym.). Koulun pihan ja kentän välinen tasoero on noin viisi metriä, yhteys kentälle on vaikea ja esteellinen. Käyttäjä on esittänyt tarveselvitysvaiheessa toiveen koulun ja viereisen pelikentän yhteyden parantamiseksi: yksi vaihtoehto yhteyden parantamiseksi on rinnekatsomon rakentaminen koulun pihan ja kentän väliselle alueelle. Sen kustannuksiksi on arvioitu noin 90 000, joka ei sisälly esitettyyn investointikustannukseen. Hankesuunnitteluvaiheessa tarkennetaan pihan kunnostuksen laajuus ja pyritään huomioimaan myös käyttäjän toiveita kustannusarvion sen mahdollistaessa. Tontinkäyttösuunnitelmassa varaudutaan koulun laajennusosan rakentamiselle tulevaisuudessa.
Sivu 14/26 alustava tontinkäyttöluonnos (Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy) PALVELUVERKKO Olkahisten koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus mahdollistaa lähialueen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toteuttamisen. Toimenpiteet ovat välttämättömät, jotta päivähoito- ja perusopetuspaikat pystytään järjestämään kaikille alueen lapsille. LIIKENNEYHTEYDET Kevyen liikenteen yhteydet koululle ovat kohtuullisen hyvät. Koulun kohdalla on Aitolahdentien alittava alikulkutunneli. Lähin joukkoliikenteen pysäkki sijaitsee noin 300 metrin päässä rakennuksesta. Tontille on kaksi ajoneuvoliittymää Jenseninkadun puolelta.
Sivu 15/26 ote virastokartasta, kevyen liikenteen väylät ja bussipysäkit TONTIN POHJAOLOSUHTEET Tutkitulla alueella perustamisolosuhteet ovat hyvät. Alueelle suunniteltavat rakennukset voidaan todennäköisesti perustaa anturoilla murskearinan välityksellä kantavan pohjamaan varaan. Alue soveltuu raskaille rakennuksille. Tutkitulla alueella maanvaraisesti perustettaessa voidaan alustavana suunnitelmallisena kantavuutena käyttää Psall = 225 375 kn/m2. Alueella tulee varautua kaivuja louhintatöihin. Maanvaraisperustuksessa alapohja voidaan rakentaa vastaavasti maanvaraisesti luonnontilaisen pohjamaan varaan. Kaivu rakennusalueella tulee suorittaa siten, että kaikki eloperäiset ja/tai löyhtyneet pintamaat sekä täytemaat poistetaan rakennuspaikan osalta. Pohjamaa on routivaa, mistä syystä rakenteet tulee suojata roudalta, jos perustamissyvyys (rakenteen alle tuleva routimaton täyttö huomioiden) on alle 1.8 m tulevasta maanpinnan tasosta mitattuna. Rakennukset tulee salaojittaa. Tarveselvitysvaiheen alustavan rakennettavuusselvityksen on tehnyt Taratest Oy. 4.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA Tampereen kaupungin strategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Yksi tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannon tarpeisiin.
Sivu 16/26 Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön seurauksena syntyvä palveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Tampereen kaupungin rakennus- ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisoitavaksi määritelty omaisuus voidaan luokitella kehittämispotentiaalin mukaan. Mikäli rakennuksella ei ole käyttö-, myynti- tai kehittämisarvoa, ne esitetään mahdollisuuksien mukaan purettavaksi, jotta ylläpitokuluja ei synny. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. Kaupungin omistaman koulurakennuksen sijainti on hyvä ja palveluverkossa tarkoituksenmukainen. Koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus mahdollistaa toiminnan jatkumisen ja kehittämisen Olkahisten koulussa ja päiväkodissa. Koulu ja päiväkoti on tarkoitus säilyttää jatkossakin nykyisessä käytössään. Uudisrakennuksen suunnittelussa varaudutaan toteuttamaan koululle joko pysyvä tai väliaikainen laajennusosa mikäli oppilasmäärä lähialueella kasvaa tulevaisuudessa. Jo aiemmin alueen päiväkotiverkon käytöstä poistetun Omppulan kiinteistökehitys on käynnissä ja tarkoitus on muuttaa tontin käyttötarkoitus asumiselle ja lisätä rakennusoikeutta. Vanha Omppulan rakennus purettaisiin. 4.3 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ JA MUUTOKSET TILOISSA Koulun uudisrakennus Koulusta suunnitellaan tehokas ja arkkitehtonisesti selkeä kokonaisuus, jossa etäisyydet eri tilojen väleillä on minimoitu. Keittiö ja siihen liittyvä ruokasali sijaitsevat maantasokerroksessa. Päiväkodin ruokasali on eriytettävissä koulun salista esim. lasiliukuseinällä. Huoltopiha sijaitsee rakennuksen ja urheilukentän välissä keittiön välittömässä läheisyydessä. Liikuntasalista on lyhyt yhteys urheilukentälle. Liikuntasalia voi käyttää myös päiväkoti, käytöstä sovitaan yhdessä koulun kanssa. Kouluterveydenhuollon tilat ovat käytössä myös kesäaikaan, jonka vuoksi tilat sijoitetaan siten, että niihin on suora ja esteetön yhteys ulkoa. Taide- ja taitoaineiden tiloista muodostetaan yhtenäinen, tehokas ja toimiva kokonaisuus. Opetustilojen kokonaisuutta tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa, lähtökohtaisesti hyvänä ratkaisuna voidaan pitää joustavaa solumallia, jossa opetustilat avautuvat yhteiseen avoimeen oppimistilaan. Myös ruokasalia pyritään hyödyntämään opetustoiminnassa. Esi- ja alkuopetuksen tiloista muodostetaan joustava kokonaisuus. Luokat ovat yhdistettävissä toisiinsa ja avattavissa käytävän suuntaan siirtoseinin. Hallinnon tilat (työ- ja taukotilat, sosiaalitilat) palvelevat koko henkilökuntaa. Kaikki uudisrakennuksen tilat suunnitellaan iltakäytön mahdollistaviksi. Koulun ja päiväkodin välille rakennetaan uusi esteetön ja lämmin yhdyskäytävä. Päiväkodin perusparannus Tilojen perusjärjestys säilyy ennallaan. Integroitu ryhmä siirretään rakennuksen länsipäähän, jolloin invataksin ajoreitti saadaan suunniteltua toiminnallisesti parempaan paikkaan. Ryhmän yhteyteen suunnitellaan inva-wc olevan wc-tilan yhteyteen. Leikkihuoneiden 1026 ja 1027 välistä seinää siirretään. Lisätään liukuovi tilojen 1028 ja 1009 väliin. Päiväkoti käyttää monitoimitilaa myös liikunta- /jumppasalina ruokasalin siirryttyä koulurakennukseen. Kaikki tilapinnat uudistetaan, seinät vähintään huoltomaalataan, alakatto- ja lattiapinnat uusitaan. Kaikki kiinteät kalusteet ja varusteet on tarveselvitysvaiheessa laskettu uusittavaksi. Tilojen akustiikkaa parannetaan. Katso myös kohdat 5.3. ja 5.5.
Sivu 17/26 4.4 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT 4.4.1 Ateria- ja puhtauspalvelut Koulujen palvelun järjestämisestä vastaa Tampereen Voimia Liikelaitos. Palvelu tuotetaan joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Keittiö toimii palvelukeittiönä. Palvelukeittiössä valmistetaan tarvittaessa aamupala, kuumennetaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu pääruoka, kypsennetään energialisäke, tehdään salaatti sekä tarvittaessa tarjoillaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu välipala. Ateriapalvelun kustannus on n. 265 000 / vuosi, sisältäen elintarvikkeet, työkustannukset ja muut kulut. Puhtauspalvelun kustannus on n. 90 000 / vuosi. 4.4.2 Vaihtoehtoiset ratkaisut Lähialueella ei ole muita koulun ja päiväkodin rakentamisen mahdollistavaa asemakaavoitettua tonttia. Tarveselvitysvaiheessa on tutkittu kolmea toteutusvaihtoehtoa ja niille on myös laskettu kustannusarviot: 1. koulun ja päiväkodin uudisrakennus 11,486 m 2. koulun uudisrakennus ja perusparannus ja päiväkodin perusparannus 9,8 m 3. koulun uudisrakennus ja päiväkodin perusparannus 10,690 m Vaihtoehdoista 1 ja 3 on tehty myös oppilas- ja lapsikohtainen kustannusvertailu: Vaihtoehdossa 1 rakennettaisiin kokonaan uusi koulu ja päiväkotirakennus. Rakentaminen vaiheistettaisiin siten, että koulu rakennetaan ensin ja päiväkoti sen jälkeen. Vaihtoehdon 2 toteutus edellyttäisi vanhimman vuonna 1960 rakennetun huonokuntoisimman (V-) osan purkamista ja rakentamista uudelleen nykyistä korkeampana. 80-luvulla rakennetun osan puurankarunkoiset ulkoseinärakenteet kantavaa runkoa ja julkisivuverhousta lukuun ottamatta jouduttaisiin uusimaan. Vanhin osa sijaitsee kahden myöhemmin rakennetun osan keskellä. Uudisosan kerroskorkeudet tulisivat olemaan korkeammat kuin vanhojen säilytettävien osien. Rakennuksesta ei saada tehtyä esteetöntä ilman henkilönostimen / hissin rakentamista rakennuksen liitoskohtiin. Rakennus on sijoitettu rinteeseen ja perustettu suoraan kallion päälle. Sijoituksesta ja perustamistavasta johtuen kalliolta valuvat hulevedet aiheuttavat pysyvän kosteusrasituksen rakennukselle. Tästä johtuen joudutaan varautumaan kallion louhintaan rakennuksen länsipuolella. Lisäksi perusparannuksessa täytyisi tehdä mittavia tilamuutoksia mm. poistuvan neuvolan ja hammashoitolan tiloissa, joilla mahdollistettaisiin tulevan oppimisympäristön muutokset edes minimitasolla. Huolimatta suuresta korjausasteesta kaikkia mahdollisia tulevia sisäilmaan liittyviä tai rakenteista aiheutuvia riskejä ei pystyttäisi täysin poissulkemaan. Rakentaminen vaiheistetaan kuten vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 3 vanha koulu korvataan uudisrakennuksella ja päiväkoti perusparannetaan. Päiväkodissa tehtävät toimenpiteet katso kohdat 4.4., 5.3. ja 5.5.
Sivu 18/26 Koulurakennuksen heikon kunnon, vaikean korjattavuuden ja muunneltavuuden, esteellisyyden, kustannusarvioiden sekä mahdollisten piiloon jäävien riskien vuoksi tarveselvityksessä esitetään koulurakennuksen korvaamista uudisrakennuksella. Päiväkoti on kunnoltaan parempi ja sisäilmatutkimuksessa (Epäillyn sisäilmaongelman tutkiminen, tutkimusselostus 13.6.2017 / Dimen Group) mainitut toimenpiteet on korjattavissa järkevällä tavalla. Tässä tarveselvityksessä esitetäänkin jatkosuunnittelun lähtökohdaksi vaihtoehtoa 3. Uudisrakennus toteutetaan siten, että päiväkoti on mahdollista korvata uudisrakennuksella tulevaisuudessa. Rakentaminen vaiheistetaan kuten vaihtoehdossa 1. 4.5 VÄISTÖTILATARPEET Vakavista sisäilmaongelmista johtuen koulun toiminta joudutaan siirtämään koulun tontille rakennettaviin väistötiloihin jo keväällä 2018. Koulu jatkaa toimintaansa väistötiloissa koulurakennuksen valmistumiseen saakka, jonka jälkeen päiväkoti siirtyy väistötiloihin päiväkodin perusparannuksen ajaksi. Johtuen osin koulun syrjäisestä sijainnista kaupunkirakenteessa vaihtoehtoisia väistötilaratkaisuja ei lähialueelta löytynyt. Päiväkodin tilanne on heikentynyt talven 2018 aikana ja väistötilaselvitys päiväkodin osalta on käynnistetty helmikuussa 2018. Väistötilojen hankinta on kilpailutettu. Saatujen tarjousten perusteella valittiin kustannuksiltaan edullisin ja toimivin vaihtoehto. Saadun tarjouksen mukaan koulun väistötilan kustannus aikavälillä 15.3.2017-31.12.2020 on 2 177 500. Päiväkodin kustannus aikavälillä 1.1.2021-31.12.2021 on 247 650. Kustannus yhteensä 2 425 150. Kustannuksia nostavia asioita ovat mm. hankinnalle annettu tiukka aikataulu ja tontin haastavat pohjaolosuhteet. Koulun purkamisen jälkeen päiväkodin yhteyteen joudutaan rakentamaan väliaikainen keittiö huoltoreitteineen, joka on toiminnassa uuden koulun valmistumiseen asti. Väliaikaisen keittiön kustannuksiksi on arvioitu 25 200 /vuosi. Koulurakennusta ei saa purkaa ennen vuotta 2019, purkuaikataulu tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Kaupungin toimintamallin mukaan vuokralainen maksaa nykyistä vuokraa väistötiloissa olemisen ajan. Vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä tullaan toimintamalliin esittämään muutosta. Uuden toimintamallin mukaisesti väistötilojen siirtymisen jälkeen vuokranmaksu tonttivuokraa lukuun ottamatta päättyisi ja väistötilakustannukset tulisivat sisäisen vuokran perusteeksi kustannusvastaavasti. Katso myös kohta 5.2. 4.6 KUSTANNUKSET 4.6.1 Tilakustannukset Esiselvitysten perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty seuraavaan kustannusarvioon: 10 690 000, jossa koulun osuus on 9 166 000 (2686 /brm2) ja päiväkodin 1 524 000 (1836 /brm2).
Sivu 19/26 Kustannusarvion pohjalta arvioitu vuokrataso tulisi olemaan noin: Nykyisen päiväkodin tasearvo on 449 038 ja koulun 923 498 (31.8.2017). 4.6.2 Toiminnan kustannukset Olkahisten koulun ja päiväkodin henkilökunnan määrä pysyy samana kuin tällä hetkellä. Koulussa on henkilökuntaa tällä hetkellä 17 henkilöä. Luokanopettajia 1,5-2-sarjaisen vuosiluokkien 1-6-koulussa on 9-14 sekä kielten opettajia ja erityisopettajia yhteensä 3. Lisäksi on rehtori ja koulusihteeri. Palkkauskustannukset ovat yhteensä 1,0 milj. euroa / vuosi. Avustajia on koulussa 2. Avustajien palkkavarus on 60 000. Yhteensä vuosittaiset henkilöstökustannukset ovat noin 1,1 milj.. Esiopetuksen henkilökunnan (6 henkilöä) henkilöstökustannukset ovat vuodessa 209 062. Päiväkodissa henkilökuntaa on 15 henkilöä. Päiväkodin palkkakustannukset ovat yhteensä 689 700 / vuosi. Koulun ja päiväkodin henkilöstökustannukset ovat yhteensä noin 2 milj.. Vuosien 2020 ja 2021 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida uusien kalustusteiden kustannukset, jotka ovat kokonaisuudessa noin 1 600 000. Tästä summasta koulun osuus on 1 370 000 ja päiväkodin 230 000. Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 % rakentamiskustannuksista. Summasta 40 % (640 000 ) on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % (960 000 ) on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat. Tampereen Voimia Liikelaitos, katso tarkemmin kohta 4.4.1.
Sivu 20/26 4.7 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA Tampereen kaupungin julkisen taiteen periaatteista on tehty päätös kaupunginhallituksessa 3.10.2016 (TRE:8537/00.01.05/2014 / 64). Siinä todetaan mm. seuraavaa: Julkisen taiteen periaatteet -asiakirjassa määritellään periaatteiden soveltamisalaksi taide kaupunkija infrasuunnitteluhankkeissa, taide julkisessa ja yksityisessä rakentamisessa, taide tilapäisenä tapahtumana tai hankkeena sekä taide museokokoelmien ja kaupungin taidekokoelmien esillepanona. Periaatteena on, että taiteen rooli ja laajuus määritellään aina hankkeittain, mutta lähtökohtaisesti taide on mukana kaikessa kaavoituksessa ja julkisten hankkeiden suunnittelussa. Kun julkisen taiteen ohjausryhmä määrittelee hankekohtaisesti taidehankkeiden laajuuden ja muodon, se tekee esityksensä taiteeseen osoitettavan investoinnin suuruudesta. Valituissa rakennushankkeissa suosituksena on yhden prosentin tavoitetaso. Julkisiin rakennushankkeisiin sisältyvien taidehankintojen rahoituksessa on toteutustavasta riippuen erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi talonrakennushankkeissa taiteen edellyttämät tilalliset ja rakennustekniset valmiudet sekä materiaalit sisällytetään rakennusinvestointeihin. Ns. integroidun taiteen hankkeissa taiteilijakustannukset maksetaan rakennusinvestoinneista. Itsenäisten ja erillisten taideteosten kyseessä ollessa taiteilijapalkkiot voidaan maksaa taidemuseon määrärahasta, vaikka materiaalikustannukset sisältyvät rakennushankkeeseen. Kaupunginvaltuuston päätöksellä julkisen taiteen hankintoja voidaan rahoittaa myös A.R. Winterin testamenttisäätiön rahaston varoilla. 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET Rakennustyöt toteutetaan vaiheittain kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe käynnistyy syyskuussa 2019 ja sen kestoksi on arvioitu 15 kuukautta. Koulurakennuksen käyttöönotto olisi tammikuussa 2021. Päiväkodin perusparannus käynnistyy koulun valmistumisen jälkeen. Sen kestoksi on arvioitu 11 kuukautta. Päiväkoti otetaan käyttöön tammikuussa 2022. Päiväkoti käyttää koulurakennuksessa sijaitsevaa keittiötä koulun purkutöiden alkamiseen saakka. Koulun purku ajoitetaan siten, että päiväkodin väliaikainen keittiö on käyttökunnossa ennen purkamista. Talonrakennusohjelmassa hankkeelle on esitetty määrärahaa vuosille 2019-2020. Määrärahat esityksessä jakautuvat seuraavasti: vuosi 2019 1,5m ja vuosi 2020 5,0m, yhteensä 6,5m. Esitetään määrärahan korotusta ja investointivuosia tarkastettavaksi talonrakennusohjelmaan vuosille 2019-2022 tulevan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus myöhemmin määritettävässä laajuudessa, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä opetusvarusteiden ja laitteiden, mm. AV-laitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET Koulun uudisrakennus Rakennus tullaan suunnittelemaan esteettömäksi ja muuntojoustavaksi. Rakenteet suunnitellaan siten, että tilojen muunneltavuus käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa tulevaisuudessa on
Sivu 21/26 mahdollista. Kantavien tai jäykistävien seinien määrä ja muut muutostöitä oleellisesti rajoittavat ratkaisut rakennusvaipan sisällä tulee minimoida. Yhteys päiväkotiin suunnitellaan esteettömäksi ja joustavan käytön mahdollistavaksi. Rakennuksen runko on betonirakenteinen ja julkisivu puhtaaksimuurattu tiili, osa pinnoista rapattuja. Rakenne ja julkisivuratkaisuja tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Päiväkodin perusparannus Rakennus peruskorjataan vastaamaan nykyaikaista päiväkotikäyttöä. Tehdyissä selvityksissä esitetyt rakenteelliset ongelmat (mm. ulkoseinien ja alapohjan epätiiviit liitoskohdat, ryömintätilan puutteellinen tuuletus) korjataan toimimaan oikein. Katso myös kohta 2.2.1. Päiväkodin ilmanvaihto uudistetaan, katso kohta 5.5. Taloteknisten uudistuksien myötä rakennusvaippa joudutaan tiivistämään, joka aiheuttaa tilapintojen uudistustarpeen. Myös kosteiden ja märkätilojen vedeneristeet uusitaan. Rakennuksen salaojat uusitaan. Piha-aluetta uusitaan siinä laajuudessa kuin maanpinnan kallistukset ja korkeusasemat sitä edellyttävät. Julkisivujen tiiliverhouksien elastiset liikuntasaumat uusitaan. Puuverhoukset ja räystäiden puuosat huoltomaalataan. Vesikourut ja syöksytorvet uusitaan. Vesikaton vaurioituneet maalipinnat korjataan. Sisäänkäyntikatosten bitumikermien kunto tarkistetaan ja uusitaan tarvittaessa. Ikkunat ovat alkuperäiset ja niiden kunto tarkistetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Ikkunoiden uusimisen kustannusarvio on 50 000, joka sisältyy esitettyyn investointiin. Päätös uusimisesta tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. Tontinkäyttö ja piha-alue suunnitellaan siten, että rinteen valuvedet eivät muodosta ongelmaa rakennukselle. Koulun rakennustyöt tehdään sääsuojan alla. Suunnittelussa noudatetaan Tampereen kaupungin rakennussuunnitteluohjetta ja päiväkotien suunnitteluohjetta. Katso myös kohta 2.3.2. 5.4 ARVIO ENERGIAN KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA Vuoden 2016 energiankulutus lukemat Vuonna 2016 kaukolämpöä kului 616,8 MWh ja sähköä 262,2 MWh, yhteensä 56 273 (kaukolämpö 30 840 ja sähkö 25 433 ). Arvio tulevista energian käyttökustannuksista Uudisrakennuksen ja perusparannuksen rakentamisen jälkeen energian käyttö tulee olemaan kaukolämmön osalta n. 20 % ja sähkön osalta n. 25 %. Energian kulutusarvio perusparannuksen jälkeen on n. 44 000 /v. 5.5 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET 5.5.1 LVI-tekniikka Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat myös helppo huoltaa ja ylläpitää. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennuksen ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmaluokan S2 mukaisesti 9l/s/hlö, vakioilmavirtajärjestelmänä. Ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan.
Sivu 22/26 Rakennus varustetaan RakMK D2:n ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Kalusteina käytetään kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita huomioiden koulun erityispiirteet kalusteiden malleissa. Keittiössä käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Keittiötilat viemäröidään rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Viemärimateriaali keittiössä on Hst. Pesualtaat viemäröidään lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien kautta sadevesiviemäriverkostoon. Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon sekä Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Päiväkodin lämpö ja vesi tulee koulun lämmönjakohuoneesta. Rakennusvaiheessa päiväkodin lämmitys ja käyttövesi tuotetaan erillisellä lämpökontilla, joka asennetaan tontille ennen koulun purkua. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla, jotka sijoitetaan tekniseen tilaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet lattialämmitysverkostolle, patteriverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Rakennus lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Talotekniikan automaatiojärjestelmä uusitaan pääosin. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin tietoverkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla. PÄIVÄKOTI Päiväkodin ilmanvaihtokone TK06 saneerataan. Koneesta uusitaan tulo- ja poistopuhaltimet, taajuusmuuttajat, lämmöntalteenottopatterit, suodatinosat, kiertovesipumput (2kpl) ja säätöventtiilit (lämmitys ja LTO). Vanhasta kanavistosta uusitaan noin 40% ja kaikki tulo- ja poistoilman päätelaitteet uusitaan. Vanha sosiaalitilojen poistoilmajärjestelmä poistetaan ja tilalle asennetaan uusi lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone kanavistoineen. Ryömintätilallinen kellari alipaineistetaan omalla poistokoneella. Vesijohdot uusitaan kokonaisuudessaan. Lämmityspattereiden termostaatit ja venttiilirungot uusitaan. Viemäri- ja lämpöjohtoihin tehdään muutoksia ja vesikalusteita uusitaan tilamuutosten vaatimassa laajuudessa. Kellarin sosiaalitilojen vesikalusteet uusitaan. Automaatiojärjestelmä uusitaan.
Sivu 23/26 5.5.2 Sähkötekniikka Yleistä Rakennuksen sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on helppokäyttöisyys, huollettavuus, turvallisuus ja elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Rakennuksen kaikkien sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä standardeja. Rakennuksen kaikki sähkö-, tieto-, turva- ja valvontajärjestelmien asennukset toteutetaan halogeenivapaita (HF) kaapelointeja sekä putkitus- ja uppoasennusjärjestelmiä käyttäen. (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Liittymät Kiinteistö on asennettu seuraavin liittymin ulkopuolisiin verkostoihin: Sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy). Purettavan rakennuksen sähköliittymän käyttömahdollisuus uudessa kiinteistössä kuormitettavuutensa sekä fyysisen sijainnin suhteen selvitetään suunnittelun edetessä. Varaudutaan uuden liittymän toteuttamiseen kiinteistössä. Tietoliikenneverkkoon (valokuitu) (Tampereen kaupungin tietohallinto) Purettavan rakennuksen tietoliikenneliittymän käyttömahdollisuus uudessa kiinteistössä kapasiteettinsa sekä fyysisen sijainnin suhteen selvitetään suunnittelun edetessä. Varaudutaan uuden liittymän toteuttamiseen kiinteistössä. Sähkönjakeluun toteutetaan aurinkopaneelijärjestelmän liittymävaraus. Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Sähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Kiinteistön sähkön kulutus mitataan pääkeskuksella. Lisäksi mitataan ilmanvaihdon, kiinteistösähkön, keittiön, sähköautojenlatauksen sekä poikkeuksellisten kokonaisuuksien (esim. jäähdytys-, aurinkosähköjärjestelmä) sähkön kulutus tai tuotto. Kaikki mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta ne edelleen siirretään Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikön Haahtela- tietojärjestelmään. Rakennuksen kaikissa ryhmäkeskuksissa varaudutaan valaistus- ja käyttösähkön erillisiin kulutusmittauksiin. Rakennukseen ei toteuteta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon, rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta -hälytyksensiirtolaitteen toiminta varmistetaan paikallisilla UPS-laitteella sähkökatkoksen aikana. Telejärjestelmän kerrosjakamoiden sijaitessa kerroksittain toisiinsa nähden päällekkäin, voidaan näiden osalta toteuttaa osittainen keskitetty UPSjärjestelmä.