TAMPERE TARVESELVITYS HIPPOKSEN PÄIVÄKODIN UUDISRAKENNUS HIPPOKSEN PÄIVÄKODIN UUDISRAKENNUS TARVESELVITYS

Transkriptio

1 HIPPOKSEN PÄIVÄKODIN UUDISRAKENNUS

2 Sivu 2/16 1 TIIVISTELMÄ NYKYTILANTEEN ANALYYSI TOIMIALAN KUVAUS NYKYISET TILAT Nykyisen rakennuksen laajuustiedot Rakennushistoriaselvitys ja rakennuksen ominaispiirteiden huomiointi 6 3 TOIMINNAN TARPEET TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT TILANTARVE VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT RAKENNUSHANKE MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE KIINTEISTÖSTRATEGIA TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos Vaihtoehtoiset ratkaisut VÄISTÖTILATARPEET KUSTANNUKSET Toiminnan kustannukset Tilakustannukset TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET TOIMINNAN TAVOITTEET AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET LVI-tekniikka Sähkötekniikka Energialuokkatavoite Teknisten tilojen tilavaatimukset 16 6 LIITTEET:... 16

3 Sivu 3/16 1 TIIVISTELMÄ Hippoksen päiväkoti sijaitsee Kissanmaan kaupunginosassa osoitteessa Kissanmaankatu 21, kiinteistötunnus Etäisyys keskustorilta on noin 4 km. Nykyinen rakennus on valmistunut vuonna Päiväkodissa on tällä hetkellä neljä erityisryhmää 3-5 vuotiaille, näihin on integroituna neurologisen kehityksen erityisvaikeuksissa tukea tarvitsevia lapsia. Yhteensä päiväkodissa on kuusi ryhmää, neljä integroitua pienryhmää, yksi alle 3-vuotiaiden ryhmä, sekä yksi sisarusryhmä, yhteensä noin 88 hoitopaikkaa. Hippoksen päiväkotia on korjattu useaan otteeseen viime vuosina kosteus- ja sisäilmaongelmien takia. Laaja perusparannus oli suunniteltu tehtäväksi vuodesta 2017 alkaen päiväkotien pieniin hankkeisiin osoitetuilla rahoilla. Esisuunnitteluvaiheessa kuitenkin todettiin, että rakennuksen perusparantaminen edellyttää laajaa rakenteiden purkua ja uusimista. Lisäksi todettiin, että tilat ovat nykyisellään toimimattomat, eikä rakennusrunko mahdollista tarpeellisia tilamuutoksia tai tilankäytön tehostamista. Vaihtoehtona laajamittaiselle perusparannukselle tutkittiin mahdollisuus rakentaa tontille uusi asemakaavan mukainen päiväkotirakennus 120 lapselle. Perusparannus- ja uudisrakennusaihtoehdoista laadittiin toiminnan, rakennetun ympäristön, kustannusten, asiakasnäkökulman ja saavutettavuuden näkökulmasta vertailu, joka esiteltiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalle ajankohtaisissa asioissa Näiden tehtyjen selvitysten pohjalta lautakunta ohjeisti jatkovalmistelua niin, että hanke toteutetaan uudisrakennusvaihtoehdon mukaan. Kaupungin investointiohjelman mukaisista kustannusarvioltaan yli 1 M rakennushankkeista laaditaan tarveselvitys jatkosuunnittelun pohjaksi. Tarveselvitys hyväksytetään Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa. Tarveselvitysvaiheen jälkeen hankkeen hankesuunnitelma hyväksytetään Asunto- ja kiinteistölautakunnassa sekä Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa. Hankesuunnittelu ja toteutussuunnittelu on tarkoitus tehdä vuoden 2018 aikana. Rakennustyöt on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2019 aikana ja niiden on määrä valmistua vuoden 2020 keväällä. Tarveselvitysesityksen on valmistellut hankeryhmä, joka koostui seuraavista henkilöistä: koordinaattori Elina Kalliohaka / palveluverkon kehittäminen, palvelupäällikkö Paula Vänninmaja, päiväkodin johtaja Tiina Pyykkö, suunnittelija Matti Tanski / Tampereen Voimia Liikelaitos, hankearkkitehti Outi Leppänen sekä taloteknisinä asiantuntijoina LVI-asiantuntija Tapio Hyrkäs ja sähköasiantuntija Juha Rautiainen Tampereen Tilakeskuksesta. Hankearkkitehti Outi Leppänen on toiminut hankeryhmän sihteerinä ja koostanut tämän tarveselvityksen.

4 Sivu 4/ ARVIO KUSTANNUKSISTA Investoinnit Rakentamisen kustannus (Haahtela-indeksi Tampereen pisteluku 91,3% / ) Ensikertaisen irtokalustuksen poistokustannus, poistoaika 3 vuotta Yhteensä Vaikutukset käyttömenoihin (varhaiskasvatus) Vuokrataso (pääomavuokra, ylläpito, tontti) Toiminnan kustannukset Päivähoidon henkilöstökustannukset Muut kustannukset (siivous, ateriat ja muut materiaali) Yhteensä / vuosi Hoitopaikan kustannus Yhden hoitopaikan kustannus /vuosi Yhden hoitopaikan kustannus / vuokra-m² (120 lasta) / vuosi Yhteensä / vuosi /vuosi Väistötilakustannukset Kalevanharju 3 siirtokelpoinen päiväkoti / vuosi Kuva 1. Päiväkodin sijainti Kissanmaalla 2 NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 TOIMIALAN KUVAUS Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuslaki määrittelee kunnan tehtäväksi järjestää lasten päivähoito siten, että se tarjoaa lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana,

5 Sivu 5/16 jona sitä tarvitaan. Laki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita, järjestetäänkö lapselle päivähoito osa-aikaisesti vai kokoaikaisesti. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi. Varhaiskasvatusta voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. Muuta varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa. Varhaiskasvatuslain (36/1973, päivitykset 2015) mukaisesti varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Yhtenä varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. 2.2 NYKYISET TILAT Hippoksen päiväkoti sijaitsee osoitteessa Kissanmaankatu 21. Päiväkodissa on tällä hetkellä neljä erityisryhmää 3-5 vuotiaille, joihin on integroituna neurologisen kehityksen erityisvaikeuksissa tukea tarvitsevia lapsia. Yhteensä päiväkodissa on kuusi ryhmää, neljä integroitua pienryhmää, yksi alle 3- vuotiaiden ryhmä, sekä yksi sisarusryhmä, yhteensä noin 88 hoitopaikkaa. Kokonaisuuteen kuuluu myös kaksi integroitua esiopetusryhmää, joista toinen toimii tällä hetkellä Sammon koulun tiloissa ja toinen toimii Liisanpuiston koulutalon väistötiloissa Sairaalakatu 3:ssa. Rakennus on rakennettu päiväkotikäyttöön ja se on valmistunut vuonna Rakennuksen käyttötilat sijaitsevat yhdessä tasossa. Ryhmätilat sijaitsevat kahdessa siivessä, joiden nivelkohdassa ovat valmistuskeittiö, terapiatilat, monitoimitila sekä henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat. Lasten ruokailu tapahtuu ryhmätiloissa. Rakennuksen IV-konehuone on ullakkokerroksessa ja jätetilat pihalla. Tilat ovat vanhanaikaiset ja osin ahtaat. Puurunko ei mahdollista tarvittavien tilamuutosten tekemistä. Rakennukseen on tehty 2000-luvulla useita sisäilmaan, ilmanvaihtoon ja rakenteiden kosteusteknisiin ominaisuuksiin liittyviä korjaustoimenpiteitä. Rakennuksen vesikatto on uusittu, lattiamaateriaaleja vaihdettu, pinnantasauksia ja salaojatuksia korjattu, ulkoseinärakenteita on paikoin korjattu, rakenneosien saumoja tiivistetty ja akustiikkalevyjä uusittu. Ilmanvaihtokoneet ja tuloilmapäätelaitteet on uusittu. Sisäilmaongelmat ovat tehdyistä korjauksista huolimatta jatkuneet. Oireilun ja rakenteellisten ongelmien syitä ja riskitekijöitä on selvitetty sisäilmatutkimuksissa vuonna Alapohjan betonilaatan on mitattu paikoin olevan kostea ja kosteus on siirtynyt paikoin betonilaatasta ulkoseinän sisäverhouslevyn alaosiin. Seinärakenteiden sekä kumimaton liiman arvioidaan kostuneina olevan riskejä sisäilmalle. Kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin etenkin rakennuksen länsisiivessä ja eteläpäädyssä. Yläpohjasta kulkeutuu epäpuhtauksia ja kuituja sisäilmaan, johtuen yläpohjan puutteellisesta tiivistyksestä ja sisäkaton akustoivan levytyksen saumojen halkeamista ja suojaamattomista pinnoista. Rakenteen korjaaminen edellyttäisi laaja-alaisia alapohjien purkuja, ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden uusimisia sekä sisävaipan kokonaisvaltaista tiivistystä. Sisäilmatutkimuksia on tarveselvitysvaiheessa täydennetty rakenneavauksilla. Tässä yhteydessä on myös arvioitu ikkunoiden ja niiden liitosten sekä sisärakenteiden kunto. Lisäksi on kartoitettu

6 Sivu 6/16 taloteknisten järjestelmien kunto. Rakennuksella ei ole rakennushistoriallista arvoa ja siitä on tehtyjen selvitysten perusteella päväkodin päätetty luopua ja rakentaa tilalle uusi rakennus. Toimijoiden tilakustannukset nykyisessä rakennuksessa toiminta htm 2 /vuosi Varhaiskasvatus 1081, Tampereen Voimia 48, Kiinteistön omistaa Tampereen kaupunki Nykyisen rakennuksen laajuustiedot kerrosluku I kerrosala kem² bruttoala brm² huoneistoala htm² hyötyala hym² tilavuus m² Rakennushistoriaselvitys ja rakennuksen ominaispiirteiden huomiointi Kohteesta ei ole tarpeen laatia rakennushistoriallista selvitystä. 3 TOIMINNAN TARPEET 3.1 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvanut Tampereella useamman vuoden peräkkäin. Kasvua on sekä lasten lukumäärässä että osuudessa koko väestöstä. Väestösuunnitteen mukaan tulevaisuudessa 0-5 -vuotiaiden osuus kasvaa Tampereen keskustan alueella voimakkaasti. Sammon koulupolun alueella erityisesti 0-5 -vuotiaiden kasvu on suurta vuoteen 2025 asti. Hippoksen päiväkoti tarvitaan palveluverkossa tulevaisuudessakin, jotta alueen lasten määrän kasvuun pystytään vastaamaan. Kuva 2. Sammon koulupolun 0-5-vuotiaiden ja 6-vuotiaiden väestösuunnitteet

7 Sivu 7/16 LKM Kuva 3. Kissanmaa alueen 0-5-vuotiaiden väestösuunnite 3.2 TOIMINNAN STRATEGIAVAIHTOEHDOT KISSANMAA: 0 5 V. VÄESTÖSUUNNITE Nykyisen rakennuksen käyttöä ei voida enää jatkaa. Alueella ei ole vaihtoehtoisia toimitiloja päiväkotitoiminnalle. Uusi yksikkö suunnitellaan niin, että sinne voidaan sijoittaa tarvittaessa vahvaa tukea tarvitsevia lapsia tai vaihtoehtoisesti päiväkotiin voidaan sijoittaa enemmän lapsia TILANTARVE Päiväkodissa on tällä hetkellä tilat kuudelle ryhmälle, joista osa mitoitukseltaan pieniä. Päiväkodissa on tällä hetkellä 88 lasta, joista osa erityislapsia integroiduissa ryhmissä. Uusi päiväkoti mitoitetaan kuudelle ryhmälle, mutta tiloista tehdään nykyistä toimivammat, muuntojoustavammat ja avarammat. Tällöin tiloissa voi toimia saman aikaisesti noin 120 lasta. Mitoituksessa huomioidaan erityislasten välineiden varastoinnin vaatima tila. Integroitujen ryhmien ryhmäkoot sovitetaan lasten erityistarpeiden ja hoitohenkilökunnan määrän mukaan. Rakennus toteutetaan nykyisen asemakaavan mahdollistamassa laajuudessa. Tilaohjelman mukainen toimintojen tilantarve on yhteensä hym 2. Tilaohjelma koostuu osista: ryhmätilat 738 hym 2 yhteistilat 443 hym 2 keittiötilat 60 hym 2 yhteensä hym 2 Tilaohjelma on tarveselvityksen liitteenä. Tilaohjelman perusteella arvioitu huoneistoala on noin htm 2 ja bruttoala noin brm VAIHTOEHTOISET TOIMITILAT Alueella ei ole vaihtoehtoisia toimitiloja varhaiskasvatustoiminnalle. Alueella on selvitetty uusia mahdollisuuksia varhaiskasvatuspalvelujen toteuttamiseen. Hippoksen päiväkotia on korjattu useaan otteeseen viime vuosina kosteus- ja sisäilmaongelmien takia. Laaja perusparannus oli suunniteltu tehtäväksi vuodesta 2017 alkaen päiväkotien pieniin hankkeisiin osoitetuilla rahoilla. Esisuunnitteluvaiheessa kuitenkin todettiin, että rakennuksen perusparantaminen edellyttää laajaa rakenteiden purkua ja uusimista. Lisäksi todettiin, että tilat ovat nykyisellään toimimattomat, eikä rakennusrunko mahdollista tarpeellisia tilamuutoksia tai tilankäytön

8 Sivu 8/16 tehostamista. Vaihtoehtona laajamittaiselle perusparannukselle tutkittiin mahdollisuus rakentaa tontille uusi asemakaavan mukainen päiväkotirakennus 120 lapselle. Vaihtoehdoista laadittiin toiminnan, rakennetun ympäristön, asiakasnäkökulman ja saavutettavuuden näkökulmasta vertailu, joka esiteltiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnalle ajankohtaisissa asioissa Tehtyjen selvitysten, lapsimäärään suhteutettujen kustannusvertailuiden ja lautakunnalta saadun ohjauksen johdosta tarveselvitys on päätetty laatia uudisrakennuksesta. 4 RAKENNUSHANKE 4.1 MERKITYS LÄHIYMPÄRISTÖLLE Tontti Päiväkoti sijaitsee Kissanmaan asuntovaltaisella alueella. Päiväkodin tontin koko on m². Tonttia rajaavat Kissanmaankatu, naapuritaloyhtiöiden pihat idässä sekä pohjoisessa seurakunnan tontti, jossa on kirkko. Korttelialueeseen kuuluu pysäköintialue saattoliikenteelle sekä henkilökunnalle. Tontilla on voimassa oleva asemakaava vuodelta Asemakaava mahdollistaa kem² päiväkotirakennuksen rakentamisen nykyiselle paikalle (kaavamerkintä YS-2). Asemakaava edellyttää 16 autopaikkaa. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla. Palveluverkko Uusi Hippoksen päiväkoti mahdollistaa lähialueen lasten varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Uusi päiväkoti suunnitellaan niin, että sitä voidaan käyttää joustavasti palvelutarpeiden muuttuessa. Liikenneyhteydet kuva 4. ote asemakaavasta

9 Sivu 9/16 Alueella on hyvät kevyenliikenteen yhteydet. Päiväkodin edessä oleva pysäkki on neljän linjan käytössä. Lisäksi päiväkoti on hyvin saavutettavissa tulevan raitiotien reitiltä. Kuva 5. kevyenliikenteen väylät ja bussilinjat Tontti ja pohjatutkimukset Tontille on tehty pohjatutkimus. Nykyisen paikoitusalueen kohdalla on aikaisemmin sijainnut huoltoasema ja maaperä on puhdistettu huoltoaseman purkamisen yhteydessä. Maaperään on oletettu jääneen pieniä öljypitoisuuksia, jotka eivät tehtyjen tutkimusten perusteella ole kulkeutuneet piha-alueen tai rakennuspaikan suuntaan, eikä niillä siten ole vaikutusta hankkeeseen. Piha-alue suojataan kissanmaankadulta kantautuvalta liikennemelulta meluaidalla. Pihan valaistus uusitaan. Pinta-rakenteet, asfaltoinnit, nurmikot ja istutusalueet sekä pinnantasaukset korjataan, uusitaan ja täydennetään. Pihan varusteet, leikkivälineet ja aidat uusitaan. Pihasuunnittelussa ja pintarakenteiden sekä aitojen uusimisessa huomioidaan esteettömyys, koneellisen huollon vaatimat reitit, hiekan kulkeutuminen, päiväkotien suunnitteluohjeet, pelastustiet sekä saattoliikenne. 4.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA Tampereen kaupungin kiinteistöstrategian keskeisenä tavoitteena on toimia kokonaisvastuullisesti ja varmistaa edullinen ja häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa. Tilojen hallintatapa määräytyy taloudellisuuden, palveluverkon tarpeiden ja tarjolla olevien tilaratkaisuvaihtoehtojen perusteella. Yksi tärkeä tavoite on tilaomaisuuden arvon säilyttäminen sekä käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös realisoida sellaista omaisuutta, jota ei tarvita kunnan palvelutuotannon tarpeisiin. Tilaomaisuuden kehittämisen lähtökohtana on kaupungin palvelumallityön seurauksena syntyvä palveluiden verkostosuunnitelma ja sen toteuttaminen. Kaupungin rakennus- ja kiinteistöomaisuus jaetaan pidettäviin, kehitettäviin ja pidettäviin, kehittämisen kautta myytäviin sekä suoraan myytäviin kohteisiin. Pidettävät ja kehitettävät kohteet ovat pääasiassa Tampereen kaupungin palvelukäytössä olevia tiloja. Realisoitavaksi määritelty omaisuus voidaan luokitella kehittämispotentiaalin mukaan. Mikäli rakennuksella ei ole käyttö-, myynti- tai kehittämisarvoa, ne esitetään mahdollisuuksien mukaan

10 Sivu 10/16 purettavaksi, jotta ylläpitokuluja ei synny. Realisointien tavoitteena on mahdollistaa tulevat investoinnit ja pienentää ylläpitokuluja. Alueella ei ole vaihtoehtoisia yksityisen päivähoidon toimijoita, joilla nykyinen ja kasvava palvelutarve voitaisiin hoitaa. Kaupungin omistaman päiväkotirakennuksen sijainti on hyvä ja palveluverkossa tarkoituksenmukainen. Uusi päiväkotirakennus tulee olemaan ylläpitokustannuksiltaan nykyisiä tiloja edullisempi, toiminnan tilatarpeisiin paremmin vastaava, tilankäytöltään tehokkaampi ja siten investointina kokonaistaloudellisesti perusparannusta edullisempi. 4.3 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ Rakennuksesta tulee yksikerroksinen. Perusratkaisun tulee olla tiivis ja sen tulee mahdollistaa lyhyet yhteydet rakennuksen sisällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan ensisijaisesti vaihtoehtoa, jossa kaikille yhteiset tilat sijaitsevat rakennuksessa keskeisesti niin, että niihin on suora yhteys ryhmätiloista. Avoin perusratkaisu mahdollistaa tilojen joustavan käytön käyttäjän tarpeiden mukaan. Iltakäytön tilat (eteinen, ruokasali, sali ja niihin liittyvät aputilat) ovat rajattavissa muista tiloista. Kaikista ryhmätiloista tulee olla suora yhteys pihalle märkäeteisten kautta. Lapset ruokailevat ruokasalissa. Ruuanjakelutila tulee olla erotettavissa ruokasalista. Sali avautuu ruokasaliin/aulaan. Henkilökunta- ja hallintotilat ovat yhteisiä kaikille käyttäjille. Ne koostuvat useammasta ryhmätyöhön, rauhalliseen työskentelyyn, asiakastapaamisiin ja taukoihin soveltuvasta tilasta. Kahden ryhmän käyttöön suunnitellaan yhteiset ryhmätilat, jotka koostuvat useammasta erikokoisesta leikkiin, nukkumiseen ja rauhoittumiseen soveltuvasta tilasta. Ryhmien tiloihin sijoitetaan sängyt ja naulakot. Huomioita kiinnitetään tilojen valvottavuuteen, valoisuuteen ja monikäyttöisyyteen sekä tilankäytön tehokkuuteen. Ryhmätilojen lisäksi pariryhmän tiloihin kuuluvat märkäeteinen, kuivaushuone, varastot sekä WC-tilat. Tilaohjelmassa esitetty tilojen kokonaishyötyala, tilojen määrä ja pinta-alat päätetään hankesuunnitteluvaiheessa. Kaikki tilat suunnitellaan esteettömiksi, aistirajoitteisille soveltuviksi, monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. 4.4 TUKIPALVELUJEN TARVE JA JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT Ateria- ja puhtauspalvelut / Tampereen Voimia Liikelaitos Päiväkotien kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi järjestää ateria- ja puhtauspalvelu monipalveluna. Palvelun järjestämisestä vastaa Tampereen Voimia Liikelaitos. Palvelu tuotetaan joko omana tuotantona tai ostopalveluna. Keittiö toimii palvelukeittiönä. Palvelukeittiössä valmistetaan aamupala, kuumennetaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu pääruoka, kypsennetään energialisäke, tehdään salaatti sekä tarjoillaan alueellisessa tuotantokeittiössä valmistettu välipala Vaihtoehtoiset ratkaisut Ei vaihtoehtoisia ratkaisuja. 4.5 VÄISTÖTILATARPEET Toiminta on siirtynyt Kalevanharjun päiväkodin tontilla oleviin väliaikaisiin tiloihin kesällä 2017 ja tulee jatkumaan siellä kunnes uudisrakennus valmistuu. Väistötiloista aiheutuva kustannus on kuukaudessa ja vuodessa.

11 Sivu 11/ KUSTANNUKSET Toiminnan kustannukset Mikäli päiväkodin toiminta jatkuu nykyisellään, hoitopaikkojen määrä pysyy 88. Varhaiskasvatuksen henkilöstökulut pysyvät tällöin nykyisenkaltaisina henkilömäärän pysyessä samana kuin tällä hetkellä: kasvatushenkilökuntaa on nyt yhteensä 30. Henkilöstökustannukset ovat vuodessa noin ja muut kustannukset (materiaali ja ICT-kustannukset) noin (9906 * 88 paikkaa * 3,5 %). Mikäli jatkossa neurologisen kehityksen erityisvaikeuksissa tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan toiseen yksikköön, muuttuu päiväkodin lasten ja henkilöstön määrä. Tässä tapauksessa lapsia voisi olla päiväkodissa maksimissaan 120 ja henkilökuntaa 18. Henkilöstökulut olisivat tällöin /vuosi. Jos tähän ratkaisuun päädytään tulee tämä henkilöstökulujen lisäys ottaa huomioon vuoden 2020 vuosisuunnitelmassa. Lisäksi vuoden 2020 vuosisuunnitelmassa tulee huomioida uusien kalustusteiden kustannukset, jotka ovat enintään Uusien tilojen varustamiseen tarvittavat kustannukset lasketaan rakentamiskustannuksista, laskentaperusteena 15 % rakentamiskustannuksista. Summasta 40 % eli on varsinaista ensikertaista kalustamista (irtokalusteita) ja 60 % eli on varaus käyttötalouteen, sisältää mm. tarvittavat ICT-hankinnat. Tässä hankkeessa tarvitaan ensikertaisen kalustamisen (irtokalusteet) kustannukset, jotta kalusteet saadaan uusittua. Ateriapalvelun kustannus on n / vuosi, sisältäen elintarvikkeet, työkustannukset ja muut kulut. Puhtauspalvelun kustannus on n / vuosi Tilakustannukset Esiselvitysten ja suunnitelmien perusteella tehdyissä laskelmissa on päädytty kustannusarvioon Kustannuksiin eivät sisälly nykyisen rakennuksen purku- eivätkä väistötilakustannukset. Arvion pohjalta arvioitu vuokrataso tulisi olemaan noin: /m 2 /kk /kk /vuosi pääomavuokra 19, tontin vuokra 0, kiinteistön hoito 2, kunnossapito 0, vuokra yhteensä 23, Rakennuksen huoneistoala on noin htm 2, josta varhaiskasvatuksen osuus on noin 1390 htm². 4.7 TAIDE RAKENNUSHANKKEESSA Tampereen kaupungin julkisen taiteen työryhmä valmistelee taidehankintojen käytäntöjä. Rakennukseen pyritään sijoittamaan taidetta rakennusinvestoinnin yhteydessä. Taidehankinnoista tehdään erillinen päätös.

12 Sivu 12/16 5 HANKKEELLE ASETETTAVAT TAVOITTEET 5.1 TOIMINNAN TAVOITTEET Nykyisen päiväkodin tilalle rakennetaan uusi päiväkoti, joka täyttää nykyiset rakentamismääräykset sekä mahdollistaa varhaiskasvatuslain mukaisen toiminnan terveellisissä ja turvallisessa ympäristössä. 5.2 AIKATAULU- JA KUSTANNUSTAVOITTEET Rakennushankkeelle on osoitettu rahoitus kaupungin talonrakennusohjelmassa. Rakennustyöt on suunniteltu valmistuviksi vuoden 2020 kesään mennessä. Suunnittelu tehdään vuoden 2018 aikana. Jatkosuunnittelussa rakennuskustannuksia pyritään alentamaan. Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet, jotka tarkentuvat mahdollisine hankintarajoineen toteutussuunnittelun yhteydessä. Irtokalusteiden ja - varusteiden sekä toimintaan tarvittavien laitteiden, mm. AV-laitteiden hankinta, ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjien vastuulla. Purkukustannukset eivät sisälly investointiin. 5.3 RAKENNUSTEKNISEN TOTEUTUKSEN TAVOITTEET Suunnittelussa noudatetaan Tilakeskuksen rakennussuunnittelu- ja päiväkotien suunnitteluohjetta. 5.4 TEKNISET OLOSUHDEVAATIMUKSET LVI-tekniikka Rakennuksen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet, jotka ovat myös helppo huoltaa ja ylläpitää. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmastoinnin ilmamäärät suunnitellaan sisäilmastoluokan S2 vaatimustason mukaisesti, vakioilmavirtajärjestelmänä. Päiväkodin tilojen ilmamäärät määräytyvät henkilömitoituksen mukaan. Rakennus varustetaan RakMK D2:n ja energialuokan vaatimuksen mukaisilla ilmastointilaitteilla. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Alustava konejako on: - TK01 Päiväkodin tilat, pyörivä LTO - TK02 Sosiaalitilat, pyörivä LTO - TK03 Sali ja Ruokasali, pyörivä LTO - TK04 Keittiö, nestekiertoinen LTO

13 Sivu 13/16 Liittymät Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja Tampereen Veden vesija viemäriverkostoihin. Vesi- ja viemäri Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Kalusteina käytetään kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita huomioiden päiväkotikäytön erityispiirteet kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Keittiössä käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Väestösuoja varustetaan sulkuventtiilikaivolla. Lämmitys Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakolaitteet sijoitetaan omaan tekniseen tilaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet lattialämmitysverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan energiamittareilla. Päiväkodin lämmitysjärjestelmä on lattialämmitys, jota säädetään huonekohtaisilla säätimillä ja lämpötila-antureilla. Jäähdytys Keittiön tuloilmakone varustetaan jäähdytyksellä. Jäähdytysjärjestelmä on suorahöyrysteinen. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla Sähkötekniikka Yleistä Kiinteistön sähköjärjestelmien ja niihin kiinteästi liitettyjen laitteiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on hyvä/helppo käytettävyys, huollettavuus sekä elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Kiinteistön kaikkien sähkö- ja telejärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja, viranomaisohjeita sekä standardeja. Liittymät Kiinteistöön toteutetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: Sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy), Purettavan rakennuksen sähköliittymän käyttömahdollisuus uudessa kiinteistössä kuormitettavuutensa sekä fyysisen sijainnin suhteen selvitetään suunnittelun edetessä. Varaudutaan uuden liittymän toteuttamiseen kiinteistössä. Tietoliikenneverkkoon (valokuitu) (Tampereen kaupungin tietohallinto),

14 Sivu 14/16 Purettavan rakennuksen tietoliikenneliittymän käyttömahdollisuus uudessa kiinteistössä kapasiteettinsa sekä fyysisen sijainnin suhteen selvitetään suunnittelun edetessä. Varaudutaan uuden liittymän toteuttamiseen kiinteistössä. Sähkönjakeluun toteutetaan aurinkopaneelijärjestelmän liittymävaraus. Sähkönjakelu ja johtotiet Kiinteistön sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Sähkönjakelu pääkeskukselta ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Kiinteistön sähkön kulutus mitataan pääkeskuksella. Lisäksi mitataan ilmanvaihdon, kiinteistösähkön, keittiön sekä poikkeuksellisten kokonaisuuksien (esim. jäähdytys-, varavoimakone, aurinkosähköjärjestelmä) sähkön kulutus tai tuotto. Kaikki mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla. Mittaustieto viedään rakennusautomaatiojärjestelmään, josta ne edelleen siirretään Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikön Haatela- tietojärjestelmään. Kiinteistön kaikissa ryhmäkeskuksissa varaudutaan valaistus- ja käyttösähkön erilliseen kulutusmittaukseen. Kiinteistöön ei toteuteta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksen ICTverkon, rakennusautomaatiojärjestelmän ja Alerta -hälytyksensiirtolaitteen toiminta varmistetaan paikallisilla UPS-laitteilla sähkökatkoksen aikana. Autolämmityspistorasioita ei toteuteta, mutta pääkeskukseen varataan lähdöt sähkökäyttöisten kulkuneuvojen latauspisteitä varten. Pääkeskukseen varataan lähtö ja pääkeskustilaan toteutetaan tilavaraus kompensointi-laitteistolle. Kompensoinnin tarve mitataan, todetaan ja toteutetaan vasta, kun rakennus on valmis ja toiminta on käynnistynyt. Kompensointi toteutetaan estokelaparistolla. Kiinteistön sisällä kaapeleina ja asennusputkina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä. Pääkaapelointireitteinä kiinteistössä käytetään kaapelihyllyjä ja muutaman kaapelin kaapelointireitteinä valaisinripustuskiskoja. Toimistoissa yms. tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet sijoitetaan pääsääntöisesti johtokanaviin tai sähköpieliin ja kattorakenteessa uppoasennuksena putkittamalla. Päiväkodin tiloissa liitäntä- ja ohjauspisteet toteutetaan putkittamalla uppoasennuksena seinä- ja kattorakenteeseen. Lattiarasioita ei asenneta vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta esim. pistorasia pylväillä. Lattiarasioita voidaan asentaa neuvottelu- ja kokoustiloihin tarvittaessa. Valaistus Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi, huomioiden eri tilojen käyttötarkoitukset. Valaistuksenohjaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen jää pieneksi.

15 Sivu 15/16 Valaistus suunnitellaan ja toteutetaan elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppu- tai ledvalaisimia käyttäen. Valonlähteinä tulee käyttää pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaistuksessa tulee ottaa huomioon näkörajoitteisten asettamat vaatimukset tilojen hahmottamiselle ja valaistukselle. Ryhmä-, pienryhmä-, lepo-, toimisto- ja neuvotteluhuoneet sekä monitoimitila ja ruokala varustetaan valaistuksen himmennyksellä. Sosiaali-, siivous-, varasto- ja niihin verrattavat tilat varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Sisävalaistuksen ohjelmointi ja hallinnointi suunnitellaan ja toteutetaan keskitettynä reititinpohjaisena järjestelmänä (Dali), jossa kukin tila on erikseen ohjattavissa. Iltakäyttötiloissa kaikkien sisätilojen valaisimien sammutusohjaus otetaan rakennusautomaatiojärjestelmästä. Tiloissa joissa ei ole valaistuksen säätöä tai muuta ohjausautomatiikkaa, valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata tilan valaistustarpeen mukaan. Alue- ja julkisivuvalaistusta ohjataan taloautomaation avulla kello- ja valoisuusohjauksena. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Riippuvia valaisimia ei käytetä kuin erikseen sovittavasti erikoistapauksessa. Päiväkodin leikkipiha-alueen toiminnan vaatimukset tulee huomioida aluevalaistuksessa. Julkisivuun suunnitellaan ja toteutetaan hillitty, rakennuksen tyyliin sopiva valaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön suunnitellaan ja toteutetaan normaalit viranomaisten edellyttämät ja käyttäjän toimintaa tukevat sekä henkilöturvallisuuden varmistavat tieto- ja turvajärjestelmät. Paloilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän avulla aluehälytyskeskukseen. Kameravalvontajärjestelmän kuvantallennus tapahtuu kohteessa, mutta tallennin liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. Rikosilmoitinjärjestelmä liitetään Alerta-hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. Työaikapäätteelle varataan henkilökunnan käyntiovelle päätteen asennuksen mahdollistava kaapelointi. Ulko-oville asennetaan kulunvalvontaa ja hätälukitusta varten tarvittavat kaapelit. Kiinteistön tiloihin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet sekä kiinteästi asennettavat kaapeloinnit liittimineen. (laitehankinta liitoskaapeleineen kuuluu käyttäjälle). Monitoimitilan ja ruokalan osalta tulee ottaa huomioon kuulurajoitteisten asettamat vaatimukset tilojen äänijärjestelmille. Kiinteistöön yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. Käyttäjien WLAN- verkko toteutetaan yleiskaapelointia käyttäen. Kiinteistöön tehdään mobiililaitteiden kuuluvuus tarkastelu ja kuuluvuus varmistetaan tarvittaessa sisäpeittoantenniverkolla tai passiiviantennijärjestelmällä.

16 Sivu 16/ Energialuokkatavoite Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Rakennuksen energiatehokkuuden tavoitetasoksi asetetaan E-luvuksi 115(kWhE/m2 vuosi), joka vastaa päiväkodeille ja opetusrakennuksille määriteltyä energiatehokkuusluokkaa B Teknisten tilojen tilavaatimukset Ilmastointikonehuoneen tilantarve on 140 m 2. IV-konehuoneen tulee sijaita keskeisesti rakennuksessa. Lämmönjakohuoneen tilantarve on 12 m 2. 6 LIITTEET: Sähkö- ja teletilat n. 1,5 % kiinteistön bruttopinta-alasta. Tilavaraus sisältää sähkö, tele ja turvajärjestelmien tilatarpeen. Tilavaraus tarvitaan jokaista m² kohden. Pisin kohtisuora etäisyys tilavarauksesta mitoitusalueen reunaan 40m. Tilavauraus tulisi sijoittaa mahdollisimman kiinteälle kohdalle (muutoksien tullessa keskustilan siirtäminen ei ole mielekästä). Pieniä tilavarauksia ei ole huomioitu (paloilmoitinkeskus, savunpoiston ohjauskeskus, jne ). IVKH-tilojen tilavarauksia ei ole huomioitu (=vapaa seinätila), Tilaohjelma Lisäksi käytettävissä: Alustava luonnos , Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy Pohjatutkimus , Taratest Oy Selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista , Taratest Oy Alustava kustannusarvio, uudisrakennus , Duco Oy Epäillyn sisäilmaongelman tutkiminen, tutkimusselostus , Dimen Oy Sisäilmaan liittyvät jatkotutkimukset, rakenteet , Dimen Oy Alustava kustannusarvio, perusparannus , Duco Oy

17 EN KAUPUNKI KIINTEISTÖT, TILAT JA ASUNTOPOLITIIKKA HANKE HIPPOKSEN UUSI PÄIVÄKOTI Kissanmaankatu Tampere ASIAKIRJA TILAOHJELMA tilantarve tarveselvitys huonetilat kpl á m² yht. Huom! PÄIVÄKOTI 6 päiväkotiryhmää, maks. 20 lasta/ ryhmä, yhteensä 120 lasta KAHDEN RYHMÄN TILAT I ja II lasiseinä+pariovet salin suuntaan / iltakäytön raja ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 20kpl ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone kahden ryhmän yhteinen varasto á 3m², ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteiseen eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen Ryhmätilat yhteensä ryhmää KAHDEN RYHMÄN TILAT III ja IV lasiseinä+pariovet salin suuntaan / iltakäytön raja ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 20kpl ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone kahden ryhmän yhteinen varasto á 3m², ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteiseen eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto ryhmän yhteinen Ryhmätilat yhteensä ryhmää KAHDEN RYHMÄN TILAT V ja VI lasiseinä+pariovet salin suuntaan / iltakäytön raja ryhmätila / lepohuone kaappisängyt, kahden ryhmän yhteiset 20kpl ryhmätila pienryhmähuone wc-pesuhuone kahden ryhmän yhteinen varasto á 3m², ryhmätilan yhteydessä, erotetaan tilasta liukuseinin, hyllyt kahden ryhmän yhteistilat tuulikaappi / märkäeteinen kuivaushuone suora yhteys märkäeteiseen eteinen naulakot. Toimii myös ryhmätilana varasto Ryhmätilat yhteensä ryhmää Päiväkodin ryhmätilat yhteensä ( 6 ryhmää) 738 YHTEISTILAT toimistot h huone, db. Pako-ovi henkilökunnan työtila db, sis. varaston pienneuvottelutila max. 6 henk db. neuvottelut vanhempien kanssa. Yhteys toimistoon kopiotila toimistotiloissa henkilökunnan taukotila neuvotteluhuone sali iltakäyttö välinevarasto Iltakäyttö sosiaalitilat 30 henk puku-,pesutilat m, iltakäyttö henk. WC kpl á2,5m², sos. tiloissa, iltakäyttö ruokasali linjasto ruokasalissa. linjasto vie pituutta 5m ja dieetti linjasto 1,6m, yht n. 25m2. Tilan akustiikka huomioitava(melu) pienkeittiö normaalikorkuinen keittiövarustus! Iltakäyttö, salin läheisyydessä, iltakäyttö monitoimitila mukana mahdollinen varasto. tilassa lattiakaivo, vesipiste, allas, letku monitoimitila mediavarustus. fysioterapeutti lavuaari apuvälinevarasto fysioterapeutin tilan yhteydessä vaatesäilytys / vieraat eteistilan yhteydessä, iltakäyttö lasten ulkoilu-wc käynti pihalta, sijoitus märkäeteiseen inva WC iltakäyttö, eteistilan yhteydessä keittiötilat / JAKELUKEITTIÖ 60 mukana varastot ja wc ja eteinen liinavaatevarasto tila kahdelle rullakolle, siivouskeskuksen yhteydessä siivouskeskus Yhteistilat yhteensä 503 Hyötypinta-ala yhteensä ilman ulkovarastoja Bruttoala-arvio, tehokkuusluku e = 1,4 / luonnos e=1, hym² brm² lämpimät tilat 1 /1