Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu
Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous on välillä onnenkauppaa ja toimimista hyvin erilaisissa sääolosuhteissa Muutaman kostean ja viileähkön kesän jälkeen meillä on nyt ollut erittäin kuiva ja lämmin toukokuu Säillä on myös olennainen merkitys maatalouden vaikutuksiin vesistöihin Runsaat sateet irroittavat ravinteita maasta ja voivat viedä niitä vesistöön. Liian kuivana vuonna voi ravinteita jäädä käyttämättä ja syksyllä niitä sitten voi mennä vesistöön
Maanviljelyä Oulun seudulla Maataloudessa on aina toiveena sellainen keskiarvokesä tai hieman kesivertoa lämpimämpi, jolloin lämpöä on kohtuullisesti ja kosteutta riittävästi mutta ei liikaa Viljelijä pyrkii omilla toimilla varautumaan erilaisiin sääolosuhteisiin ojittamalla ja kalkitsemalla peltoja, viljelemällä alueelle sopivia kasveja, erilaisilla muokkaus ja kylvötavoilla ja hyvin monin eri tavoin ProAgria Oulun alueen pellot ovat pääosin hyvin tasaisia, joten ravinteiden huuhtoutuminen pelloista vesistöön on huomattavasti vähäisempää kuin viettävillä mailla
Toimenpiteiden suhteuttaminen ongelmiin Eläinmäärät suhteessa peltopinta-alaan ovat pääosin kohtuullisia Tasamailla kohtuullinen suojakaista estää jo suurimman osan ravinteiden huuhtoutumisesta. Karjanlantojen levittäminen riittävän laajalle alueelle on tärkeää
ProAgria Oulun viljelysuunnitelmat n. 1400 kpl/v Ýmpäristökorvausehtojen mukaisesti Tavoitteena saada hyvä sato huomioiden ympäristön suojelun tavoitteet Toiset viljelijät tavoittelevat huippusatoja, toisille riittää hieman pienemmät tavoitteet Yleensä korkea sato poistaa maasta paljon ravinteita, joten ympäristön kannalta on tärkeä saada viljely onnistumaan Jos sato epäonnistuu, niin ravinteet voivat jäädä huuhtoutumaan luontoon
ProAgria Oulun viljelysuunnitelmat Suunnitelmissa käytetään pohjana 5 vuoden välein tehtäviä viljavuustutkimuksia Ympäristökorvaus ehdoissa on rajat fosforilannoitukselle eri viljavuusluokissa Karjanlannoissa joudutaan joskus käyttämään ns. karjanlantapoikkeusta, jotta lanta saadaan sijoitettua peltoon Käytetään paljon ympäristökorvauksen keinoja vesien ja ympäristön suojeluun Suojavyöhykkeet, suojakaistat(3 m ja 1 M), luonnonhoitopellot, riistapellot, maisemapellot, monivuotiset nurmet, kerääjäkasvit, viherlannoitus
Tutkimukselle tarvetta Maatalouden vaikutuksista ympäristöön on aivan liian vähän ajantasalla olevaa tutkimusta Tarvittaisi hyvin paljon laajempaa ja pitempiaikaista tutkimusta maataloudessa käytettyjen ravinteiden vaikutuksista kasveille ja ympäristöön. Nykyinen tieto perustuu paljolti vanhoihin tutkimuksiin, mallilaskelmiin ja mielikuviin Meidän alueen näkökulmasta olisi hyvin tärkeää tutkia mm. eloperäisten maiden käytöstä maataloudessa.
Turvemaiden muokkaus Ajoittain vilautellaan eloperäisille maille muokkauskieltoa, näin myös hiljattain EU:n suunnalta Turve ja multamaat ovat monilla tavoilla ympäristön kannalta hyvin järkeviä viljeltäviä(keveitä muokattavia, typpirikkaita, pidättävät hyvin kosteutta, kivettömiä) Valitettavasti näiden maiden käytöstä maataloudessa ja niiden vaikutuksesta ympäristöön on aivan liian vähän tietoa, turvemaiden käytön rajoitusehdotukset perustuvat enemmän mielikuviin.
Fosforin käyttö maataloudessa Fosforimäärät/ha ovat laskeneet huomattavasti 1990- luvun alun tasosta 2010 maatalouden ympäristötuen seurantaryhmän mukaan maatalouden fosforiylijäämä oli kymmenessä vuodessa vähentynyt 94 % ja typen ylijäämä 36 %. Vielä tämän jälkeen on maatalouden lannoitusrajoja pienennetty selvästi Pelloissa fosforipitoisuudet laskevat Lannoitteiden korkeiden hintojen vuoksi suuren osaan pelloista laitetaan aivan liian vähän fosforia
Fosforin käyttö maataloudessa Toisin kuin monissa muissa maissa meillä on hyvin fosforiköyhiä peltoja(n. 65 %) varsinkin Pohjois- Suomessa Monissa tutkimuksissa ei fosforin käytölle ole saatu oikein katetta mutta käytännössä huomataan kasvien kasvuissa kuitenkin selviä eroja sen mukaan, että saako kasvi riittävästi fosforia vai ei. Tällaisena lämpimänä keväänä kasvit saavat fosforia maasta paremmin kuin esim. viime vuoden viileänä keväänä. Toisaalta kuivuus voi haitata fosforinkin saantia
Fosforin käyttö maataloudessa Fosforihan liikkuu maassa vain pari senttiä eli hyvin vähän Fosforin joutuessa vesistöön sen menee sinne usein maan mukana Suojakaistat estävät kuitenkin maan ja samalla fosforinkin joutumista vesistöön
Erilaiset pellon käsittelytavat Kyntö, äestys, lautasmuokkaus, kultivointi, suorakylvö Erilaisten muokkaustapojen valintaan liittyy monia asioita kuten maalaji, viljeltävät kasvi, käytettävissä olevat koneet, pellon kasvukunto ja sijainti, viljelijän ajankäyttö, talous ym. Ympäristön ja vesistön kannalta mahdollisimman vähäinen maanmuokkaus olisi hyväksi mutta taloudellisesta näkökulmasta kyntäminen ja äestys ovat usein kuitenkin kannattavimpia Toisaalta neuvomme viljelijöitä äestämään peltoja mahdollisimman vähän viljelyn onnistumisen vuoksi, samalla säästyy luontoakin
Peltojen ojitus Ojituksen toimivuus on monella tapaa hyvin tärkeää viljelyn onnistumisen kannalta. Jos vesitalous ei ole kunnossa, niin silloin ei voida saada kunnollisia satoja. Meillä Suomessa harvoin voidaan viljellä peltoja ilman riittävää ojitusta. Peltojen ojittaminen on myös huomattava kustannus Toisaalta ojituksen toteutuksella on paljon merkitystä ravinteiden liikkumiseen vesistöön. Salaojitetulta pellolta ei valu juurikaan ravinteita maan mukana vesistöön
Yhteenvetoa Maatalouden heikko kannattavuus vaikuttaa valitettavasti negatiivisesti ympäristöön ja vesien hoitoon Kalkituksia jää tekemättä(paremmalla ph:lla parempi fosforin hyväksi käyttö) Salaojituksia jää tekemättä ja entisiä huoltamatta Toisaalta viljanviljelyn heikko kannattavuus ohjaa ns. hömppäheinän viljelyyn jolloin maita muokataan vähän Hyviä satoja tuottavaa viljelyä voidaan harjoittaa huolehtien myös vesistöistä. Joissakin tapauksissa vesistön tilan parantuminen vaatii runsaasti aikaa, ehkä kymmeniä vuosia
Kiitoksia