Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Samankaltaiset tiedostot
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Luomutilojen tuki-ilta

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kerääjäkasvikokemuksia

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Ruis ja vehnä luomussa

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Johtamalla hyvää säilörehua

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Nurmen perustaminen ja lannoitus

RaHa-hankeen kokemuksia

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Säilörehunurmet kg ka

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Kuminan perustaminen suojakasviin

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Kylvö suoraan vai suojaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Edistystä luomutuotantoon hanke

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Säilörehun tuotantokustannus

Faktat, havainnot ja kokemukset

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Transkriptio:

Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen

Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019

Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus Viljavuustutkimus laajin analyysi

Luomuun siirtyminen perustelut Raha Kate luomussa 75000 parempi. Laskennan peruste tuotto/satolaskennan peruste tuotto/sato Tavanomainen Luomu Tavanomainen Luomu laskelma Tyydyttävä laskelm a luomu Tyydyttävä Hyvä luomu luomu Hyvä luomu Lehmä 9000 8000 8500 9000 Lehmä 9000 8000 8500 9000 Viljat Viljat 4000 2300 2300 3000 4000 3000 4000 Herne/papu 2500 1600 2000 2500 Herne/papu 2500 1600 2000 2500 Säilörehu 7000 5500 6000 7000 Säilörehu 7000 5500 6000 7000

Viljelyn suunnittelun periaatteet Eläinten rehuntarve (yksinkertaistettu malli) Säilörehu ja laidun Syönti 23 kg ka/pv, josta 40 % max väkirehua 23 kg ka * 40 % = 9 kg ka/pv, loppu säilörehua/kokoviljaa Säilörehua varattava hävikki mukana Koko vuoden tarve 15 kg ka/pv*365 pv = 5500 kg/lehmä 75 lehmää = 410000 kg ka Hiehot 3500 kg ka 75 lehmää * 40 % uudistus = 100000 kg Yhteensä 510000 kg ka - Papu ja herne 2kg/pv*365*75 = 55000 kg - Vilja (kaura, ohra ja vehnä) Lehmä 9 kg 2 kg papu 3 kg robotti = 4 kg 4 kg * 365 kg * 75 = 110000 kg Hiehot 500 kg *75 *40% = 15000 Yhteensä 125000 kg

Suunnittelun perusteita Säilörehua nurmea/kokoviljaa 5500 kg ka/ ha > 93 ha - laidun 7000 kg ka /ha > 73 ha laidun 9000 kg ka/ha > 57 ha Kiertoon hernettä ja härkäpapua Opiskelijoiden puintiharjoitukset syyskuussa 10 päivää -> vähintään 50 ha viljaa, lajikkeella kasvuaikaa noin 100 päivä 3 kiertoa + laidun+ rikkatutkimus Vilja-papu-vilja+ns-2x mailasnurmi (parhaat tavanomaisessa) Vilja-papu-vilja+ns-3xapilanurmi (keski) Kokoviljasr+ns-3xapilanurmi (multamaat) Laitumet uusinta 5 vuoden välein Vilja-vilja-nurmi ja nurmi-nurmi-vilja

Maan hoito Vesitalous Ojitukset kuntoon Rakenne Nurmi Ravinteet Karjanlantaa 2500 m 3 Hivenet kuntoon

Siemenet Kaura Matty (100 pv) Ely-keskuksen luvalla omaa tavanomaista Ohra Elmeri (90 pv) Ely-keskuksen luvalla omaa tavanomaista Herne Rocket (97 pv) Ely-keskuksen luvalla omaa tavanomaista Härkäpapu (Kontu) Ostettu Nurmet 25 kg/ha Sinimailasseos: 40 % timotei, 25 % ruokonata % sinimailanen 5 % italianraiheinä, 5 % puna-apila 3 % alsikeapila 2 % valkoapila (20%) Apilaseos:5 % valkoapila, 5 % alsikeapila,10 % puna-apila, 20 % nurminata, 60 % timotei (70%) Laidun alsikeapila, valkoapila, timotei, niittynurmikka, nurminata, englanninraiheinä, ruokonata rainata, punanata

Kasvukauden työt Kylvöt alkoivat 8.5. ja kestivät kolme viikkoa Kuivuus haittasi varsinkin loppu kylvöjen orastumista Juhannuksen aikaisten sateiden jälkeen versomista ja loppujen siementen orastuminen -> epätasaiset kasvustot Rikkaäestys tehtiin viljoille ja samalla kylvettiin nurmen siemen pääsääntöisesti kesäkuun puolessa välissä Säilörehun korjuu kesäkuun alussa ja heinä-elokuun vaihteessa Puinnit alkoivat syysvehnästä elokuun puolessa välissä

Satotaso Syysvehnä 3700 kg/ha Ohra 2300-3600 kg/ha ka 2700 Kaura 2300 kg/ha Noin 20 ha kokoviljasäilörehuksi 2000 kg ka/ha Härkäpapu 2000 kg /ha Herne Osa puimatta Osa kokoviljaksi 2500 kg/ha Säilörehu 1.sato 1100-3600 kg ka/ha, keskiarvo 1800 kg ka/ha, D-arvo 700, 2. sato 1000-3000 kg ka/ha, 1644 kg ka /ha D arvo 650 3. sato ennuste 0-2500 kg ka/ha keskiarvo 1500 kg ka/ha Kokonaissato 2500-7200 kg ka/ha keskiarvo 5000 kg ka/ha

Säilörehu kg ka /ha arvio 5000 kg ka/ha ha 1 sato 2. sato 3. ennuste koko ennuste Lamminranta 1,32 795 1132 1000 2927 Mönkkö 11 2745 1266 1000 5011 Ojala 4,9 1527 1721 2500 5748 22 4,34 1680 3045 2500 7225 26 7,55 1191 2132 0 3323 27 1,75 1051 918 1000 2969 Kuokkamaa 6,2 2995 1663 1500 6158 Pellinsuo 11,71 3643 1241 1000 5884 Isolassila 4,23 697 2314 2500 5511 Hakala 8,92 1511 1017 0 2528

Ojala sinimailasen syyskasvua

22 ensimmäisen vuoden apilanurmea

Havainnot Paperitöihin pitää paneutua Huolellisuus kyntö, kylvömuokkaus ja kylvö Juolavehnä, valvatti, ohdake ei ole vielä ongelma Siemenrikkoja paljon, jauhosavikkaa erityisesti Yksinkertaistaa tekemistä Enemmän ennakkosuunnitteluun panostusta Lanta vaatii vielä pohdintaa Perustetut nurmet vaihtelevat Heinät vaatimattomia Apilat ja mailanen vahvempia

Tarkkuutta Pienetkin virheet näkyvät

Tulevaisuudessa Kasvukuntoon panostukset jatkuvat Nurmet kasvinviljelyn kannattavuuden perusta. Seosviljat ohra-kaura-vehnä, kokoviljasäilörehu Laitumet tehokäyttöön Kokeet ja kokeilut Onnistuisko 75 % talviaikainen kasvupeitteisyys (1 talvi kierrosta kynnöksellä)? Toimiva luomuverkosto ympärille eri toimijoiden kanssa

Satotaso tavoite, erinomainen on 20-30 % parempi kuin hyvä Laskennan peruste tuotto/sato Luomu laskelm a Tavanomainen Tyydyttävä luomu Hyvä luomu Lehmä 9000 8000 8500 9000 Viljat 4000 2300 3000 4000 Herne/papu 2500 1600 2000 2500 Säilörehu 7000 5500 6000 7000

http://ravinnejaenergia.fi/peltolohkot/mustialan-peltolohkot/